Metsää kasvava kosteikko puroveden ... - Vantaan kaupunki

More documents

Recommendations

Info

Kuvio 3.4 Kylmäojan vedenlaatu virtaustapahtumassa, joka syntyi 8.8.2010 tapahtuneen 14,5 mm sateen aikana. Kosteikon tulo- ja lähtöpiste ovat toistensa pareiksi perustettuja havaintopisteitä. Kuviossa 3.4 kuvataan, mitä vedenlaadulle tapahtuu sadetapahtuman aikana. Tapahtuma etenee ajallisesti seuraavasti Ensiksi: kasvanut puron virtaama lisää puroon liuenneen hapen pitoisuutta etenkin tulopisteessä. Toiseksi: virtaaman kasvun myötä myös sameus lisääntyy, erityisesti tulopisteessä. Erittäin mielenkiintoista tässä on se, että sameus lisääntyy ennen kuin puron virtaama kasvaa, kuten Valkama et al., 2007 ovat raportoineet. Ja lopuksi: kasvava virtaus laskee tilapäisesti veden lämpötilaa. Veden laadun ominaisuudet vaikuttavat yleisesti ottaen olevan paremmin suojattuja puron virtauksen kasvua vastaan kosteikon tulopisteessä. 19
4 Pohdiskelua 4.1 Veden laatu 4.1.1 Veden laatu kosteikkopuron sisääntulokohdassa Liuenneen hapen pitoisuudet ovat kosteikkopuron tulopisteessä äärimmäisen matalat, ja niissä on suurta vaihtelua. Havaintokauden keskimääräinen arvo oli 2,7 mg/l, joten puro on äärimmäisen niukkahappinen, ja sen vuoksi monet vesissä elävät lajit eivät voi elää siinä (Nebeker, 1972). EU:n standardien mukaisesti puro on “huono” (2000/60/EC) eikä se myöskään mahdu EPA:n ohjearvojen (1986) sisälle. Keskimääräinen sähkönjohtavuus (EC) on tulopisteessä 533 μS/cm – tämä on myös suomalaisittain poikkeuksellisen korkea lukema. Vuonna 2006 Tenhola ja Tarvainen tutkivat 241 purosta otettuja näytteitä ja saivat mediaaniarvoksi 52 μS/cm (2008). Jotkut vedessä elävät lajit eivät voi elää tällaisissa olosuhteissa (EPA:n ohjearvot v. 2012). Keskimääräinen sameus on melko korkea (15.6 NTUs), koska arvon 10 ylittävät lukemat voivat rasittaa joitakin kylmän veden lajeja, ja vaihtelevuus (58 %) on paljon suurempaa kuin Oregonin ympäristönlaatuviraston (Oregon Department of Environmental Quality) esittämä 10 % (v. 2010). Tämä viittaa suspendoituneen kiintoaineksen suureen määrään. Keskilämpötila on myös melko korkea (18.1 o C) ja kesän enimmäislämpötila oli 23.3 o C, joka on korkeampi kuin se enimmäislämpötila, jossa monet kylmän veden kalalajit elävät (EPA, 1986). Veden laatu on kosteikkopuron tulopisteessä kehnoa ja kuormittunutta, eikä puro vaikuta kovinkaan terveeltä. Kehno laatu voi johtua kaupunkimaisesta maankäytöstä ja valunnasta ja ehkä myös ylävirran alueella 1990-luvulla tehdyistä ruoppaus- ja kanavointitöistä. Kosteikkovirran tulopisteessä otettujen kertanäytteiden tarkastelu osoittaa, että HCO 3 emäksisyyden mediaaniarvo on paljon korkeampi kuin Tenholan ja Tarvaisen tutkimuksessa saatu suomalaisten purojen mediaaniarvo (2008). Myös pH:n mediaanipitoisuus on korkeampi kuin Suomen puroissa keskimäärin, vaikkakin se mahtuu makean veden normaalilukemiin (6-9), (Kalff, 2002). COD:n määrä (16 mg/l) on korkea ja viittaa siihen, että puro on “kuormittunut” (Perry ja Vanderklein, 1996). Myös TSS-luku (3.2 mg/l) on korkea. Ammoniumtaso on äärimmäisen korkea ja saattaa viitata pistemäiseen saastelähteeseen. Tilannetta kärjistää hapen niukkuus, jolloin nitrifikaatio ei pääse tapahtumaan ja nitraatti-N:n muodostuminen estyy. Paikallisia viranomaisia on informoitu näistä poikkeuksellisen korkeista lukemista. Koska pH-arvo on korkealla, ammonium saattaa haihtua ja muuttua myrkylliseksi ammoniakkikaasuksi, joka on terveydelle haitallista. Nitraattien ja nitriittien mediaaniarvot ovat niin ikään hyvin korkeita verrattuina Suomessa mitattuihin tavanomaisiin arvoihin. Ortofosfaattien ja kokonaisfosforin pitoisuudet (38 µg/l) ovat liki kaksinkertaiset verrattuna Yhdysvaltojen pintavesien tyypilliseen (20 µg/l) -pitoisuuteen (Burton ja Liss, 1976). TOC-arvo, 22 mg/l, mahtuu Burtonin ja Lissin tutkimuksen lukujen rajoihin (15-30 mg/l). Kaikki metallijäämiä koskevat luvut (arseeni, kupari, rauta, nikkeli, lyijy, sinkki) olivat paljon korkeampia kuin mihin Suomessa on totuttu, joten kaupunkiympäristön hulevedet ovat saattaneet saastuttaa puroa (taulukko 4.1). Tulokset ovat samansuuntaiset kuin jatkuvan mittauksen avulla saadut tulokset: veden laatu ja puron kunto vaikuttavat kehnoilta kosteikkopuron tulopisteessä. On kuitenkin otettava huomioon, että näytteiden määrä oli pieni. 20
Page 1 and 2: Metsää kasvava kosteikko purovede
Page 3 and 4: Sisällys Tiivistelmä 3 1 Johdanto
Page 5 and 6: 1 Johdanto ja tausta 1.1 Kosteikko
Page 7 and 8: lisia prosesseja ja muutoksia ja pa
Page 9 and 10: Kanavaksi rakennettu puro ennen kos
Page 11 and 12: Maankäyttö Tuusulassa, Kylmäojan
Page 13 and 14: (a) (b) (c) (d) Punainen käyrä: t
Page 15 and 16: Ominaisuus Tarkkailupiste N Keskim.
Page 17 and 18: 3.2 Puron virtaamat Keskimääräis
Page 19: Kuvio 3.3 Perusvirtaamaa ja sateen
Page 23 and 24: jossa veden laatu ja puron kunto pa
Page 25 and 26: 4.2 Puron virtaamat Kosteikkopuron
Page 27 and 28: vuudessa ja virtaamassa esiintyvä
Page 29 and 30: Mitsch, W.J. & Gosselink, J.G. 2007
Page 31: Vantaan kaupunki Maankäytön, rake

Metsää kasvava kosteikko puroveden ... - Vantaan kaupunki

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?