Päivä kerrallaan” ”En dag i taget” - Suomen Merimies-Unioni
29.03.2015 • Views
Share Embed Flag

Päivä kerrallaan” ”En dag i taget” - Suomen Merimies-Unioni

Päivä kerrallaan” ”En dag i taget” - Suomen Merimies-Unioni

Päivä kerrallaan” ”En dag i taget” - Suomen Merimies-Unioni

SHOW MORE
SHOW LESS
ePAPER READ
DOWNLOAD ePAPER
smu.fi

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

START NOW

<strong>Suomen</strong> <strong>Merimies</strong>-<strong>Unioni</strong> SM-U ry<br />

merimies1 2006<br />

Finlands Sjömans-Union FS-U rf<br />

”Päivä kerrallaan”<br />

”En <strong>dag</strong> i taget”<br />

Silja Serenaden tunnelmia s. 4 Stämningarna på Silja Serenade s. 14

merimies<br />

PÄÄKIRJOTUS<br />

25.1.2006T<br />

Mitä vuosi 2006 tuo tullessaan<br />

Vuosi on jälleen vaihtunut. Taakse<br />

jääneeseen vuoteen 2005 lähdettiin<br />

odottavaisissa tunnelmissa, olihan<br />

takana juuri solmittu tupo-ratkaisu,<br />

jonka piti tuoda tullessaan työrauha<br />

aina helmikuun loppuun 2008.<br />

Pitkän sopimuskauden ja vastikään<br />

voimaan tulleiden laajennettujen<br />

matkustaja-alustukien tarkoituksena<br />

oli tuoda merenkulkuun<br />

pitkäjänteisyyttä ja luoda uskoa<br />

suomalaisen merenkulkuelinkeinon<br />

tulevaisuuteen. Toisin kuitenkin<br />

kävi. Jälkeenpäin katsottuna näyttää<br />

silti, että vuoden 2005 aikana ei<br />

juuri muuta ehditty tekemään, kuin<br />

käymään jatkuvia neuvotteluja eri<br />

varustamojen kanssa alusten miehityksistä<br />

ja erilaisista toimista,<br />

joilla turvattiin alusten pysyminen<br />

<strong>Suomen</strong> lipun alla.<br />

Alkuvuotta 2005 leimasi erityisesti<br />

Lontoossa vireillä ollut<br />

oikeudenkäynti, jonka Viking Line<br />

oli saattanut vireille Kansainvälistä<br />

Kuljetustyöväen Liittoa ITF:ää sekä<br />

<strong>Merimies</strong>-<strong>Unioni</strong>a vastaan. Viking<br />

Line vaati tuomioistuimelta päätöstä,<br />

jonka mukaan ITF ja <strong>Merimies</strong>-<br />

<strong>Unioni</strong> eivät olisi saaneet ryhtyä<br />

minkäänlaisiin toimenpiteisiin painostaakseen<br />

Viking Lineä uuteen<br />

sopimukseen siinä tilanteessa, että<br />

se päättäisi liputtaa matkustaja-autolautta<br />

Rosellan Viroon. Kauppatuomioistuimen<br />

päätös, joka saatiin<br />

kesällä 2005, oli Viking Linelle<br />

myönteinen.<br />

Lontoon vetoomustuomioistuin<br />

kuitenkin kumosi kauppatuomioistuimen<br />

päätöksen samalla, kun se<br />

päätti pyytää asiassa EU-tuomioistuimen<br />

lausunnon, joka saataneen<br />

aikaisintaan vuoden 2006 lopussa.<br />

Joka tapauksessa oikeudenkäyntiin<br />

ja siihen valmistautumiseen jouduttiin<br />

käyttämään tarpeettoman paljon<br />

aikaa ja voimavaroja. Kaiken lisäksi<br />

Ahvenanmaan Varustamoyhdistyksen<br />

ja Viking Linen kanssa päästiin<br />

loppuvuonna 2005 sopimukseen<br />

siitä, että Rosella jatkaa liikennöintiään<br />

Helsinki-Tallinna –linjalla<br />

<strong>Suomen</strong> lipun alla. Sopimukseen<br />

pääsyn jälkeen Viking Line ilmoitti<br />

tilaavansa linjalle uuden ison ropax<br />

–aluksen.<br />

Rosellaa koskevan sopimuksen<br />

jälkeen sopimukseen päästiin myös<br />

toisen Helsinki-Tallinna –linjalla<br />

liikennöivän suomalaisaluksen<br />

ms Nordlandian tulevaisuudesta.<br />

Nordlandialle solmittiin Rosellan<br />

kaltainen Viron liikennettä koskeva<br />

aluskohtainen sopimus, jonka<br />

tarkoituksena oli turvata <strong>Suomen</strong><br />

lipun säilyminen linjalla. Nordlandian<br />

tilanne oli sikäli ongelmallinen,<br />

että sillä ei ollut ollut samanlaisia<br />

ongelmia kannattavuuden kanssa<br />

kuin Vking Linen Rosellalla. Sopimus,<br />

joka Nordlandialle solmittiin,<br />

saatiin kuitenkin muotoiltua sellaiseksi,<br />

että aluksen nykyinen miehistö<br />

ei joutunut ”maksumieheksi”.<br />

Tulevat säästöt kohdistuvat uusiin<br />

työntekijöihin.<br />

Neuvotteluja on myös jouduttu<br />

käymään toisen suuren suomalaisen<br />

matkustaja-alusvarustamon Siljan<br />

kanssa. Kyse on ollut toimista, joilla<br />

muutoinkin taloudellisissa vaikeuksissa<br />

olevan varustamon toimintaa<br />

on voitu jatkaa entiseen tapaan sinivalkoisin<br />

värein. Vaikka leikkuri<br />

kohdistui tällä kertaa pääsääntöisesti<br />

varustamon maaorganisaatioon,<br />

jossa henkilöstön vähennykset<br />

ovat varsin tuntuvia, myös merihenkilöstö<br />

joutui kantamaan oman<br />

kortensa kekoon. Tämä tapahtui ms<br />

Silja Europaa ja ms Silja Serenadea<br />

koskevien miehityssopimusten ja<br />

ns. poolisopimuksen yhdistämisellä<br />

sekä uudistamisella. Siljan tulevaisuus<br />

on toteutetuista toimista<br />

huolimatta vaakalaudalla. Jo nyt on<br />

tiedossa, että varustamoa yritetään<br />

myydä julkisella huutokaupalla.<br />

Kiinnostuneita ostajaehdokkaita<br />

lienee ollut kymmeniä, mutta siitä,<br />

mikä tulee olemaan toteutuvan kaupan<br />

lopputulos, ei ole vielä tietoa.<br />

Asia ratkennee kevään ja alkukesän<br />

kuluessa. Toivoa vain voi, että<br />

mahdollisella uudella omistajalla<br />

on halua ja valmiutta pitää ainakin<br />

osa varustamon aluksista <strong>Suomen</strong><br />

lipun alla, suurin osa aluksistahan<br />

on jo nyt Ruotsin lipun alla.<br />

Uhkakuvat matkustaja-alusliikenteen<br />

tulevaisuudesta eivät ole<br />

kuitenkaan missään tapauksessa<br />

hävinneet. Virolaisen Tallink–varustamon<br />

jatkuva kasvu ja laajeneminen<br />

tulevat entisestään kiristämään<br />

kilpailua Itämerellä. Tallinkin liikeidea,<br />

joka perustuu pitkälti halvan<br />

työvoiman hyväksikäyttöön ja tästä<br />

saatavaan kustannusetuun, on saanut<br />

viime päivinä uudet ulottuvuudet,<br />

kun varustamo ilmoitti harkitsevansa<br />

Latvian lipun käyttöön ottamista.<br />

Työvoimakustannukset Latviassa<br />

ovat Tallinkin mukaan jopa 30 %<br />

alhaisemmat kuin Virossa. Voisiko<br />

parempaa esimerkkiä löytyä siitä<br />

loputtomasta ahneudesta, joka merenkulun<br />

työnantajapiireissä tuntuu<br />

vallitsevan.<br />

Vuonna 2006 katseet kohdistuvat<br />

myös jälleen kerran valtiovaltaan.<br />

Useissa eri yhteyksissä on<br />

jo esitetty lukuisia toimia, joilla<br />

suomalaisen merenkulkuelinkeinon<br />

kilpailutilannetta voitaisiin parantaa.<br />

Matkustaja-alusten osalta esillä on<br />

ollut voimassa olevan matkustajaalustuen<br />

saattaminen sille tasolle,<br />

jolle se alun perin oli tarkoitettu.<br />

Kyse on ns. työnantajamaksujen<br />

palauttamisesta. Voimassa olevan<br />

lain mukaan matkustaja-alusvarustamoiden<br />

työnantajamaksuja<br />

kompensoidaan määrällä, joka vastaa<br />

97 % merenkulkijoiden maksamista<br />

veroista. Alun perin laskettiin,<br />

että varustamot saisivat tällä tavoin<br />

takaisin n. 94 % työnantajamaksuista.<br />

Kokemukset ovat kuitenkin<br />

osoittaneet, että kompensaatio on<br />

riittänyt vain n. 68 - 80 %:iin työnantajamaksuista.<br />

Tukea esitetäänkin<br />

muutettavaksi siten, että varustamot<br />

saisivat suoraan takaisin 94 % työnantajamaksuista.<br />

Valtiovallalta odotetaan myös<br />

useita muita toimia merenkulkuelinkeinon<br />

edistämiseksi. Päällimmäisenä<br />

keskusteluissa on esiintynyt tonnistoverojärjestelmän<br />

uudistaminen,<br />

uusien alusten hankintaan liittyvien<br />

varausjärjestelmien sekä erilaisten<br />

investointi- ja korkotukien hyväksikäyttäminen.<br />

Mikä ja mitkä näistä<br />

tulevat toteutumaan, sen saamme<br />

mitä todennäköisimmin nähdä kuluvan<br />

vuoden 2006 aikana. Merenkulkijoiden<br />

kannalta kyse on olemassa<br />

olevien työpaikkojen säilyttämisestä<br />

ja – mikäli suinkin vain mahdollista<br />

– uusien suomalaisten työmahdollisuuksien<br />

luomisesta. Kaikille, jotka<br />

osallistuvat tämän päämäärän eteen<br />

tehtävän työn tekemiseen, on syytä<br />

toivottaa hyvää ja menestyksellistä<br />

Uutta Vuotta 2006.<br />

Simo Zitting<br />

päätoimittaja<br />

Talouspoliittinen ministerivaliokunta:<br />

Uudenlainen monitoimialus<br />

torjumaan öljyvahinkoja<br />

Talouspoliittinen ministerivaliokunta<br />

katsoo, että öljyvahinkojen<br />

torjunta jääolosuhteissa tulisi<br />

hoitaa monitoimialuksella. Valiokunta<br />

haluaa <strong>Suomen</strong> ympäristökeskuksen<br />

selvittävän, voisiko<br />

aluksen hankkia yhteistyössä<br />

yksityisten yritysten tai Merivoimien<br />

kanssa.<br />

Hallitus on sitoutunut hankkimaan<br />

uudenlaisen, jääolosuhteissa<br />

toimivan öljyntorjunta-aluksen<br />

palvelut. Tavoite on kirjattu hallitusohjelmaan,<br />

ja sitä varten on<br />

tämän vuoden talousarviossa 134<br />

miljoonan euron tilausvaltuus.<br />

Aiemmin tarkoituksena oli<br />

hankkia monitoimimurtaja, jonka<br />

ominaisuudet olisivat soveltuneet<br />

sekä jäänmurtoon että öljy- ja kemikaalivahinkojen<br />

torjumiseen.<br />

Tarjouskilpailun osanotto jäi<br />

kuitenkin vähäiseksi, ja monitoimimurtaja<br />

osoittautui odotettua<br />

kalliimmaksi.<br />

Lokakuussa talouspoliittinen<br />

ministerivaliokunta otti aikalisän<br />

ja teetti lisäselvityksiä. Niiden<br />

tarkoituksena oli löytää taloudellisempia<br />

tapoja tarvittavien<br />

öljyntorjuntapalvelujen hankkimiseen.<br />

Vaihtoehtoja kartoittivat<br />

yhteistyössä liikenne- ja viestintäministeriö,<br />

ympäristöministeriö,<br />

Merenkulkulaitos ja <strong>Suomen</strong><br />

ympäristökeskus.<br />

Selvitystyön pohjalta valiokunta<br />

päätyi siihen, että uudenlaisen<br />

monitoimialuksen hankinta on<br />

kokonaistalouden kannalta tarkoituksenmukaisin<br />

ratkaisu.<br />

Vaihtoehtoina voisivat olla esimerkiksi<br />

Merivoimien öljyntorjuntaaluksen<br />

Hylkeen korvaaminen<br />

uudella monitoimialuksella tai<br />

yksityisen yhtiön rannikkotankkerin<br />

varustaminen öljyntorjuntaa<br />

varten. Näille aluksille olisi myös<br />

ympärivuotista käyttöä.<br />

Selvitystyötä jatkaa <strong>Suomen</strong><br />

ympäristökeskus. Talouspoliittinen<br />

ministerivaliokunta käsittelee<br />

asiaa uudestaan helmikuussa.<br />

Tämän jälkeen hallitus valmistelisi<br />

tarvittaessa ehdotuksen lisätalousarvioksi,<br />

jolla monitoimialus tai<br />

vastaavat öljyntorjuntapalvelut<br />

hankitaan.<br />

2

merimies<br />

Työolobarometri:<br />

Sairauspäivät lisääntyneet huomattavasti<br />

Työn rasittavuuden kasvu hidastunut<br />

Työministeriön tuoreen työolobarometrin<br />

mukaan sairastumisen<br />

aiheuttamat poissaolot ovat lisääntyneet<br />

1,3 päivällä edelliseen<br />

vuoteen verrattuna. Poissaolot<br />

ovat lisääntyneet etenkin kunnissa<br />

ja teollisuudessa.<br />

Poissaoloja oli keskimäärin<br />

9,3 päivää vuodessa työntekijää<br />

kohden. Valtaosa poissaoloista<br />

oli muutaman päivän mittaisia.<br />

Ikääntyminen on kuitenkin lisännyt<br />

myös pidempien poissaolojen<br />

määrää.<br />

Ilman poissaoloja selvinneiden<br />

työntekijöiden osuus on laskenut<br />

viime vuoteen verrattuna kahdella<br />

prosenttiyksiköllä. 38 prosenttia<br />

palkansaajista ei ollut vuoden<br />

aikana päivääkään sairauden takia<br />

poissa töistä.<br />

Uupumuksen<br />

lisääntyminen taittunut<br />

Poissaolojen lisääntymisestä huolimatta<br />

työn rasittavuuden kasvu<br />

on hidastunut. Rasittavuuden kasvu<br />

alkoi hidastua jo 1990-luvun<br />

puolivälistä alkaen.<br />

Tutkimuksen mukaan 57<br />

prosenttia vastaajista koki työnsä<br />

henkisesti rasittavaksi. 38<br />

prosenttia katsoi työnsä olevan<br />

fyysisesti rasittavaa. Kunnissa<br />

työ oli selvästi muita sektoreita<br />

rasittavampaa.<br />

Uupumuksen ohella kuntasektorin<br />

palkansaajien pahoinvointia<br />

lisäsi suhteellisen yleinen työpaikkakiusaaminen.<br />

Kunta-alan työntekijöistä<br />

27 prosenttia on joskus<br />

joutunut työpaikkakiusaamisen<br />

uhriksi. Kaikissa palkansaajissa<br />

vastaava osuus on 19 prosenttia.<br />

Kunnissa henkistä tai fyysistä<br />

väkivaltaa oli kohdannut jopa<br />

kolmannes työntekijöistä.<br />

Koulutusta<br />

lisätty hieman<br />

Palkansaajista yhä useampi eli 51<br />

prosenttia osallistui työnantajan<br />

kustantamaan koulutukseen. Koulutusta<br />

oli lisätty etenkin julkisella<br />

sektorilla.<br />

Työpaikkakoulutus on selvästi<br />

lyhentynyt viime vuodesta. Vuonna<br />

2005 koulutuksen keskipituus<br />

oli 5,6 päivää. Tämä oli 1,1 päivää<br />

edellistä vuotta vähemmän.<br />

Tutkimuksen tiedot perustuvat<br />

1 245 puhelinhaastatteluun.<br />

Haastattelut teki Tilastokeskus<br />

syys-lokakuun aikana.<br />

UP/Aleksi Vienonen<br />

Toimitsijapäivystykset<br />

Turussa ja Vaasassa<br />

Turussa joka maanantai<br />

<strong>Merimies</strong>-<strong>Unioni</strong>n toimitsija päivystää Turun toimistolla<br />

joka maanantai. Toimisto löytyy osoitteesta<br />

Maariankatu 6 B. 5. kerroksesta.<br />

Toimisto on avoinna klo 10 – 15. Puhelinnumero<br />

sinne on (02) 233 7416.<br />

Vaasassa kerran kuussa<br />

<strong>Merimies</strong>-<strong>Unioni</strong>n toimitsija päivystää Länsi-<strong>Suomen</strong><br />

osaston toimistolla, osoitteessa Pitkäkatu 43,<br />

joka kuukauden ensimmäisenä maanantaina.<br />

Luontoisedut<br />

nousevat<br />

1.1.2006 alkaen<br />

Ulkomaanliikenteen työehtosopimusten<br />

uudet luontoisedut vuosiloman,<br />

vastikevapaan sekä sairauden aikana<br />

18,43 (18,25).<br />

Matkustaja-alusten työehtosopimuksen<br />

luontoisetu työ- ja vapaapäivinä<br />

9,22 (9,13) ja vuosiloman sekä<br />

sairauden aikana 18,43 (18,25).<br />

Naturaförmånerna<br />

stiger 1.1.2006<br />

Det nya värdet av naturaförmånerna för<br />

semester, vederlagsledighet och sjukdomstid<br />

enligt kollektivavtalen i utrikesfarten<br />

är 18,43 (18,25).<br />

I kollektivavtalet för passagerarfartyg<br />

är naturaförmånen för arbets<strong>dag</strong>ar och lediga<br />

<strong>dag</strong>ar 9,22 (9,13) och för semester<br />

och sjukdomstid 18,43 (18,25).<br />

Finnlinesin eläkkeelle jäänyt pääluottamusmies Jukka Salo sai SAK:<br />

n kultamerkin <strong>Merimies</strong>-<strong>Unioni</strong>n hallituksen ja valtuuston kokouksen<br />

yhteydessä Espoossa 13. lokakuuta 2005. Merkki myönnettiin pitkäaikaisesta<br />

ansiokkaasta ja epäitsekkäästä työstä ammattiyhdistysliikkeessä.<br />

Merkin luovuttivat <strong>Unioni</strong>n puheenjohtaja Simo Zitting (oik.)<br />

ja liittosihteeri Pekka Teräväinen.<br />

Kultamerkki 25 vuoden<br />

jäsenyyden jälkeen<br />

<strong>Merimies</strong>-<strong>Unioni</strong>n jäsenillä on oikeus saada liiton kultamerkki, kun hän<br />

on maksanut keskeytymättömästi jäsenmaksunsa <strong>Unioni</strong>in 25 vuoden<br />

ajan. Mitään automaattista jäsenseurantaa <strong>Unioni</strong>ssa ei valitettavasti ole,<br />

joten merkkiin oikeuttavan ajan tultua täyteen kannattaa ottaa yhteyttä<br />

Tiina Kytölään <strong>Unioni</strong>n toimistolla p. 09 – 615 2020. Asia tarkistetaan ja<br />

kun kaikki on kunnossa, kultamerkki postitetaan asianosaiselle. Merkin<br />

saaja voi lähettää kuvansa <strong>Merimies</strong>-lehteen osoitteelle <strong>Merimies</strong>- Sjömannen,<br />

PL 249, 00121 Helsinki.<br />

Rettigin Bore<br />

osti Engshipin<br />

Rettig-konsernin Bore-varustamo<br />

kasvaa. Tammikuun alussa Rettig<br />

osti nauvolaisen perhevarustamo<br />

Engshipin ja kaikki sen 11 <strong>Suomen</strong><br />

lipun alla seilaavaa alusta.<br />

Lokakuussa Rettig hankki<br />

ahvenanmaalaisen Bror Husellin,<br />

jolla oli seitsemän laivaa. Näistä<br />

viisi on rekisteröity Suomeen.<br />

Ennestään Borella on ollut<br />

<strong>Suomen</strong> lipun alla kaksi Englannin<br />

kanaalissa ajavaa alusta,<br />

Norking ja Norqueen.<br />

Nyt Rettig-Boren laivasto on<br />

kasvanut 21 alukseen ja työntekijämäärä<br />

yli viidensadan.<br />

Myöhästyneet jouluterveiset<br />

Leila Falk<br />

Ritva Lahtonen<br />

Kumpikin merieläkeläisiä Turusta.<br />

Kaikille iloista uutta vuotta jääsärkijälaivasta Voimasta tänk juu veri<br />

mats neljänkymmenen v. tiimistä.<br />

Tj.S.W.Räsänen, Lady, Rida, Aku, Pojat<br />

Turku<br />

Pirjo Kaukola<br />

Annika Mellin<br />

Markku Auvinen, oloneuvos<br />

Raimo Tikka<br />

Kaikki ilmoitukset sähköpostilla<br />

Kaikki <strong>Merimies</strong>-lehdessä julkaistavat ilmoitukset (kokoukset, kiitos,<br />

syntymäpäivät, kuolleet) ovat jäsenille ja osastoille maksuttomia.<br />

Kaikki ilmoitukset kannattaa voi lähettää suoraan sähköpostina<br />

osoitteeseen merimies.lehti@smury.fi.<br />

Ilmoitukset voi toki myös soittaa toimituksen numeroon (09) 615<br />

20210 tai postittaa osoitteeseen <strong>Merimies</strong>-lehti, PL 249, 00121 Helsinki.<br />

Seuraava lehti<br />

<strong>Merimies</strong>-lehti 2/2006 ilmestyy 1. maaliskuuta 2006. Tähän numeroon<br />

tarkoitetun aineiston on oltava toimituksessa viimeistään<br />

15. helmikuuta 2006.<br />

3

merimies<br />

Kari Nurmirinta (vas.) on keittiöosaston<br />

tuore luottamusmies,<br />

rinnalla työtoveri Jani Sundell, jota<br />

Kari kiittelee alkuaikojen hyvästä<br />

vastaanotosta.<br />

Silja Serenaden väki:<br />

”Päivä kerral<br />

4

merimies<br />

Baarimestari Tuija Pesonen esittelee viinibaarissa Siljan omistajan,<br />

Mr. Sherwoodin tilan 25-vuotiasjuhlaviinin. Pullo irtoaa 33 eurolla.<br />

laan”<br />

- Me eletään päivä kerrallaan. Ei me voida tehdä<br />

Siljan myynnille yhtään mitään. Paljon liikkuu<br />

erilaisia huhuja.<br />

- Ainahan me on oltu myynnissä eikä koskaan<br />

ole mennyt hyvin.<br />

- Odotetaan ja katsotaan, mitä tuleman pitää.<br />

Tällaisia kommentteja kuulee Silja Serenaden<br />

työntekijöiltä, kun alus risteilee Helsingin ja<br />

Tukholman välillä loppiaisen alla vähän ennen<br />

parin viikon mittaista telakointia. Serellä ja sen<br />

jälkeen Ruotsin lipun alla samalla reitillä<br />

seilaavalla Silja Symphonylla tehdään monen<br />

miljoonan euron kunnostukset, jotta alukset<br />

olisivat huippukunnossa, kun tarjouskilpailu<br />

yhtiöstä päättyy tammikuun loppupuolella.<br />

Alustavien tietojen mukaan tarjokkaista valitaan<br />

kaksi kolme, joiden kanssa varsinainen<br />

kaupankäynti käydään. Koko Silja ja kaikki sen<br />

laivat ovat myynnissä huutokaupassa. <strong>Suomen</strong><br />

lipun alla ovat Seren lisäksi Silja Europa ja<br />

Finnjet, joka on Yhdysvalloissa Louisianan<br />

hurrikaanialueella majoitustilana.<br />

Seren henkilökuntaa ei tarvitse millään<br />

muotoa kunnostaa huippukuntoon, sillä se on<br />

täydessä trimmissä jatkuvasti. Ammattitaito ja<br />

osaaminen ovat täällä huippuluokkaa,<br />

ja asiakkaat saavat palvelua viimeisen päälle.<br />

Se, että työtahtia on jatkuvasti kiristetty ja että<br />

talouspuolella ajetaan usein vajaalla<br />

miehityksellä, ei näy asiakkaille.<br />

5

merimies<br />

Lapinkoira Milla, 14 ja puoli vuotta, odottaa Kiteellä<br />

baaripuolen team leaderin Marja Kokon<br />

lomaa vanhoille kotiseuduille.<br />

Siljan varapääluottamusmies Kari Luotola (vas.) ja myymälän<br />

luottamusmies Ismo Silvennoinen keskustelevat<br />

telakointiajan työtunneista.<br />

Silja Serenaden laivaluottamusmies, matruusi Eero Keränen on saanut<br />

leipänsä mereltä vuodesta 1970 lähtien.<br />

Laivaluottamusmies:<br />

”Odottavan aika<br />

on pitkää”<br />

Silja Serenaden laivaluottamusmies, matruusi Eero Keränen<br />

pohdiskelee työntekijöiden tulevaisuuden näkymiä.<br />

- Odottavan aika on pitkää. Kauppasuhdanteet liikkuu vaikka<br />

mihinkä suuntaan. Siitä lähtien kun lähdin seilaamaan, olen ollu<br />

samassa yhtiössä koko ajan, mutta on kuitenkin ollut vaikka kuinka<br />

monta korsteenin merkkiä: AL, Finncarriers, Effoa. Ja Siljan<br />

laivoissakin mulla on ollu monenlaista korsteenimerkkiä: Effoan<br />

renkaat, on ollu Jonssonin merkki ja Siljan oma korsteenimerkki.<br />

Aina on ollut sama palkanmaksaja. Ne on vain semmosia asioita,<br />

joihin me ei juuri voida vaikuttaa.<br />

Kainuussa Paltamossa asuva Ero Keränen sanoo, että hän<br />

lähti merille vuonna 1970 junkiksi. Leipä on lähtenyt täältä jo<br />

35 vuoden ajan, eläkkeelle olisi reilut kaksi vuotta. Hän toteaa,<br />

että täkkäreiden ikärakenne on sellainen, että nuorinkin taitaa<br />

olla jo viisikymppinen.<br />

- Jos tässä ei olisi viihtynyt, niin eihän tässä olis ollut. En minä<br />

tiedä, onhan niitä huonompiakin työpaikkoja. Pitäähän ajatella<br />

joskus positiivisestikin. Palkka on aina tullut 10. päivä, se on yksi<br />

elämän varmuustekijä. Homma on ollut pitkää ja vakavaraista<br />

tähän asti, se on antanut uskoa tulevaisuuteen, luottamusmies<br />

filosofeeraa<br />

Keränen toteaa, että Siljalla on hyvä toimia luottamusmiehenä.<br />

Sitä hän toivoo hartaasti, että kaikille osastoille saataisiin<br />

omat luottamusmiehet, sillä oman työn asiantuntemus löytyy<br />

ainoastaan sieltä.<br />

- Lähes kaikki luottamusmiehet alkaa olla vanhoja. Kun ne<br />

lähtee pois, uudet joutuu opettelemaan kaikki kantapään kautta.<br />

Jatkuvuuden takia olisi hyvä, että tässä olisi nuoria oppimassa.<br />

Mutta ei väkisin saa ketään mukaan. Eikä saisi ottaa sellaisiakaan,<br />

jotka on liian tyrkyllä, että ne pystyisi ajamaan toisten asioita.<br />

Kyllä ne omat asiat hoituu siinä sivussa, Keränen miettii.<br />

Toisaalta Eero Keränen ymmärtää nuoriakin, kun hän muistelee<br />

omaa nuoruuttaan rahtilaivoissa. Silloin olivat mielessä ihan<br />

muut asiat kuin luottamieskysymykset.<br />

AJP<br />

- Minulla on 22 vuotta ollut otsassa à la carte –tarjoilijan leima, naurahtaa<br />

aamiaisvieraita vastaanottava Maritta Katro. Meriuransa hän aloitti Viking<br />

Sagalla ja kiersi Sally Albatrossin ja Cinderellan kautta Serelle.<br />

Nyt laivan päällä on 2 600 matkustajaa,<br />

joista venäläisiä 850. Uuden<br />

vuoden ja loppiaisen tienoo ovat<br />

venäläisten loma-aikaa ja uuden<br />

vuoden risteilyllä heitä oli noin<br />

1 300. Konfan ja buffan tiloihin<br />

oli silloin rakennettu heitä varten<br />

äyriäisbuffet, jossa syötiin 950<br />

osteria ja 900 hummeria. Vielä<br />

seuraavan päivänä Happy Lobster<br />

–äyriäisravintolassa kokki kokosi<br />

68 äyriäisvatia.<br />

Osa-aikaeläkkeellä<br />

on hyvä olla<br />

Tarja Raikaa työskentelee messiemäntänä<br />

rekkamessissä. Hän on<br />

osa-aikaeläkkeellä ja järjestelmään<br />

tyytyväinen.<br />

- Se on loistava systeemi, mä ainakin<br />

tykkään. Mä teen kahdeksan<br />

päivää töitä ja olen 24 päivää vapaalla.<br />

Toisen vahdin oon vapaalla<br />

ja sitten eläkkeellä. Ja sitten täällä<br />

taas kahdeksan päivää. Joka kerta<br />

tuntuu, että alkaa kesäloma kun<br />

lähden pois. Nykyisin tuun ihan<br />

mielelläni töihin.<br />

Tarja Raikaa kertoo, että hän<br />

jäi osa-aikaeläkkeelle heti kun<br />

täytti 56. Nythän ikäraja on nostettu<br />

58:aanvuoteen .Hän sanoo<br />

jaksavansa hyvin, kun ennen oli<br />

työjakson jälkeen hyvin väsynyt.<br />

6

merimies<br />

Av-teknikko Jorge Castro on ollut Siljalla töissä 14 vuotta. Hän hoitaa yksin Serellä esitettävien showohjelmien valojen ohjauksen ja<br />

valvoo musiikin äänestoistoa.<br />

Tarja luki osa-aikaeläkkeestä<br />

jutun <strong>Merimies</strong>-lehdestä, hyppi<br />

melkein tasajalkaa ilosta ja pani<br />

heti toimeksi.<br />

- Enkä ole pätkääkään katunut,<br />

hän nauraa.<br />

Taloudellisesti osa-aikaeläkkeelläkin<br />

pärjää, kun on elänyt<br />

säällisesti. Tarja aikoo työskennellä<br />

täällä niin pitkään, kunnes pääsee<br />

täydelle eläkkeelle. Merellä on<br />

työvuosia nyt kertynyt 25. Työura<br />

alkoi Sally-varustamon Viking<br />

Sagassa ja jatkui Albatrossin,<br />

Silja Festivalin ja Wasa Queenin<br />

kautta tänne.<br />

- Mulla on ollu semmonen<br />

tuuri, että olen ollut tavallaan<br />

saman varustamon palveluksessa<br />

koko ajan. Ei ole koskaan tarvinnut<br />

hakea mitään työtä eikä olla<br />

työnvälityksessä.<br />

Serellä olin buffassa ennen kuin<br />

rekkamessistä vapautui paikka.<br />

Tässä on rauhallista ja saa tehdä<br />

itsellisesti työtä omaan tahtiin.<br />

Olen erittäin tyytyväinen ja nää<br />

pojat on mutkattomia miehiä.<br />

Ei ketkään muut matkustajat ole<br />

näin helppoja kuin rekkakuskit,<br />

Tarja kiittelee.<br />

Siljan tuleva myynti ei Tarjaa<br />

juuri hetkauta, mutta hän sanoo<br />

surevansa muiden puolesta.<br />

- Vaikka huomenna myytäisiin,<br />

niin mullahan ei ole väliä, sitten<br />

jäisin vain pois. Ajattelen nuoria,<br />

jos on vaikka ottanut ison velan ja<br />

laskenut tämän työpaikan varaan.<br />

Kun ei sitä koskaan tiedä…<br />

Pahat tilanteet<br />

unohtuvat<br />

Järjestyksenvalvoja (ordningsvakt)<br />

Sami Suojanen kertoo,<br />

että heitä on kerralla laivan päällä<br />

neljä. Periaatteessa kaksi on koko<br />

ajan vuorossa ja iltakahdeksasta<br />

aamuviiteen kolme järkkäriä<br />

valvoo. Tilanne on parantunut entiseen<br />

verrattuna, sillä yksi mies<br />

on saatu lisää.<br />

Sami aloitti nyt työnteon iltakuudelta<br />

ja lopettaa aamulla puoli<br />

kuudelta. Väliin mahtuu kaksi puolen<br />

tunnin taukoa yöllä.<br />

- Teen koko jakson samaa<br />

vuoroa, me on neljästään sovittu<br />

näin. Työajat ei vaihdu kesken<br />

jakson. Se on hyvä systeemi, että<br />

tietää tasan tarkkaan töihin tullessa<br />

mitkä työtunnit sä teet ja koska. Ei<br />

tarvi joka päivä kattoa sheemasta,<br />

koska mä huomenna aloitan.<br />

Paraisilla asuva Sami Suojanen<br />

on 33-vuotias ja nuorin laivan<br />

järkkäreistä. Hän on työskennellyt<br />

kotiseudullaan palomies-sairaankuljettajana<br />

ennen merelle<br />

lähtöä vuonna 1996. Entisestä<br />

ammatista on periytynyt se, ettei<br />

Sami jää miettimään ikäviä juttuja<br />

ja pahoja tilanteita. Merille hän<br />

lähti vaihtelun halusta.<br />

- Halusin tehdä jotain muuta.<br />

Menin Skandinavialle tekeen<br />

ekstraa ja sitten oon ollut Festivalilla<br />

ja Operalla. Ne oli kaikki<br />

Ruotsin lipun alla. Serelle tulin<br />

kaks ja puol vuotta sitten vakituiselle<br />

paikalle. <strong>Suomen</strong> lippu<br />

on parempi, koska se helpottaa<br />

elämää, että sosiaaliturva on<br />

Suomessa. Työ nyt on samaa<br />

ja palkka on hieman parempi.<br />

Peruspalkka on ehkä hieman<br />

matalampi, mutta kun täällä<br />

tulee ne prosentit, niin se lisää<br />

nettoansiota, Sami sanoo.<br />

Hän ei usko olevansa täällä<br />

töissä eläkeikään saakka. Tämän<br />

kuvion hän aikoo kuitenkin<br />

katsoa loppuun asti.<br />

- Onhan se aina hyvä olla varasuunnitelmia.<br />

Laivalla on niin<br />

helppo olla töissä.<br />

Sulla on ruoka valmiina, vaatteet<br />

tulee, sä nukut ja teet työt ja<br />

siinä se on. Tässä laitostuu äkkiä.<br />

Se vapaa on tärkeä, on ihanaa<br />

kun on kotona ja voi arkipäivinä<br />

mennä joka paikkaan, Sami<br />

Suojanen kiittelee merityön<br />

hyviä puolia.<br />

”Toivotaan<br />

parasta”<br />

Kari Nurmirinta leikkaa lihaa<br />

seisovan pöydän carveryssä. Hän<br />

istuu <strong>Merimies</strong>-<strong>Unioni</strong>n hallituksessa<br />

päättämässä yhteisistä<br />

asioista, ja hänet valittiin matkan<br />

aikana keittiöosaston uudeksi<br />

luottamusmieheksi.<br />

- Tietysti tulevaisuus ja epävarmuus<br />

vaivaa kaikkia pikkusen.<br />

Mutta me vaan odotetaan ja toivotaan<br />

parasta, Kari sanoo.<br />

Kokkina työskentelevä Kari<br />

tuli Serelle Wasa Queenilta tammikuussa<br />

2001. Merityöt hän<br />

aloitti huhtikuussa 1982 Botnia<br />

Expressillä, joka oli vanha Diana<br />

kakkonen.<br />

Sere palaa liikenteeseen 26.<br />

tammikuuta. Kari on töissä osan<br />

telakka-ajasta, sillä ruokittavia<br />

suita on siellä listan mukaan noin<br />

kahdeksansataa.<br />

Vanhoja<br />

konkareita<br />

Tax freessä työskentelevät Maria<br />

Strengell ja J-P Suominen ovat<br />

myös vanhoja konkareita, joilla on<br />

takanaan eri varustamoja ja monta<br />

laivaa. Maria aloitti merityöt Jakob<br />

Linen kesälaiva Fenno Expressillä<br />

vuonna 1987 ja J-P Viking Sallyllä<br />

1980.<br />

He kertovat, että laivalla liikkuu<br />

paljon huhuja tulevasta ostajasta.<br />

- Tämä on arkipäivää meille.<br />

Täytyy vain ottaa päivä kerrallaan,<br />

koska ei me pystytä vaikuttamaan<br />

asiaan mitenkään. Nuoremmat,<br />

jotka on olleet samalla laivalla<br />

koko ajan, saattaa hötkyillä. Ne ei<br />

ole tottuneet tähän, jos omistaja<br />

vaihtuu nyt ensimmäisen kerran.<br />

Me on koettu jo toistakymmentä<br />

laivaa molemmat.<br />

Myymälässä on kuusi kassapaikkaa.<br />

Nyt on täysi miehitys<br />

ja molemmat lattiamyyjätkin<br />

ovat paikalla. Lattiamyyjät kiertävät<br />

myymälässä, kaupittelevat<br />

tuotteita ja neuvovat asiakkaita.<br />

Venäläiset asiakkaat eivät juuri<br />

puhu vieraita kieliä, mikä saattaa<br />

joskus olla ongelmallista. Kaikesta<br />

on kuitenkin selvitty. Laatukonjakit<br />

ovat heidän suosiossaan.<br />

- Palkka voisi meilläkin nousta.<br />

Toisilla ryhmillä oli viimeksi<br />

hyviä korotuksia, nyt me ruvetaan<br />

oleen jo siellä palkkalistan<br />

alapäässä. Meillä on paljon rahaa<br />

vastuulla, kun on kassavastuu. Ne<br />

ei ole mitään pikkurahoja, mitä<br />

käsitellään. Kaikki mikä puuttuu,<br />

se maksetaan. En tykkää, kun kassalaatikoissa<br />

on kruunut ja eurot<br />

7

merimies<br />

Joonas Mäkeläinen opiskelee<br />

Raumalla vahtikonemestariksi ja<br />

harjoittelee Serellä.<br />

Harjoittelija:<br />

”Työ opettaa”<br />

Joonas Mäkeläinen työskentelee tammikuun loppuun saakka<br />

harjoittelijana koneessa. Keikka alkoi itsenäisyyspäivänä. Seitsemäntoistavuotias<br />

nuorukainen opiskelee kotikaupungissaan<br />

Raumalla vahtikonemestariksi, ja hän on oppilasjäsenenä <strong>Suomen</strong><br />

<strong>Merimies</strong>-<strong>Unioni</strong>ssa.<br />

Merialan koulutukseen hakeutumisen syitä kysyttäessä Joonas<br />

tuumaa, ettei hän oikein tiennyt minne mennä peruskoulun jälkeen.<br />

Isä keksi tämän vaihtoehdon.<br />

- Ajattelin, että sehän kuulostaa ihan hyvältä. En ollut edes<br />

kuullut tollasesta mahdollisuudesta, sit kiinnostuin ja lähdin. Tää<br />

on toinen vuosi ja kolmen vuoden koulutus on puolessa välissä,<br />

Joonas kertoo.<br />

Hänen luokallaan on parisenkymmentä opiskelijaa, joista kukaan<br />

ei ole vielä keskeyttänyt koulunkäyntiä. Ensimmäinen vuosi<br />

oli vahtimiesluokka ja nyt on eka vuosi konemestariluokkaa. Joonas<br />

toivoo, että hommia löytyy valmistumisen jälkeen.<br />

Tätä ennen Joonas on harjoitellut kuukauden verran Langh Shipin<br />

Marjatassa viime keväänä. Puolimatruusin meripäivät tulivat<br />

nyt täyteen ja toukokuussa voisi harjoittelujaksolta saada jo jotain<br />

korvaustakin. Koulu järjestää aina harjoittelupaikan yhteistyössä<br />

varustamojen kanssa.<br />

Ei Joonas silti valita, vaan naurahtaa, että kaikki tämä on kotiinpäin.<br />

Laivalla on täysi ylöspito ja hän saa asua kahden hengen<br />

hytissä yksinään.<br />

- Työ opettaa ja työssä oppii parhaiten, Joonas toteaa.<br />

Hän sanoo, että kyllä ala ihan omalta tuntuu. Siinä – niin kuin<br />

kaikessa muussakin – on sekä hyvät että huonot puolet. Rahtilaiva<br />

ja matkustajalaiva ovat Joonaksen mielestä kuin yö ja päivä.<br />

Matkustajalaivassa kaikki on säännöllisempää, vähän niin kuin<br />

kävisi maissa töissä.<br />

- Kumpikin käy mulle hyvin.<br />

AJP<br />

samassa paikkaa. Eurot on koko<br />

ajan edessä ja saatan joskus antaa<br />

euroja takaisin, kun pitäisi antaa<br />

kruunuja, J-P toteaa.<br />

Maria ja J-P ovat sitä mieltä,<br />

että Seren kassat ovat työnteon<br />

kannalta erittäin huonot. He sanovat<br />

tämän silläkin uhalla, että<br />

vitsailevat saavansa pyyhkeitä<br />

<strong>Merimies</strong>-lehden ilmestymisen<br />

jälkeen.<br />

Näissä kassoissa, jotka uusittiin<br />

joitakin vuosia sitten ja jotka eivät<br />

olleet mitään halpoja pömpeleitä,<br />

kipeytyvät kaikki paikat: niska,<br />

olkapäät, selkä, kädet. Ennen<br />

vanhaan oli kaksi kassaa yhdessä,<br />

jolloin työntekijä pystyi vaihtamaan<br />

puolta. Tavarat eivät tule<br />

hihnalta suoraan kassalle, vaan<br />

niitä täytyy koukkia kulmasta ja<br />

rahoja ojennellaan ylös.<br />

- Noilla pömpeleillä ole mitään<br />

virkaa. Paskan marjat niitä mitään<br />

uusita, ne maksaa. Meillä ei ilmeisesti<br />

ole tarpeeksi sairaslomia. Yhtään<br />

isompikokoisella ihmisellä on<br />

tosi vaikea työskennellä, koska tila<br />

on niin pieni, J-P purnaa.<br />

Venäjän kielen<br />

taidosta hyötyä<br />

Tuija Pesosen vakituinen työpiste<br />

on Bon Vivantin viinibaari, jossa<br />

hän työskentelee baarimestarina.<br />

Nyt kun matkustajina on reilut 800<br />

venäläistä, häntä tarvitaan niin sanottuna<br />

Venäjän apuna.<br />

- Kierrän pitkin laivaa ja<br />

tarkkailen, tarvitaanko apua. Eilisen<br />

illan olin suurimmalta osin<br />

Happy Lobsterissa, jossa on aina<br />

paljon venäläisiä. He tarvitsevat<br />

joskus apua tilausten kanssa,<br />

Tuija kertoo.<br />

Tuija on käynyt koulunsa<br />

Kouvolassa, jossa oli venäjään<br />

painottunut kieli-instituutti ja jossa<br />

luettiin paljon venäjän kieltä.<br />

Hän luki venäjää lukiossa, mutta<br />

ei tarvinnut kieltä kymmeneen<br />

vuoteen. Kahdeksankymmentäja<br />

yhdeksänkymmentälukujen<br />

vaihteessa Tuija alkoi käydä<br />

yliopiston kielikursseilla ja onpa<br />

hän opiskellut kieltä Pietarissakin<br />

joitakin vuosia sitten. Nyt<br />

tälle kielitaidolle on kysyntää ja<br />

Tuija pohtii, kumpaan panostaisi:<br />

viineihin vai venäjään. Kumpikin<br />

kiehtoo.<br />

Tuija Pesonen on ollut Serellä<br />

alusta eli vuodeta 1990 lähtien.<br />

Sitä ennen hän ennätti työskennellä<br />

vakituisesti Finlandialla.<br />

Siljalla<br />

27 vuotta<br />

Bon Vivant –gourmetravintolan<br />

kylmäkkö Arja Helovirta naurahtaa,<br />

että hän on ollut Siljalla<br />

pitkään töissä: 27 vuotta. Keittiössä<br />

on töissä kerralla kaksi kokkia<br />

ja yksi kylmäkkö. Arja sanoo,<br />

että he ovat joskus kiertäneet eri<br />

työpisteissä, mutta että nyt hän on<br />

ollut jo pitkään täällä.<br />

Tässä keittiössä tehdään kaikki<br />

käsityönä alusta lähtien, joten ammattitaito<br />

säilyy.<br />

- Pikkasen oli uudenvuodenaattona<br />

ruuhkaa ja kaikkea meni<br />

paljon. Erityisesti hummerit ja<br />

hedelmät maistuvat venäläisille.<br />

Töitä tehtiin oikein kunnolla,<br />

Arja kertoo.<br />

Arja asuu Ivalossa, ja hän on<br />

telakoinnin ajalle vaihtanut lomarahat<br />

vapaaksi. Hän on aikoinaan<br />

saanut työskennellä ihan tarpeeksi<br />

telakallakin. Tulevaisuuden<br />

suhteen Arja on odottavalla<br />

kannalla.<br />

- En ota huolta ja rupea sitä<br />

miettimään, eihän siitä tuu muuta<br />

kuin paha mieli.<br />

Vikaeeraaja on<br />

aina valmiina<br />

Satu Saarinen on vikaeerannut<br />

Siljalla kuusi vuotta. Nyt hänellä<br />

on kymmenen päivän työjakso<br />

buffan tarjoilijana. Tätä ennen<br />

hän oli töissä Serellä joulukuussa<br />

kahdeksan päivää. Hän on laivan<br />

vakivikkejä.<br />

- Jatkosta ei ole tietoa. Siihen<br />

on tottunut, että odottaa puhelinsoittoa.<br />

Leipä on lähtenyt tuuraamallakin<br />

jo monta vuotta. En mä<br />

osasi kuvitella tekeväni mitään<br />

muuta, tähän jää jotenkin kiikkiin.<br />

Ehkä ne pitkät vapaat ja hyvä palkka<br />

tekee sen, Satu pohtii.<br />

Korialla Kouvolan lähistöllä<br />

asuva Saarinen aloitti merillä, kun<br />

työt maissa loppuivat. Serkku oli<br />

täällä töissä ja kehotti laittamaan<br />

paperit. Sillä tiellä Satu on ja<br />

hän kertoo viihtyvänsä. Lyhyin<br />

hälytysaika on ollut, kun on joskus<br />

aamulla soitettu ja kysytty,<br />

moneltako olet Helsingissä jos<br />

nyt heti lähdet. Satu on lähtenyt<br />

kiireelläkin, sillä hänen lapsensa<br />

ovat jo isoja.<br />

- Ihanne olisi, jos pois lähtiessä<br />

tietäisi, koska tulee seuraavan<br />

kerran. Mutta kaikkea ei aina voi<br />

saada. On mulla ollut pitkiäkin sijaisuuksia.<br />

Kaikkeen tottuu, Satu<br />

naurahtaa.<br />

Sadun nimi puuttui <strong>Merimies</strong>lehden<br />

jouluterveisistä, samoin<br />

buffassa työskentelevän Vesa<br />

Samposalon. Eli ne tulivat tässä.<br />

AJP<br />

8

merimies<br />

Pia Hasselgren ja Ola Hurmerinta<br />

opastavat ammattitaidolla viinejä tuntemattomankin<br />

tämän jalon juoman<br />

saloihin Bon Vivantin viinibaarissa.<br />

Viinimestari:<br />

”Meillä sattuu<br />

ja tapahtuu”<br />

- Olen vuosien mittaan nostanut monta kertaa hattua sille, että vaikka<br />

meitä on hiostettu ja meitä on pyydetty joustamaan, niin aina tää porukka<br />

on jaksanut. Mä en tiedä mistä syystä se on säilyttänyt voimavaransa, sillä<br />

ihmiset antaa kaikkensa työntekoon. En ois koskaan uskonut, jos joku ois<br />

sanonut, millaiseen myllytykseen joudutaan, että porukka pysyisi vielä motivoituneena.<br />

Sille mä nostan hattua, vaikka jokainen saattaa välillä hakata<br />

päätä seinään. Ehkä me ollaan sitten niin Silja-aivopestyjä, että se asiakas<br />

on todella tärkeä.<br />

Näin naurahtaa Bon Vivant –ravintolan viinibaarissa viinimestarina<br />

työtään tekevä Pia Hasselgren. Hänen mielestään työ on antoisaa ja siinä<br />

on paljon hyvää.<br />

- Jokainen päivä on erilainen. Joku vanha Siljan mainos pitää täysin<br />

paikkansa: kyllä meillä sattuu ja tapahtuu!<br />

Pia Hasselgren on työskennellyt Siljalla 23 vuotta. Hän sanoo kuuluvansa<br />

niihin ihmisiin, jotka haluavat välillä hyppiä laivasta toiseen ”oman mielenterveyden<br />

vuoksi”. Viiniasiantuntijaksi hän on oppinut erilaisten kurssien<br />

ja käytännön työn myötä.<br />

- Työssä pääsee kehittymään. Tässä on ihan pakko seurata alaa, ei viineissä<br />

muuten pysy mukana, sillä ala muuttuu nopeasti.<br />

Trendit ja suosikit vaihtuvat alalla useinkin. Viime kesänä suosittuja olivat<br />

pikkolosamppanjapullot, joista jaloa juomaa imettiin pillillä. Pian mukaan<br />

tällä keinoin yritettiin saada siiderikansaa juomaan samppanjaa. Amerikkalainen<br />

Sideways-elokuva, jossa matkustellaan Kalifornian viinialueilla,<br />

on nostanut suosikiksi pinot noir –rypäleen.<br />

- Se on tosi vaikee rypäleenä ja viininä, ihmiset hyvin äkkiä pettyy siihen.<br />

Mutta on hienoa, että ihmiset kokeilevat vähän uuttakin. Se on aika hapokas<br />

rypäle ja viinit ovat kevyempiä, joten ihmiset kokee rypäleen hyvin äkkiä<br />

vetiseksi. Siinä on kuitenkin paljon aromikkuutta, mutta hapokkuus tekee<br />

sen, ettei tykätä, Hasselgren toteaa.<br />

”Kotivoitto” on hänen mielestään kiehtovaa. Tämä tarkoittaa sitä, että<br />

asiakas tulee sisään viinibaariin ja lähtee sieltä pullojen kanssa hymyillen<br />

pois. Viinibaarissa on nimittäin myynnissä laatujuomia, joita ei laivan tax<br />

freestä löydy.<br />

- Sekin tuntuu hyvältä, kun samat asiakkaat tulevat vielä seuraavalla<br />

kerralla takaisin ja sanovat, että hyvä että sinä olet töissä. Sä olet myynyt<br />

meille ensimmäisen viinin, joka maksoi 20 euroa, ei oltu eläissämme juotu<br />

semmosta.<br />

Hasselgren sanoo, että kuuluu ammattitaitoon pystyä lukemaan, minkälaisista<br />

viineistä asiakkaat pitävät. Sen oppii ainoastaan vuosien kokemuksella<br />

ja ihmistuntemuksella.<br />

Korvat täytyy olla auki ja ihmisiä pitää osata kuunnella.<br />

Siljalla on myynnissä todella<br />

kalliitakin viinejä, joita myös juodaan.<br />

- Eihän ne mitään arkipäivän juomia ole. Mutta on paljon ihmisiä, joilla viini<br />

on totaalisesti vienyt käden ja sydämen. Ja jos löytää jonkin harvinaisuuden,<br />

se ei ole enää raha-asia, jos rahaa on. Eihän niitä paljon ole. Mutta meillä on<br />

kellarissa kaikkea kivaa: on tsaarinajan väkevöityjä viinejä tsaarin kellarista<br />

ja Napoleonin madeiroita. Vähän historian havinaa siellä kuuluu. Onhan<br />

se hieno pitää kädessä jotain 1780-luvun pulloa ja miettiä, miten paljon se<br />

pullo on matkalla nähnyt, Pia hehkuttaa.<br />

Tulevaisuuden suhteen hän<br />

sanoo olevansa odottavalla kannalla.<br />

- Me ollaan oltu myynnissä niin monta kertaa, ja tän kahdenkymmenen<br />

vuoden aikana meillä on ollut useampi eri omistaja. Totta kai välillä tulee<br />

semmonen olo, että jos niitä töitä ei sitten olekaan, mutta ei se suremalla<br />

parane. Aika näyttää, mennään päivä kerrallaan ja tehdään ne hommat. Ja<br />

jos käy sit niin, ettei oo töitä, niin en usko että ammattitaitoinen väki jää<br />

ihan sormia heiluttelemaan kotiin ja ihmettelemään.<br />

Rekkamessissä työskentelevä Tarja Raikaa on tyytyväinen osa-aikaeläkeläinen.<br />

AJP<br />

9

merimies<br />

MAAILMAN MERILTÄ<br />

Riistopalkoilta<br />

vältyttiin Irlannissa<br />

Irlannissa kolme viikkoa jatkunut lakko taivutti Irish Ferries –varustamon<br />

pysymään irlantilaisissa työehtomääräyksissä. Osapuolet<br />

sopivat asiasta joulukuun puolivälissä Irlannin työsuhdekomission<br />

välittämissä neuvotteluissa.<br />

Irish Ferries suunnitteli yli 500 työntekijän korvaamista matalapalkkamaista<br />

- ennen muuta Latviasta ja muualta Itä-Euroopasta<br />

- värvättävällä työvoimalla ja luopumista irlantilaisista työehtonormeista.<br />

Nyt neuvoteltu sopimus takaa työntekijöille Irlannin<br />

vähimmäistason ylittävät palkat.<br />

”Liitto onnistui puolustamaan säällisyyden kynnystä. Sen ansiosta<br />

Irlannin laki suojelee nyt muutoin heikossa neuvotteluasemassa<br />

olevia ulkomaisia merimiehiä”, ammattiliitto Siptun varapuheenjohtaja<br />

Brendan Hayes toteaa.<br />

Sopimuksen mukaan ne työntekijät, jotka haluavat pysyä nykyisessä<br />

työpaikassaan Irish Ferriesin palveluksessa, saavat jatkaa ja<br />

saavat myös suojaa työehdoilleen. Osa työntekijöistä on aiemmin<br />

hyväksynyt varustamon irtisanoutumistarjouksen.<br />

Siptu eteni merkittävästi myös alusten henkilökunnan määrää ja<br />

laatua koskevissa määrittelyissä, Hayes selostaa. Neuvottelutuloksesta<br />

järjestettiin jäsenäänestys. Sopimuksen mukaan Irish Ferries<br />

voi siirtää aluksiaan seilaamaan vieraiden lippujen alle.<br />

Lakon aikana työntekijät saivat laajat tukea Irlannin ja kansainväliseltä<br />

ay-liikkeeltä.<br />

Yksityistämishanke kaatoi<br />

varustamon Maltalla<br />

Maltalla valtion omistaman Sea Malta –varustamon yksityistämisyritys<br />

päättyi surkeasti. Lopputuloksena oli koko varustamon lakkauttaminen.<br />

Noin 150 merellä ja maissa työskennellyttä henkilöä<br />

menetti työpaikkansa.<br />

Maltan hallitus ja italialaisen suurvarustamon Grimaldin tytäryhtiö<br />

pääsivät marraskuussa 16 kuukauden neuvottelujen jälkeen<br />

yhteisymmärrykseen omistusjärjestelystä, jossa 69 prosenttia osakkeista<br />

olisi siirtynyt italialaisten omistukseen. Ehtona oli kuitenkin<br />

sopimus työehdoista Sea Maltan työntekijöitä edustaneen ammattiliitto<br />

GWU:n kanssa. Kun yhteisymmärrystä ei määräaikaan<br />

mennessä syntynyt, Grimaldi vetäytyi ostosopimuksesta. Maltan<br />

hallitus puolestaan lopetti Sea Maltan toiminnan.<br />

Suuri osa työpaikkansa menettäneistä erosi GWU:sta syyttäen<br />

sitä liian taipuisasta asenteesta tes-neuvotteluissa Grimaldin kanssa.<br />

Sea Maltan kaaduttua Grimaldi on ilmoittanut investoivansa<br />

20 miljoonaa euroa Maltan tuonti- ja vientiliikenteen tarpeiden<br />

tyydyttämiseksi. Varustamo on kuitenkin korostanut, että se ei ole<br />

velvollinen suosimaan uuden henkilöstön värväämisessä Sea Maltan<br />

entisiä työntekijöitä.<br />

Jos Maltan oppositiossa oleva työväenpuolue nousee tulevissa<br />

vaaleissa valtaan, se aikoo perustaa uuden valtiollisen Sea Malta<br />

–varustamon.<br />

ITF-tarkastus tuottaa<br />

tuloksia Intiassakin<br />

ITF-tarkastajien työ on johtanut konkreettisiin tuloksiin Intiassa,<br />

intialainen Hindu Business Line –lehti raportoi joulukuussa.<br />

Mumbain satamassa Maltan lipun alla operoivan Selconin bangladeshiläinen<br />

omistaja suostui ITF-tarkastajan vaatimuksesta 16<br />

000 euron palkkarästien maksamiseen. Niin ikään Maltan lippua<br />

käyttävän X-press Kailashin omistajalta irtosi miehistölle 12 000<br />

euron rästipalkat.<br />

Tuticorinin satamassa MV Safinazin hongkongilainen omistaja<br />

sitoutui ITF-tarkastajan esityksestä maksamaan kohtuullisia palkkoja<br />

ja järjestämään kunnolliset työolosuhteet. Aluksen miehistö<br />

ja päällystö koostuvat bangladeshiläisistä, burmalaisista ja ghanalaisista<br />

merenkävijöistä.<br />

Haldian satamassa Kalkutassa ITF-tarkastaja Chinmoy Roy paljasti<br />

kaksi huijaria, jotka esiintyivät ITF-tarkastajina ja koettivat<br />

kiristää alusten päälliköiltä rahaa. Huijareilta löytyi väärennettyjä<br />

ITF-asiakirjoja.<br />

Koonnut: Juhani Artto<br />

Palkansaajan ansiopäiväraha<br />

lasketaan hänen työttömyyttä<br />

edeltävän joko 43 tai 34 työssäoloehdon<br />

täyttävän kalenteriviikon,<br />

vakiintuneista, veron<br />

ennakonpidätyksen alaisista<br />

tuloista. Työssäoloehtoon<br />

luetaan kalenteriviikot, joiden<br />

aikana työttömyyskassan jäsenen<br />

työaika yhdessä tai useammassa<br />

työssä on yhteensä<br />

vähintään 18 tuntia.<br />

Palkkatulosta vähennetään<br />

lomarahat, lomakorvaukset<br />

ja vastikekorvaukset. Näiden<br />

erien vähentämisen jälkeen<br />

vähennetään 4,88 %, joka<br />

vastaa palkansaajan työeläke-<br />

ja työttömyysvakuutusmaksuja.<br />

Ansiopäiväraha muodostuu<br />

perusosasta ja hakijan<br />

palkan mukaan määräytyvästä<br />

ansio-osasta. Lisäksi<br />

maksetaan lapsikorotus, joka<br />

on yhdestä alle 18-vuotiaasta<br />

lapsesta 4,45 , kahdesta 6,54<br />

euroa ja kolmesta tai useammasta<br />

lapsesta yhteensä 8,43<br />

euroa.<br />

Perusosa on peruspäivärahan<br />

suuruinen, 23,50<br />

euroa päivässä. Ansio-osa on<br />

45 prosenttia päiväpalkan ja<br />

perusosan erotuksesta. Jos<br />

kuukausipalkka ylittää 2 115<br />

euroa (90 x peruspäivärahan<br />

määrä), ansio-osa alenee<br />

ylimenevältä osalta 20 prosenttiin.<br />

Ansiopäiväraha voi<br />

enimmillään olla 90 prosenttia<br />

päiväpalkasta, kuitenkin<br />

vähintään lapsikorotuksilla<br />

korotetun peruspäivärahan<br />

suuruinen. Muunnettaessa<br />

kuukautta kohti laskettua<br />

palkkaa päiväpalkaksi tai<br />

päinvastoin katsotaan kuukauteen<br />

sisältyvän 21,5<br />

työpäivää.<br />

10

merimies<br />

TYÖTTÖMYYSKASSA TIEDOTTAA<br />

Ansiosidonnainen<br />

työttömyyspäiväraha<br />

vuonna 2006<br />

Oikean sisältöinen päivärahahakemus<br />

liitteineen nopeuttaa etuuksien maksatusta<br />

Ilmoittaudu työvoimatoimistoon<br />

Jos joudut työttömäksi tai lomautetuksi, ilmoittaudu työvoimatoimistoon<br />

viimeistään heti työsuhteen päätyttyä.<br />

Toimistosta saat myös päiväraha-hakemuksen.<br />

Työvoimatoimisto antaa työttömyyskassalle työttömyyttäsi<br />

koskevan lausunnon. Oikeus työttömyysetuuksiin<br />

alkaa aikaisintaan ilmoittautumispäivästä lukien. Työvoimatoimiston<br />

antamat lausunnot sitovat kassaa, eikä kassa<br />

voi maksaa päivärahaa, mikäli työnhakusi ei ole voimassa.<br />

Työttömyyspäivärahojen maksupäiviä ovat tiistai, keskiviikko<br />

ja perjantai.<br />

On tärkeää, että kassalle toimitettu päivärahahakemus<br />

on oikein täytetty ja tarvittavat liitetiedot, kuten palkka- ja<br />

työsuhdetodistukset, seuraavat jo hakemusta. Näin vältetään<br />

etuusasian käsittelyä viivästyttävä kirjeenvaihto ja joudutetaan<br />

etuusmaksatusta.<br />

Etuuskäsittelyn juohevuuden lisäämiseksi etuushakemuksen<br />

täyttäjää pyydetään kiinnittämään huomiota<br />

seuraaviin seikkoihin:<br />

Ensimmäinen hakemus<br />

- Työttömyyskassan jäsenmaksut on oltava kunnossa.<br />

Jäsenmaksut on maksettava kaikista töistä, niin<br />

maa- kuin merityöstä. Kassan jäsenmaksun sisältävä<br />

työmarkkinajäsenmaksu on edelleen 1.1.2006 alkaen<br />

1,55 % verotettavasta tulosta. Mikäli itse olet hoitanut<br />

jäsenmaksun, toimita viimeisestä maksukuitista kopio<br />

hakemuksen liitteenä.<br />

- Täytä ensimmäinen työttömyyspäivärahahakemus<br />

vähintään kahdelta täydeltä kalenteriviikolta huolellisesti.<br />

Puutteellisesti täytetty hakemus palautetaan<br />

täydennettäväksi.<br />

- Hakemukseen tulee liittää työnantajan antama palkkatodistus<br />

vähintään työttömyyttä edeltäneeltä 43<br />

työssäoloviikolta (jos et ole saanut päivärahaa vuonna<br />

1997 tai sen jälkeen) TAI 34 työssäoloviikolta (jos<br />

olet saanut päivärahaa vuonna 1997 tai sen jälkeen).<br />

Todistuksessa tulee näkyä ennakonpidätyksen alainen<br />

tulo ja siihen sisältyvät lomarahat ja lomakorvaus eriteltyinä;<br />

Mikäli haet lapsikorotusta avio- tai avopuolison lapsista,<br />

jotka asuvat samassa taloudessa, toimita puolison virkatodistus<br />

ja ote talonkirjasta/kotipaikkarekisteristä. Omista<br />

lapsista virkatodistusta ei tarvitse lähettää;<br />

Kopio sosiaalietuudesta annetusta päätöksestä ( esim.<br />

lasten kotihoidon tuki, myös puolisolle maksettu) Puolison<br />

saamaa lasten kotihoidon tukea ei vähennetä toisen puolison<br />

työttömyysetuudesta, jos puoliso itse hoitaa lasta ja saa samanaikaisesti<br />

äitiys-, erityisäitiys- tai vanhempainrahaa.<br />

- Ensimmäinen hakemus tulee olla takautuvasti täytetty<br />

vähintään kahdelta kalenteriviikolta. Viikkoselvitys<br />

tulee täyttää sunnuntaihin saakka. Jos olet<br />

työssä jo ensimmäisen hakemuksen aikana, täytä<br />

hakemus kalenterikuukauden viimeiseen päivään<br />

saakka. Työpäivien kohdalle on täytettävä myös<br />

työtunnit. Vastikevapaa tai muut palkalliset päivät<br />

työsuhteen aikana ovat myös työpäiviä. Palkkapäivät<br />

työnantajalta tulee ilmoittaa työpäiviksi ja työtunnit<br />

merkittävä palkanmaksutunneiksi. Hakemukseen<br />

liitteeksi työnantajan allekirjoittama palkkatodistus<br />

ja ulosmaksutilinauha, jossa näkyvät ulosmaksetut<br />

loma- ja vastikekorvaukset. Jos hakemuksessasi on<br />

työpäiviä, niin lähetä myös palkkakuitit kyseisiltä<br />

ajoilta.<br />

- Verokorttia ei yleensä tarvitse kassalle lähettää. Kassalla<br />

on maaverotiedot. Mikäli hankit muutosverokortin,<br />

toimita se kassalle.<br />

Jatkohakemus<br />

- Jatkohakemus on oltava joko neljältä täydeltä kalenteriviikolta<br />

tai kalenterikuukaudelta. Hakujaksoja ei<br />

voi muuttaa ja katkaista omatoimisesti. Jokainen päivä<br />

on selvitettävä ja hakemus on päivättävä ja allekirjoitettava.<br />

- Mikäli työttömyys päättyy kesken hakujakson, on syy<br />

ilmoitettava hakemukseen. Esim. opiskelu, äitiysloma,<br />

armeija, yli hakujakson kestävä kokoaikatyö tai muu<br />

selvitys.<br />

Hakemukset voi postittaa aikaisintaan hakujakson viimeisenä<br />

päivänä. Työttömyyskassa ei käsittele etukäteen<br />

lähetettyjä hakemuksia.<br />

Soviteltava päivärahahakemus<br />

Soviteltua päivärahaa maksetaan, jos teet lyhennettyä työviikkoa<br />

tai - työpäivää, olet osa-aikatyössä tai työskentelet<br />

enintään kaksi viikkoa kokoaikatyössä. Täytä hakemus<br />

neljältä viikolta tai kuukaudelta ja liitä hakemukseen<br />

palkkatodistus tai palkkakuitit hakujakson työpäiviltä.<br />

Työ ja päivärahahakemus<br />

- Hakujakso on säilytettävä vaikka aloittaa yli kahdenviikon<br />

kokoaikatyön hakujakson sisällä.<br />

- Jos yli kahdenviikon kokoaikatyö kestää esim. ke<br />

8.3.2006 – 24.3.2006. Hakemus tulee täyttää säilyttäen<br />

kuukauden hakurytmi eli ajalle 1.3. – 31.3.2006<br />

tai neljän kalenteriviikon hakujakso esim. ajalle<br />

20.2.2006 – 19.3.2006. Täytä hakemus myös työssäoloajalle.<br />

Työpäivien ja vastikevapaapäivien kohdalle<br />

ilmoita työssä ja työ- ja palkanmaksutunnit.<br />

- Mikäli työn alkaessa et tiedä työsuhteen kestoa (alle<br />

vai yli hakujakson), odota! Älä lähetä hakemusta kassalle,<br />

ennen kuin tiedät työsuhteen keston. Merkitse<br />

työsuhteen pituus päivärahahakemukseen tietoa varten<br />

varattuun kohtaan.<br />

- Liitä Palkkanauhat hakemukseen mukaan. Mikäli<br />

työnantaja ei ole pidättänyt jäsenmaksua ansioista,<br />

liitä myös jäsenmaksusta selvitys hakemuksen<br />

mukaan. Pyydä työnantajalta työn päätyttyä palkkatodistus<br />

työsuhteesta. Helpotat siten kassan työtä<br />

mm. lomakorvausjaksotuksen ja uudelleen päivärahan<br />

määritystä varten.<br />

Eräitä muutoksia<br />

vuoden 2006<br />

työttömyysturvaan<br />

Sovitellulle työttömyysturvalle<br />

jatkoaikaa<br />

Sovitellun työttömyysturvaetuuden saajat voivat<br />

saada etuutta vuoden 2007 loppuun saakka etuuden<br />

enimmäismaksuajan täyttymisestä huolimatta.<br />

Menettely puolison saaman<br />

kotihoidontuen osalta täsmentyi<br />

Puolison saamaa lasten kotihoidon tukea ei vähennetä<br />

toisen puolison työttömyysetuudesta, jos puoliso<br />

itse hoitaa lasta ja saa samanaikaisesti äitiys-,<br />

erityisäitiys-, tai vanhempainrahaa.<br />

Tukityöllistettyjen<br />

työssäoloviikkokertymä<br />

Laskettaessa työssäoloehdon täyttymistä, huomioon<br />

otetaan puolet niiden kalenteriviikkojen<br />

lukumäärästä, joina tehdyn työn palkkakustannuksiin<br />

työnantaja on saanut korkeinta korotettua<br />

palkkatukea.<br />

Työntekijän eläkemaksu ja<br />

työttömyysvakuutusmaksu<br />

työttömyysturvassa<br />

Työntekijämaksuvähennys ansiosidonnaisen päivärahan<br />

perusteena olevasta palkasta on vuonna<br />

2006 4,88 prosenttia.<br />

Työttömyysvakuutusmaksut<br />

Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu vuonna<br />

2006 on 0,58 % palkasta.<br />

Työnantajan työttömyysvakuutusmaksu on 0,75<br />

prosenttia palkasta palkkasumman 840 940 euroon<br />

asti. Sen ylittävältä osalta työnantajan maksu on<br />

2,95 prosenttia palkasta.<br />

<strong>Merimies</strong>eläkevakuutusmaksu<br />

<strong>Merimies</strong>eläkelain mukainen vakuutusmaksu<br />

pysyy ennallaan vuonna 2006. Sekä työnantajien<br />

että merimiesten vakuutusmaksuosuus on 11<br />

prosenttia.<br />

Työttömyyskassa puhelinpäivystää<br />

maanantaista Perjantaihin<br />

klo 9.00 – 11.00<br />

Puh. 09-615 20230<br />

Mikko Tuominen<br />

työttömyyskassan johtaja<br />

11

merimies<br />

Pätkätöiden valvontaa<br />

halutaan vahvistaa<br />

Määräaikaisten työsuhteiden<br />

käyttöä halutaan valvoa<br />

nykyistä paremmin.<br />

Tällä hetkellä pätkätöitä<br />

esimerkiksi ketjutetaan<br />

vastoin työsopimuslain<br />

henkeä.<br />

Pätkätyöntekijöiden määrää ja<br />

asemaa työministeriön toimeksiannosta<br />

selvittäneen Kirsti<br />

Palanko-Laakan mukaan <strong>Suomen</strong><br />

työelämän lainsäädäntö on kohtuullisen<br />

hyvä.<br />

Ongelmana kuitenkin on, että<br />

säädöksiä esimerkiksi määräaikaisista<br />

työsopimuksista ei tunneta tai<br />

niistä ei välitetä. Palanko-Laaka<br />

vaatii, että määräaikaisten työsuhteiden<br />

käytön valvontaa pitää<br />

parantaa.<br />

Lainsäädännön kiertämismahdollisuuksien<br />

ja tulkinnanvaraisuuksien<br />

vuoksi hän tiukentaisi<br />

työsopimuslakia.<br />

Palanko-Laakan mielestä<br />

henkilöstön edustajalla tulisi olla<br />

oikeus saada tietoja työyhteisön<br />

määräaikaisista palvelussuhteista<br />

ja niiden perusteluista sekä oikeus<br />

valvoa niiden laillisuutta.<br />

Palanko-Laaka vaatii myös<br />

työsuojeluviranomaisille lisää<br />

oikeuksia valvoa määräaikaisten<br />

työsuhteiden laillisuutta. Hän<br />

esittää, että työtuomioistuimen<br />

tai vaihtoehtoisesti työneuvoston<br />

toimivaltuuksia laajennettaisiin<br />

niin, että ne voisivat käsitellä ja<br />

antaa ratkaisuja määräaikaisten<br />

palvelussuhteiden laillisuudesta.<br />

Ketjutuskielto<br />

kirjattava lakiin<br />

Palanko-Laakan mielestä määräaikaisten<br />

työsopimusten ketjutuskielto<br />

tulisi kirjata lakiin. Nykyisessä<br />

laissa asia on mainittu vain<br />

sen perusteluissa.<br />

Palanko-Laakan mielestä lakiin<br />

tulee säätää myös kielto turvautua<br />

määräaikaisiin työsopimuksiin<br />

silloin, kun työvoiman tarve on<br />

pysyvä. Lakiin voitaisiin hänen<br />

mielestään sisällyttää luettelo<br />

tavanomaisista tilanteista, joissa<br />

määräaikaiselle työsopimukselle<br />

on perusteltu syy.<br />

Palanko-Laaka esittää, että<br />

työmarkkinajärjestöt sitoutuisivat<br />

yhteisellä kannanotolla noudattamaan<br />

sellaista henkilöstöpolitiikkaa,<br />

että pysyviä toimintoja hoidetaan<br />

toistaiseksi voimassa olevissa<br />

palvelussuhteissa työskentelevällä<br />

henkilöstöllä.<br />

Vuokratyöläisten<br />

tilanne epäselvä<br />

Palanko-Laakan mukaan työsopimuslain<br />

tarjoamassa perusturvassa<br />

on aukko vuokratyöntekijöiden<br />

kohdalla. Määräaikaisista ja<br />

vuokratyöntekijöistä on tullut<br />

suhdannepuskuri. Tämä johtuu<br />

osittain vuokratyötä koskevan<br />

sääntelyn puutteellisuudesta.<br />

– Varsinkin vuokratyöntekijöiden<br />

työsuhdeturva on epäselvä.<br />

Epäselväksi jäävät vuokraaja- ja<br />

käyttäjäyrityksen työnantajavelvollisuudet<br />

ja niihin liittyvä vastuunjako,<br />

Palanko-Laaka toteaa<br />

selvityksessään.<br />

Hänen mukaansa näiden työnantajien<br />

vastuu erityisesti vuokratyöntekijän<br />

irtisanomissuojan toteutumisesta<br />

tai lain määräaikaisia<br />

sopimuksia koskevien säännösten<br />

noudattamisesta on osoittautunut<br />

ongelmalliseksi.<br />

Palanko-Laaka esittää tilanteen<br />

korjaamiseksi kolmikantaista työryhmää<br />

valmistelemaan vuokratyövoimaan<br />

ja vuokraustoimintaan<br />

liittyvää lainsäädäntöä.<br />

– Lähtökohta on, että kun<br />

vuokratyöntekijä tekee pysyvästi<br />

työtä yhdelle tai useammalle käyttäjäyritykselle,<br />

hän on toistaiseksi<br />

voimassa olevassa työsuhteessa<br />

ensisijaisesti vuokrayritykseen.<br />

Palanko-Laakan mukaan on<br />

selvitettävä myös, millä edellytyksillä<br />

vuokratyössä voidaan solmia<br />

määräaikaisia työsopimuksia ja<br />

kumman, vuokra- vai käyttäjäyrityksen,<br />

kannalta määräaikaisuuden<br />

edellytyksiä arvioidaan.<br />

Naiset miehiä useammin<br />

pätkätöissä<br />

Naiset työskentelevät määräaikaisessa<br />

työsuhteessa miehiä useammin.<br />

Sukupuolten väliset erot ovat<br />

suurimmillaan 25-44-vuotiailla<br />

palkansaajilla. Tässä ikäryhmässä<br />

määräaikaisten naisten osuus<br />

on vähintään kaksinkertainen<br />

miehiin verrattuna.<br />

Uusista työsuhteista yli puolet<br />

on määräaikaisia.<br />

Määräaikaiset työsuhteet kasautuvat<br />

tietyille aloille. Etenkin<br />

kunta-alalla ja valtiolla tehdään<br />

paljon pätkätöitä. Valtion työntekijöistä<br />

on määräaikaisia 25<br />

ja kuntien työntekijöistä 23 prosenttia.<br />

Kunnan työpaikoista opetuksessa<br />

määräaikaisia on 29<br />

prosenttia. Terveydenhuollossa ja<br />

sosiaalialalla noin joka neljäs on<br />

määräaikainen.<br />

Julkisen sektorin määräaikaisten<br />

osuus on yli kaksinkertainen<br />

yksityiseen sektoriin verrattuna.<br />

Yksityisellä sektorilla pätkätöitä<br />

tekee joka kymmenes palkansaajista.<br />

Pätkätyöläisille<br />

epävarman työ lisä<br />

Palanko-Laaka esittää tutkittavaksi<br />

pilkkoutuneiden työsuhteiden<br />

haittoja. Hänen mielestään pitäisi<br />

selvittää, mitä kustannuksia niistä<br />

aiheutuu ihmisille ja yhteiskunnalle.<br />

Hän kompensoisi kustannukset<br />

lisäämällä pätkätöihin liittyviä<br />

työnantajamaksuja ja maksamalla<br />

työntekijöille epävarman työn lisää.<br />

UP/Mika Peltonen<br />

F-Securen uudet tietoturvaohjelmat jäsenetuhintaan<br />

F-Secure antaa SAK:laisille jäsenille edelleen<br />

tuntuvat alennukset tietoturvaohjelmistaan.<br />

Uudet F-Secure Internet Security<br />

2006 ja Anti-Virus 2006 -ohjelmat voi ladata<br />

F-Securen SAK-nettikaupasta noin 35 %<br />

edullisemmin kuin F-Securen tavallisesta<br />

nettikaupasta.<br />

F-Secure Anti-Virus 2006 sisältää useita<br />

virustentorjuntatyökaluja. F-Secure Internet<br />

Security 2006 on laajempi tietoturvaohjelmisto<br />

ja se sisältää virustentorjunnan lisäksi<br />

helppokäyttöisen ja tehokkaan palomuuritoiminnon.<br />

Molempiin ohjelmiin sisältyy käytönaikainen<br />

vakoiluohjelmien torjunta. Tämä<br />

toiminto auttaa torjumaan vakoilu- ja mainosohjelmia,<br />

jotka asentuvat tietokoneelle<br />

käyttäjän huomaamatta esimerkiksi kun<br />

tämä lataa musiikkia Internetistä. Kyseessä<br />

on ensimmäinen virustentorjuntaratkaisu,<br />

joka havaitsee vakoiluohjelmat jo ennen<br />

kuin ne asentuvat tietokoneelle.<br />

Kumpikin ohjelma havaitsee myös<br />

rootkit-ohjelmat, jotka ovat tietokoneen<br />

käyttöjärjestelmään piiloutuvia haitallisia<br />

ohjelmia. Rootkit-ohjelmien avulla hakkerit<br />

pääsevät helposti kiinni tietokoneen<br />

tiedostoihin.<br />

F-Secure Internet Security 2006 ja Anti-<br />

Virus 2006 -ohjelmien uutuuksia ovat myös<br />

käyttöliittymä F-Securen viruskarttaan<br />

sekä monikielinen oppimisohjelma, joka<br />

esittelee käyttäjille tuotteen eri toimintoja<br />

ja auttaa heitä ymmärtämään tietoturvan<br />

perusperiaatteita. Molemmista ohjelmista<br />

löytyy edelleen numeronvalitsinohjelmien<br />

torjuntatoiminto, joka suojaa modeemiyhteyksien<br />

käyttäjiä hakkeroinnin aiheuttamilta<br />

yllätyksiltä puhelinlaskuissa.<br />

F-Secure Internet Security 2006 tarjoaa<br />

lisäksi roskapostiin kyllästyneille käyttäjille<br />

reaaliaikaisen sulkulistan. Tämä toiminto<br />

auttaa myös torjumaan yleisimpiä tietojenkalastelumenetelmiä.<br />

Internet Security<br />

2006 -ohjelman lapsilukkoa on puolestaan<br />

täydennetty aikarajoittimella, jonka avulla<br />

voi määritellä järkevät aikarajat Internetissä<br />

surffaamiselle.<br />

<strong>Suomen</strong>kieliset Anti-Virus- ja Internet<br />

Security -ohjelmat voidaan asentaa nopeasti<br />

ja niitä on helppo käyttää. Ohjelmien<br />

hintaan kuuluvat automaattisesti päivittyvät<br />

virustunnistetiedot ja muut ylläpitopalvelut<br />

vuoden ajan, sähköpostin ja netin välityksellä<br />

toimivat tukipalvelut niin ikään vuoden<br />

ajan sekä käyttöoppaat sähköisessä<br />

muodossa. Ohjelmat on mahdollista saada<br />

myös ruotsin-, englannin-, saksan- ranskantai<br />

italiankielisinä.<br />

Tilaaminen ja hinnat<br />

Molemmat ohjelmat voi hankkia F-Securen<br />

SAK-nettikaupasta osoitteesta<br />

www.europe.f-secure.com/estore/<br />

sak. Tarkemmat tilausohjeet löytyvät<br />

samasta osoitteesta.<br />

Kaikki alla mainitut hinnat sisältävät<br />

alv:n ja toimituskulut kotimaassa.<br />

F-Secure Internet Security 2006<br />

- sähköisesti toimitettuna: 52,00 e<br />

- sähköisesti ja lisäksi postin kautta CD:<br />

llä toimitettuna: 61,95 e<br />

F-Secure Anti-Virus 2006<br />

- sähköisesti toimitettuna: 42,00 e<br />

- sähköisesti ja lisäksi postin kautta CD:<br />

llä toimitettuna: 51,95 e<br />

Ohjelmat voi maksaa luottokortilla tai<br />

kotimaan tilisiirrolla. Luottokortilla<br />

maksettaessa ohjelman voi hakea<br />

yleensä heti tai viimeistään 48 tunnin<br />

kuluessa maksun jälkeen Internetistä.<br />

Järjestelmävaatimukset<br />

Prosessori<br />

- vähintään 600 MHz:n Intel Pentium<br />

Käyttöjärjestelmä<br />

- Microsoft Windows 98/ME/2000/XP<br />

Muisti<br />

- Windows 98/ME:<br />

vähintään 128 Mt RAM-muistia<br />

- Windows 2000/XP:<br />

vähintään 256 Mt RAM-muistia<br />

Levytila<br />

- asennuksen vaatima enimmäislevytila<br />

on 320 Mt<br />

Selain<br />

- Internet Explorer 5.0 tai uudempi<br />

- CD-asema ja Internet-yhteys<br />

Ohjelmistot toimivat käyttöjärjestelmän<br />

koti- tai työasemaversiossa. F-Secure Internet<br />

Security 2006 ei tue palvelimissa<br />

käytettäviä server-versioita.<br />

12

sjömannen<br />

LEDARE<br />

25.1.2006T<br />

Vad medför året 2006<br />

Igen har vi ett årsskifte bakom<br />

oss. Det gångna året 2005 började<br />

i en stämning av förväntan, efter<br />

att en inkomstpolitisk uppgörelse<br />

just slutits som skulle medföra<br />

arbetsfred ända fram till utgången<br />

av februari 2008. Avsikten<br />

med den långa avtalsperioden<br />

och de nyligen införda utvidgade<br />

passagerarfartygsstöden var att<br />

ge sjöfarten långsiktighet och<br />

skapa tilltro till den finländska<br />

sjöfartsnäringens framtid. Men<br />

så gick det inte. Efteråt förefaller<br />

det som om vi under år 2005 inte<br />

hann göra annat än föra ständiga<br />

förhandlingar med olika rederier<br />

om bemanningen av fartyg och<br />

olika åtgärder i syfte att trygga<br />

att fartygen stannar under finska<br />

flagg.<br />

Början av år 2005 präglades<br />

särskilt av den rättsprocess som<br />

Viking Line inledde i London<br />

mot Internationella transportarbetarefederationen<br />

ITF och<br />

Sjömans-Unionen. Viking Line<br />

krävde ett domstolsbeslut om att<br />

ITF och Sjömans-Unionen inte får<br />

tillgripa några som helst påtryckningsåtgärder<br />

för att förmå Viking<br />

Line att ingå ett nytt avtal för den<br />

händelse att rederiet beslutar att<br />

flagga ut passagerarbilfärjan Rosella<br />

till Estland. Handelsdomstolen<br />

avgjorde målet våren 2005 till<br />

Viking Lines fördel.<br />

Appellationsdomstolen i London<br />

upphävde emellertid handelsdomstolens<br />

beslut och beslöt<br />

samtidigt att begära utlåtande i<br />

ärendet från EG-domstolen, ett<br />

utlåtande som torde fås tidigast i<br />

slutet av år 2006. I vilket fall som<br />

helst tog rättegången och förberedelserna<br />

för den onödigt mycket<br />

tid och resurser. I slutet av år 2005<br />

nåddes dessutom ett avtal med<br />

Ålands Redarförening och Viking<br />

Line om att Rosella fortsätter att<br />

trafikera linjen Helsingfors-Tallinn<br />

under finsk flagg. Efter att<br />

avtalet ingåtts meddelade Viking<br />

Line att rederiet beställer ett nytt<br />

stort ropax-fartyg för linjen.<br />

Efter avtalet om Rosella slöts<br />

ett liknande avtal om framtiden<br />

för finländska Nordlandia på rutten<br />

Helsingfors-Tallinn. Liksom<br />

beträffande Rosella var avtalet<br />

för Nordlandia i Estlandstrafiken<br />

avsett att trygga att den finska<br />

flaggan finns kvar på linjen.<br />

Situationen med Nordlandia var<br />

såtillvida knepig att fartyget inte<br />

hade likadana lönsamhetsproblem<br />

som Viking Lines Rosella. Avtalet<br />

som ingicks för Nordlandia fick i<br />

alla fall en sådan utformning att<br />

fartygets nuvarande besättning<br />

inte behövde ”stå för fiolerna”.<br />

De kommande inbesparingarna<br />

gäller nya arbetstagare.<br />

Förhandlingar har också varit<br />

nödvändiga med Silja, det andra<br />

stora finländska passagerarfartygsrederiet.<br />

Det har handlat om<br />

åtgärder genom vilka rederiet,<br />

också i övrigt i ekonomiska svårigheter,<br />

kunnat fortsätta verksamheten<br />

såsom tidigare under<br />

den blåvita flaggan. Även om<br />

nedskärningarna denna gång<br />

huvudsakligen gällde rederiets<br />

landorganisation, där personalminskningarna<br />

var betydande,<br />

måste också sjöpersonalen dra<br />

sitt strå till stacken. Det skedde<br />

genom att bemanningsavtalen<br />

för ms Silja Europa och ms Silja<br />

Serenade och det s.k. poolavtalet<br />

sammanslogs och reviderades.<br />

Trots åtgärderna är Siljas framtid<br />

osäker. Vad man vet är att<br />

en försäljning av rederiet på offentlig<br />

auktion är aktuell. Tiotals<br />

köparkandidater torde ha varit intresserade,<br />

men vad transaktionen<br />

får för resultat är ännu inte känt.<br />

Frågan torde bli avgjord under<br />

våren och försommaren. Man<br />

kan bara hoppas att den eventuella<br />

nya ägaren har vilja och beredskap<br />

att behålla åtminstone en del av<br />

rederiets fartyg under finsk flagg;<br />

de flesta fartygen är ju redan nu<br />

svenskflaggade.<br />

Hotbilderna beträffande passagerarfartygstrafikens<br />

framtid<br />

har emellertid i inga händelser<br />

försvunnit. Fortsatt tillväxt och<br />

expansion av det estniska rederiet<br />

Tallink kommer ytterligare<br />

att skärpa konkurrensen på Östersjön.<br />

Tallinks affärsidé, som<br />

i stor utsträckning bygger på<br />

utnyttjande av billig arbetskraft<br />

och därav erhållna kostnadsfördelar,<br />

har de senaste <strong>dag</strong>arna<br />

fått nya dimensioner när rederiet<br />

meddelade att man överväger lettisk<br />

flagg. Tallink hänvisar till att<br />

arbetskraftskostnaderna i Lettland<br />

är upp till 30 % lägre än i Estland.<br />

Bättre exempel finns väl inte på<br />

den ändlösa girighet som tycks<br />

vara rådande i sjöfartens arbetsgivarkretsar.<br />

År 2006 vänds blickarna än en<br />

gång åt statsmaktens håll. I flera<br />

olika sammanhang har redan föreslagits<br />

talrika åtgärder för att<br />

kunna förbättra den finländska<br />

sjöfartsnäringens konkurrensmöjligheter.<br />

För passagerarfartygets<br />

del har det handlat om att bringa<br />

det gällande passagerarfartygsstödet<br />

till den nivå som ursprungligen<br />

avsågs. Frågan gäller återbetalning<br />

av de s.k. arbetsgivaravgifterna.<br />

Enligt gällande lag skall<br />

passagerarfartygsrederiernas<br />

arbetsgivaravgifter kompenseras<br />

till ett belopp som motsvarar 97 %<br />

av de skatter som sjöfolket betalar.<br />

Till en början beräknade man att<br />

ca 94 % av arbetsgivaravgifterna<br />

på detta sätt återgår till rederierna.<br />

Erfarenheterna har emellertid visat<br />

att kompensationen bara räckt<br />

till ca 68 - 80 % av arbetsgivaravgifterna.<br />

Det har föreslagits<br />

att stödet ändras så att rederierna<br />

direkt skall få tillbaka 94 % av<br />

arbetsgivaravgifterna.<br />

Från statsmakten förväntas<br />

också flera andra åtgärder för<br />

främjande av sjöfartsnäringen.<br />

Främst har man diskuterat reform<br />

av tonnageskattesystemet,<br />

reserveringssystem i anslutning<br />

till anskaffning av nya fartyg<br />

samt utnyttjande av investeringsoch<br />

räntestöd av olika slag. Vilken<br />

eller vilka av åtgärderna blir<br />

verklighet får vi högst sannolikt se<br />

under det innevarande året 2006.<br />

För sjöfolket handlar det om att<br />

bevara existerande arbetsplatser<br />

och – om möjligt – skapa nya<br />

finländska arbetstillfällen. Alla<br />

som deltar i arbetet för detta mål<br />

finns det anledning att tillönska<br />

ett gott och framgångsrikt Nytt<br />

År 2006.<br />

Simo Zitting<br />

chefredaktör<br />

Finanspolitiska ministerutskottet:<br />

En ny typ av kombifartyg<br />

för bekämpning av oljeskador<br />

Finanspolitiska ministerutskottet<br />

anser att bekämpningen av oljeskador<br />

i isförhållanden borde<br />

skötas med ett kombifartyg.<br />

Utskottet vill att Finlands miljöcentral<br />

skall utreda om ett fartyg<br />

kunde upphandlas i samarbete<br />

med privata företag eller med<br />

Sjöstridskrafterna.<br />

Regeringen har förbundit sig<br />

att inhandla tjänster av en ny<br />

typ av oljebekämpningsfartyg<br />

som fungerar i isförhållanden.<br />

Målsättningen har skrivits in i<br />

regeringsprogrammet och för<br />

ändamålet finns i detta års budget<br />

en beställningsfullmakt på 134<br />

miljoner euro.<br />

Tidigare var avsikten att<br />

upphandla en kombiisbrytare<br />

med egenskaper som skulle ha<br />

lämpat sig både för isbrytning<br />

och för bekämpning av olje- och<br />

kemikalieskador. Deltagandet i<br />

anbudsgivningen var emellertid<br />

litet och kombiisbrytaren visade<br />

sig vara dyrare än väntat.<br />

I oktober beslöt finanspolitiska<br />

ministerutskottet att ta extra tid<br />

och lät göra ytterligare utredningar.<br />

Avsikten med dem var att hitta<br />

mer ekonomiska sätt att köpa in<br />

de oljebekämpningstjänster som<br />

behövs. Alternativen kartlades i<br />

ett samarbete mellan kommunikationsministeriet,<br />

miljömininsteriet,<br />

Sjöfartsverket och Finlands<br />

miljöcentral.<br />

På basen av utredningen kom<br />

utskottet till slutsatsen att den helhetsekonomiskt<br />

mest ändamålsenliga<br />

lösningen är att anskaffa en ny<br />

typ av kombifartyg. Alternativen<br />

kunde vara till exempel att ersätta<br />

Sjöstridskrafternas oljebekämpningsfartyg<br />

Hylje med ett nytt<br />

kombifartyg eller att förse en<br />

kusttanker ägd av ett privatbolag<br />

med utrustning för oljebekämpning.<br />

För sådana fartyg skulle det<br />

finnas bruk också året om.<br />

Finlands miljöcentral fortsätter<br />

utredningsarbetet. Finanspolitiska<br />

ministerutskottet behandlar frågan<br />

på nytt i februari. Efter det skulle<br />

regeringen vid behov bereda ett<br />

förslag till tilläggsbudget, med<br />

vilken kombifartyget eller motsvarande<br />

oljebekämpningstjänster<br />

upphandlas.<br />

13

sjömannen<br />

Maria Strengell och J-P Suominen i<br />

taxfreebutiken berättar att det går<br />

många rykten ombord om Siljas möjliga<br />

köpare.<br />

Anställda på Silja Serenade:<br />

”En <strong>dag</strong> i<br />

14

sjömannen<br />

Anna-Mari Päivätsalo vikarierar som nisse.<br />

taget”<br />

- Vi lever en <strong>dag</strong> i taget. Försäljningen<br />

av Silja kan vi inte göra något åt. Det<br />

går många rykten.<br />

- Alltid har vi ju varit till salu och det<br />

har aldrig gått bra.<br />

- Vi väntar och ser vad som händer.<br />

Sådana kommentarer hörs från<br />

anställda på Silja Serenade, på<br />

kryssning mellan Helsingfors och<br />

Stockholm före tretton<strong>dag</strong>en kort<br />

innan fartyget dockas för ett par veckor.<br />

Serenade och därefter svenskflaggade<br />

Silja Symphony på samma rutt<br />

renoveras för många miljoner euro för<br />

att fartygen skall vara i toppkondition<br />

när anbudstävlan om bolaget upphör<br />

i slutet av januari. Enligt preliminära<br />

uppgifter väljs bland<br />

budgivarna två eller tre med vilka det<br />

egentliga köpslåendet sker. Hela Silja<br />

och alla rederiets fartyg skall säljas på<br />

auktion. Finsk flagga har förutom<br />

Serenade också Silja Europa och<br />

Finnjet, det sistnämnda för närvarande<br />

i bruk som inkvarteringsfartyg i<br />

orkandrabbade Louisiana, USA.<br />

Personalen på Serenade behöver ingalunda<br />

sättas i toppkondition, för den<br />

är ständigt i bästa trim.<br />

Yrkesskickligheten och kunnandet här<br />

är av högsta klass och kunderna får<br />

ypperlig betjäning.<br />

Att arbetstakten blivit<br />

alltmer uppskruvad och att<br />

ekonomiavdelningen ofta är<br />

underbemannad ser kunden inget av.<br />

15

sjömannen<br />

Sommelier:<br />

”Det händer ett och annat ombord”<br />

En obevandrad redaktör introduceras i vinets hemligheter av yrkeskunniga<br />

Pia Hasselgren och Ola Hurmerinta i Bon Vivants vinbar.<br />

- Jag har många gånger lyft på<br />

hatten för att vi orkat vidare,<br />

trots att man pressat oss och bett<br />

oss vara flexibla. Jag förstår inte<br />

hur vi klarat av det, eftersom alla<br />

som jobbar här, satsar fullt på sitt<br />

jobb. Jag hade aldrig trott om nån<br />

berättat för mig vilken rumba vi<br />

kommer att hamna i, att gänget<br />

fortfarande skulle vara motiverat.<br />

Jag lyfter faktiskt på hatten för<br />

det, även om var och en av oss<br />

också slagit huvudet i väggen.<br />

Har Silja helt enkelt hjärntvättat<br />

oss så grundligt att kunden alltid<br />

kommer först?<br />

Det här säger Pia Hasselgren<br />

som arbetar som sommelier i restaurang<br />

Bon Vivants vinbar. Hon<br />

tycker att arbetet är givande och<br />

har många goda sidor.<br />

- Det finns inte två likadana <strong>dag</strong>ar.<br />

Vi har en gammal Siljareklam<br />

som håller streck: det händer ett<br />

och annat ombord!<br />

Pia Hasselgren har arbetat vid<br />

Silja 23 år. Hon säger sig höra till<br />

dem som gärna byter fartyg ”för att<br />

bevara sin mentala hälsa”. Hennes<br />

väg till vinexpert har gått via olika<br />

kurser och praktiskt arbete.<br />

- Arbetet ger oss möjligheter att<br />

utvecklas. I den här branschen är<br />

man helt enkelt tvungen att följa<br />

med sin tid, annars tappar man<br />

greppet om vinerna, utvecklingen<br />

i branschen är så snabb.<br />

Nya trender och favoriter avlöser<br />

varandra. Förra sommaren<br />

var piccolochampagneflaskorna<br />

populära, den ädla drycken intogs<br />

med sugrör. Enligt Pia var det här<br />

ett sätt att försöka få ciderfolket<br />

att dricka champagne. Den amerikanska<br />

filmen Sideways som tar<br />

oss med till vinområdena i Kalifornien,<br />

har gjort druvan pinot<br />

noir populär.<br />

- Den är svår både som druva<br />

och som vin, man blir lätt besviken.<br />

Men det är fint att människor<br />

vågar prova på något nytt. Den är<br />

en rätt så syrlig druva och vinerna<br />

är lätta vilket gör att druvan kan<br />

upplevas som vattnig. Även om<br />

syrligheten gör den lite svår att<br />

tycka om så är den ändå mycket<br />

aromrik, konstaterar Hasselgren.<br />

”Seger på hemmaplan” (”kotivoitto”)<br />

tycker hon är fascinerande.<br />

Det betyder att kunden<br />

kommer in i vinbaren och lämnar<br />

baren på gott humör med några<br />

vinflaskor under armen. Utbudet<br />

av kvalitetsviner är nämligen<br />

mycket större i vinbaren än i fartygets<br />

taxfreebutik.<br />

- Också det känns bra när<br />

samma kunder kommer tillbaka<br />

och säger att det är bra att du är<br />

på jobb. Du sålde åt oss den första<br />

vinflaskan som vi betalat hela 20<br />

euro för, vi har aldrig druckit något<br />

liknande.<br />

Hasselgren berättar att det hör<br />

till yrket att kunna avläsa kunden,<br />

d.v.s. hurdant vin kunden tycker<br />

om. Det kräver tid, många års erfarenhet<br />

och människokännedom.<br />

Man måste vara lyhörd och kunna<br />

lyssna på människor.<br />

Silja säljer även verkligt dyra<br />

viner, som faktiskt har åtgång.<br />

- Var<strong>dag</strong>sdrycker är de förstås<br />

inte. Men det finns många människor<br />

som blivit helt fascinerade<br />

av viner. Och hittar man en raritet<br />

handlar det inte längre om pengar<br />

förutsatt att pengar finns. Men de<br />

är tunnsådda. Vi har i vår källare<br />

allt möjligt trevligt: vi har starka<br />

viner från tsartiden och tsarens<br />

källare och Napoleons madeira.<br />

Visst känner man historiens vingslag<br />

där nere. Det känns spännande<br />

att hålla i handen en flaska från<br />

1780-talet och samtidigt undra<br />

över vad just den flaskan har varit<br />

med om sen dess, säger Pia entusiastiskt.<br />

Hon förhåller sig avvaktande<br />

till framtiden.<br />

- Vi har varit till salu så många<br />

gånger och under de senaste tjugo<br />

åren har vi haft flera olika ägare.<br />

Det är klart man ibland oroar sig<br />

över hur det skall gå om det inte<br />

finns arbete, men att sörja gör inte<br />

saken bättre. Tiden får utvisa, vi tar<br />

en <strong>dag</strong> i sänder och gör vårt jobb.<br />

Och går det så illa att vi inte längre<br />

har arbete, så tror jag ändå inte att<br />

yrkeskunnigt sjöfolk stannar hemma<br />

och rullar tummarna.<br />

AJP<br />

- Finska flaggan är bättre.<br />

Det gör livet lättare när<br />

socialskyddet är i Finland,<br />

säger ordningsvakt Sami<br />

Suojanen, som också arbetat<br />

under svensk flagg.<br />

B a r m ä s t a r e<br />

Pentti Vesterinen<br />

har skaffat sin<br />

utkomst på sjön<br />

i drygt 30 år.<br />

Ombord finns 2 600 passagerare,<br />

850 av dem från Ryssland. Tiden<br />

kring nyår och tretton<strong>dag</strong>en har<br />

ryssarna semester och 1 300 var<br />

med på Serenades nyårskryssning.<br />

För gästerna hade då i konferensavdelningen<br />

och bufférestaurangen<br />

dukats upp en skaldjursbuffé med<br />

950 ostron och 900 humrar. Ännu<br />

följande <strong>dag</strong> på skaldjursrestaurangen<br />

Happy Lobster arrangerade<br />

kocken 68 fat med skaldjur.<br />

Trivs som<br />

deltidspensionär<br />

Tarja Raikaa arbetar som mässvärdinna<br />

i chaufförsmässen. Hon<br />

är deltidspensionerad och nöjd<br />

med systemet.<br />

- Det är ett strålande system,<br />

tycker jag i alla fall. Jag jobbar<br />

åtta <strong>dag</strong>ar och har 24 <strong>dag</strong>ar ledigt.<br />

Andra avlösningen är jag ledig och<br />

därefter på pension. Och sedan här<br />

igen åtta <strong>dag</strong>ar, och när de är klara<br />

känns det varje gång som att börja<br />

semestern. Numera kommer jag<br />

alldeles gärna till jobbet.<br />

Tarja Raikaa berättar att hon<br />

gick i deltidspension genast när<br />

hon fyllde 56. Nu har ju åldersgränsen<br />

höjts till 58. Hon säger<br />

sig orka bra jämfört med att hon<br />

tidigare var trött efter varje arbetsperiod.<br />

Tarja läste en artikel<br />

i tidningen Sjömannen om deltidspension,<br />

hoppade nästan jämfota<br />

av glädje och satte genast igång.<br />

- Och jag har inte ångrat mig<br />

ett dugg, skrattar hon.<br />

Ekonomiskt klarar man sig<br />

också på deltidspension när man<br />

levt måttfullt. Tarja tänker jobba<br />

här ända tills hon får full pension.<br />

Nu har hon 25 år på sjön bakom<br />

sig. Arbetsbanan började på Sallyrederiets<br />

Viking Saga och fortsatte<br />

hit via Albatross, Silja Festival och<br />

Wasa Queen.<br />

- Jag har haft tur som på sätt<br />

och vis haft samma rederi som arbetsgivare<br />

hela tiden. Aldrig har<br />

jag behövt söka jobb eller anlita<br />

arbetsförmedlingen.<br />

- På Serenade var jag i buffén<br />

innan en plats blev ledig i chaufförsmässen.<br />

Här är det lugnt och<br />

jag får jobba självständigt i egen<br />

takt. Jag är jättenöjd och pojkarna<br />

här är hyggliga och anspråkslösa<br />

män. Långtradarchaufförerna är<br />

de lättaste passagerarna av alla,<br />

berömmer Tarja.<br />

Siljas kommande försäljning<br />

tar Tarja med ro, men hon säger<br />

att det är beklagligt med tanke<br />

på andra.<br />

- Fastän rederiet skulle säljas i<br />

morgon, så spelar det ingen roll för<br />

mig, då skulle jag bara bli borta.<br />

Jag tänker på de unga, om någon<br />

till exempel tagit ett stort lån och<br />

räknat med den här arbetsplatsen.<br />

Man kan ju aldrig veta…<br />

Besvärliga situationer<br />

bäst att glömma<br />

Ordningsvakten Sami Suojanen<br />

berättar att de är fyra ombord<br />

samtidigt. I princip är alltid två i<br />

arbete och från åtta på kvällen till<br />

fem på morgonen vakar tre ordningsvakter.<br />

Jämfört med tidigare<br />

är läget bättre nu när man fått en<br />

man till.<br />

Sami började nu jobbet klockan<br />

sex på kvällen och slutar halv sex<br />

på morgonen. Under natten har<br />

16

sjömannen<br />

- Jag har haft tur, för jag har fått ganska hyfsade avtal, säger Pasi Tuominen, som vikarierat ett tiotal år vid Silja.<br />

han två raster på vardera en halvtimme.<br />

- Samma arbetspass gäller hela<br />

arbetsperioden igenom, det har vi<br />

kommit överens om alla fyra. Vi<br />

byter alltså inte arbetstider mitt i<br />

perioden. Det är ett bra system att<br />

komma till jobbet och veta exakt<br />

vilka arbetstimmar du ska göra<br />

och när. Du behöver inte varje<br />

<strong>dag</strong> titta på schemat när du ska<br />

börja i morgon.<br />

Sami Suojanen som bor i Pargas<br />

är 33 år och yngst bland fartygets<br />

ordningsvakter. I hemtrakten<br />

arbetade han som brandmanambulansförare<br />

innan han gick<br />

till sjöss år 1996. Från det forna<br />

yrket har Sami kvar attityden att<br />

inte grubbla över tråkigheter och<br />

besvärliga situationer. Till sjöss<br />

gick han för att han ville ha omväxling.<br />

- Jag ville göra något annat.<br />

På Skandinavia började jag jobba<br />

som extra och sen har jag varit<br />

på Festival och Opera. De var<br />

alla under svensk flagg. För två<br />

och ett halvt år sen fick jag fast<br />

anställning på Serenade. Finska<br />

flaggan är bäst, för det gör livet<br />

lättare att socialskyddet finns i Finland.<br />

Arbetet är nu detsamma och<br />

lönen något bättre. Grundlönen<br />

är kanske en aning lägre, men när<br />

man här får procenten till så ökar<br />

nettoinkomsten, säger Sami.<br />

Han tror inte att han kommer<br />

att arbeta här ända fram till pensionsåldern.<br />

Men först gäller det<br />

att se hur den aktuella situationen<br />

utvecklar sig.<br />

- Det är alltid bra att ha reservplaner.<br />

Att jobba på fartyg är så<br />

enkelt.<br />

Du får mat och kläder, du sover<br />

och gör ditt jobb och det är allt - en<br />

trygg rutin. Ledigheten är viktig,<br />

det är skönt att vara hemma och<br />

kunna gå överallt på var<strong>dag</strong>ar,<br />

berömmer Sami Suojanen sjöarbetets<br />

goda sidor.<br />

”Hoppas på<br />

det bästa”<br />

Kari Nurmirinta skär upp kött<br />

i carvery för gästerna vid det<br />

stående bordet. Han sitter med i<br />

Sjömans-Unionens styrelse och<br />

besluter om gemensamma ärenden<br />

och under resan blev han vald till<br />

ny förtroendeman för köksavdelningen.<br />

- Alla är förstås lite bekymrade<br />

över framtiden och ovissheten. Men<br />

det är bara att vänta och hoppas på<br />

det bästa, säger Kari.<br />

Kocken Kari kom till Serenade<br />

från Wasa Queen i januari 2001.<br />

På sjön började han i april 1982<br />

på Botnia Express, som var gamla<br />

Diana II.<br />

Serenade återvänder i trafik den<br />

26 januari. Kari arbetar en del av<br />

tiden som fartyget är i docka, för<br />

enligt listan finns det omkring åttahundra<br />

munnar att mätta.<br />

Erfarna<br />

arbetstagare<br />

Maria Strengell och J-P Suominen<br />

taxfreebutiken har också<br />

arbetat länge på sjön och har<br />

erfarenhet av olika rederier och<br />

många fartyg. Maria började på<br />

Jakob Lines sommarfartyg Fenno<br />

Express år 1987 och J-P på Viking<br />

Sally år 1980.<br />

Satu Saarinen som serverar i buffén har vikarierat på<br />

Serenade i sex år.<br />

Arja Helovirta, kallskänka i köket på Bon Vivant, säger<br />

att allting görs själv för hand. Det är bra med tanke<br />

på yrkesskickligheten.<br />

17

sjömannen<br />

Silja Serenades fartygsförtroendeman, matros Eero Keränen har<br />

förtjänat sitt levebröd på sjön sedan år 1970.<br />

Fartygsförtroendeman:<br />

”Tiden blir lång<br />

när man väntar”<br />

Silja Serenades fartygsförtroendeman, matros Eero Keränen<br />

funderar över de anställdas framtidsutsikter.<br />

- Tiden blir lång när man väntar. Konjunkturerna går än hit<br />

och än dit. Ända sedan jag började arbeta på fartyg har jag varit<br />

i samma bolag hela tiden, men märkena på skorstenen har varierat:<br />

AL, Finncarriers, Effoa. Också på Siljas fartyg har jag haft<br />

skorstensmärken av många slag: Effoas ringar, Jonssons märke<br />

och Siljas eget skorstensmärke. Lönebetalaren har alltid varit<br />

densamma. Saker som de här kan vi inte påverka.<br />

Eero Keränen, som bor i Paltamo i Kajanaland, berättar att<br />

han stack till sjöss som jungman år 1970. Han har förtjänat sitt<br />

levebröd på sjön i 35 år och nu återstår drygt två år till pensionen.<br />

Han säger att åldersstrukturen bland däcksmännen är sådan att till<br />

och med den som är yngst antagligen redan har fyllt femtio.<br />

- Om jag inte hade trivts skulle jag knappast ha stannat här.<br />

Inte vet jag, det finns väl sämre arbetsplatser. Det gäller att tänka<br />

positivt ibland. Lönen har alltid kommit den tionde i månaden,<br />

det är en faktor som ger säkerhet i livet. Jobbet har varit långt<br />

och stadigvarande hittills, det har gett framtidstro, filosoferar<br />

förtroendemannen.<br />

Keränen säger Silja är ett bra rederi att vara förtroendeman<br />

i. Hans starka önskan är att alla avdelningar skulle få egen förtroendeman,<br />

för det är bara där som sakkunskapen om det egna<br />

arbetet finns.<br />

- Nästan alla förtroendemän börjar vara gamla. När de lämnar<br />

fartygen måste de nya klara sig själva. Det skulle gå smidigare<br />

om här fanns unga med så att de fick lära sig. Men man kan inte<br />

tvinga någon att komma med. Och sådana som erbjuder sig alltför<br />

ivrigt och menar sig kunna sköta andras angelägenheter bör man<br />

inte heller ta, de tänker mera på sig själva, funderar Keränen.<br />

Å andra sidan har Eero Keränen förståelse för ungdomarna,<br />

när han minns sin egen ungdomstid på lastfartyg. Då hade han<br />

annat i tankarna är förtroendemannafrågor.<br />

AJP<br />

Milla väntar på team leader Mirja Kokko i gamla hentrakter.<br />

De berättar att det går många<br />

rykten ombord om den kommande<br />

köparen.<br />

- För oss är det här var<strong>dag</strong>. Det<br />

gäller bara att ta en <strong>dag</strong> i taget, för<br />

vi kan ju inte göra något åt saken.<br />

De yngre, som jobbat på ett och<br />

samma fartyg hela tiden, kan vara<br />

nervösa. De är inte vana vid sånt<br />

här, om det här är första ägarbytet<br />

för dem. Vi har redan upplevt över<br />

tio fartyg var.<br />

Butiken har sex kassaplatser.<br />

Nu är de alla bemannade och<br />

bägge golvsäljarna finns också på<br />

plats. Golvsäljarna går omkring i<br />

butiken, presenterar produkter och<br />

ger kunderna råd och hjälp. Ryska<br />

kunder talar sällan främmande<br />

språk, vilket kan vara besvärligt<br />

ibland men allt har ordnat sig.<br />

Konjak av bästa märken hör till<br />

deras favoriter.<br />

- Vår lön kunde gärna höjas.<br />

Andra grupper hade senast bra<br />

förhöjningar, nu börjar vi ligga<br />

bland de lägsta på lönelistan.<br />

Som kassaansvariga har vi mycket<br />

pengar på vårt ansvar. Det är inga<br />

småpengar vi hanterar. Allt som<br />

fattas måste betalas. Jag gillar<br />

inte att kronor och euro finns på<br />

samma ställe i kassalådorna. Man<br />

har eurorna framför sig hela tiden<br />

och jag kan ibland ge euro tillbaka<br />

när jag borde ge kronor, kommenterar<br />

J-P.<br />

Maria och J-P anser att kassorna<br />

på Serenade är verkligt dåliga<br />

att arbeta i. Det säger de fastän de<br />

skämtar om att de riskerar att bli<br />

utskällda när tidningen Sjömannen<br />

kommit ut.<br />

I de här kassorna, som förnyades<br />

för några år sedan och<br />

som inte var billiga, får man ont<br />

överallt: nacken, axlarna, ryggen,<br />

armarna och händerna. Förr fanns<br />

det två kassor tillsammans, och<br />

då kunde man byta sida. Varorna<br />

kommer inte på bandet direkt till<br />

kassan, utan man måste sträcka<br />

sig efter dem i vinkel och räcka<br />

pengarna uppåt.<br />

- Kassorna är uruselt konstruerade.<br />

Och inte fan kommer de<br />

att förnyas, det kostar. Vi har<br />

tydligen inte tillräckligt mycket<br />

sjukledigheter. För lite storvuxnare<br />

personer är det verkligt svårt<br />

att arbeta i det trånga utrymmet,<br />

kritiserar J-P.<br />

Nyttigt med<br />

kunskaper i ryska<br />

Tuija Pesonens fasta arbetsställe<br />

är vinbaren Bon Vivant, där hon<br />

arbetar som barmästare. Med drygt<br />

800 ryska passagerare ombord<br />

behövs hon nu som språkhjälp<br />

på ryska.<br />

- Jag går omkring ombord och<br />

kollar om hjälp behövs. Största<br />

delen av går<strong>dag</strong>skvällen gick åt i<br />

Happy Lobster, där det alltid finns<br />

många ryska kunder. De behöver<br />

ibland hjälp med att beställa, berättar<br />

Tuija.<br />

Tuija gick i skola i Kouvola,<br />

där det fanns ett ryskinriktat språkinstitut<br />

och ryskundervisning<br />

var vanlig i skolan. Hon läste<br />

ryska i gymnasiet men hade inte<br />

användning för språket på tio år.<br />

Vid decennieskiftet mellan 80-<br />

och 90-talen började Tuija gå på<br />

universitetets språkkurser och hon<br />

har till och med studerat ryska i<br />

S:t Petersburg för några år sedan.<br />

Nu finns det efterfrågan på språkkunskaperna<br />

och Tuija överväger<br />

vad hon ska satsa på, vinerna eller<br />

ryskan. Bägge har sin lockelse.<br />

Tuija Pesonen har varit på Serenade<br />

ända från början, alltså från<br />

1990. Före det hann hon jobba som<br />

fast anställd på Finlandia.<br />

27 år<br />

vid Silja<br />

Kallskänkan Arja Helovirta i<br />

gourmetrestaurangen Bon Vivant<br />

säger skrattande att hon arbetat<br />

vid Silja en lång tid: 27 år. I köket<br />

arbetar två kockar och en kallskänka<br />

åt gången. Arja nämner att de<br />

ibland roterat mellan olika arbetspunkter<br />

men att hon nu varit här<br />

redan länge.<br />

I det här köket görs allt för hand<br />

från början till slut, så yrkesskickligheten<br />

bevaras.<br />

- På nyårsaftonen var det lite<br />

jäktigt med många gäster och det<br />

gick åt mycket av allt. Ryssarna<br />

gillar särskilt hummer och frukt.<br />

Vi jobbade riktigt ordentligt, berättar<br />

Arja.<br />

Arja bor i Ivalo, och för den tid<br />

fartyget är i docka har hon bytt ut<br />

semesterpengarna mot ledighet.<br />

Arbetat på varv har hon gjort helt<br />

tillräckligt i det förflutna. Vad<br />

framtiden beträffar tar Arja det<br />

lugnt och avvaktande.<br />

- Jag tänker inte börja grubbla<br />

och oroa mig, det blir man bara<br />

ledsen av.<br />

Vikarie är<br />

alltid redo<br />

Satu Saarinen har vikarierat vid<br />

18

sjömannen<br />

Silja i sex år. Nu har hon en tio<br />

<strong>dag</strong>ars arbetsperiod då hon serverar<br />

i buffén. Före det arbetade<br />

hon åtta <strong>dag</strong>ar på Serenade i<br />

december. Hon hör till fartygets<br />

regelbundna vikarier.<br />

- Fortsättningen vet jag inget<br />

om. Jag har vant mig att vänta på<br />

telefonsamtal. Vikarierandet har<br />

gett mig levebröd redan i många<br />

år. Jag kan inte föreställa mig<br />

att göra någonting annat, man<br />

fastar på sätt och vis i det här.<br />

Långa ledigheter och bra lön<br />

kanske inverkar, funderar Satu.<br />

Saarinen, som bor i Koria<br />

nära Kouvola, började jobba<br />

på sjön när landjobben tog<br />

slut. En kusin arbetade här och<br />

uppmanade henne att lämna in<br />

ansökan. På den vägen är Satu<br />

och hon säger sig trivas. Kortast<br />

varsel har det varit när ett samtal<br />

ibland kommit på morgonen och<br />

hon fått frågan, när kan du vara<br />

i Helsingfors om du sticker nu<br />

genast. Satu har kunnat ge sig<br />

av kvickt, för hennes barn är<br />

redan stora.<br />

- Idealet skulle vara att veta<br />

efter vikariatet när man ska<br />

komma tillbaka nästa gång.<br />

Men man får inte alltid som<br />

man vill. Jag har också haft<br />

långa vikariat. Man vänjer sig<br />

vid allt, skrattar Satu.<br />

Satus namn fattades bland<br />

julhälsningarna i tidningen<br />

Sjömannen, likaså namnet på<br />

en annan i buffén, Vesa Samposalo.<br />

Här kom de alltså.<br />

AJP<br />

Joonas Mäkeläinen studerar i Raumo för att blir vaktmaskinmästare<br />

och praktiserar på Serenade.<br />

Praktikant:<br />

”Lära genom<br />

att arbeta”<br />

Joonas Mäkeläinen jobbar till slutet av januari<br />

som praktikant i maskinen. Han började här på<br />

självständighets<strong>dag</strong>en. 17-åringen studerar i<br />

hemstaden Raumo med sikte på vaktmaskinmästarexamen,<br />

och han är elevmedlem i Finlands<br />

Sjömans-Union.<br />

Tillfrågad om orsakerna till att han valt sjöfartsutbildning<br />

säger Joonas att han inte riktigt visste<br />

vart han skulle söka sig efter grundskolan. Pappa<br />

hittade det här alternativet.<br />

- Det låter ju riktigt bra, tänkte jag. Jag hade<br />

inte ens hört om en sådan möjlighet, sen blev jag<br />

intresserad och satte igång. Det här är andra året<br />

och jag har hälften kvar av den treåriga utbildningen,<br />

berättar Joonas.<br />

I hans klass finns ett tjugotal studerande, och<br />

hittills har ingen av dem avbrutit. Det första studieåret<br />

var vaktmansklassen och nu pågår första<br />

året av maskinmästarklassen. Joonas hoppas att<br />

det ska finnas jobb när han blir klar.<br />

Före det här hade Joonas en månads praktik på<br />

Langh Ships Marjatta förra våren. Antalet sjö<strong>dag</strong>ar<br />

som lättmatros är nu uppfyllt och i maj blir det<br />

möjligt att rentav få någon ersättning för praktikantperioden.<br />

Skolan ordnar alltid praktikplats i<br />

samarbete med rederierna.<br />

Joonas klagar inte, utan säger skrattande att han<br />

bara tackar och tar emot. Ombord har han fullt<br />

uppehälle och får bo ensam i en hytt för två.<br />

- Att arbeta är det bästa sättet att lära sig, säger<br />

Joonas.<br />

Han säger att sjöfartsbranschen känns som<br />

hans egen bransch. Den – liksom allt annat – har<br />

både goda och dåliga sidor. Lastfartyg och passagerarfartyg<br />

är i Joonas tycke som natt och <strong>dag</strong>. På<br />

passagerarfartyg är allt mera regelbundet, nästan<br />

som att jobba på land.<br />

- Bägge passar mig bra.<br />

AJP<br />

FRÅN VÄRLDENS HAV<br />

Slavlöner avvärjda<br />

på Irland<br />

Den tre veckor långa strejken på Irland resulterade i att rederiet Irish<br />

Ferries gick med på att följa bestämmelserna i kollektivavtalet. Parterna<br />

nådde samförstånd i frågan under förhandlingarna som ägde rum<br />

i medlet av december och medlades av den irländska kommissionen<br />

för anställningsförhållanden.<br />

Irish Ferries planer att ersätta drygt 500 arbetstagare med arbetskraft<br />

från låglöneländer – huvudsakligen från Lettland och övriga<br />

Östeuropa - och frångå irländska kollektivavtalsnormer. Avtalet<br />

som förhandlats fram, garanterar de anställda löner som överstiger<br />

miniminivån på Irland.<br />

” Förbundet lyckades försvara något slag av rimlighet. Detta har<br />

inneburit att Irlands lag skyddar utländska sjömän, som annars skulle<br />

befinna sig i en svag förhandlingsposition”, konstaterar viceordförande<br />

för fackförbundet Siptu, Brendan Hayes.<br />

Enligt avtalet får de arbetstagare som vill, stanna kvar på sin<br />

nuvarande arbetsplats vid Irish Ferries och arbetstagarnas arbetsvillkor<br />

tryggas. En del av de anställda har tidigare accepterat rederiets<br />

uppsägningserbjudande.<br />

Siptu gjorde även stora framsteg vad gäller bestämmelser om<br />

kvantitativa och kvalitativa aspekter visavi fartygspersonalen, förklarar<br />

Hayes. Det ordnades en omröstning om förhandlingsresultatet<br />

bland medlemmarna. Enligt avtalet har Irish Ferries rätt att överföra<br />

sina fartyg till främmande flagg.<br />

Under strejken gav både den irländska och internationella fackföreningsrörelsen<br />

ett brett stöd till arbetstagarna.<br />

Privatiseringsprojektet<br />

fällde rederi på Malta<br />

Privatiseringen av rederiet Sea Malta som ägs av den maltesiska<br />

staten slutade bedrövligt. Projektet resulterade i att hela rederiet<br />

lades ned. Cirka 150 personer som arbetade till havs och till lands<br />

förlorade sin arbetsplats.<br />

I november, efter 16 månader långa förhandlingar, nådde den<br />

maltesiska regeringen och italienska storrederiet Grimaldis dotterbolag<br />

samförstånd om ändring av ägoförhållanden som skulle ha<br />

inneburit att 69 procent av aktierna övergått i italienarnas ägo. Ett<br />

villkor var dock ett arbetsvillkorsavtal med fackförbundet GWU som<br />

representerade de anställda på Sea Malta. Eftersom man inte nådde<br />

samförstånd inom utsatt tid drog sig Grimaldi ur köpeavtalet och den<br />

maltesiska regeringen lade ned Sea Maltas verksamhet.<br />

En stor del av dem som förlorat sin arbetsplats skrev ut sig från<br />

GWU<br />

och anklagade GWU för alltför stor medgörlighet under kollektivavtalsförhandlingarna<br />

med Grimaldi. Efter att Sea Malta upphört<br />

med sin verksamhet har Grimaldi meddelat att man kommer att<br />

investera 20 miljoner euro för att tillmötesgå de behov som finns i<br />

import- och exporttrafiken på Malta. Rederiet har dock betonat att<br />

man vid värvning av ny personal inte är förpliktad att favorisera Sea<br />

Maltas före detta anställda.<br />

Om det maltesiska arbetarpartiet som för tillfället befinner sig i<br />

opposition får makten i följande val, kommer man att grunda ett nytt<br />

statligt rederi Sea Malta.<br />

ITF-inspektion ger<br />

resultat även i Indien<br />

ITF-inspektörernas arbete har lett till konkreta resultat i Indien,<br />

rapporterade den indiska tidningen Hindu Business i december.<br />

Den bangladeshiska ägaren till fartyget Selcon som seglar under<br />

maltesisk flagg, gick med på ITF-inspektörens krav att betala 16<br />

000 euro i innestående löner i hamnen i Mumbai. Även ägaren till<br />

X-press Kailash som seglar under maltesisk flagg, betalade 12 000<br />

euro i innestående löner.<br />

I hamnstaden Tuticorin lovade MV Safinaz ägare från Hongkong,<br />

att på uppmaning av ITF-inspektören betala en skälig lön och förbättra<br />

arbetsförhållandena. Manskap och befäl på fartyget utgörs av<br />

sjöfolk från Bangladesh, Burma och Ghana.<br />

I hamnen Haldia i Calcutta avslöjade ITF-inspektören Chinmoy<br />

Roy två bedragare som gav sig ut för att vara ITF-inspektörer och<br />

försökte pressa fartygens befälhavare på pengar. Bedragarna hade<br />

förfalskade ITF-dokument.<br />

Sammanställt: Juhani Artto<br />

19

sjömannen<br />

Skärpt övervakning<br />

av korttidsjobb<br />

Man planerar bättre övervakning av tidsbegränsade<br />

anställningsförhållanden. Man länkar samman<br />

bl.a. korttidsjobb, vilket strider mot<br />

arbetsavtalslagens anda.<br />

Kirsti Palanko-Laaka, som på<br />

uppdrag av arbetsministeriet har<br />

utrett antalet personer med korttidsjobb<br />

samt deras situation, anser<br />

att lagstiftningen om finländskt arbetsliv<br />

är förhållandevis bra.<br />

Problemet är att man inte tillräckligt<br />

väl känner till eller bryr<br />

sig om bestämmelserna om t.ex.<br />

arbetsavtal för viss tid. Palanko-<br />

Laaka kräver en förbättring av<br />

övervakningen av visstidsanställningar.<br />

Hon vill skärpa arbetsavtalslagen<br />

på grund av att det finns en<br />

möjlighet att både kringgå lagen<br />

och tolka den på olika sätt.<br />

Palanko-Laaka anser att personalens<br />

representant borde ha rätt<br />

att få uppgifter om tidsbegränsade<br />

anställningar på arbetsplatsen samt<br />

motiveringarna för dessa, samt rätt<br />

att övervaka lagligheten i dessa<br />

anställningsförhållanden.<br />

Palanko-Laaka kräver även<br />

att arbetarskyddsmyndigheterna<br />

får ökade befogenheter att övervaka<br />

lagligheten i tidsbegränsade<br />

anställningar. Hon föreslår att<br />

arbetsdomstolens alternativt arbetarrådets<br />

befogenheter ökas så<br />

att man kan behandla och fatta beslut<br />

om lagligheten i tidsbegränsade<br />

anställningsförhållanden.<br />

Guldmärke efter<br />

25 års medlemskap<br />

Ombudsman på plats<br />

i Åbo och Vasa<br />

I Åbo varje mån<strong>dag</strong><br />

En ombudsman från Sjömans-Unionen är anträffbar i Åbokontoret varje<br />

mån<strong>dag</strong>. Kontorets adress är Mariegatan 6 B, 5:e vån.<br />

Kontoret håller öppet kl. 10 – 15. Telefonnumret dit är (02) 233<br />

7416.<br />

I Vasa en gång i månaden<br />

Länkningsförbud borde<br />

skrivas in i lag<br />

Enligt Palanko-Laaka borde man<br />

i lagen skriva in ett förbud mot<br />

länkning av arbetsavtal. I den<br />

nuvarande lagen omnämns detta<br />

endast i lagens motiveringar.<br />

Palanko-Laaka anser dessutom<br />

att det i lagen borde ingå ett förbud<br />

att ingå arbetsavtal för viss tid då<br />

det finns ett permanent behov av<br />

arbetskraft. Hon anser att man borde<br />

inkludera i lagen en förteckning<br />

över vanliga situationer där det<br />

finns en välgrundad motivering<br />

för ett tidsbegränsat arbetsavtal.<br />

Palanko-Laaka föreslår att<br />

arbetsmarknadsorganisationerna<br />

förbinder sig, med ett gemensamt<br />

ställningstagande, att följa en<br />

personalpolitik som sköter verksamheten<br />

med hjälp av tillsvidareanställd<br />

personal.<br />

Situationen oklar för<br />

hyrd arbetskraft<br />

I arbetsavtalslagen finns en brist i<br />

grundtryggheten för hyrd arbetskraft,<br />

anser Palanko-Laaka. Visstidsanställda<br />

och hyrd arbetskraft<br />

har blivit konjunkturbuffertar. Detta<br />

beror delvis på bristfällighet i<br />

kontrollen av hyrt arbete.<br />

Efter att ha betalat oavbrutet medlemsavgifter till Sjömans-Unionen i 25<br />

år är Unionens medlemmar berättigade till förbundets guldmärke. Tyvärr<br />

finns det ingen automatisk uppföljning av medlemmarna i Unionen,<br />

sålunda lönar det sig att då tiden har förlöpt som berättigar till märket,<br />

ta kontakt med Tiina Kytölä, tel: 09 - 615 2020 .<br />

Man kontrollerar att uppgifterna stämmer och efter det sänds guldmärket<br />

till vederbörande. Mottagaren av märket kan sända ett fotografi<br />

av sig själv till tidningen Sjömannen, adressen <strong>Merimies</strong>-Sjömannen,<br />

PB 249, 00121 Helsingfors.<br />

En ombudsman från Sjömans-Unionen är anträffbar på Västra Finlands<br />

avdelnings kontor, på adressen Storalånggatan 43, den första mån<strong>dag</strong>en<br />

i varje månad.<br />

- I synnerhet anställningsskyddet<br />

är oklart för hyrda arbetstagare.<br />

Arbetsgivarnas förpliktelser<br />

samt ansvarsfördelningen hos<br />

uthyrnings- och användarföretag<br />

är oklara, konstaterar Palanko-<br />

Laaka i sin utredning.<br />

Enligt henne har arbetsgivarnas<br />

ansvar, speciellt när det gäller<br />

uppsägningsskyddet för hyrd<br />

arbetskraft eller iakttagandet<br />

av lagbestämmelserna om tidsbegränsade<br />

avtal, visat sig vara<br />

problematiskt.<br />

För att råda bot på problemet<br />

föreslår Palanko-Laaka en trepartsarbetsgrupp<br />

som bereder lagstiftningen<br />

om både hyrd arbetskraft<br />

och uthyrningsverksamhet.<br />

- Utgångspunkten är den att<br />

då den hyrda arbetstagaren utför<br />

ett fortgående arbete för ett eller<br />

flera användarföretag har hon en<br />

tillsvidareanställning i första hand<br />

hos uthyrningsföretaget.<br />

Enligt Palanko-Laaka bör<br />

man även klargöra under vilka<br />

förutsättningar man kan sluta ett<br />

tidsbegränsat avtal för hyrt arbete<br />

och även klargöra ur vilken<br />

synvinkel, uthyrningsföretagets<br />

eller användarföretagets, som<br />

förutsättningarna för visstidsanställning<br />

bedöms.<br />

Kvinnor har oftare<br />

än män korttidsjobb<br />

Kvinnor har oftare än män visstidsanställningar.<br />

Skillnaderna<br />

mellan könen är störst bland löntagare<br />

i åldern 25-44 år. I respektive<br />

Rettigs Bore<br />

köpte Engship<br />

Rettig-koncernens rederi Bore fortsätter att växa. Familjerederiet<br />

Engship i Nagu och dess fartyg, alla elva under finsk flagg, köptes av<br />

Rettig i början av januari.<br />

I oktober förvärvade Rettig det åländska rederiet Bror Husell. Husell<br />

hade sju fartyg av vilka fem är registrerade i Finland.<br />

Från tidigare hade Bore två fartyg, Norking och Norqueen, under<br />

finsk flagg i Engelska kanalen.<br />

Rettig-Bore har nu 21 fartyg i sin flotta och över femhundra anställda.<br />

Annonser helst per e-post<br />

Alla annonser (möten, tack, födelse<strong>dag</strong>ar, In memoriam) som publiceras<br />

i tidningen Sjömannen är gratis för medlemmarna och avdelningarna.<br />

Enklast är det att – om möjligt – skicka alla annonser direkt per e-<br />

post till redaktionen: merimies.lehti@smury.fi.<br />

Naturligtvis går det också att diktera annonstexten på numret (09)<br />

615 20210 eller posta den på adressen Sjömannen, PB 249, 00121,<br />

Helsingfors.<br />

Nästa tidning<br />

åldersgrupp är kvinnornas andel<br />

över dubbelt så stor som männens.<br />

Av nya anställningsförhållanden är<br />

över hälften tidsbegränsade.<br />

Visstidsanställningar är speciellt<br />

vanliga i vissa branscher. I<br />

synnerhet inom den kommunala<br />

och statliga sektorn är det vanligt<br />

med tidsbegränsade anställningar.<br />

Av de statligt anställda har 25<br />

procent och bland de kommunalt<br />

anställda 23 procent visstidsanställningar.<br />

Av de kommunala arbetsplatserna<br />

inom utbildningssektorn är<br />

29 procent tidsbegränsade anställningar.<br />

Inom hälso-och sjukvården<br />

och den sociala sektorn har cirka<br />

var fjärde arbetstagare en tidsbegränsad<br />

anställning. Andelen<br />

visstidsanställningar är dubbelt så<br />

stor inom den offentliga sektorn<br />

jämfört med den privata sektorn.<br />

Inom den privata sektorn har var<br />

tionde löntagare korttidsjobb.<br />

Tillägg för osäkert arbete<br />

till personer med<br />

korttidsjobb<br />

Palanko-Laaka föreslår att man<br />

granskar de negativa konsekvenserna<br />

av länkade anställningar.<br />

Hon anser att man borde klargöra<br />

korttidsjobbens kostnader för både<br />

människor och samhälle och att<br />

man borde kompensera kostnaderna<br />

genom att öka arbetsgivaravgifterna<br />

för korttidsjobb samt<br />

betala de anställda ett tillägg för<br />

osäkert arbete.<br />

UP/Mika Peltonen<br />

Nummer 2/06 av tidningen Sjömannen utkommer den 1<br />

mars. Sista inlämnings<strong>dag</strong> för material är 15.2.2006.<br />

Förtjänst<strong>dag</strong>penningen<br />

grundar sig på löntagarens<br />

etablerade, skattepliktiga<br />

inkomst före arbetslösheten<br />

antingen för 43 eller<br />

34 kalenderveckor som<br />

uppfyller arbetsvillkoret.<br />

Till arbetsvillkoret räknas<br />

de kalenderveckor under<br />

vilka arbetskassamedlemmens<br />

arbetstid i ett eller<br />

flera arbeten varit sammanlagt<br />

minst 18 timmar.<br />

Från löneinkomsten<br />

avdras semesterpenning,<br />

semesterersättningar och<br />

vederlagsersättningar.<br />

Efter avdrag av dessa poster<br />

avdras 4,88 %, vilket<br />

motsvarar löntagarens arbetspensions-<br />

och arbetslöshetsförsäkringspremier.<br />

Förtjänst<strong>dag</strong>penningen<br />

består av en grunddel och<br />

en på sökandens lön baserad<br />

förtjänstdel. Dessutom<br />

betalas för ett barn under<br />

18 år en förhöjning på<br />

4,45 euro per <strong>dag</strong>, för två<br />

barn 6,54 euro och för tre<br />

eller flera barn sammanlagt<br />

8,43 euro.<br />

Grunddelen är 23,50<br />

euro per <strong>dag</strong>, samma<br />

belopp som grunddelen.<br />

Förtjänstdelen utgör 45<br />

procent av skillnaden mellan<br />

<strong>dag</strong>slönen och grunddelen.<br />

Om månadslönen<br />

överskrider 2 115 euro<br />

(90 x grund<strong>dag</strong>penningens<br />

belopp), sänks förtjänstdelen<br />

för den överskridande<br />

delen till 20 procent. Den<br />

inkomstrelaterade <strong>dag</strong>penningen<br />

kan utgöra högst 90<br />

procent av <strong>dag</strong>slönen. Den<br />

bör dock vara minst lika<br />

stor som grund<strong>dag</strong>penningen<br />

med barnförhöjningar.<br />

När månadslön räknas om<br />

till <strong>dag</strong>slön eller tvärtom<br />

anses en månad innehålla<br />

21,5 arbets<strong>dag</strong>ar.<br />

20

sjömannen<br />

ARBETSLÖSHETSKASSAN INFORMERAR<br />

Inkomstrelaterad<br />

arbetslöshets<strong>dag</strong>penning<br />

år 2006<br />

En rätt ifylld ansökan om<br />

<strong>dag</strong>penning med nödvändiga bilagor<br />

betyder snabbare utbetalning<br />

Anmäl dig vid arbetskraftsbyrån<br />

Om du blir arbetslös eller permitterad,<br />

anmäl dig vid arbetskraftsbyrån senast när<br />

anställningen upphört. På byrån får du också<br />

blankett för <strong>dag</strong>penningansökan.<br />

Arbetskraftsbyrån ger ett utlåtande till<br />

arbetslöshetskassan om din arbetslöshet.<br />

Rätten till arbetslöshetsförmåner börjar tidigast<br />

den <strong>dag</strong> du anmäler dig. Arbetskraftsbyråns<br />

utlåtanden är bindande för kassan,<br />

och kassan kan inte betala ut <strong>dag</strong>penning om<br />

din ansökan om arbete inte är i kraft.<br />

Betalnings<strong>dag</strong>arna för arbetslöshets<strong>dag</strong>penning<br />

är tis<strong>dag</strong>, ons<strong>dag</strong> och fre<strong>dag</strong>.<br />

Det är viktigt att din <strong>dag</strong>penningansökan<br />

till kassan är rätt ifylld och att nödvändiga<br />

bilagor såsom löne- och anställningsintyg<br />

medföljer ansökan. På detta sätt underviker<br />

du onödig brevväxling som fördröjer behandlingen<br />

av förmånsärendet, och utbetalningen<br />

av förmånerna blir snabbare.<br />

För att göra behandlingen snabbare ombeds<br />

alla som skall fylla i blanketterna att<br />

särskilt beakta följande:<br />

Första ansökan<br />

- Medlemsavgifterna till arbetslöshetskassan<br />

måste vara skötta. Medlemsavgift<br />

skall betalas för alla arbeten,<br />

både på land och till sjöss. Arbetsmarknadsmedlemsavgiften<br />

som ingår<br />

i medlemsavgiften till kassan uppgår<br />

från 1.1.2006 såsom förut till 55 % av<br />

den skattepliktiga inkomsten. Om du<br />

själv har betalat in medlemsavgiften<br />

skall du bifoga en kopia av det senaste<br />

betalningskvittot.<br />

- Den första ansökan om arbetslöshets<strong>dag</strong>penning<br />

skall ifyllas noggrant för<br />

minst två fulla kalenderveckor. En ansökan<br />

som är ofullständig skickas tillbaka<br />

till den sökande för komplettering.<br />

- Till ansökan skall fogas arbetsgivarens<br />

löneintyg för minst 43 arbetsveckor innan<br />

arbetslösheten började (om du inte<br />

har fått <strong>dag</strong>penning under år 1997 eller<br />

senare) ELLER för 34 arbetsveckor (om<br />

du fått <strong>dag</strong>penning under år 1997 eller<br />

senare).<br />

Av intyget skall framgå den inkomst som<br />

förskottsinnehållningen av skatt verkställs<br />

samt däri ingående semesterpenning och<br />

semesterersättning specificerade;<br />

Ansöker du om barnförhöjning för<br />

makes/makas eller sambos barn, som bor i<br />

samma hushåll, skall du bifoga ämbetsbetyg<br />

för make/maka samt utdrag ur gårdsboken/<br />

hemortsregistret. För egna barn behöver<br />

ämbetsbetyg inte bifogas;<br />

Kopia av beslut om socialförmåner (t.ex.<br />

hemvårdsstöd för barn, även sådant som betalats<br />

till maka). Ena makens hemvårdsstöd<br />

för barn minskar inte arbetslöshetsförmån<br />

till den andra av makarna, om den förstnämnda<br />

själv sköter barnet och samtidigt<br />

får moderskaps-, specialmoderskaps- eller<br />

föräldrapenning.<br />

- Den första ansökan skall vara ifylld<br />

för minst två kalenderveckor bakåt.<br />

Veckoutredningen skall göras fram till<br />

sön<strong>dag</strong>. Om du arbetar när du fyller<br />

i din första ansökan skall du fylla i<br />

ansökan fram till kalendermånadens<br />

sista <strong>dag</strong>. Vid arbets<strong>dag</strong>arna skall<br />

anges också antalet arbetstimmar. Vederlagsledighet<br />

eller andra <strong>dag</strong>ar med<br />

lön under anställningstiden räknas<br />

också som arbets<strong>dag</strong>ar. Dagar med<br />

lön från arbetsgivare skall anges som<br />

arbets<strong>dag</strong>ar och arbetstimmarna anges<br />

som lönebetalningstimmar. Till ansökan<br />

bifogas av arbetsgivaren undertecknat<br />

löneintyg och löneremsa som visar<br />

utbetalda semester- och vederlagsersättningar.<br />

Om din ansökan innehåller<br />

arbets<strong>dag</strong>ar, skicka också lönekvittona<br />

för ifrågavarande tider.<br />

- Skattekort behöver vanligtvis inte<br />

skickas till kassan. Kassan har skatteuppgifter<br />

från respektive land. Men<br />

om du skaffar ändringsskattekort skall<br />

det skickas till kassan.<br />

Fortsatt ansökan<br />

- Fortsatt ansökan skall omfatta antingen<br />

fyra hela kalenderveckor eller en<br />

hel kalendermånad. Ansökningsperioderna<br />

kan inte ändras och avbrytas av<br />

den sökande själv. Förklaring skall ges<br />

för varje <strong>dag</strong>, och ansökan dateras och<br />

undertecknas.<br />

- Om arbetslösheten upphör mitt under<br />

ansökningsperioden skall orsaken anges<br />

i ansökan: t.ex. studier, moderskapsledighet,<br />

militärtjänstgöring, heltidsarbete<br />

som sträcker sig utöver ansökningsperioden,<br />

eller annan utredning.<br />

Ansökan kan postas tidigast på ansökningsperiodens<br />

sista <strong>dag</strong>. kassan behandlar<br />

inte ansökningar som skickats in i förtid.<br />

Ansökan om jämkad <strong>dag</strong>penning<br />

Jämkad <strong>dag</strong>penning betalas om du har förkortad<br />

arbetsvecka eller förkortad arbets<strong>dag</strong>,<br />

har deltidsarbete eller arbetar högst två<br />

veckor på heltid.<br />

Fyll i ansökan för fyra veckor eller en<br />

månad, och bifoga löneintyg eller lönekvitton<br />

för de <strong>dag</strong>ar du varit i arbete under<br />

ansökningsperioden.<br />

Arbete och <strong>dag</strong>penningansökan<br />

- Ansökningsperioden måste bibehållas<br />

även om du börjar att över två veckor<br />

långt heltidsarbete inom tidsgränsen för<br />

ansökningsperioden.<br />

- Om ett över två veckor långt heltidsarbete<br />

t.ex. från ons<strong>dag</strong> 8.3.2006 till<br />

24.3.2006 skall ansökan ifyllas med<br />

bibehållande av månadsrytmen, dvs.<br />

för tiden 1.3. – 31.3.2006, eller för<br />

fyra kalenderveckor, t.ex. 20.2.2006<br />

– 19.3.2006. Fyll i ansökan också för<br />

den tid du har arbete. I utrymmet för<br />

arbets<strong>dag</strong>ar och <strong>dag</strong>ar som utgör vederlagsledighet<br />

skall du ange antalet<br />

arbetstimmar och timmar för vilka lön<br />

utbetalas.<br />

- Om du när arbetet börjar inte vet hur<br />

Vissa ändringar i utkomstskyddet år 2006<br />

Förlängd tid för<br />

jämkat utkomstskydd<br />

Personer till vilka betalas jämkad arbetslöshetsförmån kan få förmånen till utgången av<br />

år 2007 trots att maximutbetalningstiden uppfyllts.<br />

Precisering av praxis<br />

vid hemvårdsstöd till maka<br />

Ena makens hemvårdsstöd för barn minskas inte från den andra makens arbetslöshetsförmån,<br />

om den förstnämna själv sköter barnet och samtidigt får moderskaps-, specialmoderskaps-<br />

eller föräldrapenning.<br />

Stödsysselsattas arbetsveckor<br />

i arbetsvillkoret<br />

Vid beräkningen av hur arbetsvillkoret blir uppfyllt beaktas halva antalet kalenderveckor<br />

under vilka arbetsgivaren fått högsta förhöjda lönestöd till lönekostnaderna för arbetet.<br />

Arbetstagarens pensionspremie<br />

och arbetslöshetspensionspremie i utkomstskyddet<br />

År 2006 avdras 4,88 procent i arbetstagarpremie från den lön som ligger till grund för<br />

inkomstrelaterad <strong>dag</strong>penning.<br />

Arbetslöshetsförsäkringsavgifter<br />

Löntagarens arbetslöshetsförsäkringsavgift år 2006 är 0,58 % av lönen.<br />

Arbetsgivarens arbetslöshetsförsäkringsavgift är 0,75 % av lönerna upp till lönesumman<br />

840 940 euro och 2,95 % för den överstigande lönesumman.<br />

Sjömanspensionsförsäkringspremie<br />

länge det varar (kortare eller längre tid<br />

än ansökningsperioden) skall du vänta!<br />

Skicka inte in ansökan till kassan förrän<br />

du vet hur länge anställningen pågår.<br />

Anteckna anställningens längd på det<br />

avsedda stället i <strong>dag</strong>penningansökan.<br />

- Bifoga löneremsan till ansökan. Om<br />

arbetsgivaren inte har innehållit medlemsavgiften<br />

från lönen, skall du också<br />

bifoga utredning över medlemsavgiften.<br />

När anställningsförhållandet upphör,<br />

skall du be arbetsgivaren ge dig ett<br />

löneintyg. På det sättet underlättar du<br />

kassans arbete bl.a. när det gäller att<br />

fastställa semesterersättningsperioden<br />

och ny <strong>dag</strong>penning.<br />

Försäkringspremien enligt lagen om sjömanspensioner är oförändrad år 2006. Både arbetsgivarnas<br />

och sjömännens andel av försäkringspremien är 11 procent.<br />

Arbetslöshetskassan har telefonjour från<br />

mån<strong>dag</strong> till fre<strong>dag</strong> kl. 9.00 – 11.00 Tfn 09-615 20230<br />

Mikko Tuominen<br />

kassadirektör<br />

21

merimies<br />

KUOLLUT<br />

IN MEMORIAM<br />

Pentti Johannes<br />

Aho<br />

s. 20.3.1949 Kärsämäellä<br />

k. 17.12.2005 Kotonaan Turussa<br />

Saapui suruviesti : Kokkistuertti Pentti<br />

Aho on jättänyt maallisen taivalluksen<br />

ja lekottanut ankkurinsa viimeiselle<br />

redille. Nuorena poikana 60-luvun<br />

puolivälissä aloitti Pena seilaushommat<br />

s/s Kaarinalla. Vuosien saatossa tutuiksi<br />

tulivat mm. AL:n Asynja, legendaarinen<br />

White Rose, Malmi ja Bore Sky. Penan<br />

viimeiseksi laivaksi jäi Engshipin<br />

Bravaden.<br />

Laajan ystäväpiirin omannut kansantaiteilija<br />

Pena oli tunnettu humoristisista,<br />

joskus kipakoistakin aforismeistaan, jotka<br />

kertoivat tavallisten ihmisten tavallisesta<br />

elämästä.<br />

Junnu Vainiota lainaten: ”siin on kundi,<br />

joka koskaan hukannut ei tyyliään”.<br />

Penaa jäivät kaipaamaan lähinnä tytär,<br />

lastenlapset ja sukulaiset sekä suuri joukko<br />

ystäviä ja seilauskavereita.<br />

Kymmeniä vuosia kestäneestä, pyyteettömästä<br />

ystävyydestä kiittäen<br />

Olavi Kivilähde<br />

Piia<br />

Autio<br />

Rakas siskomme Piia Sirkku Kristiina<br />

Autio, o. s. Melto, nukkui ikuisuuteen<br />

31.11.2005. Hän oli syntynyt 21.10.1960.<br />

Kaivaten pojat Markus ja Joonas sekä<br />

sisarukset Juhani, Hannu, Jyrki, Markku,<br />

Seppo, Kari, Vesa ja Annina.<br />

Marja-Liisa<br />

Kirjonen<br />

Meille niin rakas Marja-Liisa Kirjonen,<br />

Maikku, menehtyi yllättäen kesken työpäivän<br />

Silja Europalla. Ahkeraa puurtajaa,<br />

ymmärtävää ja kannustavaa ystävää, temperamenttista<br />

ja iloista ihmistä, äitiä, puolisoa,<br />

mummia suunnattomasti kaivaten<br />

Lapset perheineen<br />

Avopuoliso Jaakko<br />

Sukulaiset ja ystävät<br />

sekä kaikki työtoverit Sila Europalta<br />

”Lähti hän yllättäin<br />

Linnunradalla tanssii hän nyt<br />

Tähdenlennon mä näin:<br />

Matkansa vielä ei päättynyt<br />

Tähtisumussa kasvonsa nään<br />

Hiuksensa tuulessa niin hulmuaa<br />

Sua kaipaamaan muistoissain jään<br />

Kuunsillalla saan sua tuudittaa<br />

Valo kuun sua kantaa ja hopealanka<br />

Nyt hiuksesi hohtamaan saa.”<br />

(Kuun valssi, säv. Erno Tiittanen, sanat<br />

Sirpa Huhtaoja 23.11.2005)<br />

Pekka Sakari<br />

Rantala<br />

s. 14.8.1948 Hamina<br />

k. 8.1.2006 Helsinki<br />

Kaipaamaan jäivät vaimo, lapset ja lapsenlapset<br />

sekä sukulaiset ja ystävät.<br />

Heikki Olavi<br />

Ripatti<br />

s. 14.3.1928 Kymi<br />

k. 1.1.2006 Kotka<br />

Heikkiä ikävöiden Ritva sekä Minna<br />

perheineen.<br />

KIITOS<br />

TACK<br />

Suuret kiitokset Silja Europan baarin<br />

henkilökunnalle muistamisesta jäädessäni<br />

eläkkeelle.<br />

Seija Hentunen<br />

Kiitokset kaikille minua muistaneille Tebo<br />

Olympian henkilöille saamastani lahjasta.<br />

Mikko<br />

Kiitos Varustamoliikelaitoksen henkilökunnalle<br />

ja kiitos jäänmurtajien työtovereille<br />

muistamisesta, kun jäin pitkälle vapaalle.<br />

Tuulta purjeisiin ja paksuja jäitä,<br />

terveisin Kaisa Muuri<br />

Sydämellinen kiitos kaikille merkkipäiväni<br />

muistamisesta.<br />

Tuula Nieminen<br />

Stort tack till personalen på Global Carrier<br />

för deras välinga hågkomst och fina gåvor<br />

med anledning av att jag blivit pensionär.<br />

God fortsättning till er alla!/ Suurkiitokset<br />

Global Carrierin henkilökunnalle muistamisesta<br />

ja upeista lahjoista jäädessäni<br />

eläkkeelle. Hyvää jatkoa kaikille!<br />

Nisse<br />

Oy Langh Ship Ab henkilökunta ja toimitusjohtaja<br />

Hans Langh - kiitokset eläkkeelle<br />

jäämiseni muistamisesta.<br />

ex-pursimies Paavo Nurro<br />

Ms Lauran henkilökunnalle - kiitokset<br />

työtovereille muistamisesta jäädessäni<br />

eläkkeelle.<br />

Paavo Nurro<br />

”tuuma vettä kölin alle”<br />

Lämpimät kiitokseni koko M/S Bordenin<br />

porukoille ja Engshipille muistamisesta<br />

jäädessäni oloneuvokseksi. Toivon teille<br />

kaikille leppoisia laineita.<br />

Jouko Pöllänen<br />

Kiitän kaikkia merkkipäiväni muistaneita.<br />

Pörre<br />

Tuhannesti kiitoksia Langh Ship AB:lle<br />

hienosta joululahjasta./Till Langh Ship Ab,<br />

tusen tack för vänn fina julgåvan.<br />

Ville Stegar<br />

Tuhannet kiitokset m/s Mariellan ihanalle<br />

henkilökunnalle saamistani lahjoista &<br />

kukkasista täyttäessäni 60v.<br />

Messiemo Maire<br />

Tusen tack till m/s Mariellas underbara<br />

personal, för alla presenter & blommor<br />

som jag fick då jag fyllde 60 år.<br />

Mässflickan Maire<br />

On kiitosten aika<br />

Arkisissa töissä ahertava laivatyöntekijä ei arvaakaan miten paljon hänellä on loppujen<br />

lopuksi ystäviä. Viimeiset työjaksot olivat vielä sellaista menoa, ettei asioita ehtinyt miettiä,<br />

mutta kaikki on kirkastunut ensimmäisen eläkekuukauden aikana. Kaikki se vaiva ja<br />

huolenpito, jota työtoverit näkivät tehdäkseen viimeisestä työvuorostani mieleenpainuvan,<br />

on painunut lähtemättömästi muistoihini. Oikeastaan minä olen onnellinen mies, koska<br />

olen saanut tehdä töitä kanssanne. Kiitos kaikille yhdessä ja jokaiselle erikseen.<br />

Asiakkaiden, varsinkin kanta-asiakkaiden, toivotukset ja kommentit olivat täynnä<br />

asioita, joita ei tule ajatelleeksi keskellä arjen rutiineja. Kiitos asiakkaat, ilman teitä ei<br />

meillä merenkulkijoilla olisi töitäkään. Ei ainakaan ravintolatöitä. Kiitos myös kaikille<br />

suomalaisille varustamoille, jotka ovat olleet työnantajiani kuluneiden vuosikymmenten<br />

aikoina. Vaikka välillä olemme olleet eri mieltä työehdoista ja olosuhteista, ovat ne laajasti<br />

katsottuna olleet pikku mielipide-eroja. Olen ollut siitä onnellisessa asemassa, että olen<br />

saanut työskennellä pohjoismaisen arvomaailman omaavien varustajien aluksilla. Lopuksi<br />

haluan toivottaa kaikille hyvää tulevaisuutta; työtovereille voimia ja motivaatiota jatkaa<br />

hyvää työtä, asiakkaille miellyttäviä ja turvallisia matkoja ja varustajille viisautta tehdä<br />

ratkaisuja, jotka turvaavat suomalaisen merenkulun tulevaisuuden.Ja kaikille yhteisesti:<br />

hymyillään, kun tavataan, eikä tippaakaan väkinäisesti.<br />

Matti Mäkinen<br />

Emeritusbaarityöläinen<br />

Viimeksi m/s Amorella<br />

Dags att tacka<br />

I arbetets var<strong>dag</strong> ombord är man inte medveten om hur många vänner man faktiskt har.<br />

Mina sista arbetsperioder var ännu en sådan ruljans att det inte fanns tid att fundera över<br />

saker och ting, men allting klarnade under den första månaden som pensionär. All den möda<br />

och omsorg som arbetskamraterna lade ner för att göra mitt sista arbetspass minnesvärt<br />

kommer jag aldrig att glömma. Det att jag fått jobba tillsammans med er har verkligen<br />

gjort mig till en lycklig man. Tack till alla och envar.<br />

Kundernas, särskilt stamkundernas, välgångsönskningar och kommentarer var fyllda av<br />

sådant man inte kommer att tänka på mitt i var<strong>dag</strong>ens rutiner. Tack kunder, utan er skulle vi<br />

på sjön inte ha något arbete. Åtminstone inte restaurangarbete. Tack också alla finländska<br />

rederier jag haft som arbetsgivare under de gångna årtiondena. Även om vi ibland haft<br />

olika åsikter om villkoren och förhållandena i arbetet, har det på det hela taget handlat om<br />

små meningsskiljaktigheter. Jag är lyckligt lottad som har fått jobba på fartyg i rederier<br />

med nordiska värderingar. Till slut vill jag önska alla en bra framtid, åt arbetskamraterna<br />

krafter och motivation att fortsätta att göra ett gott jobb, åt kunderna trevliga och trygga<br />

resor och åt redarna vishet att fatta beslut som säkrar den finländska sjöfartens framtid.<br />

Och åt alla gemensamt: när vi möts ska vi visa glada miner, inte det minsta sura.<br />

Matti Mäkinen<br />

Emeritusbararbetare<br />

Sist på m/s Amorella<br />

22

merimies<br />

KULTAMERKIT<br />

Haverinen Pirjo<br />

Rautiainen Mikko<br />

Venäläinen Sirpa<br />

OSASTOT TIEDOTTAVAT<br />

Pohjois-Suomi<br />

Pohjoisen osasto toivottaa jäsenilleen<br />

hyvää uutta vuotta 2006!<br />

<strong>Merimies</strong> – Sjömannen<br />

AIKATAULU – TIDSCHEMA 2006<br />

no aineisto toimituksessa ilmestyminen<br />

materialet till redaktionen<br />

utges<br />

2 15.2. 1.3.<br />

3 29.3. 12.4.<br />

4 10.5. 24.5.<br />

5 7.6. 21.6.<br />

6 9.8. 23.8.<br />

7 13.9. 27.9.<br />

8 11.10. 25.10.<br />

9 1.12. 20.12.<br />

Toimikunta<br />

Laivan Viihdeammattilaiset<br />

Laivan viihdeammattilaisten osaston Kevätkokous pidetään<br />

Messilässä 6.3.2006 kello 13.00 alkaen, ruokailla voi klo 12.00<br />

alkaen. Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat sekä<br />

syyskokouksen ajankohta ja paikka. Illalla luvassa yhdessäoloa<br />

ja mukavaa jutustelua savusaunan merkeissä.<br />

Mahdollisuus jäädä laskettelemaan 7-8.3.2006, osasto maksaa<br />

majoituksen ja hissilipun.<br />

Messilän ajo-ohje ym.: www.messila.fi<br />

Ilmoittauduthan 2.2.2006 mennessä omalla sähköpostiosoitteella<br />

osoitteeseen: viihde@gmail.com.<br />

Kerro viestissäsi tarvitsetko majoituksen 6-7.3 vai 6-8.3.<br />

Lounais-Suomi<br />

Meripesä-mökillä Narvijärvellä vietetään Pilkki/Ulkoilupäiviä<br />

la-su 11.-12. maaliskuuta.<br />

Pilkkikilpailu lauantaina klo 14.00 alkaen. Hyvät palkinnot<br />

odottavat voittajia. Jos haluat yöpyä mökillä, ota liinavaatteet<br />

mukaan. Muut petivaatteet löytyvät hyvin varustetusta mökistä.<br />

Muistathan ilmoittaa tulostasi Turun toimistoon puh. (02) 233<br />

7416. Näin tiedämme varata sapuskaa tarpeeksi. – Tervetuloa!<br />

SUOMEN MERIMIES-UNIONI SM-U ry<br />

FINLANDS SJÖMANS-UNION FS-U rf<br />

Postiosoite/Postadress: PL 249, 00121 Helsinki<br />

Käyntiosoite/Adress: Uudenmaankatu 16 B, 00120 Helsinki<br />

Vaihde/Växel: (09) 615 2020<br />

Telefax: (09) 615 20 227<br />

Työttömyyskassa/Arbetslöshetskassan: (09) 615 20 230<br />

- puhelinpäivystysaika/telefonjourtid: 9.00 – 11.00<br />

Kesäaika/Sommartid: 8.00 – 15.30<br />

Toimistoaika/Kanslitid: 8.30 – 16.00<br />

www.smury.fi<br />

Sähköposti/e-adress: etunimi.sukunimi@smury.fi/<br />

förnamn.efternamn@smury.fi<br />

HENKILÖKUNTA<br />

Puheenjohtaja – Ordförande<br />

Simo Zitting<br />

p. (09) 615 20 250 ja (0400) 813 079<br />

Tekninen sihteeri –<br />

Teknisk sekreterare<br />

Anja Uusitalo<br />

Liittosihteeri – Förbundssekreterare<br />

Pekka Teräväinen<br />

p. (09) 615 20 254 ja (0400) 432 668<br />

Sopimussihteeri – Avtalssekreterare<br />

Klaus Lust<br />

p. (09) 615 20 211 ja (040) 505 1957<br />

Toimitsija/ITF-tarkastaja –<br />

Ombudsman/ITF-inspektör<br />

Ilpo Minkkinen<br />

p. 09-615 20 253 ja 040-7286932<br />

Toimitsijat – Ombudsmän<br />

Carita Ojala<br />

p. (09) 615 20 231 ja (0400) 829 039<br />

Satu Silta<br />

p. (09) 615 20 213 ja (040) 526 3435<br />

ITF-koordinaattori –<br />

ITF-koordinator<br />

Simo Nurmi<br />

p. (09) 615 20 255 ja (040) 580 3246<br />

Toimittaja, tiedottaja – Redaktör,<br />

informatör<br />

Aino Juppala-Paasikallio<br />

p. (09) 615 20 210 ja (040) 545 0890<br />

Taloudenhoitaja – Ekonom<br />

Mikko Tuominen<br />

p. (09) 615 20 218 ja (0400) 422 379<br />

Kirjanpitäjä – Bokförare<br />

Tuula Ylhävuori<br />

Kassanhoitaja – Kassaföreståndare<br />

Pirjo Kaperi<br />

Työttömyyskassa –<br />

Arbetslöshetskassan<br />

p. (09) 615 20 230<br />

puhelinpäivystysaika/ telefonjourtid:<br />

9.00 – 11.00<br />

tkassa@smury.fi<br />

Työttömyyskassan hoitaja –<br />

Arbetslöshetskassans föreståndare<br />

Annika Skogberg<br />

Työttömyyskassavirkailijat –<br />

Arbetslöshetskassafunktionärer<br />

Pirjo Aro-Nenonen<br />

Varpu Klemola<br />

Tuulianna Kopponen<br />

Jäsenrekisteri – Medlemsregister<br />

Tiina Kytölä<br />

p.(09) 615 20 257<br />

puhelinpäivystysaika/ telefonjourtid:<br />

8.30 – 15.00<br />

Toimistotyöntekijät –<br />

Kontorsbiträden<br />

Mervi Halonen<br />

Arja Merikallio<br />

Mökit / Stugor<br />

p. (09) 615 20 260<br />

Lounais-<strong>Suomen</strong> osaston mökin<br />

varaukset Turun toimistolta<br />

Toimistot – Expeditioner<br />

Kotka<br />

Puutarhakatu 12<br />

48100 Kotka<br />

ITF-tarkastaja/ITF-inspektör<br />

Markku Uimonen<br />

p. (05) 213 855 ja (0400) 969 619<br />

telefax: (05) 213 881<br />

Mariehamn<br />

Ålandsvägen 55<br />

22100 Mariehamn<br />

Ombudsman –Toimitsija<br />

Henrik Lagerberg<br />

tel (018) 199 20 och (0400) 478 884<br />

hem (018) 35 320<br />

telefax: (018) 199 12<br />

fsu-aland@aland.net<br />

Turku – Åbo<br />

Maariankatu 6 B, 5. krs.<br />

20100 Turku<br />

(avoinna 10.00 – 15.00)<br />

Toimistotyöntekijä – Kontorsbiträde<br />

Salme Kumpula<br />

p. (02) 233 7416<br />

telefax: (02) 231 0501<br />

Vaasa – Vasa<br />

Pitkäkatu 43<br />

65100 Vaasa<br />

p.(06) 312 1605<br />

Toimitsija päivystää toimistolla joka<br />

kuukauden ensimmäinen maanantai.<br />

Ombudsman i Vasa varje månads<br />

första mån<strong>dag</strong>.<br />

<strong>Suomen</strong> <strong>Merimies</strong>-<br />

<strong>Unioni</strong> SM-U ry<br />

Finlands Sjöman-<br />

Union FS-U rf<br />

Päätoimittaja/Chefredaktör<br />

Simo Zitting<br />

simo.zitting@smury.fi<br />

Toimitussihteeri/<br />

Redaktionssekreterare<br />

Aino Juppala-Paasikallio<br />

aino.juppala@smury.fi<br />

merimies.lehti@smury.fi<br />

Ulkoasu ja taitto<br />

Mikko Taipale<br />

Toimitus: Uudenmaankatu 16 B<br />

(4. kerros)<br />

Postiosoite: PL 249,<br />

00121 Helsinki<br />

Puh. (09) 615 20 20<br />

Redaktion: Nylandsgatan 16 B<br />

(4:e våningen)<br />

Postadress: PB 249,<br />

00121 Helsingfors<br />

Tel. (09) 615 20 20<br />

Osoitteenmuutokset<br />

ja ilmoitukset<br />

Puh. (09) 615 20 20<br />

Lehti ilmestyy<br />

yhdeksän kertaa vuodessa.<br />

77. vuosikerta<br />

Tilaushinnat vuodelle 2006:<br />

1/1 vuosi 20 , 1⁄2 vuosi 10 <br />

Ilmoitushinnat:<br />

yksiväri-ilmoitukset 1 /pmm,<br />

värilisä 200 (yksi koristeväri).<br />

Moniväri ilmoituksista sovittava<br />

erikseen.<br />

Lehti ei vastaa sille pyytämättä<br />

lähetetystä materiaalista ja pidättää<br />

itselleen oikeuden julkaistavien<br />

kirjoitusten lyhentämiseen.<br />

Jäsenetuna lehden saavia pyydetään<br />

tarkistamaan, että osoitetiedot<br />

ovat ajan tasalla ja jäsenmaksut<br />

asianmukaisesti hoidettu. Vain<br />

siten varmistuu <strong>Merimies</strong>-lehden<br />

saanti.<br />

Tidningen utkommer nio gånger<br />

om året.<br />

77:e årgångea<br />

Prenumerationspris år 2006:<br />

1/1 år 20 , 1⁄2 år 10 .<br />

Annonspris: enfärgannonser<br />

svartvitt 1 /smm, färgtillägg<br />

200 (en extrafärg). Flerfärgannonser<br />

enligt särskild överenkommelse.<br />

De som erhåller tidskriften<br />

som medlemsförmån ombedes<br />

kontrollera adressuppgifternas aktualitet<br />

och att medlemsavgifterna<br />

är sakenligt ombesörjda. Endast<br />

på detta sätt säkras mottagandet<br />

av tidskriften Sjömannen.<br />

SanomaPrint, Forssa 2005<br />

23

merimies<br />

Ennakkoilmoitus vuoden 2006<br />

kuntoremonteista ja perhekuntolomista<br />

Kuntoremontit<br />

Kylpylähotelli Summassaari<br />

Saarijärvi 15.5 . - 20.5. ( 432 ) oma osuus 102 <br />

Peurunka , Laukaa<br />

Elintapakuntoremontti 4.6. - 9.6. ( 418 ) oma osuus 88<br />

Kylpylähotelli Rantasipi Eden, Nokia<br />

24.9. - 29.9. ( 441 ) oma osuus 111<br />

Holiday Club Kuusamon Tropiikki, Kuusamo<br />

19.11. – 24.11. ( 460 ) oma osuus 130<br />

Elämyksiä luonnostakuntoremontti<br />

Perhekuntolomat<br />

Rantasipi Joutsenlampi, Joutsa<br />

2.7. – 7.7. ( 351 / lapsi 193 )<br />

oma osuus 51 / 43<br />

Lomakeskus Huhmari, Polvijärvi<br />

10.7. - 15.7. ( 375 / lapsi 187,50 )<br />

oma osuus 75 / 37,50<br />

Hakuajat kuntoremonteille ym. lomille<br />

seuraavassa merimieslehdessä.<br />

Tiedustelut ja hakukaavakkeita saa<br />

Arja Merikalliolta p. 09 – 615 20 259<br />

Vuoden 2006 Luottamusmieskoulutus<br />

<strong>Suomen</strong> <strong>Merimies</strong>-<strong>Unioni</strong> SM-U ry järjestää<br />

luottamusmiehiksi valituille omaa luottamusmieskoulutusta.<br />

Kurssit on tarkoitettu<br />

kaikille luottamusmiestehtävissä oleville.<br />

Kursseille haetaan ammattiyhdistysliikkeen<br />

kurssihakemuslomakkeella. Lomakkeita<br />

saat luottamusmiehiltä tai <strong>Merimies</strong>-<strong>Unioni</strong>n<br />

toimistoista. Lisätietoja kursseista ja<br />

muusta koulutuksesta antaa liittosihteeri<br />

Pekka Teräväinen.<br />

Finlands Sjömans- Union FS-U ordnar<br />

särskild förtroendemannautbildning åt de<br />

som valts till förtroendemän. Kurserna är<br />

till för alla som sysslar med förtroendemannauppgifter.<br />

Kursansökningen görs på fackföreningsrörelsens<br />

kursansökningsblankett.<br />

Ansökningsblanketter får du av förtroendemän<br />

eller från Sjömans- Unionen kontorer.<br />

Vidare uppgifter om förbundets utbildningsverksamhet<br />

ges av Pekka Teräväinen eller<br />

Henrik Lagerberg som ansvarar för den<br />

svenskspåriga utbildingen.<br />

<strong>Merimies</strong>-<strong>Unioni</strong>n Luottamusmieskurssit vuonna 2006<br />

Sjömans-Unionens Förtroendemannautbldning år 2006<br />

Luottamusmiesten peruskurssi 06.03.06- 10.03.06<br />

Luottamusmiesten täydennyskurssi 14.03.06- 15.03.06<br />

Grundkurs för förtroendemän 20.03.06- 24.03.06<br />

Luottamusmiesten jatkokurssi I 15.05.06- 19.05.06<br />

Fortsättningskurs för förtroendemän I 04.09.06- 08.09.06<br />

Luottamusmiesten jatkokurssi 2 02.10.06- 06.10.06<br />

Luottamusmiesten täydennyskurssi 17.10.06- 18.10.06<br />

Kompletteringskurs för förtroendemän 17.10.06- 18.10.06<br />

Fortsättningskurs för förtroendemän 2 06.11.06- 10.11.06<br />

24

logo

products

Resources

Company

Terms of service
Privacy policy
Cookie policy
Cookie settings
Imprint
Change language
Made with love in Switzerland
© 2024 Yumpu.com all rights reserved

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!