mediakasvatuksen_tutkimuksellinen_kehittaminen
mediakasvatuksen_tutkimuksellinen_kehittaminen
mediakasvatuksen_tutkimuksellinen_kehittaminen
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Fanny Vilmilä<br />
Osa I Mediakasvatuksen<br />
<strong>tutkimuksellinen</strong> kehittäminen -hanke<br />
Mediakasvatuksen ja <strong>mediakasvatuksen</strong><br />
tutkimuksen kentällä<br />
Aikojen saatossa erilaisin termein kuvailtujen mediakasvatuksellisten teemojen<br />
juuret ulottuvat 1950-luvulle ja kauemmas. Vielä 1990-luvun lopulla<br />
puhuttiin pääsääntöisesti viestintäkasvatuksesta. 3 Mediakasvatuksen termistöä<br />
käyttävä tutkimus onkin verrattain uutta. Termistö on vakiintunut<br />
käyttöön vasta 2000-luvulla. Sirkku Kotilaisen vuoden 1999 määritelmän<br />
mukaan mediakasvatus on pedagogista toimintaa, jossa päämääränä on tukea<br />
lapsen kasvua median parissa. Onnistunut mediakasvatus näkyy lapsen<br />
kykynä analysoida ja tulkita mediaa, taitona osallistua mediakulttuuriin<br />
sekä kykynä ilmaista itseään. 4 Viisitoista vuotta myöhemmin määritelmä<br />
on edelleen relevantti eri näkökulmille lapsuuteen, nuoruuteen ja mediaan 5 .<br />
Media eri muodoissaan on osa lasten kokemusmaailmaa ensimmäisistä<br />
vanhempien vauvastaan julkaisemista tai jakamista kuvista lähtien.<br />
Kasvu mediaympäristöissä ja <strong>mediakasvatuksen</strong> ympäristöt<br />
Julkisessa keskustelussa viitataan usein 1990–2010-luvulla syntyneisiin<br />
diginatiivi-käsitteellä. Diginatiiviuden käsitteenä lanseerasi 2000-luvun<br />
alkupuolella Marc Prensky, jonka mukaan oppilaat puhuvat nykyisin<br />
”digitaalista kieltä”. 6 Diginatiivi on henkilö, joka on syntynyt ja kasvanut<br />
aikana, jolloin teknologia ja digitaalinen media on kytkeytynyt elämään sen<br />
jokapäiväisenä osana 7 . Diginatiiviudessa ei ole kuitenkaan kyse geeneihin<br />
koodatusta ominaisuudesta; diginatiivit eivät ole homogeeninen joukko<br />
lapsia, jotka syntymästään lähtien ”media-aistilla” varustettuna luovivat<br />
suvereenisti läpi mediamaailman. Päinvastoin. Muiden perustaitojen tavoin<br />
niin sisällölliset kuin teknisetkin mediataidot ovat opittuja ja opittavissa<br />
olevia taitoja. 8 Diginatiivi-käsitettä on kritisoitu yksipuolisuudesta. Käsitteessä<br />
ei oteta huomioon sitä, että aktiivisten mediasuhteiden luomisessa<br />
lapset ja nuoret eivät ole yhdenvertaisessa asemassa.<br />
10
Change language