Uolevi Lehtinen: Ilmiö nimeltä liiketoimintaosaaminen - Edu.fi

More documents

Recommendations

Info

usein liiketoimintaosaamisen osa-alueeksi katsotaan myös innovaatioihin liittyvä osaaminen. Soveltavassa osaamisessa ovat korostuneet kansainvälinen ja globaali liiketoimintaosaaminen, palveluosaaminen, yrittäjyys ja tietotekninen osaaminen. Muutokset ilmenevät selvästi tämän kirjan useimmista teksteistä. Myös perinteiset perusfunktiot, jotka ovat tulevaisuudessakin liiketoimintaosaamiskokonaisuuden perusosa-alueita, muuttuvat ja kansainvälistyvät jatkuvasti. Esimerkiksi markkinoinnissa muutospaineita ovat aiheuttaneet muun muassa markkinoiden dynaamisuuden ja kansainvälisyyden kasvu, tuotteiden elinkaarten lyhentyminen, reagointiaikojen kutistuminen, tarvittavan tiedon hankkimis- ja seulontavaikeudet sekä ennustettavuuden väheneminen. Niinpä markkinoinnissa onkin tapahtunut selvä asenteellinen kokonaismuutos. On ymmärretty, että markkinointi ei ole pelkästään puuhastelua markkinointiparametrien parissa (Lehtinen ja Niinimäki 2005). Parametreiksi on perinteisesti luettu tuotesuunnittelu, hinnoittelu, jakelu ja markkinointikommunikaatio, nykyisin yhä useammin myös henkilöstö, prosessit ja näkyvät todisteet. Yrityksen menestys onkin ensisijaisesti riippuvainen markkinointiosaamiseen perustuvasta kyvystä tuottaa arvoa asiakas- ja muissa verkostosuhteissa ja siten turvata yrityksen kannattava liikevaihto ja organisaation elossapysyminen. Markkinoinnin sisällä ovat korostuneet kuluttajamarkkinoinnin ja organisaatiomarkkinoinnin erot, tavaroiden, palvelujen ja niiden yhdistelmien markkinointierot, kansainvälinen ja globaalinen markkinointi, sähköinen markkinointi, suhde- ja verkostomarkkinointi, asiakkuuksien hallinta, brändäys, yhteiskunnallinen markkinointi, ympäristömarkkinointi, sijoittajasuhdemarkkinointi sekä yhteiskunnallinen ja poliittinen markkinointi. Kansainvälisyys, esimerkiksi globaalina brändin tai brändien hallintana, ilmenee yhä voimakkaammin kaikilla markkinoinnin osaamisalueilla kotimarkkinoidenkin kansainvälistyessä muun muassa tuonnin ja ulkomaisten yritysten Suomeen etabloitumisen kautta. Kuvatunlainen uudistumiskehitys on puolestaan muuttanut markkinointistrategista ajattelua, joka on tullut yhä keskeisemmäksi yrityksen tai muun organisaation kokonaisstrategisen osaamisen ja samalla koko liiketoimintaosaamisen osaksi. Palvelujen ja osin myös tavaroiden sekä niiden tuotannon ja markkinoinnin digitalisointi tuottaa suuria muutospaineita liiketoimintaosaamiseen. Yhä tärkeämmäksi nousevat esimerkiksi digitaalisen tuotantoprosessin hallinta, asiakkuuksien hallinta verkossa ja niihin liittyvä verkosto-organisaation johtaminen. Vaikka yrityksellä olisi muu tarvittava liiketoimintaosaaminen, sen menestymismahdollisuudet heikkenevät, jos se ei ripeästi pysty hyödyntämään digitalisoitumisen tarjoamia mahdollisuuksia. Nykyisin pitäisi olla itsestään selvää, että kaiken liiketoimintaosaamisen on oltava asiakaslähtöistä ja -keskeistä. Sen pitäisi siis perustua asiakkaiden - olivatpa nämä kuluttajia, yritysasiakkaita tai muiden sidosryhmien edustajia - tiedostettujen ja tiedostamattomien tarpeiden, toiveiden, halujen ja arvojen tuntemukseen. Tätä tuntemusta voidaan hankkia monin tavoin kuten markkinatunnustelun, markkinatutkimuksen, tulevaisuuden tutkimuksen ja 18
introspektionkin avulla. Koska laiminlyöntejä kuitenkin tapahtuu paljon, tulee perustellusti mieleen, että asiasta muistuttamiseksi pitäisi ehkä usein puhua asiakaslähtöisestä liiketoimintaosaamisesta. Liiketaloustieteet ovat varsin nuoria tieteenaloja. On kohtuullista odottaa niiden voimakasta tutkimuslähtöistä kehitystä, joka samalla muokkaa opetusta ja konsultointia nykyistä tiede- ja tutkimuslähtöisemmäksi. Otan jälleen esimerkkejä kaikille näkyvästä ja kuuluvasta markkinoinnista. Mainontaan käytetään valtavia summia kaikkialla maailmassa. Siitä huolimatta mainonnan tehon mittausta luonnehtii yhä edelleen yritysjohtajan vanha turhautuma: “Kyllähän minä tiedän, että toinen puoli mainonnastamme menee hukkaan, mutta kun en tiedä kumpi puoli!” Mainonnan mittauksessa kohtuullisen onnistunut huomionarvon mittaus ei voi korvata heikkoa tehon mittausta. Markkinoinnin strategia- ja suunnittelumallien taustalta löytyy onneksi aika tavalla tervettä järkeä, mutta tuskin niiden voidaan väittää olevan kovin tiedepohjaisia. Tilannetta pahentavat niin markkinoinnin konsultoinnin – kuten koko yrityskonsultoinninkin – osalta usein kritiikitön konsulttityö ja yritysten yhtä kritiikitön konsulttityön osto esimerkiksi aivan muilla aloilla julkisuutta keränneiltä helppoheikeiltä, joiden osaamisen syvällisyyden ja laskun loppusumman välillä on monesti vahva negatiivinen korrelaatio. Monessa suhteessa on siis hyödyllistä katsoa peiliin, vaikka Suomen liiketaloustieteellinen tutkimus ja opetus menestyvät varsin kohtuullisesti alan kansainvälisissä vertailuissa. Onneksi monet alan toimijat, kuten Tekes ja VTT, ovat tajunneet ajan merkit, esimerkiksi teknologian, liiketoimintaosaamisen ja innovaatiotoiminnan symbioottisuuden. Mutta muutoksen aikaansaaminen on hidasta ja muutosvastarintaa luonnollisesti on. Heijastelevatkohan tätä myös monien toimijoiden toimintastrategiat, jopa nimetkin? Erityisesti liiketoimintaosaamisen käytännön hyödyntämiskyvyn mutta myös liiketoimintaosaamisen tutkimuksen ja opetuksen tason kannalta on olennaista yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen sekä yritysten yhteistyön parantaminen. Tämä edellyttää niin tutkijoiden ja opettajien kuin yritystenkin edustajien toimintakulttuurin muuttumista liiketoimintaosaamista ja yrittäjähenkisyyttä painottavaan suuntaan. Se edellyttää erityisesti yliopistojen toimintamahdollisuuksien parantamista aina talousautonomiasta lähtien sekä uusien toimintamallien oppimista patentoinnista jälkimarkkinointiin (ks. Liite). Akateemisen tahon ja yritysten ja muiden käytännön organisaatioiden lähentyminen toteutuu paljolti verkottumisen keinoin. Oleellisia toimijoita verkottumisessa ovat myös erilaiset välittäjäorganisaatiot. Tällaisen verkottumisen etuja ja esteitä on analysoitu eri tahoilla (ks. esim. Elmuti, Abebe ja Nicolosi 2005, Lehtinen 2005a ja Liite). Käytännön työssä liiketoimintaosaamista ei juuri voida kytkeä liian aikaisessa vaiheessa yritysten tai muiden organisaatioiden kehittämis- tai tutkimusprojekteihin. Matti Lehti (2005) on todennut, että “Liiketoimintaosaaminen on kokonaisvaltaista liiketaloudellista tietoa”. Liiketoimintaosaaminen on siis varsin kokonaisvaltaista osaamista. Näin ollen liiketoimintaosaaminen tuottaa 19
Page 1 and 2: Uolevi Lehtinen ILMIÖ NIMELTÄ LII
Page 3 and 4: nallinen ja ympäristön kestävä
Page 5: jolti sovellettu psykologiaa, sosia
Page 9 and 10: Nämä eivät ole tämän kirjan vi

Uolevi Lehtinen: Ilmiö nimeltä liiketoimintaosaaminen - Edu.fi

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?