pdf-julkaisu - Sitra

Sitran koordinoimassa yrityskehitysyhtiöiden kehitysohjelmassa on mukana
kaikki selvityksessä mukana olleiden paikkakuntien yrityshautomot, jotka ovat
samat organisaatiot, joiden kanssa olemme käyneet lävitse tutkimuslähtöisten
yritysten määrää yliopistojen ohella. Nämä hautomot ovat raportoineet 35 Sitralle
uusia tutkimuslähtöisiä hautomoyrityksiä vuosina 2003–2005 seuraavasti.
Taulukko 17. Tutkimuslähtöisten yritysten määrä kahden eri selvityksen mukaan.
2003 2004 2005
Uudet tutkimuslähtöiset hautomoyritykset* 7 16 22
Uudet tutkimuslähtöiset yritykset** 19 24 34
* Hautomoiden raportoimat luvut. **Tähän selvitykseen hautomoilta, yliopistoilta ja
muista lähteistä kootut luvut.
Lukujen erot eri lähteiden välillä ovat joka tapauksessa noin 30 %. Erot luvuissa
ovat luonnollisia (joskaan eivät välttämättä noin suuria), sillä osa tutkimuslähtöisistä
yrityksistä ei päädy lainkaan hautomoon useista syistä. Osa eroista
selittyy muun muassa sillä, että hautomolla on oma kriteeristönsä, jonka perusteella
yhtiöitä pääsee hautomoihin, osa erilaisilla rahoittajista ja rahoitusinstrumenteista
johtuvilla syillä. Ero on samaa luokkaa kuin edellä mainittu
mahdollinen satunnaistarkastelulla havaittu ”väljyys” tutkimuslähtöisten yritysten
määrässä.
Tarkasteltaessa paikkakunta- ja yliopistokohtaisia jakaumia, havaitaan,
että teknillisten alojen opinahjot tuottavat selkeästi eniten yrityksiä. TaY:n,
KuY:n ja HY:n tuloksia dominoivat bio- ja lääketieteen sekä terveysteknologian
yritykset, mutta Oulua taas eivät niin selkeästi, vaikka sielläkin on lääketieteellinen
tiedekunta.
Suomen eri paikkakuntien ja muiden maiden lukuja vertailtaessa on kuitenkin
huomattava, että tutkimuslähtöisen yrityksen määritelmä on kyselyissä
ollut epäselvä ja eri henkilöt eri yliopistoissa ja virastoissa tulkitsevat sitä eri
tavoin. Selvitystä varten kutakin yliopistoa pyydettiin tuottamaan vain tutkimuslähtöisten
yritysten tiedot. Lisäksi keskiarvoisia lukuja tarkasteltaessa tulee
huomata, että yliopisto- ja aluekohtaiset vaihtelut ovat aina suuria kuten
Otaniemen alueen esimerkki Suomen kohdalla hyvin osoittaa: sieltä tulee 30 %
TULI-hankkeista samoin kuin 25 % tämän selvityksen 36 tutkimuslähtöisistä yrityksistä.
35 Mirja Gröhn, Sitra, suullinen tiedonanto, 2006.
36 Vaikka tässä selvityksessä eivät ole mukana kaikki yliopistot, niin ulkopuolille jääneiden osuus
ei muuttane kvalitatiivisesti tuloksia.
1