pdf-julkaisu - Sitra

saavat reilut 45 miljoonaa euroa, mistä yritysrahan osuus on noin 15 %. Suomalaiset
yritykset rahoittavat yliopistojen tutkimusta reilulla 50 miljoonalla eurolla
vuodessa, mikä on noin 5,3 % tutkimusrahoituksesta. Ulkomaisten ja kotimaisten
yritysten yhteenlaskettu osuus tutkimusrahoituksesta on noin 6,1 %.
Vertailun vuoksi esim. Yhdysvalloissa teollisuuden osuus tutkimusrahoituksesta
on 5–7 % lähteestä riippuen . Selvitykseen osallistuneet yliopistot vastaavat
noin 80 %:a suomalaisten yliopistojen tutkimusvolyymista.
Edellä olevaa yliopistojen tutkimusrahoitusrakennetta voi tarkastella
myös siitä näkökulmasta, mikä osuus rahoituksesta on vapaata tutkimusta
ja mikä osuus puolestaan tutkimussopimuksissa sovittujen ehtojen mukaista
tutkimusta. Budjettirahoituksen ohella Suomen Akatemian rahoitus voidaan
katsoa vapaaksi tutkimukseksi, samoin kuin säätiöiden ja vastaavien rahoitus.
Muussa rahoituksessa on tyypillisesti eri osapuolia ja tutkimustyötä sääntelee
tutkimustyön kohteesta ja rahoituksesta sekä usein myös tutkimustulosten
omistuksesta tehty sopimus. Tällaista rahoitusta on muun muassa Tekesin,
EU:n ja ministeriöiden rahoitus. Näin tarkastellen vapaan tutkimuksen osuus
yliopistojen koko tutkimusrahoituksesta on noin 60–70 %:a 10 . Kuvassa 1 on
esitetty selvitykseen osallistuneiden yliopistojen budjetin ulkopuolisen tutkimusrahan
jakauma lähteittäin.
Yliopistojen kaupallistamistoiminta
Tutkimuksen hyödyntämisen perimmäisenä tavoitteena on luoda vaurautta
ja uusia työpaikkoja sekä antaa mahdollisuuksia olemassa olevien työpaikkojen
säilyttämiseen. Nykyisten yritysten kasvuedellytyksiä voidaan tukea muun
muassa koulutuksen ja T&K-toiminnan avulla. Suomen T&K-panostukset ovat
maailman huippuluokkaa. Ainakin a priori myös tutkimustulosten hyödyntämisen
ja hyödyntämismekanismien tulisi olla maailman kärkeä.
Tutkimustoiminnan tulosindikaattoreista tunnetaan hyvin tutkinnot ja
julkaisut. Sen sijaan tutkimustulosten kaupallistamiseen liittyviä systemaattisia
tuloksia tunnetaan hyvin vähän. Merkittävin näistä on yliopistojen ja yritysten
välinen yhteistyö. Näiden tutkimushankkeiden sisällä siirtyy yliopistoista yrityksiin
suuri määrä osaamista, uutta tietoa sekä taitotietoa ja muuta hiljaista
tietoa.
9 NSF:n selvityksen mukaan teollisuuden osuus tutkimusrahoituksesta on noin 5,3 %. AUTM:n
oman, rajoitetumman statistiikan mukaan noin 200 merkittävimmän tutkimusyliopiston
tutkimusrahoituksesta teollisuudelta tuli noin 7,3 %.
10 Jos KOTAn tiedoista osuuden “Muu kotimainen tutkimusrahoitus” oletetaan olevan vapaata
tutkimusrahoitusta säätiöiltä ym., niin luku on noin 70 %. Jos se taas jätetään huomioimatta,
vapaan tutkimuksen osuus on 62 %.
36