Uolevi Lehtinen: Ilmiö nimeltä liiketoimintaosaaminen - Edu.fi
Uolevi Lehtinen: Ilmiö nimeltä liiketoimintaosaaminen - Edu.fi
Uolevi Lehtinen: Ilmiö nimeltä liiketoimintaosaaminen - Edu.fi
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
vahvan sisällöllisen kokonaisvaltaisuuden haasteen niin yrityksille, julkisen<br />
talouden organisaatioille, kolmannelle sektorille kuin koulutus- ja<br />
tutkimusorganisaatioillekin. Se merkitsee ongelmalähtöisyyttä ja monitieteisyyttä.<br />
Käsiteltävät ongelmat olisi ratkaistava tehokkaimmalla mahdollisella<br />
tavalla riippumatta siitä, ylittävätkö ongelmat ja niiden ratkaisumallit<br />
aineiden tai jopa tieteenalojen rajat. Viime kädessä on pyrittävä löytämään<br />
liiketoimintaosaamismalleja, jotka yhdistävät lähtökohdiltaan erilaiset ainekset<br />
toimivaksi kokonaisuudeksi. Kokonaisvaltaisuuden haaste ja nimenomaan<br />
ongelmalähtöisyys edellyttävät muun muassa tutkimuksen relevanssin ja vaikuttavuuden<br />
huomioonottamista tutkimuksen tieteellisen tasokkuuden ohella,<br />
mikä ei kaikessa liiketaloudellisessakaan tutkimuksessa eikä sen arvioinnissa<br />
ole aivan ongelmatonta. Tutkimusten relevanssin parempi huomioonottaminen<br />
on kuitenkin tärkeä ehto sille, että liiketaloustieteellinen tutkimustyö<br />
tukee käytännön liiketoimintaosaamista. Relevanssin huomioonottamisen<br />
parantuminen ei välttämättä johda tutkimusten tieteellisten ansioiden vähenemiseen,<br />
mitä usein pelätään. Kokonaisvaltaisuuden haasteeseen vastaaminen<br />
edellyttää joka tapauksessa monenlaista kehittämis- ja yhteistyötä.<br />
Tämän artikkelin viimeisenä korjauspäivänä hallintotieteen professori<br />
Risto Harisalo (2006) kirjoitti julkisen hallinnon muutoksesta Helsingin Sanomissa<br />
otsikolla “Kuntien hallinnossa otettava oppia konsernihallinnosta”.<br />
Hän toteaa kunta- ja palvelurakenteen, kunnallisten talousjärjestelmien ja<br />
etenkin tilaaja-tuottajamallien muutosten johtaneen siihen, että konsernihallintoon<br />
siirtyminen selkeyttäisi olennaisesti kunnallisten instituutioiden<br />
valtasuhteita varsinkin, kun monet kunnat jo ovat tosiasiassa konserneja.<br />
Tämä merkitsisi kunnanjohtajan aseman muuttumista toimitusjohtajamaiseksi,<br />
kunnan hallituksen toimimista konsernin johtokunnan tapaan ja<br />
valtuuston muodostumista hallintoneuvostomaiseksi. Kirjoitus kuvastaa<br />
julkishallinnon yleistä kehityssuuntaa. Julkishallinnossa on käynnissä<br />
liiketoimintaosaamisen ajattelutapoja soveltava, pitkäkestoinen muutos.<br />
Monelta osin perässä ja joiltakin osin edellä näyttää tulevan myös kolmas<br />
sektori.<br />
Onkin hyvä, että on rinnakkaisia, suppeampia ja laajempia näkökulmia<br />
sekä liiketoimintaosaamisen käsitteitä, joita voidaan muokata eri tarkoitusten<br />
mukaisesti. Käytännön liiketoiminnassa käsitteen sopivuuden ratkaisevat<br />
organisaation luonne ja vaihtuvat tilanne- ja ympäristötekijät. Tutkimuksessa<br />
ovat tärkeässä asemassa tutkimuksen tavoitteet ja tutkimuskohteet.<br />
Tällaisen sallivan käsitetulkinnan ei pitäisi kuitenkaan johtaa siihen, että<br />
liiketaloudellista tietoa ja taitoa vähätellään. Sitä tarvitaan jossain määrin jokaisessa<br />
organisaatiossa. Aina ei muisteta eikä edes hyväksytä, että liiketoimintaosaamista<br />
ja siihen liittyvää yrittäjyyttä tarvitaan esimerkiksi yliopistoissa<br />
(<strong>Lehtinen</strong> 2005a), vaikka kansainvälinen kilpailu on aina koskenut niitä<br />
ja se on viime vuosina tavattomasti kiristynyt. Myös liiketoimintaosaamisen<br />
jatkuva seuranta on tarpeen, koska osaamisen tulkinnat, sisällöt ja laatuvaatimukset<br />
muuttuvat jatkuvasti. Tätä tietä <strong>liiketoimintaosaaminen</strong> voi toimia<br />
kilpailukykymme perustana ja pysyä jatkuvasti sen keskiössä.<br />
20