Uolevi Lehtinen: Ilmiö nimeltä liiketoimintaosaaminen - Edu.fi

Korkeakoulujen arviointineuvoston asettama ja vuoden 2003 alussa
raporttinsa (ks. Liite) jättänyt arviointiryhmä määritteli väljästi “liiketoimintaosaamisen
yleiseksi kyvyksi luoda, tutkia ja kehittää liiketaloudellista toimintaa”.
Tämä määritelmä on siis lähes sama kuin opetusministeriön asettaman
työryhmän määritelmä. Arviointiryhmä täsmensi määritelmäänsä toteamalla,
että ”liiketoimintaosaaminen näkyy käytännössä mm. yritystoiminnan
kykynä saada ideat sekä tutkimus- ja kehittämistyön tulokset osaksi innovaatio-
ja osaamisketjua, asiakkaiden tarpeet täyttäviksi kaupallisiksi tuotteiksi
ja palveluiksi”.
Arviointiryhmä korosti sitä, että liiketoimintaosaaminen on laaja käsite.
Siihen kuuluvat innovaatiot ja kaupallistaminen. Liiketoimintaosaamisen
ilmenemismuotoja ovat ryhmän mukaan liiketoimintakonseptit, investoinnit,
laatujärjestelmät sekä työyhteisön kannalta lisäksi ihmisten kehittäminen,
johtamismenetelmät ja johtajuus. Liiketoimintaosaamista edellyttää myös
tuottavuuden kohentaminen.
Myös pääministerin asettaman työllisyystyöryhmän (2003) ja valtioneuvoston
kanslian asettaman Suomi maailmantaloudessa -selvitystyöryhmän
(2004) raporteissa käsitellään monia liiketoimintaan liittyviä asioita. Edellisiin
käsitteellisiin pohdintoihin ne eivät tuo lisiä. Globalisaatioraportissa tarkastellaan
kuitenkin eräitä liiketoimintaosaamisen uudempia osa-alueita kuten
verkottumista, kansainvälisen liiketoimintaosaamisen kehittämistä, poikkitieteellisen
koulutuksen ja tutkimuksen lisäämistä, yrityspalvelujen,
teknologiakeskuksien ja yrityshautomojen kehittämistä sekä kaupallistamisvoimavarojen
ja -osaamisen kasvattamista.
Myös monet yksittäiset tutkijat ja johtajat ovat ottaneet kantaa
liiketoimintaosaamiseen. Lehtinen totesi jo useita vuosia sitten tehdyssä haastattelussa
(Anttonen 2002), että “liiketoimintaosaaminen sisältää kaikki ne
tiedot ja taidot, joita tarvitaan liiketaloudellisesti toimivien organisaatioiden
kannattavaan ja kestävään johtamiseen”. Tässä ensimmäisten joukkoon kuuluvassa
määritelmässä johtaminen on ymmärretty laajasti. Määritelmä on hyvin
avoin ja sen puitteisiin mahtuu erittäin monenlaisia aineksia. Jo aikaisemmin
Lehtinen (2000) oli korostanut liiketoimintaosaamisen tarvetta
perusfunktioiden eli johtamisen, markkinoinnin ja taloushallinnon osalta
kaikilla työaloilla ja johtopaikoilla toimivien kannalta. Nykytaloudessa
perusfunktioiden osaaminen ei ymmärrettävästi riitä liiketalouden ammattilaisille.
Varsinkin strategisen osaamisen merkitys kasvaa, kun asioita on hoidettava
ammattimaisesti, kokonaisvaltaisesti ja pitkällä tähtäimellä.
Mittilä (2003) on määritellyt liiketoimintaosaamisen laaja-alaiseksi, kokonaisvaltaiseen
talouden ja taloudellisen käyttäytymisen ja sen ehtojen ymmärtämiseen
ja hyödyntämiseen pyrkiväksi tavoitteelliseksi toiminnaksi. Hän
on myöhemmin fokusoinut määritelmänsä kuulumaan seuraavasti: ”Liiketoimintaosaaminen
on toimintaympäristön mahdollisuuksien ja rajoitteiden
tunnistamista, innovointia ja toimintojen organisointia ja koordinointia siten,
että saavutettu tulos on taloudellisesti, ympäristöllisesti ja sosiaalisesti
optimaalinen” (Mittilä 2004). Määritelmässä otetaan huomioon yhteiskun-
14