Vantaan kestävän kehityksen raportti 2008 - Vantaan kaupunki
01.06.2015 • Views
Share Embed Flag

Vantaan kestävän kehityksen raportti 2008 - Vantaan kaupunki

Vantaan kestävän kehityksen raportti 2008 - Vantaan kaupunki

Vantaan kestävän kehityksen raportti 2008 - Vantaan kaupunki

SHOW MORE
SHOW LESS
ePAPER READ
DOWNLOAD ePAPER
vantaa.fi

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

START NOW

YMPÄRISTÖKESKUS<br />

VANTAAN<br />

KESTÄVÄN KEHITYKSEN<br />

RAPORTTI<br />

<strong>2008</strong>

Sisällysluettelo<br />

Kaupunginjohtajan katsaus 4<br />

1 Johdanto 6<br />

2 <strong>Vantaan</strong> <strong>kaupunki</strong>organisaatio 7<br />

3 <strong>Vantaan</strong> ekologinen kestävyys 9<br />

4. Yleinen kehitys 9<br />

4.1.1 Ekologinen jalanjälki 9<br />

4.1.2 Kasvihuonekaasupäästöt 11<br />

4.1.3 <strong>Vantaan</strong> energiankulutus 14<br />

4.1.4 Asukastyytyväisyys 15<br />

4.1.5 Kaupungin henkilöstön ympäristö asenteet ja -tietoisuus 16<br />

4.1.6 Suuria <strong>kestävän</strong> <strong>kehityksen</strong> yleisiä linjauksia vuonna <strong>2008</strong> 17<br />

4.2 Maankäytön ja <strong>kaupunki</strong>rakenteen kestävyys 19<br />

4.2.1 Asemakaava-alueelle rakennettujen rakennusten ja asuntojen osuudet 19<br />

4.2.2 Virkistysalueiden osuus asemakaava-alueella 20<br />

4.2.3 Luonnonsuojelualueet ja varaukset 21<br />

4.2.4 Palveluiden saavutettavuus 24<br />

4.2.5 Kestävän maankäytön uutisia vuodelta <strong>2008</strong> 28<br />

4.3 Toiminnan kuormitus ja ekotehokkuus 31<br />

4.3.1 Sähkönkulutus Vantaalla 31<br />

4.3.2 Lämmönkulutus Vantaalla 32<br />

4.3.3 Yhdyskunnan ilmanlaatu 34<br />

4.3.4 Veden kulutus 37<br />

4.3.5 Yhdyskunnan jätevesikuormitus 38<br />

4.3.6 Yhdyskunnan jätteet 39<br />

4.3.7 Vuoden <strong>2008</strong> toimia ympäristökuormituksen vähentämiseksi 39<br />

4.4 Liikkumisen kestävyys 45<br />

4.4.1 Autoistuminen 45<br />

4.4.2 Joukkoliikenteen matkustajamäärät 46<br />

4.4.3 Kevyen liikenteen verkon pituus 46<br />

4.4.4 Liikkumisen tehokkuuteen liittyviä uutisia vuodelta <strong>2008</strong> 47<br />

4.5 Ympäristövastuullinen kulutus ja ympäristövalistus 50<br />

4.5.1 Paperin kulutus kaupungin virastoissa ja laitoksissa 50<br />

4.5.2 Ympäristönäkökohdat huomioivat kaupungin hankinnat 50<br />

4.5.3 Vihreä lippu päiväkodit ja koulut 51<br />

4.5.4 Kaupungin järjestämään ympäristökasvatukseen osallistuminen 51<br />

4.5.5 Ympäristökasvatustoiminta oli vilkasta vuonna <strong>2008</strong> 52<br />

5 Sosiaalinen kestävyys Vantaalla vuonna <strong>2008</strong> 55<br />

6 Ympäristötilinpito Vantaalla vuonna <strong>2008</strong> 59<br />

Käsitteet 62<br />

Lähteet 64

Kaupunginjohtajan katsaus<br />

Kuva: <strong>Vantaan</strong> kaupungin kuvapankki<br />

Vuonna <strong>2008</strong> <strong>Vantaan</strong> kaupungin <strong>kestävän</strong> <strong>kehityksen</strong> työssä painottui seudullinen ilmastostrategiatyö.<br />

Yhtälailla ja siihen liittyen jatkettiin pitkäjänteitä työtä yhdyskuntarakenteen<br />

ja elinympäristön kehittämiseksi, luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi sekä ympäristökuormituksen<br />

vähentämiseksi.<br />

<strong>Vantaan</strong> muuttui rannikkokaupungista sisämaankaupungiksi vuoden <strong>2008</strong> lopussa, kun kaupungin<br />

viimeinen ranta-alue liitettiin Helsingin <strong>kaupunki</strong>in. Vastuu Itämeren tilasta kuitenkin<br />

säilyi, sillä <strong>Vantaan</strong>joen ja <strong>Vantaan</strong>joen valumanalueen aiheuttama kuormitus syntyy myös<br />

<strong>Vantaan</strong> alueelta. Mutta virtaamien mukana kulkeva kuormitus Itämereen oli vain yksi vesiteemoista,<br />

jotka puhututtivat ympäristönsuojelullisissa kysymyksissä vuonna <strong>2008</strong>. Voidaankin<br />

sanoa, että vesiensuojeluasiat nousivat ilmastonmuutostyön lisäksi vuoden ykkösteemaksi<br />

ympäristösuojelun saralla kaupungissamme.<br />

<strong>Vantaan</strong> kaupungin strategian tavoitteiden mukaisesti <strong>kaupunki</strong>in valmistui vuoden lopussa<br />

hulevesiohjelma ja siihen liittyvä pienvesiselvitys. Hulevesiohjelmaan kirjattiin yleiset linjaukset<br />

ja tavoitteet hulevesien mahdollisimman luonnonmukaiseen hallinnan edistämiseksi.

Tätä ei tehdä vain vesiensuojelullisista syistä, vaan ohjelma on osa kaupungin ilmastonmuutokseen<br />

sopeutumistoimia, ilmastonmuutoksen, jonka etenemisestä vuoden <strong>2008</strong> aikana<br />

saatiin vain entistä synkempiä uutisia sitä mukaa kun ilmiön kehittymisestä julkaistiin yhä<br />

hätkähdyttävimpiä tutkimustuloksia.<br />

Hyviä uutisia saatiin, kun YTV:n Seutu- ja ympäristötiedon laskelmat kertoivat, että pää<strong>kaupunki</strong>seudun<br />

kasvihuonekaasupäästöt olivat poikkeuksellisen matalat vuonna <strong>2008</strong>. Vantaalla<br />

kasvihuonekaasupäästöt olivat kaiken kaikkiaan noin 5 prosenttia pienemmät kuin<br />

edellisvuonna. Ilmastostrategian vertailuvuoteen eli 1990 verrattuna päästöt ovat kuitenkin<br />

kasvaneet noin 20 prosenttia. Asukaskohtaiset päästöt vuonna <strong>2008</strong> olivat 6,7 t CO2-ekv vantaalaista<br />

kohden. Ilmastostrategian tavoitteiden mukaan seudun asukaskohtaisten kasvihuonekaasupäästöjen<br />

tulisi vuonna 2030 olla korkeintaan 4,3 t CO2-ekv.<br />

Näitä osittain ilahduttavia uutisia synkentää kuitenkin tieto siitä, että pieni kasvihuonekaasupäästöjen<br />

väheneminen johtui etenkin sähköntuotannon päästöjen poikkeuksellisesta<br />

pienemistä. Suomessa samoin kuin koko pää<strong>kaupunki</strong>seudulla käytetyn sähkön vähäpäästöisyys<br />

johtui vesivoiman poikkeuksellisen hyvästä saatavuudesta, joten fossiilisilla polttoaineilla<br />

tai turpeella erillistuotettua lauhdesähköä käytettiin tavallista vähemmän. Sähköntuotannon<br />

päästöt ovat voimakkaasti sidoksissa vähäpäästöisen vesivoiman saatavuuteen, joten ei voida<br />

puhua vielä mistään energiantuotannon päästövähenemistrendistä. Näin ollen ilmastostrategian<br />

tavoitteisiin pääseminen vaatii runsaasti työtä, sekä rakenteiden että toimintatapojen<br />

muutosta.<br />

Työ ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi jatkui aktiivisena vuonna<br />

<strong>2008</strong>. Loppuvuodesta Pää<strong>kaupunki</strong>seudun ilmastostrategia 2030 sai onnekkaasti tukipäätöksen<br />

EU Life+ rahastolta, jonka tuloksena vuoden 2009 alussa käynnistyi YTV-vetoinen Julia<br />

2030 nimetty hanke. Hankeen, joka toteutetaan vuosina 2009-2011, tavoitteena on tuottaa<br />

uusia keinoja kasvihuonekaasu-päästöjen vähentämiseksi seudulla.<br />

Vuonna <strong>2008</strong> ilmastoasiat oli korostetusti esillä myös Kehäradan ja Marja-<strong>Vantaan</strong> suunnittelussa.<br />

Marja-Vantaasta rakennetaan 27 000 asukkaan <strong>kestävän</strong> <strong>kehityksen</strong> joukkoliikenne<strong>kaupunki</strong>a,<br />

jossa uusille ympäristöä säästävälle ratkaisuille annetaan tilaa ja mahdollisuuksia.<br />

Kehärata rakennetaan <strong>Vantaan</strong>koskelta Kivistön ja lentoaseman kautta pääradalle vuosina<br />

2009 - 2014<br />

Vuonna <strong>2008</strong> talouden ennusteet synkkenivät. Tämä alkoi loppuvuodesta näkyä muun muassa<br />

jätteiden määrän ja liikenteen vähenemisenä. Kulutuksen vähenemisen myötä luonnonvaroja<br />

käytetään säästeliäämmin, mutta toisaalta huono taloudellinen tilanne voi hidastuttaa<br />

hyvin asetettujen ympäristönsuojelullisten tavoitteiden toteutumista tai ainakin siirtää niiden<br />

toteuttamista myöhempään.<br />

Ympäristönsuojelutyö on laadultaan pitkäjänteistä ja monet tulokset saavutetaan hitaasti,<br />

joten väsymään ei saa itseään päästää. Etenkin tällaisina murrosaikoina ympäristönsuojelun<br />

tavoitteiden toteuttaminen edellyttää kaikkien, niin julkisen sektorin, elinkeinoelämän kuin<br />

asukkaiden sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin. Kiireellisimmistä toimista ei myöskään saisi<br />

luopua ja ympäristönsuojelun avulla voidaan saavuttaa myös säästöjä. Toivottavasti tämä,<br />

vuoden <strong>2008</strong> <strong>raportti</strong>, monine positiivisine viesteineen auttaa motivoimaan pitkäjänteistä<br />

<strong>kestävän</strong> <strong>kehityksen</strong> työtä kaupungissamme.<br />

Juhani Paajanen<br />

kaupunginjohtaja

1 Johdanto<br />

Kestävän <strong>kehityksen</strong> raportin tehtävänä on<br />

osoittaa mihin suuntaan ympäristön hyväksi<br />

tehty työ sekä ympäristön tila kaupungissamme<br />

kehittyvät. <strong>Vantaan</strong> <strong>kestävän</strong> <strong>kehityksen</strong><br />

vuosi<strong>raportti</strong>, joka pitää sisältää kaikki <strong>kestävän</strong><br />

kehyksen näkökulmat, on nyt koottu toista<br />

kertaa. Ekologisia ja sosiaalisia indikaattoreita<br />

kaupungissa on seurattu jo vuosia, sen sijaan<br />

taloudellinen näkökulma eli kaupungin ympäristötilinpito<br />

on nyt toista kertaa mukana. Lisäksi<br />

<strong>raportti</strong>in on koottu merkittävimpiä ympäristönsuojelullisia<br />

toimia vuodelta <strong>2008</strong>.<br />

Kuva: <strong>Vantaan</strong> kaupungin kuvapankki<br />

Kestävän <strong>kehityksen</strong> indikaattorit ovat Suomen<br />

kuuden suurimman kaupungin (Helsinki,<br />

Espoo, Turku, Tampere, Oulu ja Vantaa) yhteisesti<br />

valitsemia, ja ne vastaavat myös kansallisesti<br />

ja kansainvälisesti käytössä olevia ympäristöindikaattoreita.<br />

Indikaattorit kuvaavat<br />

<strong>kestävän</strong> <strong>kehityksen</strong> suuntaa <strong>kaupunki</strong>organisaatiossa.<br />

Suurin osatiedoista kerätään vuosittain.<br />

Osa kuitenkin kerätään neljän vuoden välein,<br />

joko siksi, että ne vaativat laajempia<br />

laskelmia tai siksi, että ilmiöt, joita ne kuvaavat,<br />

muuttuvat hitaasti.<br />

Vuoden <strong>2008</strong> <strong>Vantaan</strong> <strong>kestävän</strong> <strong>kehityksen</strong> raportin<br />

indikaattoreiden päivityksessä ovat olleet<br />

apuna kesäharjoittelija Timo Kuusiola ja<br />

ympäristöasiantuntija Hanne Siikström kaupungin<br />

ympäristökeskuksesta. Maankäytön indikaattorikartat<br />

on vuodelle <strong>2008</strong> on tehnyt<br />

Anna-Karin Kyrönviita <strong>kaupunki</strong>suunnittelusta.Ympäristötilinpito-osion<br />

tiedot on saatu toimialojen<br />

ja liikelaitosten ympäristötilinpitoyhdyshenkilöiltä.<br />

Muut indikaattoreiden lähteet<br />

on mainittu kuvioiden yhteydessä. Kestävän<br />

<strong>kehityksen</strong> raportin on koonnut ja työtä on ohjannut<br />

ympäristösuunnittelija Tina Kristiansson<br />

ympäristökeskuksesta. Raportin on taittanut<br />

viestintäassistentti Ritva-Leena Kujala<br />

<strong>kaupunki</strong>suunnittelusta.

2 <strong>Vantaan</strong> <strong>kaupunki</strong>organisaatio<br />

<strong>Vantaan</strong> <strong>kaupunki</strong>organisaation kuuluvat viisi<br />

toimialaa ja kaupungin liikelaitokset.<br />

Toimialat ovat:<br />

- Keskushallinto<br />

- Vapaa-aika ja asukaspalvelut<br />

- Sivistystoimi<br />

- Sosiaali- ja terveystoimi<br />

- Tilakeskus<br />

- Maankäyttö- ja ympäristö<br />

Kaupunkikonserniin kuuluvat lisäksi lähes 100<br />

kappaletta osakeyhtiötä, säätiöitä, yhdistyksiä<br />

ja muita yhteistöjä, joissa kaupungilla yksin tai<br />

tytäryhteisöjen kanssa on määräysvalta sekä<br />

kuntayhtymiä ja muita yhteisöjä, joissa<strong>kaupunki</strong><br />

on osakkaana tai jäsenenä.<br />

Lisäksi kaupungilla on kolme liikelaitosta:<br />

- Pelastuslaitos<br />

(Keski-Uudenmaan pelastuslaitos)<br />

- <strong>Vantaan</strong> työterveys<br />

- <strong>Vantaan</strong> Vesi<br />

Vantaa<br />

Väestö 1.1.2009 195 397<br />

Väestöntiheys as/maa-km 2 820<br />

Pinta-ala, km 2 , (josta maata, km 2 ) 242,7 (240,8)<br />

Kaupungin henkilöstömäärä 11694<br />

-vakituiset 9095<br />

Elinkeinorakenne (31.12.2006)<br />

- palvelut 21,3 %<br />

- teollisuus 14,0 %<br />

- kauppa 26,0 %<br />

- rakentaminen 6,6 %<br />

- liikenne 16,7 %<br />

- rahoitustoiminta 14,3<br />

- maa-, metsä- ja kalatalous sekä kaivostoiminta 0,4 %<br />

Suurimmat työnantajat<br />

<strong>Vantaan</strong> <strong>kaupunki</strong>, Finnair Oyj,<br />

NCC rakennus Oy, Vaisala Oyj,<br />

Finnair catering Oy (2004, yritysrekisteri)<br />

Talous vuonna <strong>2008</strong><br />

-vuosikate/poistot 104,7%<br />

-investointien tulorahoitus 62,9%<br />

-lainat (€/asukas) 3 074 €<br />

-konsernilainat (€/asukas) 7 029 €

3 Ympäristöjohtaminen Vantaalla<br />

Vantaalla ympäristöasioita ohjaa koko kaupungin<br />

tasolla valtuuston päättämä <strong>kaupunki</strong>strategia<br />

ja sen asettamat tavoitteet. Kaupunkistrategian<br />

asettamien tavoitteiden mukaan<br />

ympäristöjohtamista Vantaalla ollaan kehittämässä<br />

siten, että ympäristöasiat huomioidaan<br />

entistä paremmin <strong>kaupunki</strong>organisaation kaikessa<br />

toiminnassa ja kaikilla toimialoilla.Tavoitteena<br />

on aikaisempaa kokonaisvaltaisempi<br />

ympäristöasioiden hallinta ja ennaltaehkäisevä<br />

ympäristönsuojelutyö.<br />

Ympäristöjohtamisen työkaluina Vantaalla<br />

ovat talousarvioon asetetut ympäristötavoitteet,<br />

ympäristöraportointi ja ympäristöohjelmatyö.<br />

Ympäristöjohtamisen tärkeimmän resurssin<br />

muodostaa kaupungin henkilöstö,<br />

jonka osaamista ja motivaatiota tuetaan tiedottamisella<br />

ja kouluttamisella<br />

Kestävän <strong>kehityksen</strong> periaatteet kulkevat<br />

mukana koko kaupungin missiossa<br />

seuraavasti:<br />

Kaupungin tehtävänä on turvata hyvinvointiyhteiskunnan<br />

palvelut, parantaa<br />

asukkaiden ja yritysten elin- ja toimintaympäristöä<br />

sekä turvata toimiva yhdyskuntarakenne.<br />

toiminnan lähtökohtia<br />

ovat ihmisistä välittäminen sekä<br />

yrittäjyyden, <strong>kestävän</strong> <strong>kehityksen</strong> ja yhteisöllisyyden<br />

arvostaminen.<br />

<strong>Vantaan</strong> visiona tulevaisuuteen on strategiassa<br />

kirjattu seuraavaa:<br />

Vantaa on kansainvälisen metropolin<br />

ytimessä vetovoimainen työn ja yritysten<br />

kasvupaikka, joka tuottaa turvallista<br />

arkea yhteisvastuullisesti, asukkaitaan<br />

kuunnellen, monikulttuurisuudesta ammentaen<br />

ja ympäristövastuuta kantaen.<br />

<strong>Vantaan</strong> kaupungin tärkeimpiä arvoja<br />

ovat:<br />

- avoimuus,<br />

luovuus,<br />

oikeudenmukaisuus ja<br />

tuloksellisuus

4 <strong>Vantaan</strong> ekologinen kestävyys<br />

Ekologisen kestävyyden mittareilla pyritään kuvaamaan <strong>kestävän</strong> <strong>kehityksen</strong> etenemistä <strong>kaupunki</strong>organisaation.<br />

Kokonaisvaltaisemman kuvan saamiseksi mukaan on kuitenkin otettu<br />

muutamia koko kaupungin toimintaa kuvaavia indikaattoreita. Ekologisen kestävyyden indikaattorit<br />

on luokiteltu viiteen ryhmään:<br />

- Yleinen kehitys<br />

- Maankäyttö ja <strong>kaupunki</strong>rakenne<br />

- Toiminnan kuormitus ja ekotehokkuus<br />

- Liikkumisen kestävyys<br />

- Ympäristövastuullinen kulutus ja ympäristökasvatus<br />

4.1 Yleinen kehitys<br />

Yleisen <strong>kehityksen</strong> mittareilla pyritään kuvaamaan<br />

yhdyskunnan globaalia vastuuta,<br />

jota kuvataan tässä kolmella mittarilla. Ne<br />

ovat ekologinen jalanjälki, kasvihuonekaasupäästöt<br />

sekä kaupungin asukkaiden asukastyytyväisyys.<br />

4.1.1 Ekologinen jalanjälki<br />

Ekologinen jalanjälki kuvaa ihmisen aineellista<br />

riippuvuutta luonnosta. Jalanjälki kertoo kuinka<br />

paljon ekologisesti tuottavaa maata eli viljelymaata,<br />

laidunta, metsää, rakennettua maata<br />

ja energiankulutuksen vaatimaa maa-alaa tarvitaan<br />

resurssien tuottamiseen ja samalla sulattamaan<br />

luontoon päästöt ja jätteet. Yksikkönä<br />

käytetään globaalia hehtaaria (gha), mikä tarkoittaa<br />

hehtaaria, jolla on maapallon keskimääräinen<br />

tuottokyky.<br />

Ekologinen jalanjälki lasketaan henkeä kohti<br />

vuodessa eli se kertoo kuinka paljon ekologisesti<br />

tuottavaa maata tarvitaan ylläpitämään<br />

esimerkiksi “suomalainen” tai “vantaalainen”.<br />

Kunnan ekologinen jalanjälki saadaan laskemalla<br />

kunnan asukkaiden ekologiset jalanjäljet<br />

yhteen.<br />

Kuva: <strong>Vantaan</strong> kaupungin kuvapankki

Luonnonvaroja kuluttavina toimintoina laskelmassa<br />

tarkastellaan ravinnontuotantoa, asumista.<br />

liikennettä, kulutushyödykkeitä ja palveluita.<br />

Laskelmissa saatua alueen ekologista<br />

jalanjälkeä voidaan verrata siihen, kuinka paljon<br />

ekologista kapasiteettia eli viljelymaata, laitumia,<br />

metsiä ja rakennettua maata sillä on.<br />

Etenkin <strong>kaupunki</strong>en osalta tulee tällöin esille<br />

alueiden välinen riippuvuus, sillä harva <strong>kaupunki</strong><br />

tulee toimeen “omillaan”. Samalla tavalla<br />

valtioiden väliset vertailut kuvastavat alueiden<br />

välistä riippuvuutta, koska laskelmissa otetaan<br />

huomioon tuonti ja vienti. Tällöin myös maailmanlaajuinen<br />

resurssien jako nousee esille.<br />

Ekologista jalanjälkeä ei ole viime vuosina<br />

laskettu pää<strong>kaupunki</strong>seudulla, mutta vuonna<br />

2001 tehdyssä laskennassa saatiin seudun asukkaan<br />

keskimääräiseksi jalanjäljeksi 5,8 gha.<br />

Verrattaessa pää<strong>kaupunki</strong>seudun kuntia keskenään<br />

voitiin todeta, että espoolaisen jalanjälki<br />

on seudun suurin (6,0 gha), vantaalaisen<br />

lähes saman suuruinen kuin pää<strong>kaupunki</strong>seudulla<br />

keskimäärin (5,9 gha) ja helsinkiläisen<br />

jalanjälki on pienin (5,8 gha).<br />

Kuutos<strong>kaupunki</strong>a koskevassa vertailussa<br />

erottuu Oulun muita korkeampi jalanjälki, joka<br />

johtuu pääasiassa turpeen käytöstä energiatuotannossa.<br />

Erot johtuvat lähinnä rakentamisesta, sähkönkulutuksesta<br />

ja henkilöautoliikenteestä.<br />

Vantaalaiset matkustivat helsinkiläisiä enemmän,<br />

mutta kuluttivat vähemmän kaukolämpöä<br />

ja sähköä kuin espoolaiset.<br />

Laskennan mukaan Vantaa ei riitä vantaalaisten<br />

kulutukseen, sillä vuoden 2001 laskennan<br />

mukaan vantaalaiset tarvitsisivat 44 <strong>Vantaan</strong><br />

kokoista aluetta kulutukseensa.<br />

Pää<strong>kaupunki</strong>seudun asukkaan ekologinen<br />

jalanjälki vastaa laajuudeltaan noin kymmentä<br />

jalkapallokenttää. Se on hieman pienempi kuin<br />

keskivertosuomalaisen jalanjälki, joka on 5,9<br />

gha.<br />

gha<br />

9,0<br />

8,0<br />

7,0<br />

6,0<br />

5,0<br />

4,0<br />

3,0<br />

2,0<br />

1,0<br />

0,0<br />

SGA-TOOL<br />

SYKE:n kertoimilla<br />

Espoo Helsinki Oulu Vantaa Tampere Turku Suomi<br />

Kuva 1. Pää<strong>kaupunki</strong>seudun<br />

<strong>kaupunki</strong>en ekologiset<br />

jalanjäljet vuonna 2001(gha).<br />

Lähde: Kuutos<strong>kaupunki</strong>en <strong>kestävän</strong><br />

<strong>kehityksen</strong> indikaattorit 2004-2006<br />

gha<br />

8<br />

7<br />

6<br />

5<br />

4<br />

3<br />

2<br />

1<br />

0<br />

Helsinki Espoo Vantaa PKS Suomi<br />

liikenne<br />

asuminen<br />

tavarat ja palvelut<br />

rakentaminen<br />

ravinto<br />

Kuva 2. Pää<strong>kaupunki</strong>seudun<br />

<strong>kaupunki</strong>en ekologiset jalanjäljet<br />

toimintojen mukaan<br />

vuonna 2001(gha).<br />

Lähde: Kuutos<strong>kaupunki</strong>en <strong>kestävän</strong><br />

<strong>kehityksen</strong> indikaattorit 2004-2006<br />

10

4.1.2 Kasvihuonekaasupäästöt<br />

Yhdyskunnan tuottaman kasvihuonekaasupäästöjen<br />

määrä kuvaa paikallista vaikutusta<br />

maailmanlaajuiseen ilmastonmuutokseen.<br />

Paikallinen toiminta on avainasemassa<br />

ilmastonmuutoksen hillinnässä ja tätä taustaa<br />

vasten Vantaakin on sitoutunut pää<strong>kaupunki</strong>seudun<br />

ilmastostrategia 2030, joka<br />

hyväksyttiin YTV-kaupungeissa alkuvuodesta<br />

<strong>2008</strong>. Strategian tavoitteena on vähentää<br />

pää<strong>kaupunki</strong>seudun kasvihuonekaasujen<br />

päästöjä 39 prosenttia asukasta<br />

kohden vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030<br />

mennessä. Samalla tavoitellaan energiankulutuksen<br />

alentamista.<br />

Pää<strong>kaupunki</strong>seudun ilmastostrategian lähtökohdaksi on laadittu pää<strong>kaupunki</strong>seudun ilmastovisio<br />

2030. Siinä päävisiona on, että energiatehokkuuden paraneminen ja luonnonvarojen<br />

säästävä käyttö johtaa seudun kasvihuonekaasupäästöjen vähenemiseen sekä kilpailukyvyn vahvistumiseen.<br />

Lisäksi strategiassa esitetään kuusi sektorikohtaista osavisiota. Yhdessä nämä seitsemän<br />

visiota muodostavat kootun näkemyksen siitä tulevaisuuden tavoitetilasta, jota kohden<br />

pää<strong>kaupunki</strong>seudulla tulee pyrkiä kasvihuonekaasujen vähentämistavoitteen saavuttamiseksi.<br />

Näille visiolle on määritelty toimilinjoja visioiden tavoitteiden saavuttamiseksi.<br />

Rakennukset<br />

Visio<br />

Rakennusten suunnittelua, hankintaa ja käyttöä ohjaavat elinkaarikustannukset, energiatehokkuus,<br />

monikäyttöisyys ja käyttöaste. Kaupungit toimivat esimerkkeinä.<br />

Toimilinjat<br />

· Parannetaan uudisrakennusten energiatehokkuutta<br />

· Parannetaan olemassa olevien rakennusten energiatehokkuutta<br />

· Lämmitys- ja jäähdytystapavalintojen ohjaaminen<br />

· Ylläpidon ja tilantarpeen arvioinnin kehittäminen ja parantaminen<br />

Hankinta-, kulutus ja jäte<br />

Visio<br />

Hankinnan ja kuluttaminen ovat kestävällä tasolla. Syntyvä jätemäärä suhteessa tuotantoon ja<br />

asukasmäärään on pienentynyt.<br />

Toimilinjat<br />

· Kaupunkien hankinnoissa edistetään materiaali- ja energiatehokkuutta sekä<br />

vähäpäästöisyyttä<br />

· Valistetaan kuntalaisia jätteen synnyn ehkäisyssä<br />

· Teollisuuden ja palvelutoiminnan jätteiden synnyn ehkäisyä jatketaan<br />

· Materiaalikierrätystä tehostetaan<br />

· Jätteen käsittelyratkaisuissa huomioidaan kaikki elinkaaren aikana syntyvät päästöt<br />

Energiantuotanto<br />

Visio<br />

Lämmön, sähkön ja jäähdytyksen tuotanto on kilpailukykyistä ja ominaispäästöiltään edullista<br />

sekä pääasiassa yhdistettyä.<br />

11

Toimilinjat<br />

· Energiayritykset parantavat edelleen energiatehokkuuttaan tehostamalla toimintaansa<br />

· Ohjataan keskitettyä energiantuotantoa niukkenevien päästöoikeuksien myötä<br />

vähäpäästöisempään suuntaan<br />

· Hajautetun energiantuotannon ekotehokkuutta edistetään ja uusiutuvien energialähteiden<br />

käyttöä lisätään<br />

· Kaukolämpöverkkoa laajennetaan ja laajentamisen reunaehtoja selvitetään<br />

· Lisätään energiansäästöneuvontaa ja -tutkimusta<br />

Maankäyttö<br />

Visio<br />

Kestävän yhdyskuntarakenteen kehittäminen perustuu sen täydentämiseen ja eheyttämiseen raideliikenteeseen<br />

tukeutuen.<br />

Toimilinjat<br />

· Yhdyskuntarakennetta eheytetään<br />

· Luodaan edellytykset uusiutuvien energian tuotannon ja energiansäästön lisäämiselle<br />

Liikenne<br />

Visio<br />

Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt asukasta kohden ovat vähentyneet ainakin 20%. Joukkoliikenne,<br />

pyöräily ja kävely ovat ensisijaisina liikkumismuotoina houkuttelevampia.<br />

Toimilinjat<br />

· Vaikutetaan liikenteen määrään ja kulkutapoihin parantamalla joukkoliikenteen, kävelyn ja<br />

pyöräilyn asemaa ja palvelutasoa<br />

· Vähennetään kaupungin omista päästöistä aiheutuvia liikenteen päästöjä<br />

· Vähäpäästöisten ajoneuvojen käyttöä edistetään<br />

· Logistiikan kehittäminen<br />

Sähkö<br />

Visio<br />

Sähkönkulutus asukasta kohti on kääntynyt laskuun<br />

Toimilinjat<br />

· Kehitetään <strong>kaupunki</strong>en hankintamenettelyä energiatehokkuutta tukevaksi<br />

· Kohdistetaan energiakustannuksia kulutuksen aiheuttajaan ja parannetaan tiedonsaantia<br />

tähän liittyen<br />

· Tiedotus<br />

Pää<strong>kaupunki</strong>seudulla kasvihuonekaasujen päästölaskelmat tehdään Hilma-menetelmällä, joka<br />

perustuu suurelta osin Suomen Kuntaliiton ja Suomen ympäristökeskuksen Kasvener kasvihuonekaasu-<br />

ja energiatasemalliin. Laskelmiin otetaan mukaan seuraavien toimintojen aiheuttamat<br />

päästöt: rakennusten lämmitys, sähkönkulutus (Vantaalla kulutetun sähkön tuottamisen<br />

aiheuttamat päästöt Suomessa), jätteen ja jäteveden käsittely, maatalous, liikenne (autoliikenne,<br />

satamat ja paikallisjunat), sekä teollisuuden ja työkoneiden käyttämät polttoaineet. Inventaarissa<br />

ei ole mukana lentoliikennettä, laivojen päästöjä satamajärjestysalueen ulkopuolelta,<br />

ruuantuotannon ja kulutushyödykkeiden valmistamisen aiheuttamia päästöjä eikä ruuan ja<br />

muun yksityisten ihmisten kulutuksen aiheuttamia välillisiä päästöjä. Jätteiden käsittelyn, raide<br />

ja laivaliikenteen sekä teollisuuden ja työkoneiden polttoaineiden kulutuksen lähtötiedot ovat<br />

vuodelta 2007. Niiden ei uskota eroavan merkittävästi edellisvuoden luvuista.<br />

12

<strong>Vantaan</strong> kasvihuonekaasupäästöt vuonna<br />

<strong>2008</strong> olivat noin 5 prosenttia pienemmät kuin<br />

edellisenä vuotena. Ilmastostrategian vertailuvuoteen<br />

eli 1990 verrattuna päästöt ovat kuitenkin<br />

kasvaneet noin 20 prosenttia. Asukaskohtaiset<br />

päästöt vuonna <strong>2008</strong> olivat<br />

6,7 t CO 2<br />

-ekv. Asukasta kohden laskettuna kasvihuonekaasupäästöt<br />

laskivat 7 prosenttia vuoden<br />

2007 ja 5 prosenttia vuoden 1990 tasosta.<br />

<strong>Vantaan</strong> asukaskohtaiset päästöt vuonna <strong>2008</strong><br />

olivat selvästi korkeammat kuin Helsingissä<br />

(5,3 t CO 2<br />

-ekv) ja Espoossa (5,9 t CO 2<br />

-ekv).<br />

Pää<strong>kaupunki</strong>seudun ilmastostrategian tavoitteena<br />

on, että asukaskohtaiset päästöt ovat korkeintaan<br />

4,3 t CO 2<br />

-ekv vuonna 2030.<br />

Suurin osa eli lähes puolet <strong>Vantaan</strong> kasvihuonekaasupäästöistä<br />

vuonna <strong>2008</strong> aiheutui<br />

rakennusten lämmittämisestä, sähkönkulutuksesta<br />

aiheutui viidennes ja liikenteestä kolmannes<br />

päästöistä. Pienet päästövähennykset edellisvuoteen<br />

verrattuna johtuivat etenkin<br />

sähköntuotannon päästöjen vähenemisestä.<br />

Sähkön kokonaiskulutus pysyi lähes ennallaan<br />

edellisvuoteen verrattuna, mutta päästöt<br />

laskivat lähes 17 prosenttia. Vuonna <strong>2008</strong> kulutettu<br />

sähkö oli hyvin vähäpäästöistä. Tähän<br />

vaikutti muun muassa hyvä pohjoismainen vesivoimatilanne,<br />

jonka johdosta sähköä tuotettiin<br />

erillisenä lauhdetuotantona tavallista vähemmän.<br />

Sähkönkulutus ja sen aiheuttamat<br />

päästöt ovat kuitenkin kasvaneet voimakkaasti<br />

ja lähes jatkuvasti vuodesta 1990, joten ilmastostrategian<br />

vision toteutuminen vaatii sähkönkulutukseen<br />

merkittäviä leikkauksia kaikilla<br />

sektoreilla.<br />

Kaukolämmönkulutus pysyi lämpimistä<br />

säistä huolimatta lähes samalla tasolla kuin<br />

edellisvuonna. Myös kaukolämmönpäästöt olivat<br />

lähes samat kuin edellisvuonna. Vantaalla<br />

kaukolämmöntuotannosta vastaa <strong>Vantaan</strong><br />

Energia, jonka kaukolämmöntuotanto perustuu<br />

edelleen lähes täysin fossiilisiin polttoaineisiin.<br />

Kivihiiltä poltettiin hieman enemmän<br />

ja maakaasua lähes yhtä paljon kuin vuonna<br />

2007. Tämän vuoksi ominaispäästöt tuotettua<br />

energiayksikköä kohti pysyivät melko korkealla<br />

tasolla. Helsingissä Helsingin Energia korvasi<br />

kivihiiltä maakaasulla, minkä vuoksi sen<br />

ominaispäästöt tuotettua energiayksikköä kohti<br />

jäivät pienemmäksi kuin <strong>Vantaan</strong> Energian.<br />

Tämä selittää osittain kaukolämmöntuotannosta<br />

aiheutuvien päästöjen eron Helsingin ja<br />

<strong>Vantaan</strong> välillä. Sähkölämmityksen ja erillislämmityksen<br />

asukaskohtaisissa tuloksissa on<br />

vääristymiä, johtuen niiden alhaisemmista<br />

käyttöasteista. Todellisuudessa sähkö- ja erillislämmitys<br />

aiheuttavat suuremmat päästöt<br />

kuin kaukolämmitys. Lämmöntuotannon<br />

päästöt tulevat vähenemään merkittävästi Vantaalla<br />

uuden jätevoimalan valmistuttua. Kau-<br />

8,00<br />

t Co2-ekv<br />

7,00<br />

6,00<br />

5,00<br />

4,00<br />

Tavoite 2030<br />

3,00<br />

2,00<br />

1,00<br />

0,00<br />

1990 2007 <strong>2008</strong><br />

Kaukolämpö<br />

Sähkölämmitys<br />

Erillislämmitys<br />

Kulutussähkö<br />

Liikenne<br />

Teollisuus ja työkoneet<br />

Jätehuolto<br />

Maatalous<br />

Teollisuusprosessit Tavoite 2030<br />

Kuva 3. Kulutusperusteiset<br />

kasvihuonekaasupäästöt<br />

asukasta kohden Vantaalla.<br />

Lähde: YTV.<br />

13

kolämmön piiriin kuuluvien kiinteistöjen<br />

osuutta tulisi lisätä, jotta lämmöntuotannonpäästöihin<br />

pystyttäisiin helpommin vaikuttamaan.<br />

Liikenteen päästöt vähenivät vuonna <strong>2008</strong><br />

noin 7 prosenttia edellisvuoteen verrattuna.<br />

Liikennesuorite väheni pää<strong>kaupunki</strong>seudulla<br />

liki 2 prosenttia, kun edellisvuonna kasvu oli<br />

kolmen prosentin luokkaa. Liikenteen päästöjä<br />

vähensi myös raskaan liikenteen vähentyminen<br />

loppuvuonna alkaneen taantuman takia.<br />

Liikenteen asukaskohtaiset päästöt ovat vieläkin<br />

vuoden 1990 tasolla, minkä vuoksi liikenteen<br />

kasvihuonkaasupäästöt kasvavat lähes samaan<br />

tahtiin väkiluvun kanssa.<br />

Pää<strong>kaupunki</strong>seudun ilmastostrategian vision<br />

mukaan asukaskohtaiset liikenteen päästöt<br />

ovat vähentyneet ainakin 20 prosenttia vuoteen<br />

2030 mennessä. Tämän vision toteutuminen<br />

vaatii suuria muutoksia liikenteen rakenteessa.<br />

Edellytyksenä on yksityisautoilun<br />

huomattava vähentyminen sekä autokannan<br />

muuttuminen vähäpäästöisemmäksi.<br />

4.1.3 <strong>Vantaan</strong> energiankulutus<br />

Yhdyskunnan energiakulutus on hyvä indikaattori<br />

kuvaamaan yhdyskunnan toiminnan<br />

vastuullisuutta sekä energiatehokkuutta. Energiantuotanto<br />

kuluttaa merkittävästi luonnonvaroja<br />

sekä aiheuttaa ilmaan epäpuhtauksia.<br />

Tämän vuoksi yhdyskunnan energiankulutuksen<br />

määrää on tärkeätä tarkkailla ja pyrkiä löytämään<br />

keinoja energiankulutuksen vähentämiseksi.<br />

Tässä raportissa on keskitytty tarkkailemaan<br />

sähkön, lämmön, liikenteen energiankulutusta.<br />

Näiden sektoreiden vaikutus kokonaisenergiaan<br />

Vantaalla on kaikista merkittävin.<br />

Kokonaisenergianmäärään on lisätty myös<br />

teollisuuden ja työkoneiden polttoaineiden<br />

energiankulutus, jonka tieto on vuodelta 2007.<br />

Liikenteen osalta puuttuvat dieseljunat, joiden<br />

merkitys kokonaisenergiakulutukseen on hyvin<br />

pieni. Kokonaiskulutuksesta puuttuu myös<br />

lentokentän energiankulutus.<br />

<strong>Vantaan</strong> kokonaisenergian kulutus vuonna<br />

<strong>2008</strong> oli 5257 GWh, joka on hieman vähemmän<br />

kuin edellisvuonna. Asukasta kohden kokonaisenergiankulutus<br />

vuonna <strong>2008</strong> oli 26 904<br />

Teollisuus ja<br />

työkoneet<br />

6 %<br />

Kuva 4. Kasvihuonekaasupäästöjen päästölähteiden<br />

osuudet Vantaalla vuonna <strong>2008</strong>.<br />

Lähde:YTV<br />

Liikenne<br />

29 %<br />

Jätehuolto<br />

1 %<br />

Kulutussähkö<br />

20 %<br />

Teollisuus, polttoaineet<br />

3 %<br />

Sähkö<br />

31 %<br />

Lämpö<br />

38 %<br />

Maatalous<br />

0,1 %<br />

Kaukolämpö<br />

30 %<br />

Liikenne<br />

28 %<br />

Sähkölämmitys<br />

9 %<br />

Erillislämmitys<br />

5 %<br />

Kuva 5. <strong>Vantaan</strong> kokonaisenergiankulutus sektoreittain<br />

vuonna <strong>2008</strong>. Lähde YTV<br />

kWh/as/v. Kokonaisenergiankulutuksen vähentyminen<br />

edellisvuodesta johtui enimmäkseen<br />

liikenteen sekä lämmön energiankulutuksen<br />

vähentymisestä. Sektoreittain<br />

lämmitykseen kuluu hieman enemmän energiaa<br />

kuin sähköön ja liikenteeseen, joiden osuudet<br />

ovat lähes samat. Kokonaisuudessaan energiankulutuksen<br />

suunta on oikea, mutta aina on<br />

parantamisen varaa.<br />

14

Kuva: <strong>Vantaan</strong> kaupungin kuvapankki<br />

4.1.4 Asukastyytyväisyys<br />

Asukastyytyväisyys on oleellinen paikallisen<br />

tason <strong>kestävän</strong> <strong>kehityksen</strong> indikaattori. Kestävän<br />

yhdyskunnan yksi tärkeä ominaisuus on<br />

sen asukkaiden yleinen hyvinvointi. Tällä tarkoitetaan<br />

elinoloja, joihin sisältyvät turvallinen<br />

ja kohtuuhintainen asunto, peruspalvelujen<br />

saatavuus, kiinnostava ja antoisa työ, laadukas<br />

ympäristö sekä todelliset mahdollisuudet osallistua<br />

paikallisiin suunnittelu- ja päätöksentekoprosesseihin.<br />

Kansalaisten mielipide näistä<br />

kysymyksistä on tärkeä paikkakuntaa kohtaan<br />

tunnetun yleisen tyytyväisyyden mitta.<br />

Vantaata lukuunottamatta muissa kuutoskaupungeissa<br />

asukastyytyväisyyttä seurataan<br />

kolmen-neljän vuoden välein tehtävällä <strong>kaupunki</strong>palvelututkimuksella,<br />

joten <strong>Vantaan</strong> indikaattorin<br />

tiedot eivät ole suoraan verrannollisia<br />

muiden kuutos<strong>kaupunki</strong>en tietoihin.<br />

Vantaalla asukastyytyväisyyttä on viimeksi<br />

mitattu vuonna 2006, jolloin <strong>kaupunki</strong><br />

oli mukana kolmivuotisessa (v. 2005-2007)<br />

Knowlwdge Network -hankkeessa. Hankkeen<br />

päätavoitteena oli parantaa asukkaiden osallistumis-<br />

ja vaikutusmahdollisuuksia paikalliseen<br />

päätöksentekoon. Hankkeessa mukana olevat<br />

kaupungit ympäri Eurooppaa tekivät alkuvuodesta<br />

2006 asukkailleen kyselyn, jonka<br />

avulla pyrittiin selvittämään asukkaiden<br />

kotiseutuidentiteettiä, heidän näkemyksiään<br />

kotikaupungin palveluista ja ongelmista sekä<br />

osallistumiseen ja vaikuttamiseen liittyvistä<br />

kysymyksistä.<br />

Selvitysten mukaan vantaalaiset ovat varsin<br />

tyytyväisiä asumiseensa Vantaalla. Kysymykseen,<br />

kuinka tyytyväinen olette asumiseenne<br />

Vantaalla vastasi 85 olevansa erittäin- tai melko<br />

tyytyväinen, täysin tyytymättömien osuus<br />

oli vain 1 prosentti.<br />

En kovin tai ei<br />

lainkaan tyytyväinen<br />

15 %<br />

Kuva 6. Tyytyväisyys Vantaalla asumiseen<br />

Lähde: Hanna Ahlgren-Leinvuo: Palautetta palveluista, viestejä<br />

vaikuttamisesta II. yhteenveto Knowledge Network -hankkeen<br />

asukaskysekyyn osallistuneiden <strong>kaupunki</strong>en tuloksista<br />

<strong>Vantaan</strong> <strong>kaupunki</strong> ,Tilasto ja tutkimus, selvityksiä nro 39<br />

(C21:2006).<br />

Erittäin<br />

tyytyväinen<br />

16 %<br />

Melko<br />

tyytyväinen<br />

69 %<br />

15

4.1.5 Kaupungin henkilöstön ympäristö asenteet ja -tietoisuus<br />

Kuva: <strong>Vantaan</strong> kaupungin kuvapankki<br />

Kaupungin henkilöstön ympäristöasenteet ja -<br />

tietoisuusindikaattori kuvaa työntekijöiden<br />

ympäristöasenteita ja -tietoisuutta.<br />

Kuutos<strong>kaupunki</strong>en <strong>kestävän</strong> <strong>kehityksen</strong> indikaattorityöhön<br />

liittyen Vuonna 2007 tehtiin<br />

Helsingissä, Vantaalla, Espoossa, Tampereella,<br />

Turussa ja Jyväkylässä laaja kaupungin työntekijöiden<br />

ympäristöasenteita ja -toimintaa koskeva<br />

tutkimus.<br />

Tutkimuksen toteutti Turun kauppakorkeakoulun<br />

Tulevaisuuden tutkimuskeskus. Kysely<br />

jaettiin sähköpostilla ja vastauksia saatiin yh-<br />

teensä runsas 11 000. Vantaalla vastausprosentti<br />

oli verrattain hyvä, sillä se nousi lähes 30<br />

prosenttiin. Kaiken kaikkiaan <strong>Vantaan</strong> kaupungin<br />

työntekijöiden vastauksia saatiin 1 936<br />

kpl.<br />

Selvityksen mukaan tutkimuksessa mukana<br />

olleissa kaupungeissa työskentelevät ovat sekä<br />

asenteissaan, että toimissaan ympäristömyönteisiä.<br />

Kuten vastaavissa tutkimuksissa yleensäkin<br />

asenteet olivat hieman toimintaa myönteisemmät.<br />

4<br />

3,5<br />

3,43 3,44 3,44 3,43 3,49 3,43 3,45<br />

3<br />

2,5<br />

2,46<br />

2,43<br />

2,58 2,54<br />

2,61 2,64<br />

2,49<br />

2<br />

1,5<br />

1<br />

0,5<br />

0<br />

Vantaa Turku Tampere Oulu Jyväskylä Helsinki Espoo<br />

Ympäristöasenne<br />

Ympäristötoiminta<br />

Kuva 7. Kaupunkien<br />

ympäristöasenne ja<br />

-toimintakeskiarvot.<br />

Keskiarvo:<br />

1= huono,<br />

2=välttävä,<br />

3= hyvä ja<br />

4 = erittäin hyvä<br />

16

4.1.6 Suuria <strong>kestävän</strong> <strong>kehityksen</strong> yleisiä linjauksia vuonna <strong>2008</strong><br />

Vantaa panosti ilmastotyöhön<br />

Vuoden <strong>2008</strong> lopussa varmistui, että YTV sai<br />

yhdessä Helsingin seudun <strong>kaupunki</strong>en kanssa<br />

EU:n rahoitusta ilmastotalkoisiin. Työtä tehdään<br />

Julia 2030 -hankkeessa, joka on valittiin<br />

EU:n Life+ -komitean ympäristörahoitusta<br />

saavien hankkeiden listalle. Julia -hanke toteutetaan<br />

vuosina 2009-2011<br />

Julia 2030-hankkeessa tuotetaan uusia keinoja<br />

kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi.<br />

Hankkeen tavoitteena on taata tämän päivän<br />

lapsille ekotehokas ja hyvä elinympäristö<br />

myös tulevaisuudessa.<br />

Hankkeen aikana tuotetaan asukkaille välineitä<br />

omien ilmastovaikutusten laskentaan. Ne<br />

ohjaavat ilmastoystävällisten liikkumistapojen<br />

valintaan ja jätteen synnyn ehkäisyyn. Lisäksi<br />

työn kuluessa parannetaan julkisten hankintojen<br />

ja toimitilojen ekotehokkuutta uusien toimintatapojen<br />

ja ilmastovaikutusten laskentatyökalujen<br />

avulla. Kaupungit varautuvat myös<br />

ilmastonmuutoksen alueellisiin vaikutuksiin ja<br />

hankkeessa kehitetään alueen yhteisiä ilmastonmuutoksen<br />

sopeutumisstrategioita.<br />

Suuria linjauksia maankäytön ja liikenteen<br />

yhteensovittamiseen<br />

Marraskuussa valtioneuvosto sai valmiiksi<br />

työnsä valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden<br />

uudistamiseksi. Keskeiset tarkennukset<br />

koskevat yhdyskuntarakenteen eheyttämistä,<br />

Helsingin seudun asuntotuotannon, liikenteen<br />

ja maankäytön kokonaisuutta sekä alueidenkäytön<br />

energiakysymyksiä.<br />

Uudistuksessa Helsingin seutua koskevat<br />

alueiden käytön tavoitteet uudistettiin lähes<br />

kokonaan. Tavoitteiden mukaan Helsingin<br />

seudulle tulee laatia liikennejärjestelmäsuunnitelma<br />

ja liikennejärjestelmää tulee kehittää<br />

niin, että se hillitsee ilmastonmuutosta sekä tukee<br />

yhdyskuntarakenteen eheyttämistä ja riittävän<br />

asuntotuotannon järjestämistä.<br />

Alueidenkäytön suunnittelussa Helsingin<br />

seudulla merkittävä rakentaminen tulee sijoittaa<br />

joukkoliikenteen, erityisesti raideliikenteen<br />

palvelualueelle ja olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta<br />

irrallista hajarakentamista tulee<br />

ehkäistä. Alueidenkäyttötavoitteissa mainitaan<br />

myös edellytysten luominen ilmastonmuutokseen<br />

sopeutumiselle sekä energian säästäminen<br />

mukaan lukien uusiutuvien energialähteiden<br />

edistäminen. Valtioneuvoston päätös<br />

tavoitteiden tarkistamisesta tuli voimaan<br />

1.3.2009.<br />

Vuoden <strong>2008</strong> lopussa myös maankäyttö- ja<br />

rakennuslakiin tuli muutoksia. Muutosten tavoitteina<br />

on tehdä kaavoitusmenettelyä sujuvammaksi,<br />

parantaa lain toimivuutta ja vaikuttaa<br />

osaltaan ilmastonmuutoksen hillintään.<br />

Lakimuutokset tulivat voimaan 1.1.2009. Pää<strong>kaupunki</strong>seudun<br />

kannalta merkittävä on muutos,<br />

joka velvoittaa pää<strong>kaupunki</strong>seudun kunnat<br />

(Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen)<br />

laatimaan yhteisen yleiskaavan. yhteiselle yleiskaavalle<br />

ei kuitenkaan asetettu määräaikaa.<br />

Elokuussa <strong>2008</strong> allekirjoitettiin myös Pää<strong>kaupunki</strong>seudun<br />

liikennejärjestelmäsuunnitelman<br />

PLJ:n aiesopimus, joka tukee edellä mainittuja<br />

periaatteita. Aiesopimuksessa kaupungit<br />

sitoutuvat ottamaan maankäytön suunnittelussa<br />

huomioon joukkoliikennetarjonnan siten,<br />

että uudet asuin- ja työpaikka-alueet pyritään<br />

rakentamaan hyvien joukkoliikenneyhteyksien<br />

ja erityisesti raideliikenteen varteen.<br />

17

Vantaa mukaan kevennettyjen rakentamis- ja<br />

kaavamääräysten kokeiluun<br />

Vantaa on yksi kahdeksasta kaupungista, jotka<br />

ovat ilmoittautuneet ympäristöministeriön kevennettyjen<br />

rakentamis- ja kaavamääräysten<br />

käyttöä koskevaan kokeiluun. <strong>Vantaan</strong> lisäksi<br />

kokeilussa ovat mukana Helsinki, Espoo, Turku,<br />

Raisio, Jyväskylä, Lahti ja Oulu.<br />

Ympäristöministeriö on käynnistänyt syksyn<br />

aikana neuvottelut <strong>kaupunki</strong>en kanssa ja<br />

ministeriö aloittaa omat toimenpiteensä kokeilun<br />

johdosta vuodenvaihteen jälkeen. Harkinnassa<br />

on muun muassa kokeilulain tekeminen<br />

eräiden kokeiluehdotusten mahdollistamiseksi.<br />

Osa ehdotuksista on sellaisia, että kunnat<br />

voivat edetä poikkeamismenettelyn kautta tai<br />

hiomalla omaa tulkintaansa määräyksistä.<br />

<strong>Vantaan</strong> esitys koskee muun muassa vanhojen<br />

kerrostaloalueiden yhteistilojen ja päiväkoti-<br />

tai vastaavassa käytössä olevien tilojen<br />

muuttamista asunnoiksi sekä katoille rakentamismahdollisuutta.<br />

Lisäksi Vantaa esittää nykyisin<br />

alueellisen ympäristökeskuksen myöntämien,<br />

lähinnä kerrosala-, kerroskorkeus- ja<br />

käyttötarkoituspoikkeuksia koskevien poikkeuslupien<br />

siirtämistä kaupungin päätettäviksi.<br />

<strong>Vantaan</strong> esitykseen sisältyy kotitalousvähennyksen<br />

käyttömahdollisuus perusparannuksissa<br />

myös kerrostaloasukkaille,<br />

väestösuojavaatimuksen poistaminen asuntorakentamiselta<br />

kaikilla uusilla asemakaavaalueilla,<br />

paloetäisyyksien uudet määrittelyt sekä<br />

autokatosten palomääräysten tarkistus.<br />

Marja-Vantaasta Vantaa haluaa rakentaa<br />

energiatehokkaan ekokaupungin, jossa sprinklauksen,<br />

kaukolämmön ja keskitetyn putkijätejärjestelmän<br />

käyttöönotto halutaan varmistaa<br />

asemakaavamerkinnöillä.<br />

Kevennettyjen rakentamis- ja kaavamääräysten<br />

käyttöä koskeva kokeilu on osa valtioneuvoston<br />

kuluvan vuoden alussa hyväksymää<br />

asuntopoliittista toimenpideohjelmaa. Toimenpideohjelman<br />

keskeisimmät toimenpiteet<br />

kasvukeskuksissa liittyvät rahoitukseen, tonttitarjonnan<br />

ja vuokra-asuntotuotannon lisäämiseen,<br />

asuntotuotannon kustannustehokkuuden<br />

parantamiseen ja erityisryhmien asuntotilanteen<br />

parantamiseen.<br />

Tikkurilan Silkki (Arkkitehtitoimisto Davidsson Oy)<br />

18

4.2 . Maankäytön ja <strong>kaupunki</strong>rakenteen kestävyys<br />

Maankäytön ja <strong>kaupunki</strong>rakenteen kestävyyttä on tarkasteltu neljästä eri näkökulmasta, joilla<br />

pyritään kuvaamaan yhdyskunnan eheyttä, palveluiden ja viheralueiden saavutettavuutta<br />

sekä virkistys- ja suojelualueiden osuutta.<br />

4.2.1 Asemakaava-alueelle rakennettujen rakennusten ja asuntojen osuudet<br />

Tällä mitalla kuvataan kuvaa taajama-alueen<br />

rakenteellista muutosta pyrittäessä <strong>kestävän</strong><br />

<strong>kehityksen</strong> mukaiseen tiiviiseen ja eheään <strong>kaupunki</strong>rakenteeseen.<br />

Lisäksi se kuvaa väestön<br />

keskittymistä taajamiin. Tiivis ja toiminnoiltaan<br />

sekoittunut rakenne vähentää liikkumistarvetta,<br />

säästää energiaa mm. vähentämällä<br />

lämmönhukkaa sekä mahdollistaa laajempien<br />

luonnonalueiden säilymisen taajamien ulkopuolella.<br />

Mutta myös liiallisella tiiviydellä on<br />

haittansa, sillä elinympäristön laatu voi kärsiä<br />

Mittariilmaisee kuinka monta prosenttia<br />

yhden vuoden aikana rakennetuista kaikista<br />

rakennuksista ja asuinrakennuksista on rakennettu<br />

asemakaava-alueelle.<br />

Vuonna <strong>2008</strong> Vantaalle rakennetuista rakennuksista<br />

88,2 prosenttia oli rakennettu asemakaava-alueelle.<br />

Vuonna <strong>2008</strong> rakennetuista<br />

rakennuksista 93,3 (97) prosenttia ja asuinrakennuksista<br />

94,2 (96,5) prosenttia valmistui<br />

asemakaava-alueelle eli hieman vähemmän<br />

kuin edellisenä vuonna.<br />

Kartta 1. Asemankaava-alueelle rakennettujen rakennusten ja asuntojen osuudet.<br />

Lähde: <strong>Vantaan</strong> <strong>kaupunki</strong>, yleiskaavoitus<br />

19

4.2.2 Virkistysalueiden osuus asemakaava-alueella<br />

Virkistysalueiden osuus asemakaava-alueella<br />

kuvaa maankäytön tehokkuutta ja kehityssuuntaa<br />

sekä alueen viihtyisyyttä ja monimuotoisuutta.<br />

Laskentaan on otettu mukaan V -alkuisella<br />

merkinnällä sekä SL -merkinnällä<br />

osoitettujen alueiden pinta-ala.<br />

Vuonna <strong>2008</strong> runsas neljännes eli 26,2 prosenttia<br />

asemakaava-alueista oli virkistysaluetta.<br />

Kuva: <strong>Vantaan</strong> kaupungin kuvapankki<br />

Kartta 2. Virkistysalueiden osuus asemakaava-alueella.<br />

Lähde: <strong>Vantaan</strong> <strong>kaupunki</strong>, yleiskaavoitus<br />

20

4.2.3 Luonnonsuojelualueet ja varaukset<br />

Luonnonsuojelualueiden ekologinen merkitys<br />

on tärkeä, sillä niiden avulla on mahdollista<br />

säilyttää ja vaalia luonnonarvoja ja ekologisesti<br />

merkittäviä alueita sekä biologista monimuotoisuutta.<br />

Kaupunkirakentaminen hävittää elinympäristöjä<br />

ja pirstoo viheralueita yhä pienemmiksi<br />

kokonaisuuksiksi. Ihmisen vaikutus luontoon<br />

ei kuitenkaan aina ole pelkästään kielteinen,<br />

sillä luonnon- ja ihmisen vuorovaikutuksesta<br />

syntyy myös arvokkaita kulttuurimaisemia ja<br />

perinnebiotooppeja, joiden säilyminen ja vaaliminen<br />

ovat luonnon monimuotoisuuden<br />

kannalta keskeisiä toimenpiteitä. Lisäksi piha-,<br />

puisto, liikenne- ja maankäyttöalueita voidaan<br />

joiltain osin kehittää korvaaviksi elinympäristöiksi<br />

avoimien ympäristöjen uhanalaisille lajeille.<br />

Vantaalla oli vuoden <strong>2008</strong> lopussa 865 hehtaaria<br />

pääasiassa luonnonsuojelulailla rauhoitettuja<br />

alueita. Kasvua edelliseen vuoteen oli<br />

vajaa hehtaari. EU direktiiveihin perustuvia<br />

luontotyyppirauhoituksia on Vantaalla vajaat<br />

27 hehtaaria sekä yksi erityisesti suojeltavan<br />

lajin runsaan viiden hehtaarin kasvupaikkarauhoitus.<br />

Suojelualueiden osuus kaupungin<br />

pinta-alasta on 3,5 prosenttia. Luonnonsuojelualueiden<br />

ja -varausten osuus kaupungin kokonaispinta-alasta<br />

on 6,9 ja jos luo-alueet lasketaan<br />

mukaan nousee prosenttiosuus 8,9<br />

prosenttiin. Luo-alueilla tarkoitetaan luonnonsuojelualueiden<br />

ja -varausten ulkopuolella olevia<br />

luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen<br />

tärkeitä alueita.<br />

Kartta 3. Luonnonsuojelualueiden ja -varausten osuus maa-alasta/kokonaispinta-alasta<br />

Lähde: <strong>Vantaan</strong> <strong>kaupunki</strong>, yleiskaavoitus<br />

21

<strong>Vantaan</strong> suojelualueiden kehitys on kasvanut<br />

huimasti 2000 -luvulla, sillä lähes 90 prosenttia<br />

kaupungin rauhoittamista maista on<br />

suojeltu vuonna 2000 ja sen jälkeen. Luonnonsuojelun<br />

historia on kuitenkin kaupungissa<br />

pitkä, sillä jo vuonna 1946 rauhoitettiin silloisen<br />

Helsingin pitäjän tammimäki, nykyinen<br />

Tammiston luonnonsuojelualue.<br />

Taulukko 1. Luonnonsuojelualueet Vantaalla<br />

LUONNONSUOJELULAILLA RAUHOITETUT ALUEET<br />

Alue Suojeluperuste Rauhoittamis- Natura- Vantaa<br />

vuosi aluetta ha<br />

Tammisto jalopuumetsä 1946 7.4<br />

Pitkäkoski rantalehto ja koski 1984 8.2<br />

Herukkapuro purolehto 1993 x 21.5<br />

Pyymosan lehto pähkinälehto 1994 x 13.05<br />

Kasaberget maisemakallio 1997 7.8<br />

Katinmäki vanha metsä 1999 5.5<br />

Lamminsuo rehevä suo 2000 28.8<br />

Isosuo keidassuo 2000 x 23.1<br />

Kylmäojan korpi tervaleppäkorpi 2002 11.3<br />

Gamla Soltorp osa Pyymosan korpea 2002 x 3.8<br />

Toivonrinne osa Pyymosan korpea 2002 x 10.8<br />

Nissbacka kilpikaarnametsä 2002 0.8<br />

Blåbärkärrsbergen kalliometsä 2002 13.8<br />

Flatberget kalliometsä 2002 30.4<br />

Gubbmossen isovarpuinen räme 2003 18.5<br />

Vikkulla-Kasaberget kalliometsää ja rantaniittyä 2004 x 14.3<br />

Vestran luonnonsuojelualue vanhat metsät, suot, lehdot 2005 x 193.3<br />

Timmermalm monipuolinen metsä- ja suovyöhyke 2006 68.4<br />

Sipoonkorpi monipuolinen metsä - ja suoalue 2006 249.0<br />

Högberget kalliometsä 2006 35.0<br />

Pitkäkosken länsiosa rantalehto 2007 4.6<br />

Kalkkikallio kalliometsä 2007 18.7<br />

Palokallio monipuolinen metsä- ja kallioalue 2007 x 43.0<br />

Vestran metsä, Koivumäki Vanha metsä <strong>2008</strong> x 0.72<br />

831.77<br />

22

RAUHOITETUT LUONTOTYYPIT<br />

Alue Suojeluperuste Rauhoittamis Vantaa<br />

vuosi<br />

ha<br />

Pähkinäpuisto pähkinäpensaslehto 2002 3.9<br />

Österbacken pähkinäpensaslehto 2002 5.7<br />

Koivumäki lehmuslehto 2002 0.67<br />

Seutulan jalopuumetsä jalopuumetsä 2002 1.5<br />

Friimetsä pähkinäpensaslehto 2003 6.2<br />

Tammiston pohjoinen jalopuumetsä jalopuumetsä 2003 3.8<br />

Tammiston eteläinen jalopuumetsä jalopuumetsä 2003 2.3<br />

Länsimäen jalopuumetsä jalopuumetsä 2004 1.0<br />

Viinikanmetsän jalopuumetsä jalopuumetsä 2004 1.5<br />

Louhelan tervaleppäkorpi tervaleppäkorpi 2007 0.7<br />

27.27<br />

ERITYISESTI SUOJELTAVAT LAJIT<br />

Laji Kasvupaikka Rauhoitusvuosi ha<br />

Sääskenvalkku, Malaxis monophyllos Mätäojansuo 2004 5.9<br />

YHTEENSÄ SUOJELTUA ALUETTA 864.94<br />

Kuva: <strong>Vantaan</strong> kaupungin ympäristökeskus<br />

23

4.2.4 Palveluiden saavutettavuus<br />

Palvelujen saavutettavuudella kuvataan yhdyskunnan<br />

rakennetta, peruspalvelujen ja viheralueiden<br />

saavutettavuutta sekä asukkaiden liikkumistarvetta.<br />

Eheässä ja tiiviissä yhdyskun<br />

nassa väestöpohja on tarpeeksi suuri ylläpitämään<br />

hyvin saavutettavat palvelut ja joukkoliikenneyhteydet.<br />

Palveluiden saavutettavuustarkastelussa<br />

on huomioitu seuraavat palvelut:<br />

viheralueet, julkinen terveydenhuolto, päiväkodit,<br />

julkinen liikenne (joukkoliikenteen pysäkit),<br />

koulut (peruskoululuokat 1-6), päivittäistavarakaupat,<br />

kirjastot ja kirjastoauton<br />

pysäkit.<br />

Keskeiset julkiset palvelut ovat hyvin vantaalaisten<br />

saavutettavissa, kun asiaa arvioidaan<br />

tietyllä etäisyydellä palveluista asuvien asukkaiden<br />

osuudella. Valtaosalla vantaalaisista on<br />

julkisen liikenteen pysäkille, viheralueelle, päiväkotiin<br />

ja kirjastopalveluihin alle 700 metrin<br />

matka. Myös peruskoulujen ala-asteiden sekä<br />

päivittäistavarakauppojen saavutettavuus on<br />

Vantaalla hyvä, sillä yli kuusi kymmenestä asuu<br />

korkeintaan 700 metrin päässä lähimmästä<br />

alakoulusta. Kaupunkilaisten matka terveyspalveluihin<br />

on hieman pidempi, mikä on ymmärrettävää<br />

palvelun laadun vuoksi.<br />

Kuva 8. Palveluiden saavutettavuus Vantaalla.<br />

Viheralueet<br />

Julkinen<br />

terveydenhuolto<br />

Päiväkodit<br />

Joukkoliikenteen<br />

pysäkit<br />

Peruskoulut<br />

1-6 luokat<br />

Päivittäistavarakaupat<br />

Kirjastot ja kirjastoautojen<br />

pysäkit<br />

0 20 40 60 80 100 %<br />

Palveluiden saavutettavuus 300 m<br />

Palveluiden saavutettavuus 700 m<br />

24

Kartta 4. Virkistysalueiden saavutettavuus. Lähde: <strong>Vantaan</strong> <strong>kaupunki</strong>, yleiskaavoitus<br />

Kartta 5. Joukkoliikenteen pysäkit .Lähde: <strong>Vantaan</strong> <strong>kaupunki</strong>, yleiskaavoitus<br />

25

Kartta 6. Julkisen terveydenhuollon saavutettavuus. Lähde: <strong>Vantaan</strong> <strong>kaupunki</strong>, yleiskaavoitus<br />

Kartta 7. Päiväkotien saavutettavuus. Lähde: <strong>Vantaan</strong> <strong>kaupunki</strong>, yleiskaavoitus<br />

26

Kartta 8. Kirjastojen ja kirjastoautopysäkkien saavutettavuus. Lähde: <strong>Vantaan</strong> <strong>kaupunki</strong>, yleiskaavoitus<br />

Kartta 9. Päivittäistavarakauppojen saavutettavuus. Lähde: <strong>Vantaan</strong> <strong>kaupunki</strong>, yleiskaavoitus<br />

27

4.2.5 Kestävän maankäytön uutisia<br />

vuodelta <strong>2008</strong><br />

Tavoitteet pienvesien kehittämiseksi koottiin<br />

pienvesiselvitykseen<br />

Vuoden <strong>2008</strong> aikana valmisteltiin hulevesiohjelmaan<br />

liittyvä <strong>Vantaan</strong> pienvesiselvitys, jonka<br />

mukaan Vantaalla on ainakin 55 puroa tai ojaa<br />

ja 12 lampea tai järveä. Työn yhteydessä määriteltiin<br />

<strong>Vantaan</strong> kaupungin tavoitteiksi pienvesien<br />

kehittämisessä seuraavat: tulvien torjunta<br />

ja virtaamien hallinta, veden laadun parantaminen<br />

ja eroosiohaittojen vähentäminen, vesistömaiseman<br />

kehittäminen, vesiluonnon monimuotoisuuden<br />

lisääminen, vesistöjen<br />

virkistyskäytön kehittäminen ja vesistön arvostuksen<br />

nostaminen.<br />

Tiedot koottiin saatavissa olevista selvityksistä,<br />

mittauksista ja tietoaineistoista. Vantaata<br />

halkovat suuremmat joet eli <strong>Vantaan</strong>joki ja Keravanjoki<br />

eivät kuuluneet selvitykseen.<br />

Selvitystä käytetään pohjana <strong>Vantaan</strong> pienvesien<br />

kunnostuksen suunnittelulle. Selvityksessä<br />

tuotettua aineistoa on tarkoitus täydentää<br />

ja ylläpitää lähtöaineistona <strong>kaupunki</strong>suunnittelun,<br />

rakentamisen ja tutkimuksen tarpeisiin.<br />

Pienvesiselvitys liittyy vuoden <strong>2008</strong> aikana<br />

tehtyyn <strong>Vantaan</strong> hulevesiohjelmaan ja sen laati<br />

konsulttityönä FCG Planeko Oy.<br />

Kartta 10. Pienvesien sijoittuminen yleiskaava 2007:n ja Marja-<strong>Vantaan</strong> osayleiskaavan mukaisille<br />

osa-alueille<br />

28

Hyvin harvinainen halavasepikkä saa rauhan<br />

Mätäojan laaksossa<br />

Vuonna <strong>2008</strong> aloitettiin työ Mätäojan laaksossa<br />

elävän halavasepikän elinympäristön rauhoittamiseksi.<br />

Euroopan puuhyönteisfaunan<br />

suurimpia harvinaisuuksia oleva halavasepikkä,<br />

jota aiemmin kutsuttiin haapasepikäksi, saa<br />

rauhoitusalueen Mätäojan laaksossa Länsi-<br />

Vantaalla. Halavasepikän arvioitiin 2000-luvun<br />

alussa jo hävinneen kokonaan, mutta viime<br />

vuosina sitä on löydetty kahdesta paikasta Vantaalta.<br />

Lajin isäntäpuita ovat halava ja mustuvapaju.<br />

Suojeltavaksi esitetty alue on noin 26,5 hehtaaria<br />

ja pääosa siitä on kaupungin omistuksessa.<br />

<strong>Vantaan</strong> yleiskaavassa suojeltava alue on<br />

luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen<br />

tärkeää niin sanottua luo-aluetta.<br />

Mätäojan laakso on merkittävä virkistysalue<br />

tiiviisti rakennetun Myyrmäen ja Kaivokselan<br />

välissä. Kaupunki on tehnyt Mätäojan laaksoon<br />

viheralueiden yleissuunnitelman, joka<br />

yhdistää alueen luonnonsuojelun ja maisemansuojelun<br />

tavoitteet sekä lähiulkoilun ja virkistyskäytön<br />

tarpeet ja vaatimukset. Tarkempi<br />

toteutussuunnittelu Mätäojanlaakson luonnonsuojelulailla<br />

jo rauhoitettujen alueiden ja<br />

luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen<br />

tärkeiden alueiden käytöstä ja hoidosta on<br />

käynnistymässä.<br />

kaupunginosan rakentamisen myötä.<br />

Petikon luontovirkistysalueen yleissuunnitelmaluonnoksen<br />

tavoitteena on osaltaan taata<br />

toimintojen suunnittelu ja toteutus niin, että<br />

luonnon monimuotoisuus säilyy, vaikka virkistyskäyttö<br />

lisääntyy. Tavoitteena on siis Petikon<br />

alueen kestävä kehittäminen ja käyttö. Yleissuunnitelmassa<br />

toimenpiteiksi määriteltiin<br />

alueen latu-, ulkoilureitti- ja polkuverkoston<br />

täydennyssuunnittelu sekä niiden toteutuksen<br />

edistäminen. Kehittämistarpeita nähtiin myös<br />

kaupungin mailla ole-vien luonnonsuojelualueiden<br />

sekä peltojen ja metsien hoidon suunnittelussa<br />

ja toteutuksessa. Puuteita haluttiin<br />

korjata myös alueen elinkeino- ja harrastus<br />

toimintojen ja luonnonsuojelun sekä<br />

virkistyskäytön yhteensovittamisessa. Lisäksi<br />

tavoitteeksi asetettiin alueen täyttömäkien maisemoinnin<br />

ja loppukäytön suunnittelu. Keskeisenä<br />

kehittämiskohteena nähtiin myös alueen<br />

häiriökäyttämisen, kuten luvattoman maastoajon,<br />

roskaamisen ja ilkivallan, seuranta ja ehkäisy.<br />

Työryhmän näkemyksen mukaan Petikon<br />

tarjoamat mahdollisuudet tulee saattaa kaikkien<br />

tietoon viestintää parantamalla. Toimenpiteissä<br />

on mainittu, että luontovirkistysalueelle<br />

laaditaan omat Internet-sivut palautejärjestelmineen.<br />

Myös ulkoilu- ja luontokarttoja kehitetään<br />

ja levitetään niin, että ne ovat mahdollisimman<br />

monen vantaalaisen saatavissa.<br />

Luonnos Petikon luontovirkistysalueen yleissuunnitelmaksi<br />

valmistui<br />

Kakolanmäki Petikossa. (Kuva Jaakko Vähämäki)<br />

Vuoden <strong>2008</strong> lopussa sai Petikon luontovirkistysalueen<br />

kehittämisryhmä lähes kolmivuotisen<br />

suunnittelukautensa loppuun ja työn tulokset<br />

koottiin yleissuunnitelmaluonnokseksi.<br />

Petikko on <strong>Vantaan</strong> laajimpia yhtenäisiä, lähes<br />

rakentamattomia alueita. Seudulla on suuri<br />

merkitys ekologisen verkoston osana, ja se on<br />

myös yksi kaupungin merkittävimmistä ulkoilu-<br />

ja retkeilyalueista. Etenkin länsivantaalaisille<br />

Petikko on tärkeä paikka virkistäytymiselle.<br />

Paikoin Petikon alueen käyttötarpeet voivat<br />

olla ristiriitaisiakin ja alueen parantamisella on<br />

myös jo kiire, sillä seudulle kohdistuu entistä<br />

enemmän virkistyspaineita Marja-<strong>Vantaan</strong><br />

29

<strong>Vantaan</strong> maankäyttö ja Laurea-ammattikorkeakoulu<br />

kehittävät yhdessä <strong>kaupunki</strong>ympäristöä<br />

<strong>Vantaan</strong> maankäytön ja ympäristön toimiala ja<br />

Laurea-ammattikorkeakoulu ovat sopineet pitkäjänteisestä<br />

yhteistyöstä yhteisöllisyyttä edistävän,<br />

viihtyisän, toimivan ja turvallisen <strong>kaupunki</strong>ympäristön<br />

kehittämiseksi. Yhteistyön<br />

painopiste on asukaslähtöisten tutkimus- ja kehittämishankkeiden<br />

toteuttamisessa.<br />

Sopimuksen mukaista yhteistyötä toteutetaan<br />

muun muassa kehittämishankkeissa, yhteisissä<br />

projekteissa ja koulutuksissa sekä opiskelijoiden<br />

opinnäytetöiden suunnittelussa ja<br />

ohjauksessa. Maankäytön toimialalta mukana<br />

sopimuksessa ovat ainakin <strong>kaupunki</strong>suunnittelu,<br />

Marja-Vantaa-projekti, ympäristökeskus<br />

sekä yrityspalvelut.<br />

Kaupunki on käynnistänyt mittavan suunnittelu-<br />

ja kehitystyön uuden kaupunginosan<br />

Marja-<strong>Vantaan</strong> rakentamiseksi. Se on pää<strong>kaupunki</strong>seudun<br />

merkittävin uusi asuin- ja työpaikka-alue<br />

ja valmistuttuaan uusi kaupunginosa<br />

tulee olemaan seudullisestikin tärkeä<br />

asumisen ja kaupan keskus. Kaupungilla on<br />

erittäin vastuullinen rooli tulevan kaupunginosan<br />

ratkaisuissa kaavoittajana, yhdyskuntasuunnittelijana,<br />

rakennuttajana ja viranomaisena.<br />

Valittavat ratkaisut ja toimintatavat<br />

vaikuttavat merkittävästi nykyisten ja tulevien<br />

asukkaiden hyvinvointiin.<br />

Kolmisenkymmentä luonnonsuojelun ja ympäristönsuojelun<br />

asiantuntijaa kaikista Pohjoismaista<br />

kokoontui Vantaalle syyskuussa<br />

<strong>2008</strong>. Kaikki mukana olleet osallistuvat vuonna<br />

2006 alkaneeseen ja vuoden 2009 lopussa<br />

päättyvään hankkeeseen, jonka teemana on<br />

miten yksittäiset kunnat voivat paikallisella tasolla<br />

huolehtia luonnon monimuotoisuudesta,<br />

jotta kansainvälinen 2010 biodiversitettitavoitte<br />

saavuttettaisiin. <strong>Vantaan</strong> lisäksi projektiin<br />

osallistuu Suomesta myös Porvoon <strong>kaupunki</strong>.<br />

Muut osallistuvat kunnat ovat: Stjørdal, Hammerfest<br />

ja Trondheim Norjasta, Holstebro,<br />

Kolding ja Herning Tanskasta, Örebro Ruotsista,<br />

Vantaa ja Porvoo Suomesta, Nes Färsaarilta<br />

sekä Alftanes ja Akureyri Islannista. Projektin<br />

rahoittaa Pohjoismaiden Ministerineuvosto.<br />

Vantaalla on hankkeessa korostettu kolmea<br />

paikallisella tasolla merkittävää työtä luonnon<br />

monimuotoisuuden varjelemiseksi. Nämä ovat:<br />

<strong>Vantaan</strong> yleiskaavan luo-alueet, <strong>Vantaan</strong> metsäsuunnitelmat<br />

sekä Petikon luontovirkistysalueen<br />

yleissuunnitelma.<br />

Vantaa sai vihervuoden mitalin<br />

<strong>Vantaan</strong> <strong>kaupunki</strong> on saanut Vihervuoden mitalin<br />

tunnustuksena uusien asuinalueittensa<br />

ympäristösuunnittelusta. Mitalin perusteluissa<br />

todetaan, että asukkaiden elämänlaatuun keskeisesti<br />

vaikuttavat lähiympäristön viihtyisyys<br />

ja toimivuus on huomioitu Vantaalla jo suunnittelun<br />

varhaisessa vaiheessa. Kaupunki on<br />

toiminnallaan vaikuttanut myönteisesti nykyisten<br />

ja tulevien asukkaidensa elämänlaatuun<br />

ja samalla toiminut suunnannäyttäjänä<br />

muulle Suomelle. Kaupunki on selvästi pessyt<br />

kasvojaan ja ansaitsee siksi tulla palkituksi<br />

viihtyisänä viher<strong>kaupunki</strong>na.<br />

Vantaa isännöi kansainvälisen luonnon monimuotoisuusprojektin<br />

kokousta<br />

30

4.3 Toiminnan kuormitus ja ekotehokkuus<br />

Ihmisen toiminnan aiheuttamaa kuormitusta<br />

ilmaan, vesistöihin ja maaperään seurataan<br />

ilmanlaadun, jätevesikuormituksen<br />

sekä kaatopaikalle loppusijoitettavan jätteen<br />

määrän kehityksellä.<br />

4.3.1 Sähkönkulutus Vantaalla<br />

Yhdyskunnan sähkönkulutus on yksi tärkeimmistä<br />

indikaattoreista kuvaamaan yhdyskunnan<br />

energiatehokkuutta sekä toiminnan vastuullisuutta.<br />

Sähköntuotanto, niin kuin kaikki<br />

energiantuotanto vielä nykypäivänä, aiheuttaa<br />

merkittävästi ilmansaasteita. Tämän vuoksi<br />

on hyvin tärkeätä saada sähkönkulutuksen<br />

kasvu pysähtymään. Sähkönkulutus kasvaa<br />

Suomessa nopeammin kuin asukasmäärä,<br />

minkä vuoksi asukaskohtainen sähkönkulutus<br />

on noussut lähes joka vuosi. Ilmastostrategia-<br />

2030:n yksi tavoitteista on saada asukaskohtainen<br />

sähkönkulutus kääntymään laskuun.<br />

Sähkönkulutus Vantaalla vuonna <strong>2008</strong> oli<br />

1644 GWh. Tämä on noin 2 prosenttia enemmän<br />

kuin edellisvuonna. Asukaskohtainen<br />

sähkönkulutus Vantaalla vuonna <strong>2008</strong> pysyi lähes<br />

samalla tasolla edellisvuosiin verrattuna.<br />

Suurimmat sähkönkuluttajat Vantaalla ovat<br />

yksityinen (35%), palvelusektori (37%) sekä<br />

teollisuus (23%). Yksityinen asukaskohtainen<br />

sähkönkulutus laski noin 10 prosenttia edellisvuodesta.<br />

Tähän saattoi vaikuttaa loppuvuonna<br />

alkanut taantuma. Myös julkisen sektorin<br />

sähkönkulutus laski edellisvuodesta. Sähkönkulutuksen<br />

kasvun vuonna <strong>2008</strong> aiheutti pääosin<br />

palvelusektorin ja teollisuuden sähkönkulutuksen<br />

kasvu.<br />

Vantaalla käytetyn sähkön jakelusta vastaa<br />

lähes täysin <strong>Vantaan</strong> Energia. <strong>Vantaan</strong> Energian<br />

oma sähkö tuotetaan lähes täysin Martinlaakson<br />

voimalaitoksessa sähkön ja lämmön<br />

yhteistuotantona. Yhteistuotanto säästää polttoainetta<br />

kolmanneksen verrattuna siihen, että<br />

sähkö ja lämpö tuotettaisiin erikseen. <strong>Vantaan</strong><br />

9000<br />

8000<br />

7000<br />

6000<br />

5000<br />

4000<br />

3000<br />

2000<br />

1000<br />

0<br />

kWh/as/v<br />

Kuva: <strong>Vantaan</strong> kaupungin ympäristökeskus<br />

1990 2006 2007 <strong>2008</strong><br />

Kuva 9. Yhdyskunnan asukaskohtainen sähkönkulutus<br />

Vantaalla Lähde: YTV<br />

31

Tuulivoima<br />

0,6 %<br />

Öljy<br />

0,2 % Bio<br />

0,1 %<br />

Teollisuus<br />

23 %<br />

Yksityinen<br />

35 %<br />

Ydinvoima<br />

9,9 %<br />

Palvelusektori<br />

37 %<br />

Vesivoima<br />

18,4 %<br />

Maakaasu<br />

44,4%<br />

Maatalous<br />

0,1 %<br />

Julkinen<br />

sektori<br />

5 %<br />

Kuva 10. Sähkönkulutus sektoreittain Vantaalla<br />

vuonna <strong>2008</strong>. Lähde: YTV<br />

Kivihiili<br />

26,0 %<br />

Kuvio 11 <strong>Vantaan</strong> Energian sähköntuotanto<br />

energialäteittäin vuonna <strong>2008</strong>.<br />

Lähde: <strong>Vantaan</strong> Energia<br />

Energian oman tuotannon ja osuusvoimalaitosten<br />

yhteinen sähköntuotanto vuonna <strong>2008</strong><br />

oli 1547 GWh, josta Martinlaakson voimalaitoksen<br />

osuus oli noin 65 prosenttia. Näiden lisäksi<br />

sähköä hankittiin Virosta sekä pohjoismaisilta<br />

sähkömarkkinoilta yhteensä noin 700<br />

GWh.<br />

Vuonna <strong>2008</strong> Martinlaakson voimalaitoksen<br />

pääpolttoaineena oli maakaasu, jota poltettiin<br />

lähes saman verran kuin edellisvuonna.<br />

Samoin öljyn kulutus pysyi lähes samalla tasolla<br />

kuin vuonna 2007. Kivihiiltä poltettiin hieman<br />

enemmän kuin edellisvuonna. Kivihiilestä<br />

saadun energian osuus pysyi kuitenkin lähes<br />

samana edellisvuoteen verrattuna johtuen poltetun<br />

kivihiilen huonommasta lämpöarvosta.<br />

Uusiutuvista energialähteistä merkittävin oli<br />

vesivoima, jonka osuus sähköntuotannosta<br />

vuonna <strong>2008</strong> oli noin 18 prosenttia. Vesivoiman<br />

osuus sähköntuotannosta nousi vuonna<br />

<strong>2008</strong> hieman vuoden 2007 tasosta. Merkittävänä<br />

tekijänä tässä oli sateisen vuoden aiheuttama<br />

hyvä pohjoismainen vesivoimatilanne. Sähköntuotannon<br />

energialähderakenne tulee<br />

muuttumaan uuden jätevoimalan jälkeen merkittävästi,<br />

jolloin kivihiilen käyttö vähenee 30<br />

prosenttia nykyisestä. Myös tuulivoiman osuus<br />

tulee luultavasti kasvamaan tulevaisuudessa<br />

merkittävästi.<br />

4.3.2 Lämmönkulutus Vantaalla<br />

Yhdyskunnan energiankulutuksesta noin kolmannes<br />

kuluu lämmitykseen. Sen vuoksi lämmönkulutuksen<br />

tarkastelu on tärkeä osa kestävää<br />

kehitystä. Kaukolämpöön liittyneiden<br />

kiinteistöjen ja asukkaiden osuudella mitataan<br />

<strong>kaupunki</strong>rakenteen ja energiantuotannon<br />

suunnitelmallista sekä välillisesti luonnonvarojen<br />

kulutusta ja ilman epäpuhtauksien määrää.<br />

Lämmönkulutus väheni vuonna <strong>2008</strong><br />

Vuosi <strong>2008</strong> oli ennätyksellisen lämmin. Tämä<br />

näkyi myös lämmöntarpeen vähentymisenä.<br />

<strong>Vantaan</strong> Energian tietojen mukaan kaukolämmönkulutus<br />

Vantaalla vuonna <strong>2008</strong> oli 1430<br />

GWh, joka on noin 2 prosenttia vähemmän<br />

kuin vuonna 2007. Kaukolämmönkulutukseen<br />

ei ole huomioitu lentokentän vaikutusta. Asuinrakennusten<br />

kaukolämmönkulutus asukasta<br />

kohden pysyi lähes samalla tasolla kuin edellisvuonna.<br />

YTV:n laskelmien mukaan muista<br />

32

lämmitysmuodoista öljylämmityksen kulutus<br />

oli 260 GWh ja sähkölämmityksen 309 GWh.<br />

Vantaalla käytännössä lähes kaikki lämpö tuotettiin<br />

vuonna <strong>2008</strong> näillä kolmella lämmitysmuodolla.<br />

Näillä lämmitysmuodoilla laskettuna<br />

kokonaislämmönkulutus vuonna <strong>2008</strong> oli<br />

1999 GWh. Prosenttiosuuksina kaukolämmön<br />

osuus oli 72 prosenttia, sähkölämmityksen 15<br />

prosenttia ja öljylämmityksen 13 prosenttia.<br />

Tilastokeskuksen tilaston mukaan rakennuspinta-aloilla<br />

laskettuna kaukolämmöllä<br />

lämpeni 9,97 miljoonaa rakennusneliötä, joista<br />

asuintalojen osuus oli noin 53 prosenttia, teollisuuden<br />

noin 9,7 prosenttia ja muiden osuus<br />

noin 37 prosenttia. Kokorakennuskannasta<br />

kaukolämmöllä lämpeni noin 69 prosenttia rakennuspinta-alasta.<br />

(Tilastokeskus: Rakennukset<br />

käyttötarkoituksen ja lämmitysaineen mukaan)<br />

Vantaalla on paljon pientaloja, jotka eivät<br />

kuulu kaukolämmön piiriin. <strong>Vantaan</strong> Energian<br />

kaukolämpöverkko kattaa kuitenkin <strong>Vantaan</strong><br />

keskeiset asuin- ja teollisuusalueet. Ilmastostrategia-2030<br />

tavoitteena on lisätä kaukolämmön<br />

lämmitystapaosuutta, vähentää sähkölämmitettävien<br />

rakennusten osuutta uusissa<br />

rakennuksissa kolmasosaan sekä muuttaa vähintään<br />

puolet erillislämmitetyistä rakennuksista<br />

käyttämään uusiutuvaa energiaa. Vuonna<br />

<strong>2008</strong> lähes kaikki erillislämmitys oli öljylämmitystä.<br />

Lämpöenergian kulutuksen vähentämistavoitteen<br />

saavuttamiseksi olisi myös hyvin<br />

tärkeätä kiinnittää huomiota uudisrakennusten<br />

energiatehokkuuteen.<br />

Lämmöntuotannosta Vantaalla vastaa <strong>Vantaan</strong><br />

Energia. <strong>Vantaan</strong> Energian tilastojen mukaan<br />

se tuotti lähes kaiken (92 %) vuonna <strong>2008</strong><br />

Vantaalla käytetyn kaukolämmön Martinlaakson<br />

voimalaitoksessa sähkön ja lämmön yhteistuotantona.<br />

Martinlaakson voimalaitoksessa<br />

energiantuotanto tapahtuu lähes täysin<br />

fossiilisilla polttoaineilla, minkä vuoksi lämpötuotannon<br />

energialähteitä ovat pääasiassa vain<br />

maakaasu ja kivihiili. Sähkön ja lämmönyhteistuotantotapa<br />

nostaa polttoaineen hyötysuhteen<br />

lähes 90 prosenttiin, jolloin polttoainetta<br />

säästyy kolmannes erillistuotantoon<br />

verrattuna. Päästöt vähenevät samassa suhteessa.<br />

Uuden jätevoimalan valmistuttua kivihiilen<br />

osuuden odotetaan laskevan huomattavasti.<br />

öljylämmitys<br />

13 %<br />

sähkölämmitys<br />

15 %<br />

Kuva 12. Kulutusperusteiset lämmitystapaosuudet<br />

vuonna <strong>2008</strong>. Lähde:YTV<br />

Öljy<br />

1,4 %<br />

Kivihiili<br />

39,8 %<br />

kaukolämpö<br />

72 %<br />

Kuva13. <strong>Vantaan</strong> Energian lämmöntuotanto energialähteittäin.<br />

Lähde: <strong>Vantaan</strong> Energia<br />

Bio<br />

0,2 %<br />

Maakaasu<br />

58,6 %<br />

33

4.3.3 Yhdyskunnan ilmanlaatu<br />

Ilmanlaatu vaikuttaa terveyteen, luontoon ja elinympäristön viihtyisyyteen. Välillisesti ilman<br />

pilaantuminen aiheuttaa muun muassa sairauskulujen kasvua sekä tuottavien ja suojaavien<br />

ekosysteemien vaurioitumista. Puhdas ilma on siis olennainen osa kestävää kehitystä. Ilman<br />

laatua kuvaavina mittareina käytetään raja-arvotarkastelua sekä ilmanlaatuindeksin tuloksia.<br />

Raja-arvot eivät ylittyneet Vantaalla vuonna<br />

<strong>2008</strong><br />

Kuva: <strong>Vantaan</strong> kaupungin kuvapankki<br />

Ilmanlaadulle on asetettu vuonna 2001 voimaan<br />

tulleet EU-alueen yhteiset ilmanlaadun<br />

raja-arvot. Suomessa on lisäksi määritelty kansallisia<br />

ohjearvoja, jotka on tarkoitettu ensisijaisesti<br />

ohjeeksi viranomaisille, eivätkä ne ole<br />

sitovia kuten raja-arvot. Ohjearvoja sovelletaan<br />

mm. alueiden käytön, kaavoituksen, rakentamisen<br />

ja liikenteen suunnittelussa sekä<br />

ympäristölupien käsittelyssä. Ilmanlaatuasetuksen<br />

mukaan hengitettävien hiukkasten<br />

(PM 10<br />

) vuorokausiraja-arvo ylittyy, mikäli vuoden<br />

aikana on yli 35 sellaista päivää, jolloin<br />

keskimääräinen hiukkaspitoisuus ylittää<br />

50 ug/m 3 . Typpidioksidin vuosiraja-arvo ylittyy,<br />

mikäli vuoden keskimääräinen typpidioksidipitoisuus<br />

ylittää 40 ug/m 3 .<br />

Hengitettävien hiukkasten (PM 10<br />

) osalta<br />

vuoden <strong>2008</strong> pitoisuusarvot olivat alhaisimmat,<br />

mitä Tikkurilassa on mitattu sitten vuonna<br />

1998 alkaneiden mittausten. Hengitettävien<br />

hiukkasten vuorokausiraja-arvo (50 µg/m 3 )<br />

ylittyi Tikkurilassa vain 5 kertaa, kun se ylittyi<br />

vuotta aikaisemmin 13 kertaa. Hengitettävien<br />

hiukkasten vuosikeskiarvo puolestaan oli 17<br />

µg/m3, kun se edellisvuonna oli 19 µg/m 3 .<br />

Hengitettävien hiukkasten raja-arvon ylitykset<br />

aiheutuvat pääasiassa katupölystä. Pahin<br />

aika on yleensä keväällä maali-huhtikuussa,<br />

kun jauhautunut hiekoitussepeli ja asfalttipöly<br />

nousevat ilmaan liikenteen vaikutuksesta.<br />

Vuonna <strong>2008</strong> maaliskuu oli viileä, mikä vähensi<br />

pölyämistä. Huhtikuun alussa sää lämpeni ja<br />

Tikkurilassa lähes kaikki raja-arvojen ylitykset<br />

ajoittuivat tuohon ajankohtaan.<br />

Hengitettävien hiukkasten vuorokausirajaarvot<br />

ylittyivät Itä-Hakkilassa 6 kertaa. Itä-<br />

Hakkilassa liikennemäärät ovat huomattavasti<br />

34

pienemmät kuin Tikkurilassa. Tästä voidaan<br />

päätellä, että keväinen katupöly voi aiheuttaa<br />

korkeita hengitettävien hiukkasten pitoisuuksia<br />

myös vähäliikenteisillä asuinalueilla.<br />

Ilman laatua heikentävien pienhiukkaspitoisuuksien<br />

vuosikeskiarvot olivat melko matalia<br />

kaikilla YTV:n mittausasemilla. Keskeinen syy<br />

tähän oli, että pienhiukkasia kaukokulkeutui<br />

seudulle melko alhaisina pitoisuuksina vuosikeskiarvona.<br />

Pienhiukkasten lyhytkestoisia<br />

voimakkaita kaukokulkeutumajaksoja oli kuitenkin<br />

tavanomainen määrä. Pienhiukkasten<br />

määrään vaikuttaa myös pienpoltto.<br />

Vuonna <strong>2008</strong> mitattiin pienhiukkasten pitoisuuksia<br />

siirrettävällä mittausasemalla Vantaalla<br />

Itä-Hakkilassa. Pienhiukkasten vuosikeskiarvo<br />

oli Itä-Hakkilassa 8,7 µg/m 3 , joka on<br />

toiseksi korkein verrattuna muiden YTV:n<br />

mittausasemien tuloksiin. Tämä on kuitenkin<br />

selvästi alle vuosiraja-arvon (25 µg/m 3 ) ja hieman<br />

alle WHO:n vuosiohjearvon (10 µg/m 3 ).<br />

WHO:n pienhiukkasten vuorokausiohjearvo<br />

(25 µg/m 3 ) ylittyi useina päivinä kuten muillakin<br />

YTV:n mittausasemilla.<br />

Erityisen selvästi tulisijojen käyttö näkyi<br />

kylmänä vuodenaikana, jolloin pienhiukkasten<br />

kuukausikeskiarvot olivat korkeammat<br />

kuin millään muulla YTV:n mittausasemalla.<br />

Pienpoltto näkyi myös korkeina tuntipitoisuuksina,<br />

joiden 30 µg/m3 ylittävien tuntikeskiarvojen<br />

määrä oli korkein kaikista YTV:n<br />

mittausasemista. Näiden tulosten perusteella<br />

tulisijojen päästöjen vähentämiseen tulee kiinnittää<br />

entistä enemmän huomiota.<br />

Typpidioksidin pitoisuudet aiheutuvat suurimmaksi<br />

osaksi liikenteestä. Tämän vuoksi<br />

typpidioksidipitoisuudet saattavat nousta huomattavasti<br />

ruuhka-aikoina, jolloin liikennemäärät<br />

ovat tavanomaista korkeampia. Tämä<br />

ilmiö näkyy kuvasta 15, josta erottuu typpioksidien<br />

nousu aamuruuhkan aikaan.<br />

Typpidioksidin vuosikeskiarvo oli Tikkurilassa<br />

25 µg/m 3 , joka on selvästi alle raja-arvon<br />

(40µg/m 3 ). Vuosiraja-arvo ylittyi ainoastaan<br />

Mannerheimintien vilkasliikenteisessä keskustassa.<br />

Tikkurilan typpidioksidipitoisuuden<br />

vuosikeskiarvo oli kuitenkin toiseksi korkein<br />

kaikista YTV:n mittausasemista. Se oli kuitenkin<br />

hieman alempi kuin vuotta aikaisemmin.<br />

Otsonipitoisuudet olivat edellisvuotta korkeampia.<br />

Tikkurilassa otsonipitoisuudet ylittivät<br />

neljänä päivänä terveyden suojelemiseksi<br />

annetun tavoitearvon. Otsoni oli tullut kaukokulkeutumana<br />

Itä-Euroopan tavanomaisista<br />

päästölähteistä sekä avopaloista peräisin olevista<br />

VOC- ja typenoksidipäästöistä. Muiden<br />

ilman epäpuhtauksien kuten rikkidioksidin,<br />

typpimonoksidin, hiilimonoksidin, bentseenin<br />

ja raskasmetallien arvot olivat selvästi alle annettujen<br />

raja-arvojen.<br />

Raja-arvotason ylitykset (lkm)<br />

60<br />

50<br />

40<br />

raja-arvo<br />

30<br />

20<br />

10<br />

0<br />

PM10<br />

2004 2005 2006 2007 <strong>2008</strong><br />

Kuva 14. Hengitettävien hiukkasten (PM 10<br />

)<br />

vuorokausiraja-arvojen ylitykset ja sallittujen<br />

ylitysten määrä Tikkurilassa. Lähde: YTV<br />

Kuva15. Ilmansaasteiden pitoisuudet eri vuorokaudenaikoina<br />

Tikkurilassa. Lähde:YTV<br />

35

Ilmanlaatuindeksi<br />

Ilmanlaatuindeksi kuvaa hetkellistä ilmanlaatua<br />

suhteutettuna ilmanlaadun ohje- ja rajaarvoihin.<br />

Indeksin laatuluokat määräytyvät<br />

terveysvaikutusten perusteella ja niitä on viisi:<br />

hyvä, tyydyttävä, välttävä, huono ja erittäin<br />

huono. Indeksissä tarkasteltavat epäpuhtaudet<br />

ovat rikkidioksidi (SO 2<br />

), typpidioksidi (NO 2<br />

),<br />

hiilimonoksidi (CO), otsoni (O 3<br />

), hengitettävät<br />

hiukkaset (PM 10<br />

) sekä pienhiukkaset<br />

(PM 2,5<br />

). Epäpuhtauksien indeksiarvot lasketaan<br />

tuntipitoisuuksien perusteella. Näistä<br />

korkein arvo määrää mittausaseman indeksin<br />

arvon. Tämän perusteella määritetään kyseiselle<br />

tunnille laatuluokka.<br />

Ilmanlaatuindeksillä arvioituna ilmanlaatu<br />

oli vuonna <strong>2008</strong> parempi kuin edellisinä vuosina.<br />

Tikkurilassa ilmanlaatu oli enimmäkseen<br />

tyydyttävä tammikuu-kesäkuun ja hyvä heinäkuu-joulukuun<br />

välisenä aikana. Huonojen tai<br />

erittäin huonojen tuntien määrä oli Tikkurilassa<br />

huomattavasti pienempi kuin edellisenä<br />

vuonna. Huonoja tai erittäin huonoja tunteja<br />

oli vuonna <strong>2008</strong> vain 37, kun edellisvuonna<br />

niitä oli 64.<br />

Ilmanlaatuun vaikuttaa huomattavasti säätekijät<br />

ja niiden vuodenaikaisvaihtelut. Keväällä<br />

otsonipitoisuudet kohoavat voimakkaan auringonsäteilyn<br />

seurauksena. Tämä selittää<br />

tyydyttävien tuntien lisääntymisen keväällä.<br />

Välttävien tuntien määrän kasvun aiheuttaa<br />

usein keväällä aamuruuhkan ja huonojen<br />

laimenemisolosuhteiden osuminen samaan<br />

aikaan. Ilmanlaadultaan huonojen tuntien<br />

suurin aiheuttaja on katupöly, joka on pahimmillaan<br />

juuri kevät aikaan. Keväällä ilmanlaatua<br />

voivat heikentää myös normaalia voimakkaammat<br />

kaukokulkeutumat, jotka aiheutuvat<br />

yleensä avopaloista Itä-Euroopassa.<br />

Ilman laatuluokat:<br />

Hyvä: ei todettuja terveysvaikutuksia,<br />

lieviä luontovaikutuksia pitkällä aikavälillä<br />

Tyydyttävä: hyvin epätodennäköisiä<br />

terveysvaikutuksia, lieviä luontovaikutuksia<br />

pitkällä aikavälillä<br />

Välttävä: epätodennäköistä luontovaikutuksia,<br />

selviä kasvillisuus- ja materiaalivaikutuksia<br />

pitkällä aikavälillä<br />

Huono: terveysvaikutukset mahdollisia<br />

herkillä yksilöillä, selviä kasvillisuus- ja<br />

materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä<br />

Erittäin huono: terveysvaikutukset<br />

mahdollisia herkillä väestöryhmillä, selviä<br />

kasvillisuus- ja materiaalivaikutuksia<br />

pitkällä aikavälillä<br />

Kuva 16. Ilmanlaadun jakautuminen eri ilmanlaatuluokkiin<br />

Tikkurilassa vuoden <strong>2008</strong> kuukausina.<br />

Pystyakselilla on kuvattu eri ilmanlaatuluokitusten<br />

osuus kuukauden tunneista. Lähde YTV<br />

36

4.3.4 Veden kulutus<br />

Yhdyskunnan veden kulutus kuvaa yhdyskunnan<br />

toiminnan vastuullisuutta ja ekotehokkuutta<br />

sekä välillisesti myös veden puhdistuksesta,<br />

jakelusta, kuljetuksesta jne. aiheutuvia<br />

ympäristövaikutuksia. Yhdyskunnan vedenkulutus<br />

koostuu verkostoon liittyneiden kotitalouksien,<br />

teollisuuden, maatalouden ja julkisten<br />

palveluiden käyttämästä vedestä. Vantaalla yhdyskunnan<br />

vedenkulutus on pysynyt lähestulkoon<br />

samana useiden vuosien ajan eli runsaas-<br />

sa kahdessasadassa litrassa asukasta kohti<br />

vuorokaudessa.<br />

Kotitalouksien vedenkulutuksesta ei ole pitkäaikaista<br />

seurantatietoa, mutta vuonna <strong>2008</strong><br />

kotitaloudet käyttivät keskimäärin 144 litraa<br />

vuorokaudessa asukasta kohti eli runsaat 14<br />

ämpäriä päivässä. Arvioiden mukaan vastaava<br />

luku koko maassa on 150 litraa asukasta kohti<br />

vuorokaudessa.<br />

Kuva 17. Yhdyskunnan veden kulutus Vantaalla. Lähde: Vantaa Vesi<br />

300<br />

vedenkulutus l/as/vrk<br />

250<br />

200<br />

150<br />

100<br />

50<br />

0<br />

1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 <strong>2008</strong><br />

Kuva: <strong>Vantaan</strong> kaupungin kuvapankki<br />

37

4.3.5 Yhdyskunnan jätevesikuormitus<br />

Jätevesikuormituksella kuvataan yhdyskunnan<br />

vesistökuormitusta ja vaikutusta rehevöitymiskehitykseen.<br />

Mittareina käytetään kunnallisen<br />

jätevedenpuhdistamon aiheuttamaa fosforin,<br />

typen ja biologisen hapenkulutuksen (BHK)<br />

kuormitusta.<br />

Vantaalla ei ole omaa jätevedenpuhdistamoa,<br />

vaan vedet johdetaan Espoon Veden<br />

Suomenojan ja Helsingin Veden Viikinmäen<br />

puhdistamoille. Vuonna <strong>2008</strong> jätevesien kokonaismäärä<br />

Vantaalla oli 18,6 milj. m³ eli hieman<br />

enemmän kuin vuonna 2007 (17,9 milj.<br />

m³). <strong>Vantaan</strong> länsiosien jätevedet, 5,4 milj. m³,<br />

johdettiin Suomenojalle ja keski- ja itäosien jätevedet,<br />

13,2 milj. m³, Viikinmäkeen.<br />

3<br />

2 ,5<br />

2<br />

1,5<br />

1<br />

0 ,5<br />

0<br />

Vuosi<br />

g/as/vrk<br />

2 ,4 6<br />

1,7 4 1,6 2<br />

1,9 1<br />

1,6 3<br />

2 0 0 4 2 0 0 5 2 0 0 6 2 0 0 7 2 0 0 8<br />

Vuonna <strong>2008</strong> <strong>Vantaan</strong> jätevesien aiheuttama<br />

fosfori-, typpi ja BHK- kuormitus olivat edellisvuotta<br />

pienempiä ja samalla tasolla kuin<br />

vuonna 2006. Vuoden 2007 arvoja nosti sateisuus.<br />

Vesistöön johdettavalle jätevedelle asetetaan<br />

vähimmäisvaatimukset jätevedenpuhdistamoiden<br />

ympäristölupia myönnettäessä.<br />

Vaatimukset ovat orgaanisten aineiden ja ravinteiden<br />

enimmäispitoisuuksia (mg/l) ja poistotehoja<br />

(%). Lisäksi valtioneuvoston asetus<br />

nro 888/2006 asettaa vaatimukset jäteveden<br />

kiintoaineelle, BOD7:lle ja CODCr:lle ja ravinteille.<br />

Suomenojan ja Viikinmäen aiheuttamat<br />

kuormitukset ovat pysyneet ohjearvojen alapuolella.<br />

Kunnallisen jätevesiviemärin ulkopuolella<br />

on Vantaalla edelleen noin 4000 asukasta eli<br />

1500 asuinkiinteistöä.<br />

Kuva 18. <strong>Vantaan</strong> jätevedenkuormitus Viikinmäen<br />

ja Suomenojan puhdistamoilla, biologinen<br />

hapenkulutus (g/as/vrk). Lähde: <strong>Vantaan</strong> Vesi<br />

g/as/vrk<br />

0 ,12<br />

0 ,10<br />

0 ,1<br />

0 ,0 9 0 ,0 8<br />

0 ,0 8<br />

0 ,0 7 0 ,0 6<br />

0 ,0 6<br />

0 ,0 4<br />

0 ,0 2<br />

0<br />

Vuosi 2 0 0 4 2 0 0 5 2 0 0 6 2 0 0 7 2 0 0 8<br />

Kuva 19 <strong>Vantaan</strong> jätevedenkuormitus Viikinmäen<br />

ja Suomenojan puhdistamoilla, Fosfori<br />

(g/as/vrk). Lähde: <strong>Vantaan</strong> Vesi<br />

3<br />

2,5<br />

2<br />

g/as/vrk<br />

2,62<br />

2,27<br />

2,02<br />

2,11<br />

1,78<br />

1,5<br />

1<br />

0,5<br />

0<br />

Vuosi 2004 2005 2006 2007 <strong>2008</strong><br />

Kuva 20. <strong>Vantaan</strong> jätevedenkuormitus Viikinmäen<br />

ja Suomenojan puhdistamoilla, Typpi<br />

(g/as/vrk) Lähde: <strong>Vantaan</strong> Vesi<br />

38

4.3.6 Yhdyskunnan jätteet<br />

Yhdyskunnan jätemäärä kuvaa yhdyskunnan<br />

kulutuskäyttäytymistä ja tuotantorakennetta<br />

sekä välillisesti jätteistä aiheutuvia ympäristöhaittoja,<br />

kuten vesistöhaittoja, kaatopaikko- jen<br />

kasvavaa tilantarvetta ja ilmastonmuutoksen<br />

kiihtymistä. Yhdyskuntajätteellä tarkoitetaan<br />

kotitalouksista peräisin olevaa sekajätettä ja<br />

siihen rinnastettavaa kaupan ja teollisuuden jätettä,<br />

joka loppusijoitetaan kaatopaikalle.<br />

Pää<strong>kaupunki</strong>seudulla jätehuollon järjestäminen<br />

kuuluu pää<strong>kaupunki</strong>seudun yhteistyövaltuuskunnalle<br />

(YTV). YTV:n alueella asuu<br />

yli miljoona asukasta ja se on kotipaikkana yli<br />

50 000:lle yritykselle. Nämä yhdessä tuottavat<br />

jätettä yli miljoona tonnia vuosittain ja tästä<br />

määrästä noin puolet päätyy YTV:n jätteenkäsittelykeskukseen<br />

Espoon Ämmässuolle.<br />

Vuonna <strong>2008</strong> Ämmässuolle päätyi yhdyskuntajätettä<br />

362 kg pää<strong>kaupunki</strong>seudun asukasta<br />

kohti, mikä oli kymmenen kiloa enemmän<br />

henkeä kohti kuin vuotta aikaisemmin.<br />

4.3.7 Vuoden <strong>2008</strong> toimia ympäristökuormituksen<br />

vähentämiseksi<br />

Vesiensuojelutyön vuosi <strong>2008</strong><br />

Vuosi <strong>2008</strong> on vesiensuojelutyön kannalta erittäin<br />

merkittävä. Vuoden <strong>2008</strong> aikana valmisteltiin<br />

kaupungin hulevesiohjelma sekä <strong>Vantaan</strong><br />

pienvesiselvitys laajana kaupungin<br />

sisäisenä yhteistyönä. Myös haja-asutusalueen<br />

pienpuhdistamojen toimivuudesta teetettiin<br />

selvitys.<br />

Hulevedet eli esimerkiksi maan pinnalta, rakennuksen<br />

katolta tai muilta vastaavilta pinnoilta<br />

pois johdettavat sade- ja sulamisvedet,<br />

ovat kasvava haaste koko <strong>kaupunki</strong>rakenteelle,<br />

mutta erityisesti tiivistyville pientaloalueilla.<br />

Hulevesien johtaminen sellaisenaan suoraan<br />

vesistöön, johtaa muun muassa veden laadun<br />

heikkenemiseen, eroosion lisääntymiseen, vesien<br />

lämpenemiseen ja tulvien lisääntymiseen.<br />

<strong>Vantaan</strong> hulevesiohjelman mukaan <strong>Vantaan</strong><br />

maankäytössä hulevesien hallinnan suuria<br />

haasteita ovat esimerkiksi lentokenttä ja sitä<br />

ympäröivät laajoista halleista ja asfalttipinnois-<br />

400<br />

350<br />

300<br />

250<br />

200<br />

150<br />

100<br />

50<br />

0<br />

Vuosi<br />

kg/as/a<br />

2004 2005 2006 2007 <strong>2008</strong><br />

Kuva 21. Ämmässuolle loppusijoitetun jätteen<br />

määrä pää<strong>kaupunki</strong>seudun asukasta kohti.<br />

Lähde: YTV<br />

ta rakentuvat logistiikka-alueet ja kaupan suuryksiköt.<br />

Yleensäkin laajat rakennetut asfalttija<br />

kattopinta-alat lisäävät virtaamia ja myös<br />

hulevesien haitta-aineita.<br />

Hulevesiohjelmassa esitetään hulevesien kokonaisvaltaiseen<br />

hallintaan liittyvät tavoitteet<br />

ja toimenpiteet sekä tavoiteaikataulu.<br />

Hulevesiohjelman päätavoitteet ovat: 1.<br />

Hulevesien hallinnan parantaminen ja hulevesitulvien<br />

vähentäminen,<br />

2. Hulevesien laadun parantaminen ennen<br />

vesistöön laskemista,<br />

3. Kaupunkiluonnon monimuotoisuuden<br />

lisääminen,<br />

4. Pohjaveden laadun parantaminen ja<br />

pohjaveden pinnantason säilyttäminen,<br />

5. Vesialueiden arvostuksen nostaminen<br />

ja huleveden hyödyntäminen positiivisena<br />

resurssina,<br />

6. Toimiva viranomaisyhteistyö ja tiedonkulun<br />

parantaminen hulevesiasioissa ja<br />

7. <strong>Vantaan</strong> hulevesiin liittyvän toimintamallin<br />

kehittäminen. Tavoitteiden toteuttamiseksi<br />

ohjelmassa on esitetty 50 toimenpidettä.<br />

39

Kuva: <strong>Vantaan</strong> kaupungin kuvapankki<br />

Euroopan Unionin vesipuitedirektiivin mukaan<br />

sisävesien ja rannikkoalueiden tulisi olla<br />

hyvässä ekologisessa tilassa vuoteen 2015 mennessä.<br />

Lisäksi Uudenmaan ympäristökeskuksen<br />

vesienhoitosuunnitelma edellyttää, että vesienhoitoalueen<br />

taajamissa kiinnitetään<br />

nykyistä enemmän huomiota hulevesien käsittelyyn.<br />

Haja-asutusalueen pienpuhdistamojen toimivuutta<br />

selvitettiin kesällä <strong>2008</strong><br />

<strong>Vantaan</strong> ympäristökeskus teetti kesällä <strong>2008</strong><br />

valvontatarkkailun, jossa seurattiin kahdenkymmenen<br />

omakotitalon jätevesien käsittelymenetelmän<br />

toimivuutta. Kohteet sijaitsivat<br />

Länsi-Vantaalla Seutulan-Keimolan alueella<br />

sekä Itä-Vantaalla Sotungin-Ojangon alueella.<br />

Kaikki tutkitut jätevesijärjestelmät oli rakennettu<br />

uuden jätevesiasetuksen voimaantulon<br />

jälkeen.<br />

Kartanonkosken hulevesialtas<br />

Mukana tarkkailussa oli panospuhdistamoita<br />

ja joko kaikille jätevesille tai harmaille vesille<br />

eli astianpesu-, pyykinpesu- ja suihku ynnä<br />

muille pesuvesille rakennettuja maasuodattamoita.<br />

Tutkittujen panospuhdistamoiden puhdistustulos<br />

vaihteli huonosta hyvään. Hyvin toimivat<br />

sellaiset panospuhdistamot, joissa asukkaat<br />

olivat perehtyneet niiden hoitoon ja<br />

huoltoon. Näitä puhdistamoita tarkkailtiin viikoittain,<br />

sakokaivot tyhjennettiin tarpeeksi<br />

usein, kemikaalia lisättiin tarvittaessa ja laitteistoa<br />

huollettiin säännöllisesti. Jos panospuhdistamon<br />

puhdistustulos oli ollut huono, syynä<br />

oli liian alhainen pH, kemikaalin liian vähäinen<br />

annostus, lietteen liian suuri määrä puhdistamossa,<br />

hulevesien pääsy puhdistamoon<br />

tai se, että puhdistamon toiminta ei ollut vielä<br />

vakiintunut.<br />

40

Jätevoimalan sijoituspaikaksi varmistui <strong>Vantaan</strong><br />

Långmosseberg<br />

Pää<strong>kaupunki</strong>seudun yhteistyövaltuuskunnan<br />

(YTV) hallitus päätti kokouksessaan 19.12.<strong>2008</strong><br />

valita <strong>Vantaan</strong> Energian jätteitä hyödyntävän<br />

voimalan toteuttajaksi. <strong>Vantaan</strong> Energia rakentaa<br />

jätevoimalan Itä-<strong>Vantaan</strong> Långmossebergenin<br />

alueelle Kehä III:n ja Porvoonväylän risteykseen.<br />

Voimala on tarkoitus käynnistää<br />

vuonna 2014.<br />

Uusi laitos tuottaa lämpöä 740 GWh ja sähköä<br />

500 GWh vuodessa, joka vastaa noin puolta<br />

<strong>Vantaan</strong> vuotuisesta lämmön- ja sähköntuotannosta.<br />

Jätevoimala korvaa Martinlaakson<br />

voimalaitoksen viimeistään vuonna 2015 käyttöikänsä<br />

loppuun tulevan yhden tuotantoyksikön.<br />

<strong>Vantaan</strong> Energian kokonaispäästöt vähenevät<br />

Vantaalla noin 20 prosenttia nykyisestä.<br />

Päästöjen vähentyminen johtuu pääasiassa kivihiilen<br />

käyttötarpeen vähentymisestä, joka<br />

tulee olemaan noin 30 prosenttia. Tulevan jätevoimalan<br />

päästöjen haitallisten aineiden pitoisuudet<br />

alittavat selvästi ilmanlaadun ohje- ja<br />

raja-arvot.<br />

Jätteenpoltto ei vähennä kierrätystä, vaan<br />

sen tarkoituksena on korvata nykyistä kaatopaikkakäsittelyä.<br />

Jätteenkäsittelykäsittelykapasiteetti<br />

on 320 000 tonnia vuodessa, joka on<br />

enemmän kuin vuonna <strong>2008</strong> Ämmässuon kaatopaikalle<br />

sijoitetun sekajätteen määrä 267 000<br />

tonnia.<br />

YTV jatkaa työtä jätteiden määrän vähentämiseksi<br />

YTV on varannut vuosille <strong>2008</strong>-2010 yli miljoona<br />

euroa työhän, jonka tarkoituksena on<br />

jätteiden kokonaismäärän vähentämiseksi pää<strong>kaupunki</strong>seudulla.<br />

Keskeistä työssä on tiedon<br />

levittäminen jo valmistuneista materiaaleista<br />

ja toimintamalleista erityisesti kotitalouksille<br />

ja oppilaitoksille sekä jatkaa edelleen jo tuotettujen<br />

opetusmateriaalien päivittämistä ja täydentämistä<br />

Tavoitteena on, että asukkaat ja päättäjät<br />

osaavat ja toimivat kuluttaen kohtuullisesti ja<br />

luonnonvaroja säästäen. Lisäksi pyritään siihen,<br />

että syntyvä jätemäärä suhteessa tuotantoon<br />

ja asukasmäärään on pienentynyt. Jätemäärien<br />

vähentäminen on myös osa<br />

pää<strong>kaupunki</strong>seudun kuntien ohjelmaa ilmastonmuutoksen<br />

torjunnassa.<br />

Aluekeräyspisteiden uudistus jatkui<br />

Kierrätettävien jätteiden keräyspisteiden uudistusta<br />

jatkettiin vuonna <strong>2008</strong>. Vanhempiin<br />

keräyspisteisiin verrattuna uudistetuissa kerätään<br />

useampia eri kierrätettäviä materiaaleja,<br />

kuten keräyspaperia, keräyskartonkia, pienmetallia,<br />

väritöntä sekä värillistä lasia, paristoja ja<br />

joissakin pisteissä vaatteita. Pisteissä on myös<br />

roska-astia muovikasseille.<br />

Vuoden <strong>2008</strong> lopussa pää<strong>kaupunki</strong>seudulla<br />

oli käytössä oli 35 uudistettua isoa aluekeräyspistettä<br />

eri puolilla pää<strong>kaupunki</strong>seutua. Lähivuosien<br />

tavoitteena on rakentaa pää<strong>kaupunki</strong>seudulle<br />

yhteensä 150 isoa aluekeräyspistettä ja<br />

noin 300 paperinkeräyspistettä.<br />

Paperikeräys tehostui vuonna <strong>2008</strong><br />

YTV, <strong>Vantaan</strong> <strong>kaupunki</strong> ja Paperinkeräys Oy<br />

uudistavat yhdessä paperinkeräyspisteitä Vantaalla.<br />

Kaupungin alueella pitkään olleita paperinkeräysastioita<br />

on poistettu toukokuussa.<br />

Niiden tilalle on toimitettu yhtenäiset, entistä<br />

tilavammat Paperinkeräys Oy:n keräyssäiliöt.<br />

Samalla osa keräyspaikoista on muuttunut. Keräyspaikkoja<br />

on tällä hetkellä noin 130.<br />

Jätelain mukaan keräyspaperi on hyödynnettävä<br />

aina, kun se on teknisesti mahdollista.<br />

Kaatopaikalla lahoava paperi kiihdyttää ilmastonmuutosta.<br />

Entistä tilavampien säiliöiden<br />

ansiosta keräysyrittäjän ajaminen aluekeräyspisteillä<br />

harvenee, mikä myös säästää ympäristöä<br />

ja ilmastoa<br />

Vantaa aloitti asemakaavoituksen sorttiasemaa<br />

varten<br />

Vantaa aloitti vuonna <strong>2008</strong> asemakaavoituksen<br />

Ruskeasannan Sortti-asemaa varten. Kotitalouksien<br />

pieniä jätekuormia vastaanottavien<br />

Sortti-asemien kävijämäärät pää<strong>kaupunki</strong>seudulla<br />

kasvoivat vuonna <strong>2008</strong> edellisten vuosien<br />

mukaan, joskin loppuvuodesta kävijämäärät<br />

alkoivat laman myötä vähentyä. Vuonna<br />

<strong>2008</strong> asiakaskäyntejä oli noin 252 400 eli<br />

41

15 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna.<br />

Sortti-asemat sijaitsevat Helsingissä Konalassa<br />

ja Kivikossa ja Espoossa Ämmässuolla. Kirkkonummen<br />

Sortti-aseman rakentamisesta tehtiin<br />

suunnitelma.<br />

KAPU-hankkeen toinen vaihe aloitettiin<br />

Katupölyn vähentäminen kevätpuhdistuksen<br />

ja talvikunnossapidon avulla - Tutkimus ja kehittämisprojektissa<br />

(KAPU) aloitettiin vuoden<br />

<strong>2008</strong> alussa uusi KAPU2-hanke. KAPU2-<br />

hankkeen suunnittelussa ja toteutuksessa hyödynnetään<br />

lokakuussa 2007 päättyneen KA-<br />

PU-hankkeen kokemuksia ja tuloksia.<br />

KAPU-hankeessa tutkittiin katupölyn määrää<br />

ja koostumusta työhön soveltuvissa kohteissa<br />

Helsingissä, Vantaalla, Espoossa, Tampereella,<br />

Riihimäellä ja Keravalla.<br />

KAPU-hankkeen kohteiksi valituilla katuosuuksilla<br />

suunniteltiin talvikunnossapidon ja<br />

kevätpuhdistuksen sekä pölyn sitomisen toimenpiteet<br />

normaalikäytännön puitteissa tutkimuksen<br />

tarpeet huomioon ottaviksi. Kaikista<br />

toimenpiteistä pidettiin tarkkaa kirjanpitoa.<br />

Lisäksi kokeiltiin uusia menetelmiä ja laitteistoja.<br />

Myös perusteellinen ilmanlaadun ja meteorologinen<br />

tieto kerättiin tutkimustulosten<br />

tulkinnan avuksi. Varsinainen katupölyn tutkimus<br />

tehtiin pääosin Stadian Nuuskija-autolla,<br />

joka on monipuolisella ilmanlaadun ja meteorologian<br />

mittauslaitteistolla varustettu liikkuva<br />

laboratorio.<br />

KAPU2-hankkeen yleisinä tavoitteina on<br />

tutkia, miten talvikunnossapidon toimenpiteet<br />

ja katujen kevätpuhdistus vaikuttavat PM 10<br />

katupölyn<br />

määrään ja koostumukseen sekä selvitetään<br />

nykykäytäntöjä ja uusia menetelmiä vähentää<br />

pölyn määrää. Hankkeessa painotetaan<br />

erityisesti uusien tekniikoiden ja käytäntöjen<br />

löytymistä. Työn aikana selvitetään rakennustyömaiden<br />

pölyongelmia ja tapoja torjua niitä<br />

sekä kehitetään kaupungeille tehokkaimpia<br />

hallintomalleja katupölyongelmien torjumiseksi.<br />

Hankkeessa käytetyt mittausmenetelmät<br />

on sovellettavissa puhdistuksen laadunvalvonnassa<br />

ja tätä tarkoitusta varten kehitetään soveltuvat<br />

kriteerit. KAPU2-hanke käynnistyi<br />

vuoden <strong>2008</strong> alussa ja valmistuu lokakuun<br />

2009 loppuun mennessä.<br />

<strong>Vantaan</strong> <strong>kaupunki</strong> ja kauppa- ja teollisuusministeriö<br />

solmivat energiatehokkuussopimuksen<br />

<strong>Vantaan</strong> <strong>kaupunki</strong> ja kauppa- ja teollisuusministeriö<br />

solmivat kesällä <strong>2008</strong> energiatehokkuussopimuksen.<br />

Energiatehokkuussopimuksessa<br />

asetettiin <strong>Vantaan</strong> kaupungin<br />

energiankulutukselle 9 prosentin kokonaissäästötavoite<br />

vuoteen 2016 mennessä. Energiantehokkuussopimuksen<br />

säästötavoitteiden<br />

saavuttamiseksi laadittiin energiansäästön toimintasuunnitelma<br />

vuosille <strong>2008</strong>-2016. Tämä<br />

toimintasuunnitelma on jatkoa vuonna 2000<br />

laaditulle energiasäästöohjelmalle, joka pohjautui<br />

silloiseen vastaavaan energiansäästösopimukseen.<br />

Uudessa toimintasuunnitelmassa on kartoitettu<br />

keinoja tehostaa kaupungin palvelurakennusten<br />

energiankäyttöä, parantaa kiinteistöjen<br />

energiatehokkuutta sekä vähentää<br />

katuvalaistuksen aiheuttamaa sähkönkulutusta.<br />

Lyhyen tähtäimen toimenpiteitä ovat lähtötietojen<br />

kartoitus energiatehokkuussuunnitteluun,<br />

aikaisempien energiansäästötoimien<br />

vaikutusten tarkastelu, energiakatselmusten<br />

suorittaminen, osallistuminen energiansäästöön<br />

ja ilmastosopimuksen mukaisesti hiilidioksidi<br />

päästöjen alentamiseen tähtääviin kehitys-<br />

ja pilottihankkeisiin, energiankulutuksen<br />

seurannan parantaminen sekä käyttöönottokatselmusten<br />

suorittaminen valmistuneissa yli<br />

1000 m 2 uusissa, peruskorjatuissa ja käyttötarkoitukseltaan<br />

muuttuneissa rakennushankkeissa.<br />

Pitkäntähtäimen toimenpiteitä ovat rakennusautomaatiojärjestelmien<br />

täysimääräinen<br />

hyödyntäminen kiinteistöjen käytönohjauksessa<br />

ja energiankulutuksen optimoinnissa,<br />

elinkaarikustannusten ja energiankulutuksen<br />

vähentämiseen tähtäävät toimenpiteet uudisrakennus-<br />

ja perusparannusinvestoinneissa,<br />

uusiutuvien energialähteiden käyttöönottaminen,<br />

tilakeskuksen oman energiakäytön optimointi,<br />

energiankulutuksen huomioiminen<br />

laitehankinnoissa, tarpeettomista kiinteistöistä<br />

luopuminen sekä katuvalaistuksen energiansäästön<br />

tehostaminen.<br />

42

Passiivitalo (kuva Paroc Oy Ab)<br />

Suomen ensimmäisen matalaenergisen passiivitalon<br />

rakentaminen alkoi Vantaalla<br />

<strong>Vantaan</strong> Simonkylään aloitettiin vuonna <strong>2008</strong><br />

Suomen ensimmäisen matalaenergisen passiivitalon<br />

rakentaminen. Paritalon kerrosala on<br />

233 neliötä ja kokonaisala 466 neliötä. Tilavuutta<br />

talolla on 1550 kuutiota. Talo on kivirakenteinen<br />

ja se valmistui keväällä 2009.<br />

Passiivitalo on suunniteltu siten, että sen<br />

energiakulutus on noin 25 prosenttia voimassa<br />

olevasta rakennusmääräyksistä. Passiivitalon<br />

ulkoseinän, ylä- ja alapohjan sekä liittymien ilmanpitävyys<br />

ja lämmöneristys sekä lämmön<br />

talteenotto varmistavat sen, ettei lämpö karkaa<br />

rakennuksesta. Näin rakennuksen tarvitsema<br />

lämmitysenergiamäärä on huomattavasti alhaisempi<br />

kuin normaalin asuinrakennuksen.<br />

Passiivitalossa ei tarvita perinteistä lämmönjakojärjestelmää<br />

ollenkaan ja asuinrakennus<br />

lämpenee muun muassa sisällä vaikuttavista<br />

ihmisistä, eläimistä, kodinkoneista ja<br />

valaistuksesta syntyvällä hukkaenergialla.<br />

Passiivitalossa energiansäästö on huomattava.<br />

Alustavien laskelmien mukaan 190 neliön<br />

passiivitalon asuntokohtainen vuotuinen lämmitysenergian<br />

tarve on noin 3800 kWh, kun<br />

taas normaalin sähkölämmitteisen omakotitalon<br />

vuosittainen energiakulutus lämmittämiseen<br />

on noin 15 200 kWh. Tämän uudenlaisen<br />

paritalohankkeen toteuttivat eristevalmistaja<br />

Paroc ja VTT sekä Vuoritsalon ja Tuomisen<br />

perheet.<br />

43

Marja-<strong>Vantaan</strong> suunnittelu etenee<br />

Tulevan Kivistön aseman ympärille sijoittuvan<br />

Marja-<strong>Vantaan</strong> keskustan asuinalueen kansainvälisen<br />

arkkitehtikilpailun voitti Arkkitehtitoimisto<br />

Harris-Kjisik, jonka kanssa<br />

<strong>kaupunki</strong> jatkaa alueen suunnittelua. Voittajaehdotukseen<br />

sisältyy ajatus monimuotoisesta<br />

<strong>kaupunki</strong>ympäristöstä, jonka voima perustuu<br />

kaarevien rakennusten ja perinteisen ruutukorttelimallin<br />

yhdistämiseen sekä aukioiden ja<br />

puistojen liittymisestä kävely- ja pyöräily-reittien<br />

<strong>kaupunki</strong>puroihin. Puiden reunustama<br />

bulevardi muodostaa liikenteen selkärangan,<br />

jota tonttikadut ja pihakadut täydentävät.<br />

Marja- <strong>Vantaan</strong> energiatehokkuus on hoidettu<br />

sopimusmenettelyllä maanomistajan<br />

kanssa. Sopimuksessa on Marja-<strong>Vantaan</strong> projektinjohtaja<br />

Reijo Sandbergin mukaan velvoite<br />

liittää rakennukset kaukolämpöön, jos vaihtoehtona<br />

ei ole maalämpö tai muu uusiutuva<br />

energiamuoto. Rakennuksilta edellytetään<br />

B-energialuokkaa ja vuoden 2010 jälkeen ympäristöministeriön<br />

määräyksien mukaista tasoa.<br />

Rakennusten julkisivujen käyttöikävaatimus<br />

on parvekkeita lukuun ottamatta 100<br />

vuotta.<br />

Sandberg kertoo, että <strong>kaupunki</strong> on tilannut<br />

yhdessä <strong>Vantaan</strong> Energian kanssa VTT:ltä selvityksen<br />

energiamuodoista ja -lähteistä. Käynnissä<br />

olevan esiselvityksen perusteella tutkitaan<br />

tarkemmin kallioperästä saatavan<br />

maalämmön mahdollisuutta. (Rakennuslehti,<br />

31.10.<strong>2008</strong>)<br />

Marja-<strong>Vantaan</strong> ensimmäisen asuntoalueen<br />

Keimolanmäen asemakaavoitus on edennyt<br />

päätöskäsittelyyn. Alueen toteuttamissopimuksessa<br />

on kiinnitetty erityistä huomiota<br />

muun muassa energiatehokkuuteen. Alueen<br />

talojen hyvän energiatehokkuuden lisäksi<br />

asuntoihin on tulossa muun muassa huoneistokohtainen<br />

kylmän ja lämpimän vedenkulutuksen<br />

mittaus.<br />

Keimolanmäki (Arkkitehtitoimisto Hannu Jaakkola Oy)<br />

44

4.4 Liikkumisen kestävyys<br />

Liikenne on yhdessä lämmön- ja sähkövoimantuotannon kanssa<br />

yhdyskuntien suurin energiankuluttaja ja päästöjen aiheuttaja.<br />

Yhdyskunnan kestävyyttä kuvaa se, kuinka suuri osa kuljetuista<br />

matkoista tehdään käyttäen kevyttä liikennettä tai<br />

joukkoliikennettä. Kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen kasvattamiseen<br />

voidaan vaikuttaa maankäytön ja liikenteen suunnittelulla<br />

sekä ohjaamalla liiketoiminnan kasvu <strong>kaupunki</strong>keskustoihin<br />

ja suurimpien asuinalueiden aluekeskuksiin.<br />

4.4.1 Autoistuminen<br />

Autoistuminen kuvaa liikenteen tilantarvetta<br />

ja sen aiheuttamia päästöjä ja melua. Se kertoo<br />

myös maankäytön suunnittelusta, palveluiden<br />

saavutettavuudesta sekä joukkoliikenteen tarpeesta.<br />

Autoliikenteen kasvu liittyy oleellisesti<br />

nykyiseen elämäntapaan, esimerkiksi lisääntyvä<br />

vapaa-aika lisää henkilöautoliikenteen määrää.<br />

Vantaalaiset omistivat vuoden <strong>2008</strong> lopussa<br />

480 autoa tuhatta asukasta kohti ja automäärän<br />

tasainen kasvu edellisiin vuosiin verrattuna<br />

jatkui. Toisaalta ajoneuvohallintokeskuksen<br />

mukaan loppuvuodesta <strong>2008</strong> lama alkoi näkyä<br />

ensirekisteröityjen ajoneuvojen määrän kasvun<br />

hidastumisena.<br />

600<br />

Henkilöautoja/1000 asukasta<br />

500<br />

400<br />

300<br />

200<br />

100<br />

0<br />

2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 <strong>2008</strong><br />

Kuva 22. Vantaalla rekisteröityjen henkilöautojen<br />

määrän kehitys. Lähde: Ajoneuvohallinto<br />

45

4.4.2 Joukkoliikenteen matkustajamäärät<br />

Joukkoliikenteen matkustajamäärillä kuvataan<br />

<strong>kaupunki</strong>laisten liikkumistottumuksia, liikkumistavan<br />

valintoja ja joukkoliikenteen toimivuutta.<br />

Joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn<br />

lisääminen on keskeisiä tavoitteita <strong>kaupunki</strong>en<br />

<strong>kestävän</strong> <strong>kehityksen</strong> edistämisessä, sillä henkilöautojen<br />

vähentyessä liikenteen hiilidioksidipäästöt<br />

pienenvät, <strong>kaupunki</strong>-ilman laatu paranisi,<br />

liikennemelu vähenisi ja kaupungeissa<br />

vapautuisi lisää tilaa autojen parkkipaikkojen<br />

vähentyessä.<br />

Vantaalla, kuten Espoossa ja Helsingissä sekä<br />

<strong>kaupunki</strong>en sisäisen, että ulkoisen joukkoliikenteen<br />

järjestämisestä huolehtii YTV. Tämän<br />

vuoksi pää<strong>kaupunki</strong>seudulta ei ole<br />

saatavissa kuntakohtaisia tilastoja seutuliikenteestä.<br />

Kunnittain voidaan seurata vain sisäisen<br />

liikenteen matkoja, mikä aliarvio todellisen<br />

joukkoliikenteen määrää.<br />

Vuonna <strong>2008</strong> <strong>Vantaan</strong> sisäisillä linjoilla oli<br />

12 miljoonaa matkaa, jossa oli kasvua edellisvuodesta<br />

3,2 prosenttia. Asukasta kohti laskettuna<br />

matkoja tehtiin 0,18 vuorokaudessa eli saman<br />

verran kuin vuotta aikaisemmin. Tehtyjen<br />

matkojen määrään ei ole otettu huomioon liikennevälineen<br />

vaihtoa matkan aikana.<br />

4.4.3 Kevyen liikenteen verkon pituus<br />

Kevyen liikenteen verkon pituus kuvaa pyrkimystä<br />

edistää ympäristöystävällistä liikkumista.<br />

Kattavan kevyen liikenteen verkko mahdollistaa<br />

pyöräilyn valinnan kulkumuodoksi.<br />

Vantaalla oli vuoden <strong>2008</strong> lopussa 571 km<br />

pyöräteitä eli 2,9 metriä asukasta kohti. Väestömäärä<br />

ja pyöräteiden pituus ovat kasvaneet viimeiset<br />

neljä vuotta samassa suhteessa.<br />

sisäisiä matkoja/asukas/vrk<br />

0,25<br />

600<br />

kilometriä<br />

metriä / asukas<br />

3,5<br />

0,2<br />

500<br />

3<br />

0,15<br />

0,1<br />

400<br />

300<br />

200<br />

2,5<br />

2<br />

1,5<br />

1<br />

0,05<br />

100<br />

0,5<br />

0<br />

Vuosi<br />

2004 2005 2006 2007 <strong>2008</strong><br />

0<br />

2004 2005 2006 2007 <strong>2008</strong><br />

0<br />

Kuva 23. Sisäisen joukkoliikenteen matkat Vantaalla.<br />

Lähde: YTV<br />

Kuva 24. Pyörätieverkon kokonaispituus ja pituus<br />

asukasta kohti Vantaalla<br />

Lähde: <strong>Vantaan</strong> <strong>kaupunki</strong>, liikennesuunnittelu<br />

46

4.4.4 Liikkumisen tehokkuuteen liittyviä uutisia vuodelta <strong>2008</strong><br />

Kehäradan rahoitus ja rakentaminen varmistuivat<br />

Vuoden <strong>2008</strong> lopussa Eduskunta päätti Kehäradan<br />

valtion osuuden rahoituksesta. Budjettipäätös<br />

oli 404 miljoonaa euroa. Rahoitus jaetaan<br />

valtion ja <strong>Vantaan</strong> kaupungin kesken.<br />

Kehäradan rakentaminen alkoi huoltotunneleiden<br />

louhinnalla keväällä 2009. Rata otetaan<br />

käyttöön vuoden 2014 puolivälissä. Kehärataprojekti<br />

toteutetaan Ratahallintokeskuksen<br />

johdolla. Sopimuskumppaneina ovat <strong>Vantaan</strong><br />

<strong>kaupunki</strong>, Tiehallinto ja Finavia.<br />

Kehärata on koko pää<strong>kaupunki</strong>seudun liikennejärjestelyihin<br />

sisältyvä tärkeä, poikittainen<br />

raideyhteys. Se on samalla raideyhteys<br />

Helsinki-Vantaa lentoasemalle sekä tärkeä <strong>kaupunki</strong>rata,<br />

joka tuo joukkoliikenteen potentiaalisiksi<br />

päivittäisiksi käyttäjiksi 200 000 asukasta<br />

ja 200 000 työpaikkaa. Sen toteutukseen<br />

sisältyvät rata ja siihen liittyvät asemat katu-,<br />

liityntäpysäköinti- ja tiejärjestelyineen, Tikkurilan<br />

matkakeskus sekä Kehäradan edellyttämät<br />

tiejärjestelyt, joista suurin on Hämeenlinnanväylän<br />

(vt 3) kehittäminen Marja-<strong>Vantaan</strong><br />

ydinalueella Kivistössä. Kehärata myös yhdistää<br />

<strong>Vantaan</strong>kosken radan lentoaseman kautta<br />

päärataan.<br />

Kehärata on kaksiraiteinen, 18 kilometriä<br />

pitkä rata. Se laskeutuu tunneliin lentoaseman<br />

ensimmäinen kiitotien eteläpuolella alittaen<br />

lentoaseman alueen. Rata nousee pintaan jälkeen<br />

Ruskeasannassa Tuusulan väylän itäpuolella.<br />

Tunneliosuuden kokonaispituus on seitsemän<br />

kilometriä ja se sisältää Aviapoliksen ja<br />

Lentoaseman asemat sekä Ruskeasannan asemavarauksen.<br />

Lentoaseman asema<br />

Kuva: PES -arkkitehdit<br />

47

Laaja liikennetutkimus <strong>2008</strong> valottaa asukkaiden<br />

liikkumistottumuksia<br />

Pää<strong>kaupunki</strong>seudun yhteistyövaltuuskunta jatkoi<br />

vuonna <strong>2008</strong> edellisenä vuonna alkanutta<br />

laajaa liikennetutkimusta, jossa pyritään saamaan<br />

mahdollisimman monipuolinen kuva<br />

seudun nykyisestä liikkumisesta. Tutkimuksen<br />

tuloksia käytetään myös pää<strong>kaupunki</strong>seudun<br />

työssäkäyntialueen liikenne-ennustemenettelyjen<br />

tekoon. LITU <strong>2008</strong> liikennetutkimus kestää<br />

kaikkiaan noin kolme vuotta ja sisältää<br />

useita erityyppisiä osatutkimuksia<br />

Liikennetutkimuksen merkittävimpiä osatutkimuksia<br />

ovat asukkaiden liikkumista kartoittava<br />

henkilöhaastattelututkimus sekä ajoneuvo-<br />

ja joukkoliikennematkojen lähtö- ja<br />

määräpaikkatutkimukset. Muita osatutkimuksia<br />

ovat muun muassa liityntäpysäköintitutkimus<br />

sekä tavaraliikenteen tutkimukset. Tutkimus<br />

on erittäin ajankohtainen, sillä edellisen<br />

kerran asukkaiden liikkumista tutkittiin yhtä<br />

laajasti parikymmentä vuotta sitten vuosina<br />

1987–88.<br />

Asukkaiden liikkumistottumuksia selvittävä<br />

henkilöhaastattelu on YTV:n laajan liikennetutkimuksen<br />

päätutkimus. Tutkimuksen perusteella<br />

muodostetaan kuva ihmisten nykyisistä<br />

matkoista ja liikkumis-tottumuksista.<br />

Tuloksista rakennettavien mallien avulla voidaan<br />

arvioida, miten asutuksen ja työpaikkojen<br />

sijoittuminen vaikuttavat liikennepalvelujen<br />

kysyntään ja miten liikennettä tulisi<br />

kehittää.<br />

YTV tekee tutkimuksen yhteistyössä Liikenne-<br />

ja viestintäministeriön, Uudenmaan ja Itä-<br />

Uudenmaan maakuntaliittojen sekä Tiehallinnon<br />

ja Ratahallintokeskuksen kanssa.<br />

Kartta 11. Tutkimusalue ehdotetussa laajuudessa.<br />

48

Kuva: <strong>Vantaan</strong> kaupungin kuvapankki<br />

Pyöräilevä Turusen perhe<br />

Ensimmäiset alustavat tulokset jo tiedossa<br />

Liikkumistottumuksia koskevan osion alustavien<br />

tulosten valossa joukkoliikenteen käyttö<br />

ei ole juuri muuttunut viimeisen kymmenen<br />

vuoden aikana. Ahkerimmin joukkoliikennettä<br />

käyttävät pää<strong>kaupunki</strong>seudun nuoret aikuiset.<br />

Helsingin kantakaupungissa myös kävellään<br />

ja pyöräillään paljon. Henkilöautolla<br />

liikkumisen osuus kasvaa mitä kauemmaksi<br />

keskustasta mennään.<br />

Kokonaisuudessaan pää<strong>kaupunki</strong>seudun<br />

asukkaiden liikkumistottumukset eivät ole<br />

muuttuneet merkittävästi vuodesta 2000. Pää<strong>kaupunki</strong>seudun<br />

asukkaiden matkoista 32 prosenttia<br />

taittuu jalan tai pyörällä, 27 prosenttia<br />

joukkoliikenteellä ja 39 prosenttia henkilöautolla.<br />

Joukkoliikenteen osuus on pienentynyt<br />

vuodesta 2000 noin prosenttiyksiköllä. Henkilöautoilu<br />

on lisääntynyt etenkin pää<strong>kaupunki</strong>seudun<br />

reuna-alueilla.<br />

Vaikka lähes kaikki nuoret hankkivat ajokortin,<br />

pää<strong>kaupunki</strong>seudun nuoret käyttävät<br />

myös joukkoliikennettä paljon. Alle 30-vuotiaat<br />

nuoret aikuiset käyttävät joukkoliikennettä<br />

päivittäisten matkojen tekoon ahkerimmin.<br />

Joukkoliikenteen käytössä ei myöskään ole<br />

suuria eroja miesten ja naisten välillä. Yli 30-<br />

vuotiaista naisista neljä kymmenestä valitsee<br />

joukkoliikenteen ja kolme kymmenestä henkilöauton.<br />

Kolmekymppisistä miehistä viisi kymmenestä<br />

valitsee henkilöauton.<br />

Vuoden vantaalainen pyöräilijä valittiin<br />

Ensimmäinen Vuoden vantaalainen pyöräilijä<br />

valittiin vuonna <strong>2008</strong>, jolloin tittelin sai tikkurilalainen<br />

pyöräilevä Turusen perhe. Vuoden<br />

vantaalaisen pyöräilijän valitsee <strong>Vantaan</strong> kaupungin<br />

Poljin-työryhmä, johon kuuluu edustajat<br />

kaupungin liikennesuunnittelusta, kadunpidosta,<br />

kadunsuunnittelusta, kaavoituksesta,<br />

sivistystoimesta ja ympäristökeskuksesta sekä<br />

poliisista, <strong>Vantaan</strong> pyöräilijät ry:stä ja Pyöräilykuntien<br />

verkosto ry:stä.<br />

Vuoden vantaalaisen pyöräilijän valinnan<br />

tavoitteena on nostaa pyöräilyä esille itsenäisenä<br />

kulkutapana ja hyötyliikuntana sekä motivoida<br />

ihmisiä valitsemaan kestävä liikkumistapa.<br />

Kriteereinä valinnassa ovat muun muassa<br />

pyöräilyn edistäminen yleensä, kevyen liikenteen<br />

edellytysten tai olosuhteiden parantaminen,<br />

seura- tai järjestötoiminta ja esimerkillisyys<br />

pyörällä liikkujana.<br />

49

4.5 Ympäristövastuullinen kulutus ja ympäristövalistus<br />

Ympäristöhaittojen taustalla ovat usein kestämättömät kulutustottumukset:<br />

monilla alueilla lisääntyvä kulutus näyttää syövän ympäristöteknologian<br />

avulla saavutetut parannukset ympäristössä. Kulutustottumuksiin<br />

voidaan vaikuttaa kasvattamisella ja tiedottamisella, joka muokkaa asenteita.<br />

Asenteet eivät kuitenkaan aina heijastu suoraan ihmisten toimintana,<br />

eivätkä ihmiset helposti muuta kulutustottumuksiaan.<br />

4.5.1 Paperin kulutus kaupungin<br />

virastoissa ja laitoksissa<br />

Paperin kulutus työntekijää kohti kuvaa työntekijöiden<br />

kulutuskäyttäytymisen ympäristövastuullisuutta.<br />

Vuonna <strong>2008</strong> <strong>Vantaan</strong> <strong>kaupunki</strong>in<br />

hankittiin keskitetysti 36,2 miljoonaa<br />

arkkia paperia (A4) eli runsaat 3 111 arkkia<br />

työntekijää kohti, mikä oli hieman vähemmän<br />

kuin edellisinä vuosina. Paperin kulutus on pysynyt<br />

samalla tasolla jo muutaman vuoden<br />

ajan.<br />

Kulutuksen vähenemiseen voidaan vaikuttaa<br />

tulostustapaa muuttamalla ja siirtymällä<br />

sähköiseen toimintatapaan.<br />

4.5.2 Ympäristönäkökohdat huomioivat<br />

kaupungin hankinnat<br />

Ympäristökriteerien sisällyttäminen <strong>kaupunki</strong>en<br />

hankintoihin kuvaa kaupungin panos-<br />

tusta ympäristönäkökohtien huomioon ottamiseen.<br />

Ympäristökriteerit sisältäviksi hankinnoiksi<br />

lasketaan sellaiset tuotteiden ja palvelujen<br />

tarjouspyynnöt, joissa ympäristökriteerit<br />

ovat ehdottomina vaatimuksina<br />

esimerkiksi teknisessä erittelyssä tai joissa ympäristöasiat<br />

sisältyvät tarjousten pisteytykseen.<br />

Indikaattori ei kerro hankintojen ympäristökriteerien<br />

vaikuttavuudesta suhteessa muihin<br />

hankintoihin eikä varsinaisen hankintavaiheen<br />

ympäristöystävällisyydestä.<br />

Hankinnoista on tarkasteltu vain kaupungin<br />

keskitetysti tehtäviä hankintoja. Vuonna 2007<br />

kaupungin hankintakeskuksen hankinnoista<br />

6,1 prosenttia sisälsi ympäristönäkökohtia.<br />

Vuonna <strong>2008</strong> vastaa luku oli hieman pienempi<br />

eli vain 5 prosenttia.<br />

3500<br />

paperinkulutus kaupungin työntekijää kohti Vantaalla<br />

3000<br />

2500<br />

2000<br />

1500<br />

1000<br />

500<br />

vuosi 0<br />

2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 <strong>2008</strong><br />

Kuva 25. Paperin kulutus<br />

kaupungin työntekijää<br />

kohti.<br />

Lähde: <strong>Vantaan</strong> <strong>kaupunki</strong>,<br />

hankintakeskus<br />

50

4.5.3 Vihreä lippu päiväkodit ja koulut<br />

Vihreä lippu on koulujen ja päiväkotien valtakunnallisen<br />

ympäristökasvatusohjelma. Suomen<br />

ympäristökasvatusseuran järjestämässä<br />

ohjelmassa yhdistyvät ympäristökuormituksen<br />

vähentäminen, <strong>kestävän</strong> <strong>kehityksen</strong> kasvatus ja<br />

lasten ja nuorten osallisuus. Lapset ja nuoret<br />

ovat aktiivisia toimijoita projektien suunnittelussa,<br />

toteutuksessa ja tulosten arvioinnissa.<br />

Ohjelmaan mukaan lähteminen kertoo panostuksesta<br />

ympäristökasvatukseen.<br />

Vantaalla on pitkään ollut kaksi koulua ja<br />

kaksi päiväkotia, jotka osallistuvat Vihreän lipun<br />

ohjelmaan. Vuonna <strong>2008</strong> mukaan ohjelmaan<br />

lähti myös Kilterin koulu. Muut ohjelmaan<br />

osallistujat ovat Patotien ja Harmotien<br />

päiväkodit sekä Sotungin koulu ja lukio. Lisäksi<br />

Vantaalla on useita päiväkoteja, jotka eivät<br />

kuulu vihreän lipun ohjelmaan, mutta korostavat<br />

kasvatustyössään aktiivisesti ympäristöasioita.<br />

4.5.4 Kaupungin järjestämään ympäristökasvatukseen<br />

osallistuminen<br />

Talulukko 2. Vihreän lipun käyttöoikeus <strong>Vantaan</strong><br />

päiväkodeissa ja kouluissa vuonna <strong>2008</strong>*<br />

Patotien päiväkoti<br />

On<br />

Harmotien päiväkoti Ei ole<br />

Sotungin lukio<br />

Ei ole<br />

Sotungin koulu<br />

On<br />

Kilterin koulu<br />

Ei ole<br />

*Ei ole: Osallistuja on mukana Vihreä lippu<br />

–ohjelmassa, mutta sille ei vielä ole myönnetty<br />

lipun käyttöoikeutta. Tehtyään Vihreä<br />

lippu –kriteerit täyttävän projektin, osallistujalle<br />

myönnetään lipun käyttöoikeus<br />

On: Osallistuja on tehnyt vähintään yhden<br />

Vihreä lippu –kriteerit täyttävän projektin ja<br />

sillä on oikeus käyttää lippua.<br />

Kestävä taso : Kun Vihreä lippu -osallistuja<br />

on saanut lipun käyttöoikeuden kolme kertaa,<br />

se voi anoa siirtymistä Kestävälle Vihreä<br />

lippu -tasolle. Ideana on, että Vihreä lippu<br />

-toiminta jatkuu, mutta hieman joustavammin<br />

kuvioin.<br />

Kaupungin järjestämien luontoretkien määrä<br />

sekä <strong>Vantaan</strong> luontokoulun käyttäjäpäivien<br />

määrä kertovat kaupungin aktiivisuudesta ympäristökasvatuksen<br />

saralla. Vantaalla luontoretkiä<br />

ovat perinteisesti järjestäneet kaupungin<br />

ympäristökeskus yhteistyössä <strong>Vantaan</strong> ympäristöyhdistyksen<br />

kanssa.<br />

Vantaalla on viidentoista viimeisen vuoden<br />

aikana järjestetty keskimäärin 24 luontoretkeä<br />

vuodessa ja näille retkille osallistuneiden määrä<br />

on vaihdellut noin neljästä ja puolestasadasta<br />

kuuteensataan.<br />

Vuonna <strong>2008</strong> <strong>Vantaan</strong> <strong>kaupunki</strong> järjesti 24<br />

luontoretkeä. Retkeläisiä oli hieman edellisvuotta<br />

vähemmän, kaikkiaan noin 400 retkeläistä.<br />

Pää<strong>kaupunki</strong>seudun kunnat julkaisivat<br />

vuonna <strong>2008</strong> yhteisen retkikalenterin “Lähde<br />

retkelle pää<strong>kaupunki</strong>seudun luontoon”, joka sisälsi<br />

tiedot kaikkiaan 133:sta retkestä.<br />

700<br />

600<br />

500<br />

400<br />

300<br />

200<br />

100<br />

0<br />

vuosi<br />

retkiä, kpl<br />

osallistujia<br />

2003 2004 2005 2006 2007 <strong>2008</strong><br />

30<br />

25<br />

20<br />

15<br />

10<br />

5<br />

0<br />

Kuva 26. Kaupungin järjestämien retkien ja<br />

niihin osallistuneiden määrä.<br />

Lähde: <strong>Vantaan</strong> luontokoulun<br />

51

Vuonna <strong>2008</strong> <strong>Vantaan</strong> luontokoulu antoi<br />

jälleen kummiluokkaopetusta ja järjesti jatkotoimintaa,<br />

retkiä ja kursseja. Luontokoulu pystyi<br />

lisäämään ohjattua toimintaa lisääntyneiden<br />

resurssien vuoksi. Koulun tilojen<br />

vuokraaminen ulkopuolisille väheni taloudellisen<br />

taantuman syvenemisen myötä.<br />

Pienimuotoinen toiminnan kehittäminen<br />

oli mahdollista projektitoiminnan kautta, luontokoulun<br />

vinttiä kunnostettiin opetuskäyttöön.<br />

Myös ilmastomuutoksesta järjestettiin näyttely<br />

ja kurssi.<br />

Luontokoulutoiminnalla oli edelleen voimakas<br />

kysyntä, kummiluokaksi haki 68 ryhmää<br />

kun 17 voitiin ottaa. Palautteet edellisestä kummiluokkaopetuskaudesta<br />

olivat hyvät ja opetusta<br />

kehitettiin edelleen.<br />

Pää<strong>kaupunki</strong>seudun luontokoulujen yhteistyön<br />

selvitys käynnistyi loppuvuonna. Tarkoitus<br />

on selvittää, onko jo yhdessä tehdyn kurssiyhteistyön<br />

lisäksi edellytyksiä laajentaa<br />

yhteistoimintaa myös opetukseen.<br />

<strong>Vantaan</strong> luontokoulun toiminta tuli osaksi<br />

kahta aloitettua tutkimusta, toinen pro gradu<br />

työ kummiluokkatoiminnasta ja toinen osana<br />

laajempaa erialisten oppimisympäristöjen<br />

käyttöä kouluopetuksessa.<br />

<strong>Vantaan</strong> luontokoululla oli vuoden <strong>2008</strong> aikana<br />

yhteensä 3 091 käyttäjää. Näistä 2 411 oli<br />

mukana luontokoulun tavoitteiden mukaisessa<br />

ohjatussa toiminnassa (kummiluokkaopetus,<br />

jatkotoiminta, retket, kurssit, yleisötapahtumat).<br />

lkm<br />

4000<br />

3500<br />

3000<br />

2500<br />

2000<br />

1500<br />

1000<br />

500<br />

0<br />

vuosi<br />

2005 2006 2007 <strong>2008</strong><br />

4.5.5 Ympäristökasvatustoiminta oli<br />

vilkasta vuonna <strong>2008</strong>.<br />

Kaupungin luontoretkien kirjo laajeni<br />

<strong>Vantaan</strong> kaupungin järjestämien perinteisten<br />

luontoretkien lisäksi vuonna <strong>2008</strong> <strong>Vantaan</strong> viheralueyksikkö<br />

järjesti neljä puistokävelyä Valtakunnallisen<br />

vihervuoden merkeissä. Muutoin<br />

<strong>Vantaan</strong> luontoretkitarjonnan pääpaino<br />

oli touko- kesäkuun keväänseurantaretkissä.<br />

Loppukesällä järjestettiin muun muassa lepakko-<br />

ja sieniretkiä. Eniten osallistujia houkuttelivat<br />

Mustavuoren keväänseurannat, Sipoonkorven<br />

vaellus, Mätäojan yölaulajaretki sekä<br />

Sotungin sieniretki.<br />

Saadussa palautteessa pitkiä metsäretkiä toivottiin<br />

järjestettävän nykyistä enemmän. Kaiken<br />

kaikkiaan retket olivat oppaiden <strong>raportti</strong>en<br />

perusteella anniltaan hyviä; retkillä nähtiin<br />

paljon mielenkiintoisia lajeja ja keskusteltiin<br />

laajasti luonnosta ja sen suojelusta.<br />

Uusi hanke <strong>kestävän</strong>, viihtyisän ja vastuullisen<br />

<strong>kaupunki</strong>asumisen kehittämiseksi<br />

Vuonna <strong>2008</strong> alkoi 4V - Välitä, Vaikuta, Viihdy,<br />

Voi hyvin-hanke, jonka toteuttavat yhdessä<br />

Helsingin, Espoon ja <strong>Vantaan</strong> kaupungit sekä<br />

Pää<strong>kaupunki</strong>seudun kierrätyskeskus Oy.<br />

Hankkeessa kehitetään mahdollisuuksia kestävään,<br />

viihtyisään ja vastuulliseen <strong>kaupunki</strong>asumiseen<br />

yhdessä asukkaiden, asuinkiinteistöjen,<br />

koulujen, päiväkotien ja yhdistysten<br />

kanssa.<br />

Kuvio 27. <strong>Vantaan</strong> luontokoulun käyttäjäpäivät<br />

yhteensä. Lähde: <strong>Vantaan</strong> luontokoulu<br />

52

Hankkeen toiminta keskittyy Espoossa Leppävaaran,<br />

Suvelan ja Kirkkojärven, Helsingissä<br />

Mellunkylän, Roihuvuoren ja Herttoniemen<br />

sekä Vantaalla Korson ja Länsimäen kaupunginosiin<br />

sekä niiden lähialueille. Vuosina<br />

<strong>2008</strong>–2011 hanke saa rahoitusta EU:lta Etelä-<br />

Suomen kilpailukykyä ja työllisyyttä tukevasta<br />

EAKR-ohjelmasta sekä kansallista rahoitusta<br />

Uudenmaan liitolta.<br />

<strong>Vantaan</strong> luontokoulu jatkoi työtään Vihreä<br />

lippu -toiminnan edistämiseksi<br />

<strong>Vantaan</strong> luontokoulu jatkoi Vihreän lipun-toiminnan<br />

alueellisena. Vihreä Lippu on päiväkotien,<br />

koulujen ja oppilaitosten <strong>kestävän</strong> <strong>kehityksen</strong><br />

ohjelma ja se on osa kansainvälistä<br />

Eco-Schools –ohjelmaa. Vihreä lippu myönnetään<br />

vuodeksi kerrallaan Suomessa ohjelmaa<br />

ylläpitää Suomen ympäristökasvatuksen seura.<br />

Alueellisena edistäjänä Luontokoulu tukee<br />

<strong>Vantaan</strong> Vihreä lippu -osallistujia ja järjestää<br />

aiheesta koulutusta.<br />

Vuonna <strong>2008</strong> luontokoulu järjesti kaksi kohdennettua<br />

Vihreä lippu-koulutusta. Vihreä lippu<br />

koulutusta annettiin Patotien päiväkodin<br />

sekä Sotungin koulun henkilökunnille. Lisäksi<br />

pää<strong>kaupunki</strong>seudun luontokoulut järjestivät<br />

yhteistyössä kaksi teemaan liittyvää koulutustilaisuutta.<br />

Myös pää<strong>kaupunki</strong>seudun kierrätyskeskus<br />

järjesti Vihreän lipun jäte- ja energiankulutusaiheeseen<br />

liittyviä kursseja, jotka<br />

olivat avoimia myös vantaalaisille osallistujille.<br />

53

Vantaalle hankittiin kaksi sähkökäyttöistä<br />

mopoautoa<br />

<strong>Vantaan</strong> kaupungin varikko hankki vuonna<br />

<strong>2008</strong> kaksi sähkökäyttöistä mopoautoa. Toinen<br />

autoista on käytössä <strong>Vantaan</strong> kaupungin katujen<br />

ylläpidon Länsi-<strong>Vantaan</strong> tukikohdassa, jossa<br />

sitä käytössä erilaisissa puhtaanapitotöissä,<br />

kuten roskakorien tyhjennyksessä sekä pienissä<br />

katujen kunnostustöissä. Toisen autoista voi<br />

nähdä Tikkurilan alueella, missä tilakeskus<br />

käyttää sitä kiinteistöhuoltotöidensä apuna.<br />

Autot ovat ranskalaisen Aixam Mega -yhtiön<br />

hyötykäyttöön tarkoitettu mopoautoja ja virallisesti<br />

ne kuuluvat ajoneuvoryhmään “kevyt<br />

nelipyörä”. Tehdas on valmistanut mopoautoja<br />

jo yli 30 vuotta. Tehtaan mallistoon kuuluu sekä<br />

hyötyajoneuvoja sekä henkilömalleja, joita<br />

valmistuu vuosittain noin 12 000.<br />

<strong>Vantaan</strong> kaupungin hankkimat autot ovat<br />

korkeilla verkkolaidoilla varustettuja avolavamalleja.<br />

Niiden sähkömoottorin teho on 4 kilowattia<br />

ja ne toimivat 12:lla 240 Ah:n (ampeeritunnin)<br />

akuilla. Kulutus on 300 Ah:ta sadalla<br />

kilometrillä ja hintaa tuolle matkalle tulee yhden<br />

euron verran. Akut ladataan verkkovirralla<br />

ja toimintasäde yhdellä latauksella on 50-70<br />

kilometriä.<br />

Ajoneuvon nopeus on 45 kilometriä tunnissa<br />

ja sitä saavat ajaa 15-vuotta täyttäneet mopokortilla.<br />

<strong>Vantaan</strong> valtuusto ja hallitus siirtyivät sähköiseen<br />

kokouskäytäntöön<br />

<strong>Vantaan</strong> kaupunginvaltuusto siirtyy vuoden<br />

<strong>2008</strong> lopussa alusta sähköiseen kokouskäytäntöön.<br />

Vuosi <strong>2008</strong> oli viimeinen vuosi, kun luottamushenkilöt<br />

saivat paperiset esityslistat ja<br />

pöytäkirjat. Esityslistat ja pöytäkirjat siirtyivät<br />

luottamushenkilöiden extranetiin, jossa he voivat<br />

käydä asiakirjat lukemassa heille nimikoiduilla<br />

3G-tietokoneilla. Myös kaupunginhallitus<br />

siirtyi samaan käytäntöön pari kuukautta<br />

myöhemmin.<br />

Sähköinen äänestys on ollut kaupunginvaltuuston<br />

käytössä jo syksyn <strong>2008</strong> budjettikokouksesta<br />

lähtien. Kaupungin extranet tuo valtuutetuille<br />

myös lukuisia palveluja. Kaikki<br />

luottamushenkilöt saavat muun muassa käyttöönsä<br />

yhtenäiset sähköpostiosoitteet luottamustehtävien<br />

hoitamista varten ja pääsevät<br />

mukaan kaupungin sisäiseen sähköpostijärjestelmään.<br />

Lisäksi aiemmin vain kaupungin<br />

sisäisessä intranetissä julkaistut viranhaltijapäätökset<br />

tulevat luottamushenkilöiden extranetiin.<br />

Vantaa on ensimmäinen kunta, jossa luottamushenkilöille<br />

on rakennettu kokonaisvaltainen<br />

extranet-palvelupaketti luottamustehtävien<br />

hoitoa varten.<br />

54

5 Sosiaalinen kestävyys Vantaalla<br />

vuonna <strong>2008</strong><br />

Sosiaalisesti ja kulttuurisesti <strong>kestävän</strong> <strong>kehityksen</strong><br />

keskeisenä tavoitteena on taata hyvinvoinnin<br />

edellytysten siirtyminen sukupolvelta<br />

toiselle sekä ihmisten oman<br />

elämänhallinnan ja yhteisöllisten toimintamuotojen<br />

vahvistaminen.<br />

%<br />

12<br />

10<br />

8<br />

6<br />

<strong>Vantaan</strong> <strong>kaupunki</strong> seuraa sosiaalisen kestävyyden<br />

toteutumista sosiaalisen kestävyyden<br />

indikaattoreilla, jotka kuvaavat väestön<br />

hyvinvointia, osallistumista, työllisyyttä<br />

sekä turvallisuutta. Sosiaalista kestävyyttä<br />

kuvaavia indikaattoreita on yhteensä seitsemän,<br />

osa mittarista muodostuu useasta tunnusluvusta.<br />

Toimeentulotuen saajien määrä hieman<br />

vähentynyt<br />

Toimeentulotuki on viimesijaisin toimeentulon<br />

turvaamisen tukimuoto. Indikaattori kuvaakin<br />

välillisesti väestön köyhyyttä.<br />

Mittari ilmaisee kalenterivuoden aikana toimeentulotukea<br />

saaneiden henkilöiden osuuden<br />

prosentteina koko <strong>Vantaan</strong> väestöstä.<br />

Vuonna 2007 Vantaalla sai toimeentulotukea<br />

8,5 prosenttia kaupungin asukkaista. Vaikka<br />

toimeentulotukea saavien vantaalaisten osuus<br />

on laskenut hieman viime vuosien aikana, on<br />

luku pää<strong>kaupunki</strong>seudun korkein.<br />

Työllisyystilanne kohentunut edellisestä vuodesta<br />

Työttömyyttä kuvaava indikaattori koostuu<br />

kolmesta tunnusluvusta: kokonaistyöttömyys,<br />

pitkäaikaistyöttömyys ja nuorisotyöttömyys.<br />

Indikaattorissa työttömällä tarkoitetaan työtöntä<br />

työnhakijaa, joka on ilman työtä ja on<br />

käytettävissä kokopäivätyöhön tai odottaa so-<br />

4<br />

2<br />

0<br />

Vuosi<br />

2003 2004 2005 2006 2007<br />

Kuva 28. Toimeentulotukea saaneiden henkilöiden<br />

määrä, % asukkaista. Lähde: Sotkanet<br />

%<br />

9<br />

8<br />

7<br />

6<br />

5<br />

4<br />

3<br />

2<br />

1<br />

0<br />

Vuosi 2004 2005 2006 2007 <strong>2008</strong><br />

Kuva 29. Työttömät, % työvoimasta.<br />

Lähde: Sotkanet<br />

%<br />

35<br />

30<br />

25<br />

20<br />

15<br />

10<br />

5<br />

0<br />

Vuosi<br />

2004 2005 2006 2007 <strong>2008</strong><br />

Kuva 30. Pitkäaikaistyöttömät, % työttömistä.<br />

Lähde: Sotkanet<br />

55

vitun työsuhteen alkamista, myös lomautetut<br />

henkilöt lasketaan työttömiksi. Työttömyyseläkkeen<br />

saajat sen sijaan eivät ole mukana laskennassa.<br />

Kokonaistyöttömyys kertoo 17-74 -vuotiaiden<br />

työttömien osuuden työvoimasta. Vuonna<br />

<strong>2008</strong> <strong>Vantaan</strong> kokonaistyöttömyys oli 6,2 prosenttia,<br />

mikä oli hieman vähemmän kuin vuotta<br />

aikaisemmin.<br />

Pitkäaikaistyöttömyyttä kuvaava tunnusluku<br />

ilmaisee vähintään vuoden työttömänä olleiden<br />

15-74-vuotiaiden henkilöiden osuuden<br />

työttömistä. Vantaalla pitkäaikaistyöttömien<br />

osuus oli 26,8 prosenttia vuonna <strong>2008</strong>. Pitkäaikaistyöttömien<br />

määrä väheni lähes kolme prosenttiyksikköä<br />

edellisen vuoden tasosta.<br />

Nuorisotyöttömyys ilmaisee 15-24 -vuotiaiden<br />

työttömien osuuden saman ikäisestä työvoimasta.<br />

Vuonna <strong>2008</strong> Vantaalla oli nuorisotyöttömiä<br />

5,6 prosenttia 15-24 -vuotiaasta työväestä.<br />

Nuorten työttömien osuus saman ikäisestä<br />

työvoimasta säilyi lähes edellisen vuoden tasolla.<br />

%<br />

8<br />

6<br />

4<br />

2<br />

0<br />

Vuosi 2004 2005 2006 2007 <strong>2008</strong><br />

Kuva 31. Nuorisotyöttömät, % 15-24 -vuotiaasta<br />

työvoimasta. Lähde: Sotkanet<br />

%<br />

2<br />

1,5<br />

1<br />

0,5<br />

Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä<br />

ennallaan<br />

Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä<br />

kuvaa välillisesti lapsiperheiden pahoinvointia.<br />

Indikaattori ilmaisee vuoden aikana kodin ulkopuolelle<br />

sijoitettujen 0-17 -vuotiaiden lasten<br />

osuuden prosentteina saman ikäisestä väestöstä.<br />

Vuonna 2007 vantaalaisista 0-17 -vuotiaista<br />

lapsista 1,5 prosenttia oli sijoitettuna kodin ulkopuolelle.<br />

Kodin ulkopuolelle sijoitettujen<br />

lasten osuus on säilynyt ennallaan viime vuosien<br />

aikana.<br />

Turvallisuus tärkeä osa lähiympäristön viihtyisyyttä<br />

Rakennetun ympäristön turvallisuus on tärkeä<br />

osa oman elinalueen viihtyisyyttä ja vaikuttaa<br />

samalla myös asukkaiden turvattomuuden<br />

tunteisiin. Turvallisuutta kuvaavassa indikaat-<br />

0<br />

Vuosi<br />

2003 2004 2005 2006 2007<br />

Kuva 32. Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 -vuotiaat,<br />

% vastaavanikäisestä väestöstä. Lähde: Sotkanet<br />

Väkivaltarikokset/<br />

1000 asukasta<br />

10<br />

8<br />

6<br />

4<br />

2<br />

Omaisuusrikokset<br />

20<br />

0<br />

Vuosi 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 0<br />

Kuva 33. Väkivalta- ja omaisuusrikosten määrä<br />

suhteutettuna väkilukuun / 1 000 asukasta kohden.<br />

Lähde: Sotkanet<br />

Väkivaltarikokset<br />

Omaisuusrikokset/<br />

1000 asukasta<br />

100<br />

80<br />

60<br />

40<br />

56

torissa tarkastellaan poliisin tietoon tulleiden<br />

väkivaltarikoksien ja omaisuusrikoksien määrää<br />

suhteutettuna väestömäärään. Indikaattorissa<br />

huomioidaan rikokset, joista on tehty rikosilmoitus,<br />

rangaistusvaatimusilmoitus tai<br />

annettu rikesakko.<br />

%<br />

80<br />

70<br />

60<br />

50<br />

Väkivaltarikoksilla tarkoitetaan henkeen ja terveyteen<br />

kohdistuvia rikoksia, joihin lasketaan<br />

murhat, tapot ja surmat sekä niiden yritykset,<br />

eriasteiset pahoinpitelyt sekä raiskaukset.<br />

Vuonna <strong>2008</strong> Vantaalla tapahtui 9,2 väkivaltarikosta<br />

1000 asukasta kohden. Väkivaltarikosten<br />

määrä jatkoi hienoista nousuaan edellisvuoden<br />

tapaan.<br />

40<br />

30<br />

20<br />

10<br />

0<br />

Vuosi<br />

1995 1999 2003 2007<br />

Omaisuusrikoksiin puolestaan lasketaan muun<br />

muassa varkaudet, ryöstöt, petokset ja maksuvälinepetokset.<br />

Vuonna <strong>2008</strong> Vantaalla tehtiin<br />

65,6 omaisuusrikosta 1000 asukasta kohden.<br />

Toisin kuin väkivaltarikokset, omaisuusrikosten<br />

määrä laski hieman edellisen vuoden tasosta.<br />

Vantaalaisten osallistumisaktiivisuus<br />

kohonnut<br />

Kuva 34. Äänestysaktiivisuus eduskuntavaaleissa,<br />

% äänioikeutetuista. Lähde: Tilastokeskus<br />

%<br />

60<br />

50<br />

40<br />

30<br />

Vantaalaisten osallistumisaktiivisuutta kaupungin<br />

ja yhteiskunnan jäsenenä kuvaava<br />

mittari koostuu kahdesta tunnusluvusta; eduskuntavaalienja<br />

kunnallisvaalien äänestysaktiivisuudesta.<br />

Indikaattori ilmaisee äänestysaktiivisuuden<br />

prosentteina äänioikeutettujen<br />

määrästä.<br />

20<br />

10<br />

0<br />

vuosi 1996 2000 2004 <strong>2008</strong><br />

Kuva 35. Äänestysaktiivisuus kunnallisvaaleissa,<br />

Vuosi<br />

%<br />

Vantaalla äänioikeutettujen äänestysaktiivisuus<br />

eduskunta- ja kunnallisvaaleissa on vaihdellut<br />

jonkin verran eri vuosina. Vuoden 2007<br />

eduskuntavaaleissa äänestysprosentti oli 66,5,<br />

mikä on lähes kaksi prosenttiyksikköä vähemmän<br />

kuin edellisissä eduskuntavaaleissa vuonna<br />

2003. Äänestysaktiivisuus kunnallisvaaleissa<br />

on ollut jonkin verran eduskuntavaaleja<br />

alhaisempaa. Vuonna <strong>2008</strong> kunnallisvaaleissa<br />

äänesti 54,0 prosenttia äänioikeutetuista.<br />

Vantaalaisten äänestysaktiivisuus kunnallisvaaleissa<br />

on jatkanut tasaista nousuaan koko<br />

2000-luvun ajan. Vantaalaiset pyrkivätkin vaikuttamaan<br />

omaan elinympäristöönsä liittyviin<br />

asioihin ja osallistuvat yhteiskunnalliseen pää-<br />

% äänioikeutetuista. Lähde: Tilastokeskus<br />

%<br />

40<br />

30<br />

20<br />

10<br />

0<br />

vuosi 2003 2004 2005 2006 2007<br />

Kuva 36. Korkeintaan peruskouluasteen koulutuksen<br />

saaneet, % yli 15 vuotiaista. Lähde: Tilastokeskus<br />

57

töksentekoon etenkin paikallisella tasolla nykyisin<br />

edellisvuosia aktiivisemmin.<br />

Koulutustaso nousussa<br />

Väestön koulutustasoa kuvaava indikaattori<br />

muodostuu kahdesta tunnusluvusta. Korkeintaan<br />

perusasteen koulutuksen saaneiden osuus<br />

15 vuotta täyttäneestä väestöstä ilmentää väestön<br />

vähimmäiskoulutustasoa. Koulutus ja pitkäaikaistyöttömyys<br />

liittyvät usein toisiinsa, joten<br />

riittävän koulutustason saavuttaminen<br />

vähentää työttömyyttä. Vuonna 2007 korkeintaan<br />

perusasteen koulutuksen saaneiden osuus<br />

yli 15 -vuotiaista vantaalaisista oli 35,1 prosenttia.<br />

Väestön koulutustasoa tarkastellaan myös koulutustasomittaimella,<br />

joka ilmaisee perusasteen<br />

jälkeen suoritetun korkeimman koulutuksen<br />

keskimääräisen pituuden henkeä kohti. Vantaalaisten<br />

koulutustasoluku vuonna 2007 oli<br />

325. Käytännössä koulutustasoluku osoittaa,<br />

että vantaalaisten teoreettinen koulutusaika<br />

henkeä kohti on 3 vuotta ja kolme kuukautta<br />

peruskoulun suorittamisen jälkeen. Sekä korkeintaan<br />

perusasteen koulutuksen suorittaneiden<br />

määrän että koulutustasomittaimen avulla<br />

tarkasteltuna vantaalaisten koulutustaso on<br />

noussut hieman koko 2000-luvun ajan.<br />

Kaupungin työntekijöiden työturvallisuus ja<br />

hyvinvointi<br />

Kaupungin työntekijöiden sairaus- ja tapaturmapoissaolot<br />

-indikaattori kuvaa työturvallisuuden<br />

lisäksi työkulttuuria ja työntekijöiden<br />

hyvinvointia työyhteisössä. Indikaattori ilmaisee<br />

työntekijöiden sairaus- ja tapaturmapoissaolot<br />

suhteutettuina henkilötyövuosiin.<br />

<strong>Vantaan</strong> kaupungin henkilökunnalla oli vuonna<br />

<strong>2008</strong> keskimäärin 16,9 sairaus- ja tapaturmapoissaolopäivää<br />

henkilötyövuotta kohden,<br />

tästä sairauspoissaolojen osuus oli 16,4 päivää<br />

ja tapaturmapoissaolojen 0,5 päivää. Kaupungin<br />

työntekijöiden sairaudesta ja tapaturmista<br />

aiheutuneiden poissaolopäivien määrä on hieman<br />

vähentynyt viime vuosien aikana.<br />

Koulutustasoluku<br />

350<br />

300<br />

250<br />

200<br />

150<br />

100<br />

50<br />

0<br />

vuosi<br />

Kuva 37. Koulutustasomittaimen.<br />

Lähde: Sotkanet<br />

18<br />

16<br />

14<br />

12<br />

10<br />

8<br />

6<br />

4<br />

2<br />

0<br />

vuosi<br />

Pv/ htv<br />

2003 2004 2005 2006 2007<br />

2004 2005 2006 2007 <strong>2008</strong><br />

Sairauspoissaolot/ htv<br />

Tapaturmapoissaolot/ htv<br />

Kuva 38. Kaupungin työtekijöiden sairaus-<br />

ja tapaturmapoissaolot 2002-2006.<br />

Lähde: <strong>Vantaan</strong> <strong>kaupunki</strong>, henkilöstökeskus<br />

58

6 Ympäristötilinpito Vantaalla<br />

vuonna <strong>2008</strong><br />

Kuntien ympäristötilinpidon laatimisen lähtökohtana on kauppa- ja teollisuusministeriön kirjanpitolautakunnan<br />

kuntajaoston yleisohje ympäristöasioiden kirjaamisesta ja esittämisestä<br />

kunnan tai kunta-yhtymän tilinpidossa. Vantaalla seurattavat ympäristötilinpidon tulot, kulut<br />

ja investoinnit on määritelty kuutos<strong>kaupunki</strong>en <strong>kestävän</strong> <strong>kehityksen</strong> raportoinnin kehittämistyön<br />

yhteydessä. Tilinpito toteutettiin Vantaalla nyt toista kertaa.<br />

<strong>Vantaan</strong> ympäristötaloudelliset tunnusluvut vuonna <strong>2008</strong><br />

Taulukko 3. <strong>Vantaan</strong> ympäristötaloudelliset tunnusluvut vuonna <strong>2008</strong><br />

Tuotot<br />

Ympäristötuotot / toimintatuotot 10.20 %<br />

Ympäristötuotot / asukas 103 €<br />

Kulut<br />

Ympäristökulut + poistot / toimintakulut + poistot 2.60 %<br />

Ympäristökulut + poistot / asukas 143 €<br />

Investoinnit<br />

Ympäristöinvestoinnit / kokonaisinvestoinnit 9.00 %<br />

Ympäristöinvestoinnit / asukas 52 €<br />

Kuva: Gilbet Koskela<br />

59

Ympäristötuotot<br />

Ympäristötulolla tarkoitetaan kuntaorganisaation<br />

toiminnasta saatuja tuloja, jotka liittyvät<br />

ympäristönsuojeluun. Niitä ovat esimerkiksi<br />

jätehuolto- ja jätevesimaksut sekä ympäristön<br />

pilaajilta perityt kunnan suorittamien tai teettämien<br />

kunnostustöiden ja siivousten korvaukset.<br />

Ympäristötuotto on tilikaudelle jaksotettu<br />

ympäristötulo.<br />

Vuonna <strong>2008</strong> <strong>Vantaan</strong> <strong>kaupunki</strong>organisaation<br />

ympäristötuotot olivat 20 miljoonaa euroa.<br />

Tuotot kattoivat kymmenesosan kaupungin<br />

kaikista toimintatuotoista. Ympäristötuottoja<br />

kertyi 103 euroa asukasta kohden.<br />

Ympäristöinvestoinnit<br />

Ympäristöinvestoinnilla tarkoitetaan pitkävaikutteisia<br />

menoja, jotka syntyvät tulevien haitallisten<br />

ympäristövaikutusten ennaltaehkäisemisestä,<br />

vähentämisestä tai poistamisesta.<br />

Kysymys voi olla myös positiivisten tulevien<br />

ympäristövaikutusten aikaansaannista.<br />

Vuonna <strong>2008</strong> <strong>Vantaan</strong> <strong>kaupunki</strong> investoi<br />

ympäristönsuojeluun 10,2 miljoonalla eurolla<br />

ja ne muodostivat 9 prosenttia kaupungin kokonaisinvestoinneista.<br />

Asukasta kohti investointien<br />

kustannuksiin kului 52 euroa.<br />

Vuonna <strong>2008</strong> ympäristötuotot, kulut ja investoinnit<br />

jakautuivat alla olevan taulukon mukaisesti.<br />

Ympäristökulut<br />

Kuntaorganisaatiossa ympäristömenoja aiheutuu<br />

toiminnasta, jonka tarkoituksena on tuottaa<br />

ympäristöhyötyjä tai ennaltaehkäistä, vähentää<br />

taikka korjata ympäristöhaittoja,<br />

parantaa tulevaa ympäristönsuojelun tasoa tai<br />

edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä. Myös<br />

sähkö ja polttoainevero sekä öljyjäte- ja öljynsuojamaksu<br />

katsotaan ympäristömenoiksi.<br />

Ympäristökulu on tilikaudelle jaksotettu ympäristömeno<br />

tai ympäristömenon osa<br />

Ympäristökuluja kaupungille kertyi 28 miljoonaa<br />

euroa ja ne käsittivät 2,6 prosenttia kaupungin<br />

kaikista toimintakuluista. Asukasta<br />

kohti laskettuna kuluja kertyi 143 euroa.<br />

Taulukko 4. <strong>Vantaan</strong> <strong>kaupunki</strong>organisaation ympäristötaloudelliset tunnusluvut vuonna <strong>2008</strong><br />

1 000 € Tuotot Kulut Investoinnit<br />

1. Ulkoilma ja ilmastonsuojelu 1159<br />

2. Vesiensuojelu ja jätevesien käsittely 19 742 11 833 6944<br />

3. Jätehuolto ja alueiden puhtaanapito 104 1625 338<br />

4. Maaperän ja pohjaveden suojelu 4 41 1 769<br />

5. Melun ja tärinän torjunta 0 87 37<br />

6. Luonnonsuojelu ja maisemanhoito 0 49 0<br />

7. Muut ympäristönsuojelutoimenpiteet 175 12 198 1125<br />

Ympäristötoiminta yhteensä 20 025 26355 10 212<br />

Verot. Investointien poistot 1 011<br />

Kaikki yhteensä 28 003<br />

60

Ympäristötuottojen, kulujen ja investointien jakautuminen vuonna <strong>2008</strong><br />

Vantaalla lähes kaikki ympäristötuotot tulivat<br />

vuonna <strong>2008</strong> jätevesimaksuista, yhteensä 19,7<br />

miljoonaa euroa eli 99 prosenttia kaikista ympäristötuotoista.<br />

Hieman tuottoja saatiin myös<br />

maaperän ja pohjaveden suojelusta sekä muista<br />

ympäristönsuojelutoimenpiteistä.<br />

Vuonna <strong>2008</strong> kertyneistä 28 miljoonan euron<br />

ympäristökuluista suurimman osan kattoivat<br />

vesiensuojelun ja jätevesikäsittelyn maksut<br />

(11,8 milj. €) sekä ryhmästä muut ympäristönsuojelutoimenpiteet<br />

( 12,2 milj. €). Ryhmään<br />

kuuluu muun muassa ympäristönsuojelun lakisääteisen<br />

viranomaistoiminnan kulut sekä<br />

ympäristökoulutuksen, -kasvatuksen ja -neuvonnan<br />

sekä ympäristöjohtamisen ympäristökulut.<br />

Vuonna <strong>2008</strong> <strong>Vantaan</strong> kaupungin suurimmat<br />

ympäristöinvestoinnit tehtiin vesiensuojelun<br />

ja jätevesien käsittelyn parantamiseksi ( 6,9<br />

milj. €) sekä maaperän ja pohjaveden suojelemiseksi<br />

( 1,8 milj. €)<br />

Maaperän ja pohjaveden suojelu, > 1 %<br />

Muut ympäristönsuojelutoimenpiteet, 1 %<br />

Vesiensuojelu ja jätevesien käsittely, 99 %<br />

Kuva 39. Ympäristötuottojen jakautuminen vuonna<br />

<strong>2008</strong> (1 000 euroa)<br />

Ulkoilma ja ilmastonsuojelu<br />

4 % Verot<br />

4 %<br />

Maaperän, pojaveden ja<br />

luonnonsuojelu sekä<br />

meluntorjunta<br />

1 %<br />

Jätehuolto ja<br />

alueiden<br />

puntaanapito<br />

6%<br />

Muut ympäristön<br />

suojelutoimenpiteet<br />

45 %<br />

Vesiensuojelu<br />

ja<br />

jätevesien<br />

käsittely<br />

42 %<br />

Kuva 40. Ympäristökulut vuonna 2007 (1 000 euroa)<br />

Maaperän ja pohjaveden<br />

suojelu<br />

19 %<br />

Melun ja tärinän<br />

torjunta<br />

0 %<br />

Jätehuolto ja<br />

alueiden<br />

puntaanapito<br />

4 %<br />

Vesiensuojelu ja<br />

jätevesien käsittely<br />

77 %<br />

Kuva 41. Ympäristöinvestoinnit vuonna 2007<br />

(1 000 euroa)<br />

61

Käsitteet<br />

Altistuminen<br />

Ihmisen ja epäpuhtauden kohtaaminen, ts. ihminen ja epäpuhtaus ovat samanaikaisesti<br />

samassa tilassa. Altistuksen määrään vaikuttavat epäpuhtauden pitoisuus ja kyseisessä tilassa<br />

vietetty aika.<br />

Episodi<br />

Tilanne, jossa ilman epäpuhtaudet kohoavat huomattavasti normaalia korkeammiksi.<br />

Episoditilanteessa sää on epäpuhtauksien sekoittumisen ja laimenemisen<br />

kannalta epäedullinen. Suomessa merkittävimmät yhdisteet episodin<br />

muodostumiseen ovat typenoksidit ja hiukkaset, joiden pääasiallinen lähde on<br />

katuliikenne.<br />

Hiilidioksidiekvivalenttitonni (CO2-ekv.t)<br />

Hiilidioksidiekvivalenttitonni tarkoittaa yhteismitalliseksi muutettua hiilidioksidipäästötonnia.<br />

Jotta kasvihuonekaasupäästöt ovat verrattavissa sekä yhteenlaskettavissa, muut<br />

kasvihuonekaasupäästöt kuin hiilidioksidi joudutaan yhteismitallistamaan erilaisilla kertoimilla<br />

kasvihuonekaasusta riippuen. Esimerkiksi metaani (CH4) on 21 kertaa voimakkaampi<br />

kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi, joten yksi tonni metaania vastaa 21 t CO2-ekv. 1 tonni<br />

dityppioksidia vasta 310 tonnia CO2-ekvivalenttia. Kasvihuonekaasujen päästövaikutus riippuu<br />

myös tarkasteltavasta aikajaksosta eli osa kasvihuonekaasuista muuntuu päästövaikutukseltaan<br />

neutraaleiksi tai toisiksi kasvihuonekaasupäästöiksi nopeammin ja toiset hitaammin.<br />

Kasvihuonekaasut<br />

Kasvihuonekaasuja syntyy energiantuotannossa, liikenteessä, teollisuusprosesseissa,<br />

maataloudessa ja jätehuollosta sekä jätevesien käsittelystä. Kasvihuonekaasuista<br />

ilmastonmuutoksen kannalta ongelmallisimpia ovat luonnossakin esiintyvät vesihöyry (H2O),<br />

hiilidioksidi (CO2), metaani (CH4), otsoni (O2) ja dityppioksidi (N2O). Vesihöyryn pitoisuus riippuu<br />

ilman lämpötilasta ja sitä kautta muiden kasvihuonekaasujen pitoisuuksista. Myös monet<br />

synteettiset, ihmisen valmistamat, kemikaalit ovat voimakkaita kasvihuonekaasuja, kuten<br />

kloorifluoratut hiilivedyt (CFC:t ja HCFC:t), fluoriyhdisteet (HFC:t, PFC:t ja SF6) sekä<br />

bromiyhdisteet (halonit, esim. CF3Br).<br />

Indikaattori<br />

Indikaattori on laadullinen mittari, joka parhaimmillaan antaa laajoja ja monimutkaisiakin tietoja yksinkertaisemmassa<br />

muodossa. Indikaattori voi toimia myös apuvälineenä niin tavoitteiden asettamisessa ja<br />

seurannassa kuin suunnittelussa ja päätöksenteossakin. Lisäksi yhteneväisillä toimintatavoilla<br />

ja periaatteilla kerätyillä indikaattoreilla voidaan verrata eri alueiden välistä kehitystä.<br />

Ilmanlaatuindeksi<br />

Ilmanlaadun mittari, joka perustuu eri komponenttien vertaamiseen niiden ohje-, raja- ja tavoitearvoihin.<br />

Indeksin laskemisessa otetaan huomioon SO2, NO2, PM10, CO ja O3, joista lasketaan<br />

alaindeksi. Vuonna 2007 laskennassa ovat mukana myös pienhiukkaset PM2,5.<br />

Näistä korkein arvo määrää indeksin. Indeksi on jaettu 5 luokkaan; hyvästä erittäin huonoon.<br />

62

Ilmansaasteet<br />

Ihmisen toiminnasta peräisin olevia haittaa aiheuttavia kaasumaisia tai hiukkasmaisia<br />

aineita.<br />

Luo-alue<br />

Eläimistöltään ja kasvistoltaan erityisten arvokkaita alueita sekä muita luonnon monimuotoisuuden<br />

kannalta tärkeitä kohteita, jotka sijaitsevat luonnonsuojelualueiden ulkopuolella.<br />

Ohjearvot<br />

Kansallisia vuonna 1996 voimaan tulleita epäpuhtauksien tunti-, vuorokausi- ja<br />

vuosipitoisuuksien ohjeellisia arvoja.<br />

Pitoisuus<br />

Epäpuhtauden määrä tietyssä määrässä ilmaa, esitetään tässä yleensä mikrogrammaa<br />

epäpuhtautta kuutiometrissä ilmaa (μg/m3).<br />

Raja-arvo<br />

Määrittelee suurimmat hyväksyttävät ilman epäpuhtauksien pitoisuudet. Ilmansuojelusta<br />

vastaavien viranomaisten tulee huolehtia niiden alapuolella pysymisestä.<br />

Uusiutuva energia<br />

Uusiutuva energia on pääosin auringon säteilystä peräisin olevaa energiaa. Suomessa uusiutuvaa<br />

energiaa ovat tuulivoima, vesivoima, aurinkoenergia (lämpö tai sähkö) ja bioenergia (uusiutuvat<br />

kasvi- ja eläinperäiset biopolttoaineet). Myös maalämpö, jota voidaan ottaa talteen<br />

lämpöpumpuilla, luetaan uusiutuvaksi energiaksi. Muualla maailmassa on myös kokeiltu<br />

esimerkiksi aaltojen tai vuoroveden sisältämän energian talteenottoa. Suomessa paljon<br />

energianlähteenä käytettyä turvetta ei lasketa uusiutuvaksi polttoaineeksi, sillä sen<br />

uusiutumisnopeus on liian hidas täyttämään uusiutuvalle energialle asetetut kriteerit.<br />

63

Lähteet<br />

Helsingin Energia: Helsingin Energia Vuosikertomus <strong>2008</strong>: Yhteiskuntavastuun <strong>raportti</strong>.<br />

Helsingin <strong>kaupunki</strong>, ympäristökeskus. Katupölyn vähentäminen kevätpuhdistuksen ja talvikunnossapidon<br />

avulla – Tutkimus- ja kehittämisprojekti. Helsingin <strong>kaupunki</strong> Ympäristökeskus, ilmansuojelututkimukset<br />

vuonna <strong>2008</strong>.<br />

Inka Vuornos: Pää<strong>kaupunki</strong>seudun ekologinen jalanjälki vuonna 2001.<br />

Espoon <strong>kaupunki</strong>, Helsingin <strong>kaupunki</strong>, <strong>Vantaan</strong> <strong>kaupunki</strong>. <strong>Vantaan</strong> <strong>kaupunki</strong>, ympäristökeskus C7/2006.<br />

Johannes Lounasheimo: Kasvihuonekaasupäästöjen alueellisten laskentamenetelmien vertailua. Laureaammattikorkeakoulu<br />

(Opinnäytetyö, 2009)<br />

Kestävän <strong>kehityksen</strong> raportoinnin kehittäminen.<br />

Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Turku ja Oulu. Työryhmän <strong>raportti</strong> 31.12.2004<br />

Kestävän <strong>kehityksen</strong> raportoinnin kehittäminen. Sosiaalisen kestävyyden indikaattorit.<br />

Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Turku ja Oulu. Työryhmän <strong>raportti</strong> 28.2.2007<br />

Koskela Marileena: Ympäristöasenteet ja -toiminta kuntaorganisaatiossa,<br />

Espoon <strong>kaupunki</strong>, Helsingin <strong>kaupunki</strong>, Jyväskylän <strong>kaupunki</strong>, Oulun <strong>kaupunki</strong>, Tampereen<br />

<strong>kaupunki</strong>,Turun <strong>kaupunki</strong> ja <strong>Vantaan</strong> <strong>kaupunki</strong>. TUTU-julkaisuja 2/<strong>2008</strong>.<br />

Kuutos<strong>kaupunki</strong>en <strong>kestävän</strong> <strong>kehityksen</strong> indikaattorit 2004-2006.<br />

Espoo, Helsinki Oulu, Tampere, Turku, Vantaa<br />

<strong>Vantaan</strong> Energia: <strong>Vantaan</strong> Energia Yhteiskuntavastuu<strong>raportti</strong> <strong>2008</strong>.<br />

<strong>Vantaan</strong> Kaupunki: Energiansäästön tehostamisen toimintasuunnitelma vuosille <strong>2008</strong>-2016.<br />

<strong>Vantaan</strong> <strong>kaupunki</strong> (2006). Hanna Ahlgren-Leinvuo: Palautetta palveluista, viestejä vaikuttamisesta<br />

II.yhteenveto Knowledge Network -hankkeen asukaskysekyyn osallistuneiden <strong>kaupunki</strong>en tuloksista.<br />

Tilasto ja tutkimus, selvityksiä nro 39 (C21:2006)<br />

YTV: Ilmanlaatu pää<strong>kaupunki</strong>seudulla vuonna <strong>2008</strong>. YTV:n julkaisuja 15/2009<br />

YTV: Kasvihuonekaasupäästöt pää<strong>kaupunki</strong>seudulla vuonna <strong>2008</strong>.<br />

Luonnos 25.5.2009<br />

YTV: Pää<strong>kaupunki</strong>seudun ilmastostrategia 2030.YTV:n julkaisuja 24/2007<br />

YTV: Pää<strong>kaupunki</strong>seudun jalankulun ja pyöräilyn strategiasuunnitelma.<br />

Pää<strong>kaupunki</strong>seudun julkaisusarja B 2006:23<br />

YTV: YTV Vuosikertomus <strong>2008</strong>. YTV:n julkaisuja 4/2009<br />

64

<strong>Vantaan</strong> <strong>kaupunki</strong><br />

Maankäyttö ja ympäristö<br />

Ympäristökeskus<br />

ISBN 978-952-443-301-3<br />

C18 : 2009

logo

products

Resources

Company

Terms of service
Privacy policy
Cookie policy
Cookie settings
Imprint
Change language
Made with love in Switzerland
© 2024 Yumpu.com all rights reserved

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!