Suomi toisena kielenä
Suomi toisena kielenä
Suomi toisena kielenä
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
VANTAAN KAUPUNGIN SUOMI TOISENA KIELENÄ OPETUSSUUNNI-<br />
TELMA<br />
PERUSOPETUKSEN 1–9 luokat YHTEINEN OSA<br />
<strong>Suomi</strong> <strong>toisena</strong> <strong>kielenä</strong> -opetusta annetaan Äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineeseen kuuluvana, itsenäisenä<br />
oppimääränä, joka tavoitteiltaan ja sisällöiltään eroaa suomi äidin<strong>kielenä</strong> -oppimäärästä.<br />
Suomea <strong>toisena</strong> <strong>kielenä</strong> opetetaan niille oppilaille, joiden äidinkieli on muu kuin suomi, ruotsi tai<br />
saame ja joiden suomen kielen taito ei ole äidinkielisen veroinen. Myös romanit ja paluumuuttajat<br />
voivat opiskella suomi <strong>toisena</strong> <strong>kielenä</strong> -oppimäärän mukaisesti tarpeen mukaan.<br />
Opetuksen tavoitteena on monipuolinen suomen kielen taito, joka kehittyy oppilaan yksilöllisten<br />
edellytysten mukaisesti. Opetuksen lähtökohtana on toisen kielen oppijan oppimistilanne; suomen<br />
kieli on opiskelun kohde ja väline. Oppilas sekä opiskelee että käyttää suomea suomenkielisessä<br />
ympäristössä. Opetuksessa otetaan huomioon myös muiden oppiaineiden sisältöjä, peruskäsitteitä ja<br />
sanastoja.<br />
<strong>Suomi</strong> <strong>toisena</strong> <strong>kielenä</strong> -opettaja ja luokanopettaja / perusopetuksen äidinkielen opettaja saavat tehdä<br />
yhteistyötä, jotta oppilas saa suomi <strong>toisena</strong> <strong>kielenä</strong> -opetusta myös muilla äidinkielen ja kirjallisuuden<br />
tunneilla sekä kaikkien muiden oppiaineiden tunneilla. Samalla myös suomenkielisten lasten<br />
sanavarasto karttuu.<br />
YLEISET TAVOITTEET JA SISÄLLÖT<br />
Tavoitteena on oppilaan identiteetin tukeminen ja kaksikielisyys ja -kulttuurisuus, johon sisältyy<br />
sekä suomalaisen että oman kulttuurin tuntemus ja arvostus.<br />
Kaikkia kielitaidon osa-alueita (kuullun ymmärtäminen, puhuminen, lukeminen, luetun ymmärtäminen,<br />
kirjoittaminen sekä rakenteiden hallinta ja kielitieto) opiskellaan ja harjoitellaan jatkuvasti.<br />
Opetuksessa tutustutaan suomalaiseen kulttuuriin, kirjallisuuteen ja kertomusperinteeseen. Lisäksi<br />
harjoitellaan viestintä- ja medialukutaitoa.<br />
Pyrkimyksenä on, että oppilaalla on mahdollisimman hyvä suomen kielen taito perusopetuksen<br />
päättyessä, jotta hänellä olisi tasavertaiset mahdollisuudet jatkaa opintoja toisella asteella sekä toimia<br />
ja vaikuttaa suomalaisessa yhteiskunnassa.<br />
OPETUSJÄRJESTELYT<br />
<strong>Suomi</strong> <strong>toisena</strong> <strong>kielenä</strong> -opetuksessa tarjotaan kunkin lähtökohdiltaan erilaisen oppilaan tarpeisiin<br />
sopivaa suomen kielen opetusta. Oppimissuunnitelmassa/kotoutumissuunnitelmassa joka laaditaan<br />
kaikille valmistavassa opetuksessa opiskeleville lapsille ja nuorille ja jonka laatimisesta sovitaan<br />
oppilashuoltoryhmässä, määritellään myös suomi <strong>toisena</strong> <strong>kielenä</strong> -opetuksen tavoitteet.<br />
Tuen tarpeen voi koulussa tuoda esille luokanopettaja, luokanvalvoja, aineenopettaja, erityisopettaja,<br />
suomi <strong>toisena</strong> <strong>kielenä</strong> -opettaja tai oman äidinkielen opettaja. Myös oppilas itse tai hänen huoltajansa<br />
voivat ilmaista tuen tarpeen.
Samassa opetusryhmässä opiskelee tavallisesti monella eri taitotasolla olevia oppilaita, joten opetuksen<br />
eriyttäminen kullekin oppilaalle sopivaksi on tärkeää. Oppimateriaalit valitaan oppilaan ikätason<br />
mukaan ja tarpeen vaatiessa luokanopettajan/yleisopetuksen suomi äidin<strong>kielenä</strong> -opettajan<br />
kanssa yhteistyössä..<br />
Erilaiset oppimistyylit, osaaminen ja oppilaan aiemmat kokemukset otetaan opetuksessa huomioon.<br />
Opetuksessa käytetään vaihtelevia opetusmenetelmiä erilaisia työskentelytapoja, esimerkiksi<br />
yksilö-, pari- ja ryhmätöitä sekä tietotekniikkaa.<br />
Opetusmenetelmät ja työtavat valitaan niin, että oppilaan henkilökohtaiset opiskelutaidot vahvistuvat<br />
ja hän voi omaksua uusia oppimisstrategioita. Oppilasta kannustetaan pitkäjänteiseen opiskeluun<br />
ja ohjataan elinikäiseen oppimiseen.<br />
Opetuksessa hyödynnetään suomenkielisen yhteisön keskellä elämistä, ympäristön tarjoamia viestintätilanteita<br />
sekä oppilaiden kokemuksia ja havaintoja niistä. Oppilaan ja hänen huoltajiensa tietämystä<br />
oman kieli- ja kulttuurialueen luonnosta, elämäntavoista, kielistä ja kulttuureista voidaan<br />
käyttää apuna opetuksessa.<br />
Äidinkieli ja kirjallisuus -oppimäärien opetus pyritään saamaan palkkiin luokka-asteittain / yli<br />
luokka-asterajojen niin, että tarkoituksenmukaisten opetusryhmien muodostaminen on mahdollista.<br />
Esimerkiksi 1.–2. luokkien äidinkielen oppitunnit on hyvä sijoittaa samaan aikaan, jolloin suomi<br />
<strong>toisena</strong> <strong>kielenä</strong> -opetusryhmän voi koota useampien luokkien oppilaista.<br />
Kun yläkoulun oppilas opiskelee suomea suomi <strong>toisena</strong> <strong>kielenä</strong> -oppimäärän mukaisesti, ja jos ruotsin<br />
kielen opiskelu yleisopetuksessa tuottaa oppilaalle kohtuuttomia vaikeuksia, ruotsin kielen oppimäärä<br />
eriytetään ensin ja jos tämä toimenpide ei riitä, oppilaan ruotsin kielen oppimäärä yksilöllistetään.<br />
Yksilöllistämisestä päättää oppilashuoltoryhmä asiantuntijoita kuultuaan. Jos tämäkin<br />
opiskelu muodostuu oppilaalle ylivoimaiseksi, haetaan vapautusta ruotsin kielen opiskelusta. Vapautuksen<br />
hakee huoltaja ja sen myöntää rehtori. Näiden tuntien aikana koulu järjestää oppilaalle<br />
suomi <strong>toisena</strong> <strong>kielenä</strong> tai muuta opetusta.<br />
ARVIOINTI<br />
Oppilaan suomen kielen taidon arviointi perustuu kielen opetuksen ja oppimisen yleiseurooppalaisen<br />
viitekehyksen suomalaiseen sovellukseen ja jakaantuu arviointiin opintojen aikana sekä päättöarviointiin.<br />
Oppilaan arvioinnissa opintojen aikana arvioidaan osaamisen tason lisäksi edistymistä<br />
sekä opiskelu- ja kulttuuritaitoja. Opetuksen tavoitteet ja arvioinnin perusteet selvitetään oppilaalle<br />
ja oppilaan huoltajille, tarpeen vaatiessa esimerkiksi tulkin välityksellä.<br />
Opetuksen alkuvaiheessa kartoitetaan oppilaan vahvuudet ja tiedolliset ja taidolliset valmiudet<br />
mahdollisuuksien mukaan yhteistyössä huoltajien, oppilaan esiopetuksen, valmistavan opetuksen tai<br />
edellisen koulun opettajien kanssa.<br />
Opintojen aikana arvioinnin lähtökohtana ovat tiedollinen ja taidollinen lähtötaso sekä oppilaskohtaiset<br />
tavoitteet ja niiden toteutuminen. Arvioinnin tulee antaa oppilaalle ja hänen huoltajilleen realistinen<br />
kuva oppilaan osaamisesta ja kehittymisestä. Lisäksi oppilasta ohjataan itsearviointiin.
<strong>Suomi</strong> <strong>toisena</strong> <strong>kielenä</strong> -arvioinnin tekevät suomi <strong>toisena</strong> <strong>kielenä</strong> –opettaja ja luokanopettaja/yleisopetuksen<br />
suomi äidin<strong>kielenä</strong> -opettaja sekä tarvittaessa muut oppilasta opettavat opettajat<br />
yhteistyössä. <strong>Suomi</strong> <strong>toisena</strong> <strong>kielenä</strong> -opetusta tarvitseva oppilas on aina arvioitava suomi <strong>toisena</strong><br />
<strong>kielenä</strong> -oppimäärän arviointiperusteiden mukaan, vaikka hänelle ei olisikaan tätä opetusta järjestetty.<br />
Arvioinnissa tulee ottaa huomioon, että kielen syvällinen oppiminen on yleensä vuosia kestävä prosessi.<br />
Oppilaan kielitaitoprofiili voi olla hyvinkin epätasainen. Oppilaan tausta ja vähitellen kehittyvä<br />
kielitaito on huomioitava myös muiden oppiaineiden arvioinnissa. Myös muiden aineiden arvioinnissa<br />
voi konsultoida suomi <strong>toisena</strong> <strong>kielenä</strong> -opettajaa.<br />
Arvioinnin tulee olla oikeudenmukaista ja perustua monipuoliseen näyttöön. Suomen kielen taidon<br />
määrittäminen perustuu oppilaan monipuoliseen havainnointiin ja erilaisiin arviointimenetelmiin<br />
(esim. Kike, Allu, Portti, Avaimia ja Portaita). Arviointi voi olla sanallista koko perusopetuksen<br />
ajan päättöarviointia lukuun ottamatta. Sanallista arviointia käytettäessä lukuvuositodistuksesta tulee<br />
käydä ilmi, onko oppilas saavuttanut hänelle asetetut tavoitteet hyväksytysti. Sanallisella arvioinnilla<br />
kuvataan myös oppilaan edistymistä ja oppimisprosessia. Numeroarvosana kuvaa osaamisen<br />
tasoa.<br />
Mikäli oppilaan suomen kielen taito arvioidaan äidinkielisen tasoiseksi kielitaidon kaikilla eri osaalueilla,<br />
oppilas voidaan arvioida suomi äidin<strong>kielenä</strong> -oppimäärän mukaan. Alakouluissa käytetään<br />
syys- ja väliarvioinneissa sekä lukuvuositodistuksen lisänä Vantaan yhteistä arviointikaavaketta. Jos<br />
koulussa on käytäntönä antaa useampia arviointeja, koulut päättävät omissa opetussuunnitelmissaan<br />
niiden toteuttamisesta.<br />
Myös päättöarvioinnissa on otettava huomioon, että oppilaan kielitaitoprofiili voi olla hyvinkin epätasainen.<br />
Päättöarvioinnin on oltava valtakunnallisesti vertailukelpoista<br />
SUOMI TOISENA KIELENÄ -OPETUS VALMISTAVASSA OPETUKSESSA.<br />
Valmistava esiopetus<br />
Valmistavassa esiopetuksessa lapselle tarjotaan tilaisuuksia harjoitella kehittyvää suomen kielen taitoaan<br />
sekä opettajan ohjaamissa oppimis- että muissa vuorovaikutustilanteissa toisten lasten ja koulun<br />
aikuisten kanssa. Tavoitteena on, että perusopetukseen siirtyessään oppilas on sekä aktiivinen<br />
kuuntelija ja osallistuja että itseensä luottava suomen kielen käyttäjä. Opetuksen sisällöt valitaan<br />
lapsen omasta lähipiiristä ja edetään tutusta tuntemattomampaan. Suomen kielen opetuksessa<br />
harjoitellaan erilaisten monipuolisten virike- ja kuvamateriaalien käyttämistä opetuskeskustelujen ja<br />
lasten omien tarinoiden pohjana.<br />
Kuunteleminen painottuu arkikieltä ymmärtävään kuuntelemiseen, tarinoihin ja satuklassikoihin<br />
keskittymiseen sekä yhdessä kuunneltujen ohjeiden mukaisesti tapahtuvan toiminnan harjoitteluun.<br />
Puhumisessa opetellaan nimeämään asioita. Pääpaino on erityisesti lapsen ilmaisuvalmiuden lisäämisessä<br />
ja arkikielen tuottamisessa. Oppimistilanteissa harjoitellaan tilannefraaseja ja kartutetaan<br />
eri aihekokonaisuuksien sana- ja käsitevarastoja. Sanoja rytmitetään, riimitellään ja harjoitellaan<br />
tavuttamista. Opetellaan paikankäsitteitä; edessä, takana, keskellä, vieressä, välissä, alhaalla,<br />
ylhäällä.
Lapsen kielellisiä valmiuksia harjoitetaan leikin avulla: äänne-erottelua, alku- ja loppuäänteen erottelua,<br />
kirjainhahmojen tunnistamista sekä oikean kynäotteen ja kirjoitussuunnan opettelua.<br />
Perusopetukseen valmistava opetus<br />
Perusopetukseen valmistavassa opetuksessa noudatetaan soveltuvin osin Vantaan kaupungin suomi<br />
<strong>toisena</strong> <strong>kielenä</strong> -opetussuunnitelmaa.<br />
SUOMI TOISENA KIELENÄ -OPETUKSEN TAVOITTEET JA KESKEISET SISÄLLÖT<br />
<strong>Suomi</strong> <strong>toisena</strong> <strong>kielenä</strong> -opetuksen tavoitteet ja sisällöt on jaettu kolmeen taitotasoon, jotka perustuvat<br />
Suomessa laadittuun sovellukseen asteikoista, jotka sisältyvät Euroopan neuvoston toimesta kehitettyyn<br />
Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin yhteiseen eurooppalaiseen viitekehykseen.<br />
Opetusta järjestettäessä taitotasoittain otetaan huomioon, että kullakin taitotasolla opiskelevien oppilaiden<br />
ikäjakauma on kuudesta vuodesta ylöspäin. Keskeiset sisällöt tulee valita oppilaiden tavoitteiden<br />
kannalta mielekkäiksi ja ikäkausittain tarkoituksenmukaisiksi kokonaisuuksiksi.
SUOMI TOISENA KIELENÄ – opetus<br />
Oppilaan vuorovaikutustaidot karttuvat:<br />
TAVOITTEET:<br />
Oppilas oppii<br />
KESKEISET SISÄLLÖT<br />
Tasolla A.1.1. – A.1.3. Tasolla A.2.1. – A.2.2. Tasolla B.1.1. – B.1.2.<br />
Kielitaidon alkeiden hallinnasta toimivan<br />
Peruskielitaidon alkuvaiheesta kehit-<br />
Toimivan peruskielitaidon tasolta su-<br />
alkeiskielitaidon tasolle<br />
tyvän peruskielitaidon tasolle juvan peruskielitaidon<br />
tasolle<br />
<br />
ääntämään suomen kieltä ymmärrettävästi<br />
‣ äänteiden keston ja intonaation<br />
harjoitteleminen<br />
<br />
selviytymään käytännön puhetilanteissa<br />
eri ympäristöissä<br />
‣ puheviestinnän perusasioiden<br />
harjoitteleminen: tervehtiminen ja toivotukset,<br />
esittäytyminen kiittäminen, anteeksipyytäminen<br />
‣ puhelinkäyttäytymisen harjoitteleminen<br />
‣ asiointitilanteiden harjoitteleminen<br />
‣ omien tarpeiden, tietojen, mielipiteiden<br />
ja tunteiden ilmaisemisen harjoitteleminen<br />
‣ omien mielipiteiden perustelemisen harjoitteleminen<br />
<br />
<br />
kertomaan itsestään, lähipiiristään<br />
ja ympäristöstään<br />
vastaamaan itseään koskeviin kysymyksiin<br />
ja kertomaan koulutyöhönsä<br />
liittyvistä asioista<br />
‣ sanavaraston kartuttaminen:<br />
koulu; opettajat, muu henkilökunta ja<br />
kaverit,<br />
oppitunnit, kouluympäristö<br />
ajan ilmaisut: vuodenajat, kuukaudet,<br />
viikonpäivät, vuorokaudenajat, kellonajat<br />
värit, muodot, vastakohdat, suunnat<br />
henkilökohtainen elämä: minä, koti,<br />
perhe,<br />
suku, ystävät<br />
tunteisiin liittyvä sanasto<br />
keho, puhtaus, vaatetus; ravinto ja ruokailu<br />
luonto; oman elinpiirin kasvit, metsä,<br />
koti- ja villieläimet, pinnanmuodot ja vesistöt<br />
rakennettu ympäristö; liikenne- ja<br />
liikennekasvatus<br />
‣ sanavaraston syventäminen lähtökohtana<br />
eri oppiaineet<br />
‣ sanavaraston syventäminen erityisesti eri<br />
oppiaineiden kohdalta ja ajankohtaisista<br />
asioista<br />
7
pitämään pienimuotoisen, etukäteen<br />
valmistellun suullisen esityksen<br />
tutulle yleisölle<br />
‣ suullisten esitysten harjoitteleminen<br />
‣ suullisen esityksen suunnitteleminen ja<br />
pitäminen; väittelytilanteiden harjoitteleminen<br />
<br />
kompensoimaan kielitaitonsa aukkoja<br />
‣ kiertoilmausten käyttämisen harjoitteleminen;<br />
synonyymit<br />
‣ kuvailun, vertailun ja selostamisen harjoitteleminen<br />
<br />
ilmaisemaan itseään vaivattomasti<br />
<br />
<br />
havainnoimaan ympäristössä käytäviä<br />
keskusteluja ja erottamaan<br />
puheesta tuttuja sanoja ja lauseita<br />
sekä sanoista erilaisia äänteitä<br />
ymmärtämään opetuksen keskeiset<br />
asiat<br />
‣ kuullun ymmärtämisen harjoitteleminen<br />
keskustelujen, laulujen, runojen, satujen<br />
ja kertomusten avulla<br />
‣ yleiskielen ja puhutun kielen väliseen<br />
eroon tutustuminen<br />
‣ oppiaineita ja muita asioita koskevien tarkistuskysymysten<br />
esittämisen harjoitteleminen<br />
‣ yleiskielen ja puhutun kielen välisen eron<br />
tunnistaminen<br />
<br />
<br />
osallistumaan eri oppiaineisiin tai<br />
muihin asioihin liittyviin keskusteluihin<br />
erottamaan pääkohdat ja tärkeimmät<br />
yksityiskohdat opetuskeskusteluista<br />
‣ pari- ja ryhmätyötaitojen harjoitteleminen<br />
‣ rakentavan ja muut huomioonottavan keskustelemisen<br />
harjoitteleminen<br />
‣ puheviestinnän ja vuorovaikutustaitojen<br />
strategioiden harjoitteleminen:<br />
keskustelun aloittaminen, jatkaminen ja<br />
lopettaminen<br />
<br />
ymmärtämään elokuvien, televisioohjelmien<br />
ja uutisten pääkohdat<br />
‣ elokuvien, televisio – ohjelmien ja uutisten<br />
seuraaminen ja niistä keskusteleminen<br />
8
Oppilaan luku- ja kirjoitustaidot kehittyvät; samoin hänen taitonsa tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä sekä tuottaa tekstejä ja hyödyntää<br />
niitä eri tarkoituksiin<br />
TAVOITTEET:<br />
Oppilas oppii<br />
KESKEISET SISÄLLÖT<br />
Tasolla A.1.1. – A.1.3. Tasolla A.2.1. – A.2.2. Tasolla B.1.1. – B.1.2.<br />
Kielitaidon alkeiden hallinnasta toimivan<br />
Peruskielitaidon alkuvaiheesta kehit-<br />
Toimivan peruskielitaidon tasolta su-<br />
alkeiskielitaidon tasolle<br />
tyvän peruskielitaidon tasolle juvan peruskielitaidon<br />
tasolle<br />
<br />
lukemisen ja kirjoittamisen perustekniikat<br />
sekä vahvistamaan luku- ja kirjoitustaitoaan<br />
‣ aakkosten, vokaalien ja konsonanttien harjoitteleminen<br />
‣ äänteiden erojen ja kirjain – äänne – vastaavuuden<br />
harjoitteleminen<br />
‣ vokaaliharmonian opetteleminen<br />
‣ mekaanisen luku- ja kirjoitustaidon vahvistaminen<br />
(1. - 2. luokilla perusopetuksen<br />
luokassa opitun tukeminen)<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
tunnistamaan tekstistä tehtävänannon<br />
ymmärtämään lukemastaan tietoja, jotka<br />
koskevat ennestään tuttuja aiheita<br />
löytämään lyhyestä tekstistä tarvitsemansa<br />
tiedon, ensin pääasiat ja myöhemmin<br />
joitakin yksityiskohtia<br />
ymmärtämään erityyppisiä tekstejä ja erittelemään<br />
niitä<br />
‣ tehtäväkirjojen ohjeiden ymmärtämisen<br />
harjoitteleminen<br />
‣ luetun ymmärtämisen harjoitteleminen ikäkaudelle<br />
sopivien, erityyppisten tekstien<br />
avulla<br />
‣ sanojen merkityksen päättelemisen harjoitteleminen<br />
‣ lukutaidon strategioiden harjoitteleminen,<br />
ennakointi, päättely, keskeisten asioiden<br />
etsiminen tekstistä<br />
‣ tekstinymmärtämisen harjoitteleminen<br />
‣ lukutaidon vahvistaminen: sujuva lukeminen,<br />
ääneen lukeminen, eläytyvän lukemisen<br />
harjoitteleminen<br />
‣ lukutaidon strategioiden hallinnan vahvistaminen<br />
‣ tekstinymmärtämisen harjaannuttaminen<br />
ja merkityksen päätteleminen asiayhteydestä<br />
<br />
<br />
tekemään huomioita tekstien sisällöstä ja<br />
poimimaan olennaisen tiedon lukemastaan<br />
hankkimaan itsenäisesti uutta tietoa<br />
‣ oppikirjojen sisällysluetteloiden ja sanakirjojen<br />
käytön harjoitteleminen<br />
9
tuntemaan tyyppikirjaimet ja käyttämään<br />
niitä<br />
‣ mekaanisen kirjoitustaidon ja tyyppikirjainten<br />
harjoitteleminen<br />
‣ tavu-, sanakirjoittaminen<br />
‣ kirjaston ja tietotekniikan käyttämisen harjoitteleminen<br />
tiedon etsintään<br />
‣ itsenäinen, ikätasolle soveltuvan kirjallisuuden<br />
lukeminen<br />
<br />
<br />
käyttämään isoa alkukirjainta ja pistettä<br />
kirjoittamaan yksinkertaiset sanat ja rakenteet<br />
melko oikein<br />
‣ ison alkukirjaimen ja pisteen paikan harjoitteleminen<br />
‣ yksinkertaisen lauserakenteen harjoitteleminen<br />
‣ lyhyiden lauseiden kirjoittamisen harjoitteleminen<br />
‣ toisto- ja sanelukirjoittaminen<br />
‣ peruslauseen ja sen välimerkkien, tavallisimpien<br />
kielen rakenteiden ja sidoskeinojen<br />
harjoitteleminen<br />
‣ kirjoitustaidon vahvistaminen erityyppisten<br />
tekstien; tiivistelmien, kirjoitelmien, tutkielmien,<br />
hakemusten avulla<br />
‣ useita lauseita sisältävien virkkeiden kirjoittamisen<br />
sekä monipuolisten lauserakenteiden<br />
harjoitteleminen<br />
<br />
kirjoittamaan aluksi yksinkertaisia viestejä<br />
tai kirjoitelmia; myöhemmin ottamaan<br />
huomioon tekstin vastaanottajan ja käyttötarkoituksen<br />
‣ viestin laatiminen ystävälle/viranomaiselle<br />
‣ opittujen sanojen ja rakenteiden käytön<br />
harjoitteleminen omissa tuotoksissa<br />
<br />
kirjoittamaan eri tekstilajeja ja tuottamaan<br />
tilanteeseen ja tarkoitukseen sopivia tekstejä<br />
‣ kirjallisten koevastausten harjoitteleminen<br />
‣ koetehtäviin esseevastausten laatimisen<br />
harjoitteleminen<br />
<br />
suunnittelemaan ja tuottamaan yhtenäisen,<br />
jäsennellyn kirjoitelman<br />
‣ tiivistelmän, kirjaesitelmän laatiminen<br />
<br />
laatimaan ikätasolleen soveltuvan tutkielman<br />
‣ miellekartan käytön, otsikoinnin ja kappa-<br />
lejaon harjoitteleminen<br />
‣ kirjallisen esityksen suunnittelu ja pitäminen<br />
<br />
kirjoittamaan ymmärrettävää ja lähes virheetöntä<br />
kieltä<br />
‣ oman tuotoksen korjaaminen opettajan<br />
ohjauksessa<br />
‣ tietoteknisten taitojen harjoitteleminen<br />
‣ oman tuotoksen tarkkaileminen ja korjaaminen<br />
10
Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin syvenee<br />
TAVOITTEET:<br />
Oppilas oppii<br />
KESKEISET SISÄLLÖT<br />
Tasolla A.1.1. – A.1.3. Tasolla A.2.1. – A.2.2. Tasolla B.1.1. – B.1.2.<br />
Kielitaidon alkeiden hallinnasta toimivan<br />
Peruskielitaidon alkuvaiheesta kehit-<br />
Toimivan peruskielitaidon tasolta su-<br />
alkeiskielitaidon tasolle<br />
tyvän peruskielitaidon tasolle juvan peruskielitaidon<br />
tasolle<br />
<br />
arvostamaan sekä suomalaista että muita<br />
kulttuureja<br />
‣ koulumaailmassa esiintyvien käytänteiden<br />
ymmärtäminen ja niiden mukaan toimimisen<br />
harjoitteleminen<br />
‣ suomalaisiin tapoihin tutustuminen ‣ suomalaiseen kulttuuriin ja arvomaailmaan<br />
tutustuminen<br />
‣ suomalaiseen yhteiskuntaan tutustuminen<br />
<br />
tietämään, että Suomen eri osissa puhutaan<br />
eri tavalla<br />
‣ suomenkielen vertaaminen omaan äidinkieleen;<br />
aluksi sanatasolla<br />
‣ suomalaisen ja muiden kulttuurien ja yhteiskuntamuotojen<br />
vertaileminen<br />
<br />
tuntemaan suomen kielen rakenteita ja<br />
sanojen välisiä suhteita<br />
‣ ikäkautta vastaavan kielitiedon opiskeleminen;<br />
sanaluokat, sijamuodot, lauseenjäsenet,<br />
välimerkit<br />
‣ ikäkautta vastaavan kielitiedon syventäminen;<br />
oikeinkirjoitus, verbioppi, lauseenjäsenet,<br />
reaktiot, lauseenvastikkeet<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
hallitsemaan suomen kielen keskeisimmät<br />
rakenteet, sanojen välisiä suhteita, fraaseja<br />
ja idiomeja<br />
havainnoimaan ja arvioimaan suomen kielen<br />
taitojaan<br />
tuntemaan ikäkautensa kirjallisuutta<br />
ymmärtämään kuulemiaan ja lukemiaan<br />
satuja, tarinoita ja kertomuksia<br />
kehittämään kielitaitoaan ja kielellistä tietoisuuttaan<br />
lukemalla kirjallisuutta<br />
tunnistamaan erilaiset tekstityypit ja kirjallisuuden<br />
päälajit<br />
‣ yleisimpien ylä- ja alakäsitteiden, synonyymien<br />
ja sanojen johtamisen harjoitteleminen<br />
‣ ikäkauden ja kielitaidon mukaiseen kirjallisuuteen<br />
tutustuminen<br />
‣ eri maiden kertomus- ja kulttuuriperinteeseen<br />
tutustuminen<br />
‣ sanojen muodostamisen, fraasien ja<br />
idiomien harjoitteleminen<br />
‣ oman tuotoksen reflektointi<br />
‣ suomalaisen kirjallisuuden tärkeimmät<br />
klassikot; Kalevala, Seitsemän veljestä<br />
‣ kirjallisuuden perusanalyysin harjoitteleminen;<br />
aihe, juoni, henkilöt, aika ja paikka<br />
‣ kaunokirjallisuuden päälajien opiskeleminen<br />
‣ Internetin ja muiden viestintävälineiden<br />
11
tuntemaan viestinnän eri muotoja ja hyödyntämään<br />
niitä<br />
‣ eri medioihin tutustuminen; kuvalukutaidon<br />
ja mediakritiikin alkeet<br />
hyödyntäminen; opiskelu, tiedonhankinta,<br />
viestintä<br />
<br />
suhtautumaan kriittisesti hankkimaansa<br />
tietoon<br />
12
Kielitaidon tasojen kuvausasteikko<br />
Kuvausasteikko on Suomessa laadittu sovellus asteikosta, jotka sisältyvät Euroopan neuvoston toimesta kehitettyyn Kielten oppimisen, opettamisen ja<br />
arvioinnin yhteiseen eurooppalaiseen viitekehykseen.<br />
Taitotaso A1<br />
Suppea viestintä kaikkein tutuimmissa tilanteissa<br />
Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen<br />
A1.1 Kielitaidon<br />
alkeiden<br />
hallinta<br />
• Ymmärtää erittäin rajallisen määrän<br />
tavallisimpia sanoja ja fraaseja<br />
(tervehdyksiä, nimiä, lukuja,<br />
kehotuksia) arkisissa yhteyksissä.<br />
• Ei edes ponnistellen ymmärrä<br />
kuin kaikkein alkeellisinta kieliaineista.<br />
• Tarvitsee erittäin paljon apua:<br />
toistoa, osoittamista, käännöstä.<br />
• Osaa vastata häntä koskeviin yksinkertaisiin<br />
kysymyksiin lyhyin<br />
lausein. Vuorovaikutus on puhekumppanin<br />
varassa, ja puhuja<br />
turvautuu ehkä äidinkieleen tai<br />
eleisiin.<br />
• Puheessa voi olla paljon pitkiä<br />
taukoja, toistoja ja katkoksia.<br />
• Ääntäminen voi aiheuttaa suuria<br />
ymmärtämisongelmia.<br />
• Osaa hyvin suppean perussanaston<br />
ja joitakin opeteltuja vakioilmaisuja.<br />
• Tuntee kirjainjärjestelmän, mutta<br />
ymmärtää tekstistä vain hyvin<br />
vähän.<br />
• Tunnistaa vähäisen määrän tuttuja<br />
sanoja ja lyhyitä fraaseja ja<br />
osaa yhdistää niitä kuviin.<br />
• Kyky ymmärtää entuudestaan<br />
tuntematon sana edes hyvin ennakoitavassa<br />
yhteydessä on erittäin<br />
rajallinen.<br />
• Osaa viestiä välittömiä tarpeita<br />
hyvin lyhyin ilmaisuin.<br />
• Osaa kirjoittaa kielen kirjaimet ja<br />
numerot kirjaimin, merkitä muistiin<br />
henkilökohtaiset perustietonsa<br />
ja kirjoittaa joitakin tuttuja sanoja<br />
ja fraaseja.<br />
• Osaa joukon erillisiä sanoja ja<br />
sanontoja.<br />
• Ei kykene vapaaseen tuotokseen,<br />
mutta kirjoittaa oikein muutamia<br />
sanoja ja ilmauksia.<br />
• Puhuja ei kykene vapaaseen tuotokseen,<br />
mutta hänen hallitsemansa<br />
harvat kaavamaiset ilmaisut<br />
voivat olla melko virheettömiä.<br />
13
A1.2 Kehittyvä<br />
alkeiskielitaito<br />
• Ymmärtää rajallisen määrän sanoja,<br />
lyhyitä lauseita, kysymyksiä<br />
ja kehotuksia, jotka liittyvät<br />
henkilökohtaisiin asioihin tai välittömään<br />
tilanteeseen.<br />
• Joutuu ponnistelemaan ymmärtääkseen<br />
yksinkertaisiakin lausumia<br />
ilman selviä tilannevihjeitä.<br />
• Tarvitsee paljon apua: puheen<br />
hidastamista, toistoa, näyttämistä<br />
ja käännöstä.<br />
• Osaa viestiä suppeasti joitakin<br />
välittömiä tarpeita ja kysyä ja<br />
vastata henkilökohtaisia perustietoja<br />
käsittelevissä vuoropuheluissa.<br />
Tarvitsee usein puhekumppanin<br />
apua.<br />
• Puheessa on taukoja ja muita<br />
katkoksia.<br />
• Ääntäminen voi aiheuttaa usein<br />
ymmärtämisongelmia.<br />
• Osaa hyvin suppean perussanaston,<br />
joitakin tilannesidonnaisia<br />
ilmaisuja ja peruskieliopin aineksia.<br />
• Ymmärtää nimiä, kylttejä ja muita<br />
hyvin lyhyitä yksinkertaisia<br />
tekstejä, jotka liittyvät välittömiin<br />
tarpeisiin.<br />
• Tunnistaa yksinkertaisesta tekstistä<br />
yksittäisen tiedon, jos voi<br />
lukea tarvittaessa uudelleen.<br />
• Kyky ymmärtää entuudestaan<br />
tuntematon sana edes hyvin ennustettavassa<br />
yhteydessä on rajallinen.<br />
• Osaa viestiä välittömiä tarpeita<br />
lyhyin lausein.<br />
• Osaa kirjoittaa muutamia lauseita<br />
ja fraaseja ja itsestään ja lähipiiristään<br />
(esim. vastauksia kysymyksiin<br />
tai muistilappuja).<br />
• Osaa joitakin perussanoja ja sanontoja<br />
ja pystyy kirjoittamaan<br />
hyvin yksinkertaisia päälauseita.<br />
• Ulkoa opetellut fraasit voivat olla<br />
oikein kirjoitettuja, mutta alkeellisimmassakin<br />
vapaassa tuotoksessa<br />
esiintyy hyvin paljon kaikenlaisia<br />
virheitä.<br />
• Alkeellisessakin vapaassa puheessa<br />
esiintyy hyvin paljon kaikenlaisia<br />
virheitä.<br />
A1.3 Toimiva<br />
alkeiskielitaito<br />
• Ymmärtää yksinkertaisia lausumia<br />
(henkilökohtaisia kysymyksiä<br />
ja jokapäiväisiä ohjeita, pyyntöjä<br />
ja kieltoja) rutiininomaisissa<br />
keskusteluissa tilanneyhteyden<br />
tukemana.<br />
• Pystyy seuraamaan yksinkertaisia,<br />
välittömiin tilanteisiin tai<br />
omaan kokemukseensa liittyviä<br />
keskusteluja.<br />
• Yksinkertaisenkin viestin ymmärtäminen<br />
edellyttää normaalia<br />
hitaampaa ja kuulijalle kohdennettua<br />
yleiskielistä puhetta.<br />
• Osaa kertoa lyhyesti itsestään ja<br />
lähipiiristään. Selviytyy kaikkein<br />
yksinkertaisimmista vuoropuheluista<br />
ja palvelutilanteista. Tarvitsee<br />
joskus puhekumppanin<br />
apua.<br />
• Kaikkein tutuimmat jaksot sujuvat,<br />
muualla tauot ja katkokset<br />
ovat hyvin ilmeisiä.<br />
• Ääntäminen voi joskus tuottaa<br />
ymmärtämisongelmia.<br />
• Osaa rajallisen joukon lyhyitä,<br />
ulkoa opeteltuja ilmauksia, kes-<br />
• Pystyy lukemaan tuttuja ja joitakin<br />
tuntemattomia sanoja. Ymmärtää<br />
hyvin lyhyitä viestejä,<br />
joissa käsitellään arkielämää ja<br />
rutiinitapahtumia tai annetaan<br />
yksinkertaisia ohjeita.<br />
• Pystyy löytämään tarvitsemansa<br />
yksittäisen tiedon lyhyestä tekstistä<br />
(postikortit, säätiedotukset).<br />
• Lyhyenkin tekstipätkän lukeminen<br />
ja ymmärtäminen on hyvin<br />
hidasta.<br />
• Selviytyy kirjoittamalla kaikkein<br />
tutuimmissa, helposti ennakoitavissa<br />
arkisiin tarpeisiin ja kokemuksiin<br />
liittyvissä tilanteissa.<br />
• Osaa kirjoittaa yksinkertaisia<br />
viestejä (yksinkertaisen postikortin,<br />
henkilötiedot, yksinkertainen<br />
sanelu).<br />
• Osaa kaikkein tavallisimpia sanoja<br />
ja ilmauksia, jotka liittyvä<br />
omaan elämään tai konkreetteihin<br />
tarpeisiin. Osaa kirjoittaa<br />
muutamia yksilauseisia virkkeitä.<br />
14
keisintä sanastoa ja perustason<br />
lauserakenteita.<br />
• Alkeellisessakin puheessa esiintyy<br />
paljon peruskielioppivirheitä.<br />
• Alkeellisessakin vapaassa tuotoksessa<br />
esiintyy monenlaisia<br />
virheitä.<br />
15
Taitotaso A2<br />
Välittömän sosiaalisen kanssakäymisen perustarpeet ja lyhyt kerronta<br />
Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen<br />
A2.1 Peruskielitaidon<br />
alkuvaihe<br />
• Pystyy ymmärtämään yksinkertaista<br />
puhetta tai seuraamaan<br />
keskustelua aiheista, jotka ovat<br />
hänelle välittömän tärkeitä.<br />
• Pystyy ymmärtämään lyhyiden,<br />
yksinkertaisten, itseään kiinnostavien<br />
keskustelujen ja viestien<br />
(ohjeet, kuulutukset) ydinsisällön<br />
sekä havaitsemaan aihepiirin<br />
vaihdokset tv-uutisissa.<br />
• Yksinkertaisenkin viestin ymmärtäminen<br />
edellyttää normaalilla<br />
nopeudella ja selkeästi puhuttua<br />
yleiskielistä puhetta, joka<br />
usein täytyy lisäksi toistaa.<br />
• Osaa kuvata lähipiiriään muutamin<br />
lyhyin lausein. Selviytyy yksinkertaisista<br />
sosiaalisista kohtaamisista<br />
ja tavallisimmista palvelutilanteista.<br />
Osaa aloittaa ja<br />
lopettaa lyhyen vuoropuhelun,<br />
mutta kykenee harvoin ylläpitämään<br />
pitempää keskustelua.<br />
• Tuottaa sujuvasti joitakin tuttuja<br />
jaksoja, mutta puheessa on paljon<br />
hyvin ilmeisiä taukoja ja vääriä<br />
aloituksia.<br />
• Ääntäminen on ymmärrettävää,<br />
vaikka vieras korostus on hyvin<br />
ilmeistä ja ääntämisvirheistä voi<br />
koitua satunnaisia ymmärtämisongelmia.<br />
• Ymmärtää yksinkertaisia ja kaikkein<br />
tavanomaisinta sanastoa sisältäviä<br />
tekstejä (yksityiskirjeitä,<br />
pikku-uutisia, arkisimpia käyttöohjeita).<br />
• Ymmärtää tekstin pääajatukset ja<br />
joitakin yksityiskohtia parin kappaleen<br />
pituisesta tekstistä. Osaa<br />
paikantaa ja verrata yksittäisiä<br />
tietoja ja pystyy hyvin yksinkertaiseen<br />
päättelyyn kontekstin<br />
avulla.<br />
• Lyhyenkin tekstipätkän lukeminen<br />
ja ymmärtäminen on hidasta.<br />
• Selviytyy kirjoittamalla kaikkein<br />
rutiininomaisimmista arkitilanteista.<br />
• Osaa kirjoittaa lyhyitä, yksinkertaisia<br />
viestejä (henkilökohtaiset<br />
kirjeet, lappuset), jotka liittyvät<br />
arkisiin tarpeisiin sekä yksinkertaisia,<br />
luettelonomaisia kuvauksia<br />
hyvin tutuista aiheista (todellisista<br />
tai kuvitteellisista henkilöistä,<br />
tapahtumista, omista ja perheen<br />
suunnitelmista).<br />
• Osaa käyttää perustarpeisiin liittyvää<br />
konkreettia sanastoa ja perusaikamuotoja<br />
sekä yksinkertaisia<br />
sidossanoin (ja, mutta) liitettyjä<br />
rinnasteisia lauseita.<br />
• Osaa helposti ennakoitavan perussanaston<br />
ja monia keskeisimpiä<br />
rakenteita (kuten menneen<br />
ajan muotoja ja konjunktioita).<br />
• Hallitsee kaikkein yksinkertaisimman<br />
kieliopin alkeellisessa<br />
vapaassa puheessa, mutta virheitä<br />
esiintyy yhä paljon perusrakenteissakin.<br />
• Kirjoittaa kaikkein yksinkertaisimmat<br />
sanat ja rakenteet melko<br />
oikein, mutta tekee toistuvasti<br />
virheitä perusasioissa (aikamuodot,<br />
taivutus) ja tuottaa paljon<br />
kömpelöitä ilmaisuja vapaassa<br />
tuotoksessa.<br />
16
Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen<br />
A2.2 Kehittyvä<br />
peruskielitaito<br />
• Ymmärtää tarpeeksi kyetäkseen<br />
tyydyttämään konkreetit tarpeensa.<br />
Pystyy seuraamaan hyvin<br />
summittaisesti selväpiirteisen<br />
asiapuheen pääkohtia.<br />
• Pystyy yleensä tunnistamaan<br />
ympärillään käytävän keskustelun<br />
aiheen. Ymmärtää tavallista<br />
sanastoa ja hyvin rajallisen joukon<br />
idiomeja tuttuja aiheita tai<br />
yleistietoa käsittelevässä tilannesidonnaisessa<br />
puheessa.<br />
• Yksinkertaisenkin viestin ymmärtäminen<br />
edellyttää yleispuhekieltä,<br />
joka äännetään hitaasti ja<br />
selvästi. Toistoa tarvitaan melko<br />
usein.<br />
• Osaa esittää pienen, luettelomaisen<br />
kuvauksen lähipiiristään ja<br />
sen jokapäiväisistä puolista. Pystyy<br />
osallistumaan rutiininomaisiin<br />
keskusteluihin omista tai itselleen<br />
tärkeistä asioista. Voi tarvita<br />
apua keskustelussa ja vältellä<br />
joitakin aihepiirejä.<br />
• Puhe on välillä sujuvaa, mutta<br />
erilaiset katkokset ovat hyvin ilmeisiä.<br />
• Ääntäminen on ymmärrettävää,<br />
vaikka vieras korostus on ilmeistä<br />
ja ääntämisvirheitä esiintyy.<br />
• Osaa kohtalaisen hyvin tavallisen,<br />
jokapäiväisen sanaston ja<br />
jonkin verran idioottimaisia ilmaisuja.<br />
Osaa useita yksinkertaisia<br />
ja myös joitakin vaativampia<br />
rakenteita.<br />
• Ymmärtää pääasiat ja joitakin<br />
yksityiskohtia muutaman kappaleen<br />
pituisista viesteistä jonkin<br />
verran vaativissa arkisissa yhteyksissä<br />
(mainokset, kirjeet, ruokalistat,<br />
aikataulut) sekä faktatekstejä<br />
(käyttöohjeet, pikkuuutiset).<br />
• Pystyy hankkimaan helposti ennakoitavaa<br />
uutta tietoa tutuista<br />
aiheista selkeästi jäsennellystä<br />
muutaman kappaleen pituisesta<br />
tekstistä. Osaa päätellä tuntemattomien<br />
sanojen merkityksiä niiden<br />
kieliasusta ja kontekstista.<br />
• Tarvitsee usein uudelleen lukemista<br />
ja apuvälineitä tekstikappaleen<br />
ymmärtämiseksi.<br />
• Selviytyy kirjoittamalla tavanomaisissa<br />
arkitilanteissa.<br />
• Osaa kirjoittaa hyvin lyhyen, yksinkertaisen<br />
kuvauksen tapahtumista,<br />
menneistä toimista ja<br />
henkilökohtaisista kokemuksista<br />
tai elinympäristönsä arkipäiväisistä<br />
puolista (lyhyet kirjeet,<br />
muistilaput, hakemukset, puhelinviestit).<br />
• Osaa arkisen perussanaston, rakenteet<br />
ja tavallisimmat sidoskeinot.<br />
• Kirjoittaa yksinkertaiset sanat ja<br />
rakenteet oikein, mutta tekee virheitä<br />
harvinaisemmissa rakenteissa<br />
ja muodoissa ja tuottaa<br />
kömpelöitä ilmaisuja.<br />
• Laajemmassa vapaassa puheessa<br />
esiintyy paljon virheitä perusasioissa<br />
(esim. verbien aikamuodoissa)<br />
ja ne voivat joskus haitata<br />
ymmärrettävyyttä.<br />
17
Taitotaso B1<br />
Selviytyminen arkielämässä<br />
Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen<br />
B1.1 Toimiva<br />
peruskielitaito<br />
• Ymmärtää pääajatukset ja keskeisiä<br />
yksityiskohtia puheesta,<br />
joka käsittelee koulussa, työssä<br />
tai vapaa-aikana säännöllisesti<br />
toistuvia teemoja mukaan lukien<br />
lyhyt kerronta. Tavoittaa radiouutisten,<br />
elokuvien, tv-ohjelmien<br />
ja selkeiden puhelinviestien pää-<br />
kohdat.<br />
• Pystyy seuraamaan yhteiseen kokemukseen<br />
tai yleistietoon perustuvaa<br />
puhetta. Ymmärtää tavallista<br />
sanastoa ja rajallisen joukon<br />
idiomeja.<br />
• Pitemmän viestin ymmärtäminen<br />
edellyttää normaalia hitaampaa ja<br />
selkeämpää yleiskielistä puhetta.<br />
Toistoa tarvitaan silloin tällöin.<br />
• Osaa kertoa tutuista asioista<br />
myös joitakin yksityiskohtia.<br />
Selviytyy kielialueella tavallisimmista<br />
arkitilanteista ja epävirallisista<br />
keskusteluista. Osaa<br />
viestiä itselleen tärkeistä asioista<br />
myös hieman vaativammissa tilanteissa.<br />
Pitkäkestoinen esitys<br />
tai käsitteelliset aiheet tuottavat<br />
ilmeisiä vaikeuksia.<br />
• Pitää yllä ymmärrettävää puhetta,<br />
vaikka pitemmissä puhejaksoissa<br />
esiintyy taukoja ja epäröintiä.<br />
• Ääntäminen on selvästi ymmärrettävää,<br />
vaikka vieras korostus<br />
on joskus ilmeistä ja ääntämisvirheitä<br />
esiintyy jonkin verran.<br />
• Osaa käyttää melko laajaa jokapäiväistä<br />
sanastoa ja joitakin<br />
yleisiä fraaseja ja idiomeja. Käyttää<br />
useita erilaisia rakenteita.<br />
• Laajemmassa vapaassa puheessa<br />
kielioppivirheet ovat tavallisia<br />
(esim. artikkeleita ja päätteitä<br />
puuttuu), mutta ne haittaavat harvoin<br />
ymmärrettävyyttä.<br />
• Pystyy lukemaan monenlaisia,<br />
muutaman sivun pituisia tekstejä<br />
(taulukot, kalenterit, kurssiohjelmat,<br />
keittokirjat) tutuista aiheista<br />
ja seuraamaan tekstin pääajatuksia,<br />
avainsanoja ja tärkeitä<br />
yksityiskohtia myös valmistautumatta.<br />
• Pystyy seuraamaan tuttua aihetta<br />
käsittelevän parisivuisen tekstin<br />
pääajatuksia, avainsanoja ja tärkeitä<br />
yksityiskohtia.<br />
• Arkikokemuksesta poikkeavien<br />
aiheiden ja tekstin yksityiskohtien<br />
ymmärtäminen voi olla puutteellista.<br />
• Pystyy kirjoittamaan ymmärrettävän,<br />
jonkin verran yksityiskohtaistakin<br />
arkitietoa välittävän<br />
tekstin tutuista, itseään kiinnostavista<br />
todellisista tai kuvitelluista<br />
aiheista.<br />
• Osaa kirjoittaa selväpiirteisen<br />
sidosteisen tekstin liittämällä erilliset<br />
ilmaukset peräkkäin jaksoiksi<br />
(kirjeet, kuvaukset, tarinat, puhelinviestit).<br />
Pystyy välittämään<br />
tehokkaasti tuttua tietoa tavallisimmissa<br />
kirjallisen viestinnän<br />
muodoissa.<br />
• Osaa useimpien tutuissa tilanteissa<br />
tarvittavien tekstien laadintaan<br />
riittävän sanaston ja rakenteet,<br />
vaikka teksteissä esiintyy interferenssiä<br />
ja ilmeisiä kiertoilmaisuja.<br />
• Rutiininomainen kieliaines ja perusrakenteet<br />
ovat jo suhteellisen<br />
virheettömiä, mutta jotkut vaativammat<br />
rakenteet ja sanaliitot<br />
tuottavat ongelmia.<br />
18
Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen<br />
B1.2 Sujuva<br />
peruskielitaito<br />
• Ymmärtää selväpiirteistä asiatietoa,<br />
joka liittyy tuttuihin ja melko<br />
yleisiin aiheisiin jonkin verran<br />
vaativissa yhteyksissä (epäsuora<br />
tiedustelu, työkeskustelut, ennakoitavissa<br />
olevat puhelinviestit).<br />
• Ymmärtää pääkohdat ja tärkeimmät<br />
yksityiskohdat ympärillään<br />
käytävässä laajemmassa<br />
muodollisesta ja epämuodollisesta<br />
keskustelusta.<br />
• Ymmärtäminen edellyttää yleiskieltä<br />
tai melko tuttua aksenttia<br />
sekä satunnaisia toistoja ja uudelleenmuotoiluja.<br />
Nopea syntyperäisten<br />
välinen keskustelu ja vieraiden<br />
aiheiden tuntemattomat<br />
yksityiskohdat tuottavat vaikeuksia.<br />
• Osaa kertoa tavallisista, konkreeteista<br />
aiheista kuvaillen, eritellen<br />
ja vertaillen ja selostaa myös<br />
muita aiheita, kuten elokuvia,<br />
kirjoja tai musiikkia. Osaa viestiä<br />
varmasti useimmissa tavallisissa<br />
tilanteissa. Kielellinen ilmaisu ei<br />
ehkä ole kovin tarkkaa.<br />
• Osaa ilmaista itseään suhteellisen<br />
vaivattomasti. Vaikka taukoja ja<br />
katkoksia esiintyy, puhe jatkuu ja<br />
viesti välittyy.<br />
• Ääntäminen on hyvin ymmärrettävää,<br />
vaikka intonaatio ja painotus<br />
eivät ole aivan kohdekielen<br />
mukaisia.<br />
• Osaa käyttää kohtalaisen laajaa<br />
sanastoa ja tavallisia idiomeja.<br />
Käyttää myös monenlaisia rakenteita<br />
ja mutkikkaitakin lauseita.<br />
• Kielioppivirheitä esiintyy jonkin<br />
verran, mutta ne haittaavat harvoin<br />
laajempaakaan viestintää.<br />
• Pystyy lukemaan muutaman kappaleen<br />
pituisia tekstejä monenlaisista<br />
aiheista (lehtiartikkelit, esitteet,<br />
käyttöohjeet, yksinkertainen<br />
kaunokirjallisuus) ja selviää<br />
myös jonkin verran päättelyä<br />
vaativista teksteistä käytännönläheisissä<br />
ja itselleen tärkeissä tilanteissa.<br />
• Pystyy etsimään ja yhdistelemään<br />
tietoja useammasta muutaman sivun<br />
pituisesta tekstistä suorittaakseen<br />
jonkin tehtävän.<br />
• Pitkien tekstien jotkin yksityiskohdat<br />
ja sävyt saattavat jäädä<br />
epäselviksi.<br />
• Osaa kirjoittaa henkilökohtaisia<br />
ja julkisempiakin viestejä, kertoa<br />
niissä uutisia ja ilmaista ajatuksiaan<br />
tutuista abstrakteista ja kulttuuriaiheista,<br />
kuten musiikista tai<br />
elokuvista.<br />
• Osaa kirjoittaa muutaman kappaleen<br />
pituisen jäsentyneen tekstin<br />
(muistiinpanoja, lyhyitä yhteenvetoja<br />
ja selostuksia selväpiirteisen<br />
keskustelun tai esityksen<br />
pohjalta). Osaa esittää jonkin verran<br />
tukitietoa pääajatuksille ja ottaa<br />
lukijan huomioon.<br />
• Hallitsee melko monenlaiseen<br />
kirjoittamiseen tarvittavaa sanastoa<br />
ja lauserakenteita. Osaa ilmaista<br />
rinnasteisuutta ja alisteisuutta.<br />
• Pystyy kirjoittamaan ymmärrettävää<br />
ja kohtuullisen virheetöntä<br />
kieltä, vaikka virheitä esiintyy<br />
vaativissa rakenteissa, tekstin jäsentelyssä<br />
ja tyylissä ja vaikka<br />
äidinkielen tai jonkin muun kielen<br />
vaikutus on ilmeinen.<br />
19
Change language