Metsää kasvava kosteikko puroveden ... - Vantaan kaupunki

More documents

Recommendations

Info

Kuva 2.1 Tutkimusalue Kylmäojan luonnonsuojelualueilla. Vantaan kaupungin mittausosaston pohjakartta. Purokartta, Krebs (2009). Kuvan merkinnät: tarkkailupisteet, Kylmäojan korven ja Kylmäojanmetsän suojelualueet, Tuusulan ja Vantaan välinen raja, Kylmäojan puron itäinen haara. 9
Maankäyttö Tuusulassa, Kylmäojan korven kosteikon pohjoispuolella ja kosteikon ylävirran suunnassa olevalla valuma-alueella kaupungistuu koko ajan, mikä merkitsee alueen vettä läpäisevän pinnan vähenemistä. Näihin vettä läpäisemättömiin alueisiin kuuluu merkittävä liikenneväylä (Kulomäentie-152), ja täältä tulevia hulevesiä valuu Kylmäojaan ja myös Kylmäojan korven läpi. Maankäyttö on Kylmäojan korven valuma-alueen eteläpuolella ja puron alavirrassa Vantaalla on muuttunut yhä enenevässä määrin asumiseen. Valuma-alueen Tuusulan-puoleisessa osassa vettä läpäisemättömän pinnan osuus on 12 %, Vantaan-puoleisessa osassa osuus on 4 % (Krebs, 2009), joten puro on ”kuormittunut” ennen kuin se tulee Kylmäojan korpeen. Virratessaan Kylmäojan korven halki puro on Schuelerin luokittelun (1994) mukaisesti ”sensitiivinen” eli luonnontilaista vastaava. Kesän 2010 tarkkailuaikana (15.6.-17.8.) keskilämpötila Kylmäojalla oli 20,1 °C , ja kokonaissademäärä oli 49,5 mm; kyseinen kesä oli siten vuosien 1971-2000 keskiarvoa lämpimämpi ja kuivempi. 2. 2 Näytteiden keruu ja tarkkailupisteet Puroveden tietoja kerättiin kahdesta tarkkailupisteestä, jotka sijaitsivat Kylmäojan korven suojellulla kosteikkoalueella (Kuva 2.1). Ylävirran tarkkailupiste sijaitsi Tuusulan ja Vantaan välisen rajan tuntumassa kohdassa, jossa puro saapuu kosteikkoon. Alavirran tarkkailupiste sijaitsi suurin piirtein siinä kohdassa, jossa puro lähtee kosteikosta. Tarkkailu tapahtui 15.6.-17.8.2010. Veden laatua tutkittiin myös ottamalla kertanäytteitä tulo- ja lähtöpisteistä. Puroon asennettiin kaksi sondia veden jatkuvaa tarkkailua varten – toinen kohtaan, jossa puro tulee kosteikkoon, ja toinen jossa puro poistuu kosteikosta. Tämän lisäksi läheisen logistiikkakeskuksen katolle asennettiin sääasema. Veden laatua ja sään ominaisuuksia koskevat mittaustulokset on esitetty taulukoissa 3.1, 3.2 ja 3.3. Jotta puron ulosvirtaus ja sadekäyrät voitiin laskea, veden virtaus ja purouoman profiili mitattiin tulevassa ja lähtevässä mittauspisteessä. Tiedot yhdistettiin myöhemmin jatkuvan tarkkailun antamiin tietoihin vedenpinnan tasosta. Näin saatiin laadittua puron purkauskäyrä ja jatkuvan tarkkailun antamat vedenkorkeustiedot muunnettiin virtaamaksi (Q). Kuva: Sinikka Rantalainen Vedenlaadun mittauslaite tutkimusalueella 10
Page 1 and 2: Metsää kasvava kosteikko purovede
Page 3 and 4: Sisällys Tiivistelmä 3 1 Johdanto
Page 5 and 6: 1 Johdanto ja tausta 1.1 Kosteikko
Page 7 and 8: lisia prosesseja ja muutoksia ja pa
Page 9: Kanavaksi rakennettu puro ennen kos
Page 13 and 14: (a) (b) (c) (d) Punainen käyrä: t
Page 15 and 16: Ominaisuus Tarkkailupiste N Keskim.
Page 17 and 18: 3.2 Puron virtaamat Keskimääräis
Page 19 and 20: Kuvio 3.3 Perusvirtaamaa ja sateen
Page 21 and 22: 4 Pohdiskelua 4.1 Veden laatu 4.1.1
Page 23 and 24: jossa veden laatu ja puron kunto pa
Page 25 and 26: 4.2 Puron virtaamat Kosteikkopuron
Page 27 and 28: vuudessa ja virtaamassa esiintyvä
Page 29 and 30: Mitsch, W.J. & Gosselink, J.G. 2007
Page 31: Vantaan kaupunki Maankäytön, rake

Metsää kasvava kosteikko puroveden ... - Vantaan kaupunki

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?