pdf-julkaisu - Sitra

Yliopistojen tutkimustulosten
kaupallistamisprosessit
Tähän selvitykseen valittiin seitsemän yliopistoa (HY, TKK, TTY, TaY, JY, KuY
ja OY) ja kaksi tutkimuslaitosta (VTT ja KTL). Yliopistoja valittaessa kiinnitettiin
huomiota siihen, että suurimmat yliopistot ovat mukana samoin kuin
merkittävimmät teknilliset yliopistot. Myös alueellinen jakauma oli tärkeä näkökulma,
kuten myös yliopistojen erilainen tutkimus-, opetus- ja kolmannen
tehtävän profiili. Tiettyjä numeerisia lukuja kerättiin myös muilta tiedeyliopistoilta
(LTY, TY, ÅA, VY, Hanken, HKKK, JoY). Määrälliset analyysit perustuvat
kaikkien edellä mainittujen yliopistojen lukuihin, mutta sisällölliset analyysit
ainoastaan seitsemään ensiksi mainittuun yliopistoon.
Tutkimusrahoitus
Seuraavat tiedot on koottu opetusministeriön ylläpitämästä KOTA-tietokannasta
ja research.fi -tietokannasta koskien vuotta 2005. Suomen T&K-menot
vuonna 2005 olivat noin 5,4 miljardia euroa eli 3,5 % maan bruttokansantuotteesta.
Suurimman osuuden tuottivat yritykset eli 70 %. Julkisen sektorin tutkimuslaitosten
osuus (ml. VTT) oli 10 %. Suomalaiset yliopistot käyttivät vuonna
2005 tutkimukseen 0,95 miljardia euroa. Yliopistojen osuus koko maan
tutkimusrahoituksesta on noin 20 %. Siitä perusrahoitusta suoraan budjetista
on 0,47 miljardia eli 50 % ja toinen puolikas on kilpailtua rahoitusta. Suomen
Akatemia rahoittaa yliopistotutkimusta reilulla 110 miljoonalla eurolla ja Tekes
noin 80 miljoonalla eurolla . Kansainvälisistä rahoituslähteistä yliopistot
8 KOTA-tietokannassa Tekesin rahoitusosuudeksi on mainittu 79 miljoonaa euroa. Tekesin
oman ilmoituksen mukaan se rahoittaa yliopistojen tutkimusta noin 120 miljoonalla eurolla.
Osa erosta johtuu siitä, että Tekesin luku on rahoituspäätöksiin perustuvaa ja KOTA-tietokannan
luvut taas yliopistojen ilmoittamat toteumat vuoden 2005 tilinpäätöksestä. Vastaavat
erot ovat Suomen Akatemian rahoitusta koskevissa luvuissa.
35