Vantaan kestävän kehityksen raportti 2008 - Vantaan kaupunki
Vantaan kestävän kehityksen raportti 2008 - Vantaan kaupunki
Vantaan kestävän kehityksen raportti 2008 - Vantaan kaupunki
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
YMPÄRISTÖKESKUS<br />
VANTAAN<br />
KESTÄVÄN KEHITYKSEN<br />
RAPORTTI<br />
<strong>2008</strong>
Sisällysluettelo<br />
Kaupunginjohtajan katsaus 4<br />
1 Johdanto 6<br />
2 <strong>Vantaan</strong> <strong>kaupunki</strong>organisaatio 7<br />
3 <strong>Vantaan</strong> ekologinen kestävyys 9<br />
4. Yleinen kehitys 9<br />
4.1.1 Ekologinen jalanjälki 9<br />
4.1.2 Kasvihuonekaasupäästöt 11<br />
4.1.3 <strong>Vantaan</strong> energiankulutus 14<br />
4.1.4 Asukastyytyväisyys 15<br />
4.1.5 Kaupungin henkilöstön ympäristö asenteet ja -tietoisuus 16<br />
4.1.6 Suuria <strong>kestävän</strong> <strong>kehityksen</strong> yleisiä linjauksia vuonna <strong>2008</strong> 17<br />
4.2 Maankäytön ja <strong>kaupunki</strong>rakenteen kestävyys 19<br />
4.2.1 Asemakaava-alueelle rakennettujen rakennusten ja asuntojen osuudet 19<br />
4.2.2 Virkistysalueiden osuus asemakaava-alueella 20<br />
4.2.3 Luonnonsuojelualueet ja varaukset 21<br />
4.2.4 Palveluiden saavutettavuus 24<br />
4.2.5 Kestävän maankäytön uutisia vuodelta <strong>2008</strong> 28<br />
4.3 Toiminnan kuormitus ja ekotehokkuus 31<br />
4.3.1 Sähkönkulutus Vantaalla 31<br />
4.3.2 Lämmönkulutus Vantaalla 32<br />
4.3.3 Yhdyskunnan ilmanlaatu 34<br />
4.3.4 Veden kulutus 37<br />
4.3.5 Yhdyskunnan jätevesikuormitus 38<br />
4.3.6 Yhdyskunnan jätteet 39<br />
4.3.7 Vuoden <strong>2008</strong> toimia ympäristökuormituksen vähentämiseksi 39<br />
4.4 Liikkumisen kestävyys 45<br />
4.4.1 Autoistuminen 45<br />
4.4.2 Joukkoliikenteen matkustajamäärät 46<br />
4.4.3 Kevyen liikenteen verkon pituus 46<br />
4.4.4 Liikkumisen tehokkuuteen liittyviä uutisia vuodelta <strong>2008</strong> 47<br />
4.5 Ympäristövastuullinen kulutus ja ympäristövalistus 50<br />
4.5.1 Paperin kulutus kaupungin virastoissa ja laitoksissa 50<br />
4.5.2 Ympäristönäkökohdat huomioivat kaupungin hankinnat 50<br />
4.5.3 Vihreä lippu päiväkodit ja koulut 51<br />
4.5.4 Kaupungin järjestämään ympäristökasvatukseen osallistuminen 51<br />
4.5.5 Ympäristökasvatustoiminta oli vilkasta vuonna <strong>2008</strong> 52<br />
5 Sosiaalinen kestävyys Vantaalla vuonna <strong>2008</strong> 55<br />
6 Ympäristötilinpito Vantaalla vuonna <strong>2008</strong> 59<br />
Käsitteet 62<br />
Lähteet 64
Kaupunginjohtajan katsaus<br />
Kuva: <strong>Vantaan</strong> kaupungin kuvapankki<br />
Vuonna <strong>2008</strong> <strong>Vantaan</strong> kaupungin <strong>kestävän</strong> <strong>kehityksen</strong> työssä painottui seudullinen ilmastostrategiatyö.<br />
Yhtälailla ja siihen liittyen jatkettiin pitkäjänteitä työtä yhdyskuntarakenteen<br />
ja elinympäristön kehittämiseksi, luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi sekä ympäristökuormituksen<br />
vähentämiseksi.<br />
<strong>Vantaan</strong> muuttui rannikkokaupungista sisämaankaupungiksi vuoden <strong>2008</strong> lopussa, kun kaupungin<br />
viimeinen ranta-alue liitettiin Helsingin <strong>kaupunki</strong>in. Vastuu Itämeren tilasta kuitenkin<br />
säilyi, sillä <strong>Vantaan</strong>joen ja <strong>Vantaan</strong>joen valumanalueen aiheuttama kuormitus syntyy myös<br />
<strong>Vantaan</strong> alueelta. Mutta virtaamien mukana kulkeva kuormitus Itämereen oli vain yksi vesiteemoista,<br />
jotka puhututtivat ympäristönsuojelullisissa kysymyksissä vuonna <strong>2008</strong>. Voidaankin<br />
sanoa, että vesiensuojeluasiat nousivat ilmastonmuutostyön lisäksi vuoden ykkösteemaksi<br />
ympäristösuojelun saralla kaupungissamme.<br />
<strong>Vantaan</strong> kaupungin strategian tavoitteiden mukaisesti <strong>kaupunki</strong>in valmistui vuoden lopussa<br />
hulevesiohjelma ja siihen liittyvä pienvesiselvitys. Hulevesiohjelmaan kirjattiin yleiset linjaukset<br />
ja tavoitteet hulevesien mahdollisimman luonnonmukaiseen hallinnan edistämiseksi.
Tätä ei tehdä vain vesiensuojelullisista syistä, vaan ohjelma on osa kaupungin ilmastonmuutokseen<br />
sopeutumistoimia, ilmastonmuutoksen, jonka etenemisestä vuoden <strong>2008</strong> aikana<br />
saatiin vain entistä synkempiä uutisia sitä mukaa kun ilmiön kehittymisestä julkaistiin yhä<br />
hätkähdyttävimpiä tutkimustuloksia.<br />
Hyviä uutisia saatiin, kun YTV:n Seutu- ja ympäristötiedon laskelmat kertoivat, että pää<strong>kaupunki</strong>seudun<br />
kasvihuonekaasupäästöt olivat poikkeuksellisen matalat vuonna <strong>2008</strong>. Vantaalla<br />
kasvihuonekaasupäästöt olivat kaiken kaikkiaan noin 5 prosenttia pienemmät kuin<br />
edellisvuonna. Ilmastostrategian vertailuvuoteen eli 1990 verrattuna päästöt ovat kuitenkin<br />
kasvaneet noin 20 prosenttia. Asukaskohtaiset päästöt vuonna <strong>2008</strong> olivat 6,7 t CO2-ekv vantaalaista<br />
kohden. Ilmastostrategian tavoitteiden mukaan seudun asukaskohtaisten kasvihuonekaasupäästöjen<br />
tulisi vuonna 2030 olla korkeintaan 4,3 t CO2-ekv.<br />
Näitä osittain ilahduttavia uutisia synkentää kuitenkin tieto siitä, että pieni kasvihuonekaasupäästöjen<br />
väheneminen johtui etenkin sähköntuotannon päästöjen poikkeuksellisesta<br />
pienemistä. Suomessa samoin kuin koko pää<strong>kaupunki</strong>seudulla käytetyn sähkön vähäpäästöisyys<br />
johtui vesivoiman poikkeuksellisen hyvästä saatavuudesta, joten fossiilisilla polttoaineilla<br />
tai turpeella erillistuotettua lauhdesähköä käytettiin tavallista vähemmän. Sähköntuotannon<br />
päästöt ovat voimakkaasti sidoksissa vähäpäästöisen vesivoiman saatavuuteen, joten ei voida<br />
puhua vielä mistään energiantuotannon päästövähenemistrendistä. Näin ollen ilmastostrategian<br />
tavoitteisiin pääseminen vaatii runsaasti työtä, sekä rakenteiden että toimintatapojen<br />
muutosta.<br />
Työ ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi jatkui aktiivisena vuonna<br />
<strong>2008</strong>. Loppuvuodesta Pää<strong>kaupunki</strong>seudun ilmastostrategia 2030 sai onnekkaasti tukipäätöksen<br />
EU Life+ rahastolta, jonka tuloksena vuoden 2009 alussa käynnistyi YTV-vetoinen Julia<br />
2030 nimetty hanke. Hankeen, joka toteutetaan vuosina 2009-2011, tavoitteena on tuottaa<br />
uusia keinoja kasvihuonekaasu-päästöjen vähentämiseksi seudulla.<br />
Vuonna <strong>2008</strong> ilmastoasiat oli korostetusti esillä myös Kehäradan ja Marja-<strong>Vantaan</strong> suunnittelussa.<br />
Marja-Vantaasta rakennetaan 27 000 asukkaan <strong>kestävän</strong> <strong>kehityksen</strong> joukkoliikenne<strong>kaupunki</strong>a,<br />
jossa uusille ympäristöä säästävälle ratkaisuille annetaan tilaa ja mahdollisuuksia.<br />
Kehärata rakennetaan <strong>Vantaan</strong>koskelta Kivistön ja lentoaseman kautta pääradalle vuosina<br />
2009 - 2014<br />
Vuonna <strong>2008</strong> talouden ennusteet synkkenivät. Tämä alkoi loppuvuodesta näkyä muun muassa<br />
jätteiden määrän ja liikenteen vähenemisenä. Kulutuksen vähenemisen myötä luonnonvaroja<br />
käytetään säästeliäämmin, mutta toisaalta huono taloudellinen tilanne voi hidastuttaa<br />
hyvin asetettujen ympäristönsuojelullisten tavoitteiden toteutumista tai ainakin siirtää niiden<br />
toteuttamista myöhempään.<br />
Ympäristönsuojelutyö on laadultaan pitkäjänteistä ja monet tulokset saavutetaan hitaasti,<br />
joten väsymään ei saa itseään päästää. Etenkin tällaisina murrosaikoina ympäristönsuojelun<br />
tavoitteiden toteuttaminen edellyttää kaikkien, niin julkisen sektorin, elinkeinoelämän kuin<br />
asukkaiden sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin. Kiireellisimmistä toimista ei myöskään saisi<br />
luopua ja ympäristönsuojelun avulla voidaan saavuttaa myös säästöjä. Toivottavasti tämä,<br />
vuoden <strong>2008</strong> <strong>raportti</strong>, monine positiivisine viesteineen auttaa motivoimaan pitkäjänteistä<br />
<strong>kestävän</strong> <strong>kehityksen</strong> työtä kaupungissamme.<br />
Juhani Paajanen<br />
kaupunginjohtaja
1 Johdanto<br />
Kestävän <strong>kehityksen</strong> raportin tehtävänä on<br />
osoittaa mihin suuntaan ympäristön hyväksi<br />
tehty työ sekä ympäristön tila kaupungissamme<br />
kehittyvät. <strong>Vantaan</strong> <strong>kestävän</strong> <strong>kehityksen</strong><br />
vuosi<strong>raportti</strong>, joka pitää sisältää kaikki <strong>kestävän</strong><br />
kehyksen näkökulmat, on nyt koottu toista<br />
kertaa. Ekologisia ja sosiaalisia indikaattoreita<br />
kaupungissa on seurattu jo vuosia, sen sijaan<br />
taloudellinen näkökulma eli kaupungin ympäristötilinpito<br />
on nyt toista kertaa mukana. Lisäksi<br />
<strong>raportti</strong>in on koottu merkittävimpiä ympäristönsuojelullisia<br />
toimia vuodelta <strong>2008</strong>.<br />
Kuva: <strong>Vantaan</strong> kaupungin kuvapankki<br />
Kestävän <strong>kehityksen</strong> indikaattorit ovat Suomen<br />
kuuden suurimman kaupungin (Helsinki,<br />
Espoo, Turku, Tampere, Oulu ja Vantaa) yhteisesti<br />
valitsemia, ja ne vastaavat myös kansallisesti<br />
ja kansainvälisesti käytössä olevia ympäristöindikaattoreita.<br />
Indikaattorit kuvaavat<br />
<strong>kestävän</strong> <strong>kehityksen</strong> suuntaa <strong>kaupunki</strong>organisaatiossa.<br />
Suurin osatiedoista kerätään vuosittain.<br />
Osa kuitenkin kerätään neljän vuoden välein,<br />
joko siksi, että ne vaativat laajempia<br />
laskelmia tai siksi, että ilmiöt, joita ne kuvaavat,<br />
muuttuvat hitaasti.<br />
Vuoden <strong>2008</strong> <strong>Vantaan</strong> <strong>kestävän</strong> <strong>kehityksen</strong> raportin<br />
indikaattoreiden päivityksessä ovat olleet<br />
apuna kesäharjoittelija Timo Kuusiola ja<br />
ympäristöasiantuntija Hanne Siikström kaupungin<br />
ympäristökeskuksesta. Maankäytön indikaattorikartat<br />
on vuodelle <strong>2008</strong> on tehnyt<br />
Anna-Karin Kyrönviita <strong>kaupunki</strong>suunnittelusta.Ympäristötilinpito-osion<br />
tiedot on saatu toimialojen<br />
ja liikelaitosten ympäristötilinpitoyhdyshenkilöiltä.<br />
Muut indikaattoreiden lähteet<br />
on mainittu kuvioiden yhteydessä. Kestävän<br />
<strong>kehityksen</strong> raportin on koonnut ja työtä on ohjannut<br />
ympäristösuunnittelija Tina Kristiansson<br />
ympäristökeskuksesta. Raportin on taittanut<br />
viestintäassistentti Ritva-Leena Kujala<br />
<strong>kaupunki</strong>suunnittelusta.
2 <strong>Vantaan</strong> <strong>kaupunki</strong>organisaatio<br />
<strong>Vantaan</strong> <strong>kaupunki</strong>organisaation kuuluvat viisi<br />
toimialaa ja kaupungin liikelaitokset.<br />
Toimialat ovat:<br />
- Keskushallinto<br />
- Vapaa-aika ja asukaspalvelut<br />
- Sivistystoimi<br />
- Sosiaali- ja terveystoimi<br />
- Tilakeskus<br />
- Maankäyttö- ja ympäristö<br />
Kaupunkikonserniin kuuluvat lisäksi lähes 100<br />
kappaletta osakeyhtiötä, säätiöitä, yhdistyksiä<br />
ja muita yhteistöjä, joissa kaupungilla yksin tai<br />
tytäryhteisöjen kanssa on määräysvalta sekä<br />
kuntayhtymiä ja muita yhteisöjä, joissa<strong>kaupunki</strong><br />
on osakkaana tai jäsenenä.<br />
Lisäksi kaupungilla on kolme liikelaitosta:<br />
- Pelastuslaitos<br />
(Keski-Uudenmaan pelastuslaitos)<br />
- <strong>Vantaan</strong> työterveys<br />
- <strong>Vantaan</strong> Vesi<br />
Vantaa<br />
Väestö 1.1.2009 195 397<br />
Väestöntiheys as/maa-km 2 820<br />
Pinta-ala, km 2 , (josta maata, km 2 ) 242,7 (240,8)<br />
Kaupungin henkilöstömäärä 11694<br />
-vakituiset 9095<br />
Elinkeinorakenne (31.12.2006)<br />
- palvelut 21,3 %<br />
- teollisuus 14,0 %<br />
- kauppa 26,0 %<br />
- rakentaminen 6,6 %<br />
- liikenne 16,7 %<br />
- rahoitustoiminta 14,3<br />
- maa-, metsä- ja kalatalous sekä kaivostoiminta 0,4 %<br />
Suurimmat työnantajat<br />
<strong>Vantaan</strong> <strong>kaupunki</strong>, Finnair Oyj,<br />
NCC rakennus Oy, Vaisala Oyj,<br />
Finnair catering Oy (2004, yritysrekisteri)<br />
Talous vuonna <strong>2008</strong><br />
-vuosikate/poistot 104,7%<br />
-investointien tulorahoitus 62,9%<br />
-lainat (€/asukas) 3 074 €<br />
-konsernilainat (€/asukas) 7 029 €
3 Ympäristöjohtaminen Vantaalla<br />
Vantaalla ympäristöasioita ohjaa koko kaupungin<br />
tasolla valtuuston päättämä <strong>kaupunki</strong>strategia<br />
ja sen asettamat tavoitteet. Kaupunkistrategian<br />
asettamien tavoitteiden mukaan<br />
ympäristöjohtamista Vantaalla ollaan kehittämässä<br />
siten, että ympäristöasiat huomioidaan<br />
entistä paremmin <strong>kaupunki</strong>organisaation kaikessa<br />
toiminnassa ja kaikilla toimialoilla.Tavoitteena<br />
on aikaisempaa kokonaisvaltaisempi<br />
ympäristöasioiden hallinta ja ennaltaehkäisevä<br />
ympäristönsuojelutyö.<br />
Ympäristöjohtamisen työkaluina Vantaalla<br />
ovat talousarvioon asetetut ympäristötavoitteet,<br />
ympäristöraportointi ja ympäristöohjelmatyö.<br />
Ympäristöjohtamisen tärkeimmän resurssin<br />
muodostaa kaupungin henkilöstö,<br />
jonka osaamista ja motivaatiota tuetaan tiedottamisella<br />
ja kouluttamisella<br />
Kestävän <strong>kehityksen</strong> periaatteet kulkevat<br />
mukana koko kaupungin missiossa<br />
seuraavasti:<br />
Kaupungin tehtävänä on turvata hyvinvointiyhteiskunnan<br />
palvelut, parantaa<br />
asukkaiden ja yritysten elin- ja toimintaympäristöä<br />
sekä turvata toimiva yhdyskuntarakenne.<br />
toiminnan lähtökohtia<br />
ovat ihmisistä välittäminen sekä<br />
yrittäjyyden, <strong>kestävän</strong> <strong>kehityksen</strong> ja yhteisöllisyyden<br />
arvostaminen.<br />
<strong>Vantaan</strong> visiona tulevaisuuteen on strategiassa<br />
kirjattu seuraavaa:<br />
Vantaa on kansainvälisen metropolin<br />
ytimessä vetovoimainen työn ja yritysten<br />
kasvupaikka, joka tuottaa turvallista<br />
arkea yhteisvastuullisesti, asukkaitaan<br />
kuunnellen, monikulttuurisuudesta ammentaen<br />
ja ympäristövastuuta kantaen.<br />
<strong>Vantaan</strong> kaupungin tärkeimpiä arvoja<br />
ovat:<br />
- avoimuus,<br />
luovuus,<br />
oikeudenmukaisuus ja<br />
tuloksellisuus
4 <strong>Vantaan</strong> ekologinen kestävyys<br />
Ekologisen kestävyyden mittareilla pyritään kuvaamaan <strong>kestävän</strong> <strong>kehityksen</strong> etenemistä <strong>kaupunki</strong>organisaation.<br />
Kokonaisvaltaisemman kuvan saamiseksi mukaan on kuitenkin otettu<br />
muutamia koko kaupungin toimintaa kuvaavia indikaattoreita. Ekologisen kestävyyden indikaattorit<br />
on luokiteltu viiteen ryhmään:<br />
- Yleinen kehitys<br />
- Maankäyttö ja <strong>kaupunki</strong>rakenne<br />
- Toiminnan kuormitus ja ekotehokkuus<br />
- Liikkumisen kestävyys<br />
- Ympäristövastuullinen kulutus ja ympäristökasvatus<br />
4.1 Yleinen kehitys<br />
Yleisen <strong>kehityksen</strong> mittareilla pyritään kuvaamaan<br />
yhdyskunnan globaalia vastuuta,<br />
jota kuvataan tässä kolmella mittarilla. Ne<br />
ovat ekologinen jalanjälki, kasvihuonekaasupäästöt<br />
sekä kaupungin asukkaiden asukastyytyväisyys.<br />
4.1.1 Ekologinen jalanjälki<br />
Ekologinen jalanjälki kuvaa ihmisen aineellista<br />
riippuvuutta luonnosta. Jalanjälki kertoo kuinka<br />
paljon ekologisesti tuottavaa maata eli viljelymaata,<br />
laidunta, metsää, rakennettua maata<br />
ja energiankulutuksen vaatimaa maa-alaa tarvitaan<br />
resurssien tuottamiseen ja samalla sulattamaan<br />
luontoon päästöt ja jätteet. Yksikkönä<br />
käytetään globaalia hehtaaria (gha), mikä tarkoittaa<br />
hehtaaria, jolla on maapallon keskimääräinen<br />
tuottokyky.<br />
Ekologinen jalanjälki lasketaan henkeä kohti<br />
vuodessa eli se kertoo kuinka paljon ekologisesti<br />
tuottavaa maata tarvitaan ylläpitämään<br />
esimerkiksi “suomalainen” tai “vantaalainen”.<br />
Kunnan ekologinen jalanjälki saadaan laskemalla<br />
kunnan asukkaiden ekologiset jalanjäljet<br />
yhteen.<br />
Kuva: <strong>Vantaan</strong> kaupungin kuvapankki
Luonnonvaroja kuluttavina toimintoina laskelmassa<br />
tarkastellaan ravinnontuotantoa, asumista.<br />
liikennettä, kulutushyödykkeitä ja palveluita.<br />
Laskelmissa saatua alueen ekologista<br />
jalanjälkeä voidaan verrata siihen, kuinka paljon<br />
ekologista kapasiteettia eli viljelymaata, laitumia,<br />
metsiä ja rakennettua maata sillä on.<br />
Etenkin <strong>kaupunki</strong>en osalta tulee tällöin esille<br />
alueiden välinen riippuvuus, sillä harva <strong>kaupunki</strong><br />
tulee toimeen “omillaan”. Samalla tavalla<br />
valtioiden väliset vertailut kuvastavat alueiden<br />
välistä riippuvuutta, koska laskelmissa otetaan<br />
huomioon tuonti ja vienti. Tällöin myös maailmanlaajuinen<br />
resurssien jako nousee esille.<br />
Ekologista jalanjälkeä ei ole viime vuosina<br />
laskettu pää<strong>kaupunki</strong>seudulla, mutta vuonna<br />
2001 tehdyssä laskennassa saatiin seudun asukkaan<br />
keskimääräiseksi jalanjäljeksi 5,8 gha.<br />
Verrattaessa pää<strong>kaupunki</strong>seudun kuntia keskenään<br />
voitiin todeta, että espoolaisen jalanjälki<br />
on seudun suurin (6,0 gha), vantaalaisen<br />
lähes saman suuruinen kuin pää<strong>kaupunki</strong>seudulla<br />
keskimäärin (5,9 gha) ja helsinkiläisen<br />
jalanjälki on pienin (5,8 gha).<br />
Kuutos<strong>kaupunki</strong>a koskevassa vertailussa<br />
erottuu Oulun muita korkeampi jalanjälki, joka<br />
johtuu pääasiassa turpeen käytöstä energiatuotannossa.<br />
Erot johtuvat lähinnä rakentamisesta, sähkönkulutuksesta<br />
ja henkilöautoliikenteestä.<br />
Vantaalaiset matkustivat helsinkiläisiä enemmän,<br />
mutta kuluttivat vähemmän kaukolämpöä<br />
ja sähköä kuin espoolaiset.<br />
Laskennan mukaan Vantaa ei riitä vantaalaisten<br />
kulutukseen, sillä vuoden 2001 laskennan<br />
mukaan vantaalaiset tarvitsisivat 44 <strong>Vantaan</strong><br />
kokoista aluetta kulutukseensa.<br />
Pää<strong>kaupunki</strong>seudun asukkaan ekologinen<br />
jalanjälki vastaa laajuudeltaan noin kymmentä<br />
jalkapallokenttää. Se on hieman pienempi kuin<br />
keskivertosuomalaisen jalanjälki, joka on 5,9<br />
gha.<br />
gha<br />
9,0<br />
8,0<br />
7,0<br />
6,0<br />
5,0<br />
4,0<br />
3,0<br />
2,0<br />
1,0<br />
0,0<br />
SGA-TOOL<br />
SYKE:n kertoimilla<br />
Espoo Helsinki Oulu Vantaa Tampere Turku Suomi<br />
Kuva 1. Pää<strong>kaupunki</strong>seudun<br />
<strong>kaupunki</strong>en ekologiset<br />
jalanjäljet vuonna 2001(gha).<br />
Lähde: Kuutos<strong>kaupunki</strong>en <strong>kestävän</strong><br />
<strong>kehityksen</strong> indikaattorit 2004-2006<br />
gha<br />
8<br />
7<br />
6<br />
5<br />
4<br />
3<br />
2<br />
1<br />
0<br />
Helsinki Espoo Vantaa PKS Suomi<br />
liikenne<br />
asuminen<br />
tavarat ja palvelut<br />
rakentaminen<br />
ravinto<br />
Kuva 2. Pää<strong>kaupunki</strong>seudun<br />
<strong>kaupunki</strong>en ekologiset jalanjäljet<br />
toimintojen mukaan<br />
vuonna 2001(gha).<br />
Lähde: Kuutos<strong>kaupunki</strong>en <strong>kestävän</strong><br />
<strong>kehityksen</strong> indikaattorit 2004-2006<br />
10
4.1.2 Kasvihuonekaasupäästöt<br />
Yhdyskunnan tuottaman kasvihuonekaasupäästöjen<br />
määrä kuvaa paikallista vaikutusta<br />
maailmanlaajuiseen ilmastonmuutokseen.<br />
Paikallinen toiminta on avainasemassa<br />
ilmastonmuutoksen hillinnässä ja tätä taustaa<br />
vasten Vantaakin on sitoutunut pää<strong>kaupunki</strong>seudun<br />
ilmastostrategia 2030, joka<br />
hyväksyttiin YTV-kaupungeissa alkuvuodesta<br />
<strong>2008</strong>. Strategian tavoitteena on vähentää<br />
pää<strong>kaupunki</strong>seudun kasvihuonekaasujen<br />
päästöjä 39 prosenttia asukasta<br />
kohden vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030<br />
mennessä. Samalla tavoitellaan energiankulutuksen<br />
alentamista.<br />
Pää<strong>kaupunki</strong>seudun ilmastostrategian lähtökohdaksi on laadittu pää<strong>kaupunki</strong>seudun ilmastovisio<br />
2030. Siinä päävisiona on, että energiatehokkuuden paraneminen ja luonnonvarojen<br />
säästävä käyttö johtaa seudun kasvihuonekaasupäästöjen vähenemiseen sekä kilpailukyvyn vahvistumiseen.<br />
Lisäksi strategiassa esitetään kuusi sektorikohtaista osavisiota. Yhdessä nämä seitsemän<br />
visiota muodostavat kootun näkemyksen siitä tulevaisuuden tavoitetilasta, jota kohden<br />
pää<strong>kaupunki</strong>seudulla tulee pyrkiä kasvihuonekaasujen vähentämistavoitteen saavuttamiseksi.<br />
Näille visiolle on määritelty toimilinjoja visioiden tavoitteiden saavuttamiseksi.<br />
Rakennukset<br />
Visio<br />
Rakennusten suunnittelua, hankintaa ja käyttöä ohjaavat elinkaarikustannukset, energiatehokkuus,<br />
monikäyttöisyys ja käyttöaste. Kaupungit toimivat esimerkkeinä.<br />
Toimilinjat<br />
· Parannetaan uudisrakennusten energiatehokkuutta<br />
· Parannetaan olemassa olevien rakennusten energiatehokkuutta<br />
· Lämmitys- ja jäähdytystapavalintojen ohjaaminen<br />
· Ylläpidon ja tilantarpeen arvioinnin kehittäminen ja parantaminen<br />
Hankinta-, kulutus ja jäte<br />
Visio<br />
Hankinnan ja kuluttaminen ovat kestävällä tasolla. Syntyvä jätemäärä suhteessa tuotantoon ja<br />
asukasmäärään on pienentynyt.<br />
Toimilinjat<br />
· Kaupunkien hankinnoissa edistetään materiaali- ja energiatehokkuutta sekä<br />
vähäpäästöisyyttä<br />
· Valistetaan kuntalaisia jätteen synnyn ehkäisyssä<br />
· Teollisuuden ja palvelutoiminnan jätteiden synnyn ehkäisyä jatketaan<br />
· Materiaalikierrätystä tehostetaan<br />
· Jätteen käsittelyratkaisuissa huomioidaan kaikki elinkaaren aikana syntyvät päästöt<br />
Energiantuotanto<br />
Visio<br />
Lämmön, sähkön ja jäähdytyksen tuotanto on kilpailukykyistä ja ominaispäästöiltään edullista<br />
sekä pääasiassa yhdistettyä.<br />
11
Toimilinjat<br />
· Energiayritykset parantavat edelleen energiatehokkuuttaan tehostamalla toimintaansa<br />
· Ohjataan keskitettyä energiantuotantoa niukkenevien päästöoikeuksien myötä<br />
vähäpäästöisempään suuntaan<br />
· Hajautetun energiantuotannon ekotehokkuutta edistetään ja uusiutuvien energialähteiden<br />
käyttöä lisätään<br />
· Kaukolämpöverkkoa laajennetaan ja laajentamisen reunaehtoja selvitetään<br />
· Lisätään energiansäästöneuvontaa ja -tutkimusta<br />
Maankäyttö<br />
Visio<br />
Kestävän yhdyskuntarakenteen kehittäminen perustuu sen täydentämiseen ja eheyttämiseen raideliikenteeseen<br />
tukeutuen.<br />
Toimilinjat<br />
· Yhdyskuntarakennetta eheytetään<br />
· Luodaan edellytykset uusiutuvien energian tuotannon ja energiansäästön lisäämiselle<br />
Liikenne<br />
Visio<br />
Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt asukasta kohden ovat vähentyneet ainakin 20%. Joukkoliikenne,<br />
pyöräily ja kävely ovat ensisijaisina liikkumismuotoina houkuttelevampia.<br />
Toimilinjat<br />
· Vaikutetaan liikenteen määrään ja kulkutapoihin parantamalla joukkoliikenteen, kävelyn ja<br />
pyöräilyn asemaa ja palvelutasoa<br />
· Vähennetään kaupungin omista päästöistä aiheutuvia liikenteen päästöjä<br />
· Vähäpäästöisten ajoneuvojen käyttöä edistetään<br />
· Logistiikan kehittäminen<br />
Sähkö<br />
Visio<br />
Sähkönkulutus asukasta kohti on kääntynyt laskuun<br />
Toimilinjat<br />
· Kehitetään <strong>kaupunki</strong>en hankintamenettelyä energiatehokkuutta tukevaksi<br />
· Kohdistetaan energiakustannuksia kulutuksen aiheuttajaan ja parannetaan tiedonsaantia<br />
tähän liittyen<br />
· Tiedotus<br />
Pää<strong>kaupunki</strong>seudulla kasvihuonekaasujen päästölaskelmat tehdään Hilma-menetelmällä, joka<br />
perustuu suurelta osin Suomen Kuntaliiton ja Suomen ympäristökeskuksen Kasvener kasvihuonekaasu-<br />
ja energiatasemalliin. Laskelmiin otetaan mukaan seuraavien toimintojen aiheuttamat<br />
päästöt: rakennusten lämmitys, sähkönkulutus (Vantaalla kulutetun sähkön tuottamisen<br />
aiheuttamat päästöt Suomessa), jätteen ja jäteveden käsittely, maatalous, liikenne (autoliikenne,<br />
satamat ja paikallisjunat), sekä teollisuuden ja työkoneiden käyttämät polttoaineet. Inventaarissa<br />
ei ole mukana lentoliikennettä, laivojen päästöjä satamajärjestysalueen ulkopuolelta,<br />
ruuantuotannon ja kulutushyödykkeiden valmistamisen aiheuttamia päästöjä eikä ruuan ja<br />
muun yksityisten ihmisten kulutuksen aiheuttamia välillisiä päästöjä. Jätteiden käsittelyn, raide<br />
ja laivaliikenteen sekä teollisuuden ja työkoneiden polttoaineiden kulutuksen lähtötiedot ovat<br />
vuodelta 2007. Niiden ei uskota eroavan merkittävästi edellisvuoden luvuista.<br />
12
<strong>Vantaan</strong> kasvihuonekaasupäästöt vuonna<br />
<strong>2008</strong> olivat noin 5 prosenttia pienemmät kuin<br />
edellisenä vuotena. Ilmastostrategian vertailuvuoteen<br />
eli 1990 verrattuna päästöt ovat kuitenkin<br />
kasvaneet noin 20 prosenttia. Asukaskohtaiset<br />
päästöt vuonna <strong>2008</strong> olivat<br />
6,7 t CO 2<br />
-ekv. Asukasta kohden laskettuna kasvihuonekaasupäästöt<br />
laskivat 7 prosenttia vuoden<br />
2007 ja 5 prosenttia vuoden 1990 tasosta.<br />
<strong>Vantaan</strong> asukaskohtaiset päästöt vuonna <strong>2008</strong><br />
olivat selvästi korkeammat kuin Helsingissä<br />
(5,3 t CO 2<br />
-ekv) ja Espoossa (5,9 t CO 2<br />
-ekv).<br />
Pää<strong>kaupunki</strong>seudun ilmastostrategian tavoitteena<br />
on, että asukaskohtaiset päästöt ovat korkeintaan<br />
4,3 t CO 2<br />
-ekv vuonna 2030.<br />
Suurin osa eli lähes puolet <strong>Vantaan</strong> kasvihuonekaasupäästöistä<br />
vuonna <strong>2008</strong> aiheutui<br />
rakennusten lämmittämisestä, sähkönkulutuksesta<br />
aiheutui viidennes ja liikenteestä kolmannes<br />
päästöistä. Pienet päästövähennykset edellisvuoteen<br />
verrattuna johtuivat etenkin<br />
sähköntuotannon päästöjen vähenemisestä.<br />
Sähkön kokonaiskulutus pysyi lähes ennallaan<br />
edellisvuoteen verrattuna, mutta päästöt<br />
laskivat lähes 17 prosenttia. Vuonna <strong>2008</strong> kulutettu<br />
sähkö oli hyvin vähäpäästöistä. Tähän<br />
vaikutti muun muassa hyvä pohjoismainen vesivoimatilanne,<br />
jonka johdosta sähköä tuotettiin<br />
erillisenä lauhdetuotantona tavallista vähemmän.<br />
Sähkönkulutus ja sen aiheuttamat<br />
päästöt ovat kuitenkin kasvaneet voimakkaasti<br />
ja lähes jatkuvasti vuodesta 1990, joten ilmastostrategian<br />
vision toteutuminen vaatii sähkönkulutukseen<br />
merkittäviä leikkauksia kaikilla<br />
sektoreilla.<br />
Kaukolämmönkulutus pysyi lämpimistä<br />
säistä huolimatta lähes samalla tasolla kuin<br />
edellisvuonna. Myös kaukolämmönpäästöt olivat<br />
lähes samat kuin edellisvuonna. Vantaalla<br />
kaukolämmöntuotannosta vastaa <strong>Vantaan</strong><br />
Energia, jonka kaukolämmöntuotanto perustuu<br />
edelleen lähes täysin fossiilisiin polttoaineisiin.<br />
Kivihiiltä poltettiin hieman enemmän<br />
ja maakaasua lähes yhtä paljon kuin vuonna<br />
2007. Tämän vuoksi ominaispäästöt tuotettua<br />
energiayksikköä kohti pysyivät melko korkealla<br />
tasolla. Helsingissä Helsingin Energia korvasi<br />
kivihiiltä maakaasulla, minkä vuoksi sen<br />
ominaispäästöt tuotettua energiayksikköä kohti<br />
jäivät pienemmäksi kuin <strong>Vantaan</strong> Energian.<br />
Tämä selittää osittain kaukolämmöntuotannosta<br />
aiheutuvien päästöjen eron Helsingin ja<br />
<strong>Vantaan</strong> välillä. Sähkölämmityksen ja erillislämmityksen<br />
asukaskohtaisissa tuloksissa on<br />
vääristymiä, johtuen niiden alhaisemmista<br />
käyttöasteista. Todellisuudessa sähkö- ja erillislämmitys<br />
aiheuttavat suuremmat päästöt<br />
kuin kaukolämmitys. Lämmöntuotannon<br />
päästöt tulevat vähenemään merkittävästi Vantaalla<br />
uuden jätevoimalan valmistuttua. Kau-<br />
8,00<br />
t Co2-ekv<br />
7,00<br />
6,00<br />
5,00<br />
4,00<br />
Tavoite 2030<br />
3,00<br />
2,00<br />
1,00<br />
0,00<br />
1990 2007 <strong>2008</strong><br />
Kaukolämpö<br />
Sähkölämmitys<br />
Erillislämmitys<br />
Kulutussähkö<br />
Liikenne<br />
Teollisuus ja työkoneet<br />
Jätehuolto<br />
Maatalous<br />
Teollisuusprosessit Tavoite 2030<br />
Kuva 3. Kulutusperusteiset<br />
kasvihuonekaasupäästöt<br />
asukasta kohden Vantaalla.<br />
Lähde: YTV.<br />
13
kolämmön piiriin kuuluvien kiinteistöjen<br />
osuutta tulisi lisätä, jotta lämmöntuotannonpäästöihin<br />
pystyttäisiin helpommin vaikuttamaan.<br />
Liikenteen päästöt vähenivät vuonna <strong>2008</strong><br />
noin 7 prosenttia edellisvuoteen verrattuna.<br />
Liikennesuorite väheni pää<strong>kaupunki</strong>seudulla<br />
liki 2 prosenttia, kun edellisvuonna kasvu oli<br />
kolmen prosentin luokkaa. Liikenteen päästöjä<br />
vähensi myös raskaan liikenteen vähentyminen<br />
loppuvuonna alkaneen taantuman takia.<br />
Liikenteen asukaskohtaiset päästöt ovat vieläkin<br />
vuoden 1990 tasolla, minkä vuoksi liikenteen<br />
kasvihuonkaasupäästöt kasvavat lähes samaan<br />
tahtiin väkiluvun kanssa.<br />
Pää<strong>kaupunki</strong>seudun ilmastostrategian vision<br />
mukaan asukaskohtaiset liikenteen päästöt<br />
ovat vähentyneet ainakin 20 prosenttia vuoteen<br />
2030 mennessä. Tämän vision toteutuminen<br />
vaatii suuria muutoksia liikenteen rakenteessa.<br />
Edellytyksenä on yksityisautoilun<br />
huomattava vähentyminen sekä autokannan<br />
muuttuminen vähäpäästöisemmäksi.<br />
4.1.3 <strong>Vantaan</strong> energiankulutus<br />
Yhdyskunnan energiakulutus on hyvä indikaattori<br />
kuvaamaan yhdyskunnan toiminnan<br />
vastuullisuutta sekä energiatehokkuutta. Energiantuotanto<br />
kuluttaa merkittävästi luonnonvaroja<br />
sekä aiheuttaa ilmaan epäpuhtauksia.<br />
Tämän vuoksi yhdyskunnan energiankulutuksen<br />
määrää on tärkeätä tarkkailla ja pyrkiä löytämään<br />
keinoja energiankulutuksen vähentämiseksi.<br />
Tässä raportissa on keskitytty tarkkailemaan<br />
sähkön, lämmön, liikenteen energiankulutusta.<br />
Näiden sektoreiden vaikutus kokonaisenergiaan<br />
Vantaalla on kaikista merkittävin.<br />
Kokonaisenergianmäärään on lisätty myös<br />
teollisuuden ja työkoneiden polttoaineiden<br />
energiankulutus, jonka tieto on vuodelta 2007.<br />
Liikenteen osalta puuttuvat dieseljunat, joiden<br />
merkitys kokonaisenergiakulutukseen on hyvin<br />
pieni. Kokonaiskulutuksesta puuttuu myös<br />
lentokentän energiankulutus.<br />
<strong>Vantaan</strong> kokonaisenergian kulutus vuonna<br />
<strong>2008</strong> oli 5257 GWh, joka on hieman vähemmän<br />
kuin edellisvuonna. Asukasta kohden kokonaisenergiankulutus<br />
vuonna <strong>2008</strong> oli 26 904<br />
Teollisuus ja<br />
työkoneet<br />
6 %<br />
Kuva 4. Kasvihuonekaasupäästöjen päästölähteiden<br />
osuudet Vantaalla vuonna <strong>2008</strong>.<br />
Lähde:YTV<br />
Liikenne<br />
29 %<br />
Jätehuolto<br />
1 %<br />
Kulutussähkö<br />
20 %<br />
Teollisuus, polttoaineet<br />
3 %<br />
Sähkö<br />
31 %<br />
Lämpö<br />
38 %<br />
Maatalous<br />
0,1 %<br />
Kaukolämpö<br />
30 %<br />
Liikenne<br />
28 %<br />
Sähkölämmitys<br />
9 %<br />
Erillislämmitys<br />
5 %<br />
Kuva 5. <strong>Vantaan</strong> kokonaisenergiankulutus sektoreittain<br />
vuonna <strong>2008</strong>. Lähde YTV<br />
kWh/as/v. Kokonaisenergiankulutuksen vähentyminen<br />
edellisvuodesta johtui enimmäkseen<br />
liikenteen sekä lämmön energiankulutuksen<br />
vähentymisestä. Sektoreittain<br />
lämmitykseen kuluu hieman enemmän energiaa<br />
kuin sähköön ja liikenteeseen, joiden osuudet<br />
ovat lähes samat. Kokonaisuudessaan energiankulutuksen<br />
suunta on oikea, mutta aina on<br />
parantamisen varaa.<br />
14
Kuva: <strong>Vantaan</strong> kaupungin kuvapankki<br />
4.1.4 Asukastyytyväisyys<br />
Asukastyytyväisyys on oleellinen paikallisen<br />
tason <strong>kestävän</strong> <strong>kehityksen</strong> indikaattori. Kestävän<br />
yhdyskunnan yksi tärkeä ominaisuus on<br />
sen asukkaiden yleinen hyvinvointi. Tällä tarkoitetaan<br />
elinoloja, joihin sisältyvät turvallinen<br />
ja kohtuuhintainen asunto, peruspalvelujen<br />
saatavuus, kiinnostava ja antoisa työ, laadukas<br />
ympäristö sekä todelliset mahdollisuudet osallistua<br />
paikallisiin suunnittelu- ja päätöksentekoprosesseihin.<br />
Kansalaisten mielipide näistä<br />
kysymyksistä on tärkeä paikkakuntaa kohtaan<br />
tunnetun yleisen tyytyväisyyden mitta.<br />
Vantaata lukuunottamatta muissa kuutoskaupungeissa<br />
asukastyytyväisyyttä seurataan<br />
kolmen-neljän vuoden välein tehtävällä <strong>kaupunki</strong>palvelututkimuksella,<br />
joten <strong>Vantaan</strong> indikaattorin<br />
tiedot eivät ole suoraan verrannollisia<br />
muiden kuutos<strong>kaupunki</strong>en tietoihin.<br />
Vantaalla asukastyytyväisyyttä on viimeksi<br />
mitattu vuonna 2006, jolloin <strong>kaupunki</strong><br />
oli mukana kolmivuotisessa (v. 2005-2007)<br />
Knowlwdge Network -hankkeessa. Hankkeen<br />
päätavoitteena oli parantaa asukkaiden osallistumis-<br />
ja vaikutusmahdollisuuksia paikalliseen<br />
päätöksentekoon. Hankkeessa mukana olevat<br />
kaupungit ympäri Eurooppaa tekivät alkuvuodesta<br />
2006 asukkailleen kyselyn, jonka<br />
avulla pyrittiin selvittämään asukkaiden<br />
kotiseutuidentiteettiä, heidän näkemyksiään<br />
kotikaupungin palveluista ja ongelmista sekä<br />
osallistumiseen ja vaikuttamiseen liittyvistä<br />
kysymyksistä.<br />
Selvitysten mukaan vantaalaiset ovat varsin<br />
tyytyväisiä asumiseensa Vantaalla. Kysymykseen,<br />
kuinka tyytyväinen olette asumiseenne<br />
Vantaalla vastasi 85 olevansa erittäin- tai melko<br />
tyytyväinen, täysin tyytymättömien osuus<br />
oli vain 1 prosentti.<br />
En kovin tai ei<br />
lainkaan tyytyväinen<br />
15 %<br />
Kuva 6. Tyytyväisyys Vantaalla asumiseen<br />
Lähde: Hanna Ahlgren-Leinvuo: Palautetta palveluista, viestejä<br />
vaikuttamisesta II. yhteenveto Knowledge Network -hankkeen<br />
asukaskysekyyn osallistuneiden <strong>kaupunki</strong>en tuloksista<br />
<strong>Vantaan</strong> <strong>kaupunki</strong> ,Tilasto ja tutkimus, selvityksiä nro 39<br />
(C21:2006).<br />
Erittäin<br />
tyytyväinen<br />
16 %<br />
Melko<br />
tyytyväinen<br />
69 %<br />
15
4.1.5 Kaupungin henkilöstön ympäristö asenteet ja -tietoisuus<br />
Kuva: <strong>Vantaan</strong> kaupungin kuvapankki<br />
Kaupungin henkilöstön ympäristöasenteet ja -<br />
tietoisuusindikaattori kuvaa työntekijöiden<br />
ympäristöasenteita ja -tietoisuutta.<br />
Kuutos<strong>kaupunki</strong>en <strong>kestävän</strong> <strong>kehityksen</strong> indikaattorityöhön<br />
liittyen Vuonna 2007 tehtiin<br />
Helsingissä, Vantaalla, Espoossa, Tampereella,<br />
Turussa ja Jyväkylässä laaja kaupungin työntekijöiden<br />
ympäristöasenteita ja -toimintaa koskeva<br />
tutkimus.<br />
Tutkimuksen toteutti Turun kauppakorkeakoulun<br />
Tulevaisuuden tutkimuskeskus. Kysely<br />
jaettiin sähköpostilla ja vastauksia saatiin yh-<br />
teensä runsas 11 000. Vantaalla vastausprosentti<br />
oli verrattain hyvä, sillä se nousi lähes 30<br />
prosenttiin. Kaiken kaikkiaan <strong>Vantaan</strong> kaupungin<br />
työntekijöiden vastauksia saatiin 1 936<br />
kpl.<br />
Selvityksen mukaan tutkimuksessa mukana<br />
olleissa kaupungeissa työskentelevät ovat sekä<br />
asenteissaan, että toimissaan ympäristömyönteisiä.<br />
Kuten vastaavissa tutkimuksissa yleensäkin<br />
asenteet olivat hieman toimintaa myönteisemmät.<br />
4<br />
3,5<br />
3,43 3,44 3,44 3,43 3,49 3,43 3,45<br />
3<br />
2,5<br />
2,46<br />
2,43<br />
2,58 2,54<br />
2,61 2,64<br />
2,49<br />
2<br />
1,5<br />
1<br />
0,5<br />
0<br />
Vantaa Turku Tampere Oulu Jyväskylä Helsinki Espoo<br />
Ympäristöasenne<br />
Ympäristötoiminta<br />
Kuva 7. Kaupunkien<br />
ympäristöasenne ja<br />
-toimintakeskiarvot.<br />
Keskiarvo:<br />
1= huono,<br />
2=välttävä,<br />
3= hyvä ja<br />
4 = erittäin hyvä<br />
16
4.1.6 Suuria <strong>kestävän</strong> <strong>kehityksen</strong> yleisiä linjauksia vuonna <strong>2008</strong><br />
Vantaa panosti ilmastotyöhön<br />
Vuoden <strong>2008</strong> lopussa varmistui, että YTV sai<br />
yhdessä Helsingin seudun <strong>kaupunki</strong>en kanssa<br />
EU:n rahoitusta ilmastotalkoisiin. Työtä tehdään<br />
Julia 2030 -hankkeessa, joka on valittiin<br />
EU:n Life+ -komitean ympäristörahoitusta<br />
saavien hankkeiden listalle. Julia -hanke toteutetaan<br />
vuosina 2009-2011<br />
Julia 2030-hankkeessa tuotetaan uusia keinoja<br />
kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi.<br />
Hankkeen tavoitteena on taata tämän päivän<br />
lapsille ekotehokas ja hyvä elinympäristö<br />
myös tulevaisuudessa.<br />
Hankkeen aikana tuotetaan asukkaille välineitä<br />
omien ilmastovaikutusten laskentaan. Ne<br />
ohjaavat ilmastoystävällisten liikkumistapojen<br />
valintaan ja jätteen synnyn ehkäisyyn. Lisäksi<br />
työn kuluessa parannetaan julkisten hankintojen<br />
ja toimitilojen ekotehokkuutta uusien toimintatapojen<br />
ja ilmastovaikutusten laskentatyökalujen<br />
avulla. Kaupungit varautuvat myös<br />
ilmastonmuutoksen alueellisiin vaikutuksiin ja<br />
hankkeessa kehitetään alueen yhteisiä ilmastonmuutoksen<br />
sopeutumisstrategioita.<br />
Suuria linjauksia maankäytön ja liikenteen<br />
yhteensovittamiseen<br />
Marraskuussa valtioneuvosto sai valmiiksi<br />
työnsä valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden<br />
uudistamiseksi. Keskeiset tarkennukset<br />
koskevat yhdyskuntarakenteen eheyttämistä,<br />
Helsingin seudun asuntotuotannon, liikenteen<br />
ja maankäytön kokonaisuutta sekä alueidenkäytön<br />
energiakysymyksiä.<br />
Uudistuksessa Helsingin seutua koskevat<br />
alueiden käytön tavoitteet uudistettiin lähes<br />
kokonaan. Tavoitteiden mukaan Helsingin<br />
seudulle tulee laatia liikennejärjestelmäsuunnitelma<br />
ja liikennejärjestelmää tulee kehittää<br />
niin, että se hillitsee ilmastonmuutosta sekä tukee<br />
yhdyskuntarakenteen eheyttämistä ja riittävän<br />
asuntotuotannon järjestämistä.<br />
Alueidenkäytön suunnittelussa Helsingin<br />
seudulla merkittävä rakentaminen tulee sijoittaa<br />
joukkoliikenteen, erityisesti raideliikenteen<br />
palvelualueelle ja olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta<br />
irrallista hajarakentamista tulee<br />
ehkäistä. Alueidenkäyttötavoitteissa mainitaan<br />
myös edellytysten luominen ilmastonmuutokseen<br />
sopeutumiselle sekä energian säästäminen<br />
mukaan lukien uusiutuvien energialähteiden<br />
edistäminen. Valtioneuvoston päätös<br />
tavoitteiden tarkistamisesta tuli voimaan<br />
1.3.2009.<br />
Vuoden <strong>2008</strong> lopussa myös maankäyttö- ja<br />
rakennuslakiin tuli muutoksia. Muutosten tavoitteina<br />
on tehdä kaavoitusmenettelyä sujuvammaksi,<br />
parantaa lain toimivuutta ja vaikuttaa<br />
osaltaan ilmastonmuutoksen hillintään.<br />
Lakimuutokset tulivat voimaan 1.1.2009. Pää<strong>kaupunki</strong>seudun<br />
kannalta merkittävä on muutos,<br />
joka velvoittaa pää<strong>kaupunki</strong>seudun kunnat<br />
(Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen)<br />
laatimaan yhteisen yleiskaavan. yhteiselle yleiskaavalle<br />
ei kuitenkaan asetettu määräaikaa.<br />
Elokuussa <strong>2008</strong> allekirjoitettiin myös Pää<strong>kaupunki</strong>seudun<br />
liikennejärjestelmäsuunnitelman<br />
PLJ:n aiesopimus, joka tukee edellä mainittuja<br />
periaatteita. Aiesopimuksessa kaupungit<br />
sitoutuvat ottamaan maankäytön suunnittelussa<br />
huomioon joukkoliikennetarjonnan siten,<br />
että uudet asuin- ja työpaikka-alueet pyritään<br />
rakentamaan hyvien joukkoliikenneyhteyksien<br />
ja erityisesti raideliikenteen varteen.<br />
17
Vantaa mukaan kevennettyjen rakentamis- ja<br />
kaavamääräysten kokeiluun<br />
Vantaa on yksi kahdeksasta kaupungista, jotka<br />
ovat ilmoittautuneet ympäristöministeriön kevennettyjen<br />
rakentamis- ja kaavamääräysten<br />
käyttöä koskevaan kokeiluun. <strong>Vantaan</strong> lisäksi<br />
kokeilussa ovat mukana Helsinki, Espoo, Turku,<br />
Raisio, Jyväskylä, Lahti ja Oulu.<br />
Ympäristöministeriö on käynnistänyt syksyn<br />
aikana neuvottelut <strong>kaupunki</strong>en kanssa ja<br />
ministeriö aloittaa omat toimenpiteensä kokeilun<br />
johdosta vuodenvaihteen jälkeen. Harkinnassa<br />
on muun muassa kokeilulain tekeminen<br />
eräiden kokeiluehdotusten mahdollistamiseksi.<br />
Osa ehdotuksista on sellaisia, että kunnat<br />
voivat edetä poikkeamismenettelyn kautta tai<br />
hiomalla omaa tulkintaansa määräyksistä.<br />
<strong>Vantaan</strong> esitys koskee muun muassa vanhojen<br />
kerrostaloalueiden yhteistilojen ja päiväkoti-<br />
tai vastaavassa käytössä olevien tilojen<br />
muuttamista asunnoiksi sekä katoille rakentamismahdollisuutta.<br />
Lisäksi Vantaa esittää nykyisin<br />
alueellisen ympäristökeskuksen myöntämien,<br />
lähinnä kerrosala-, kerroskorkeus- ja<br />
käyttötarkoituspoikkeuksia koskevien poikkeuslupien<br />
siirtämistä kaupungin päätettäviksi.<br />
<strong>Vantaan</strong> esitykseen sisältyy kotitalousvähennyksen<br />
käyttömahdollisuus perusparannuksissa<br />
myös kerrostaloasukkaille,<br />
väestösuojavaatimuksen poistaminen asuntorakentamiselta<br />
kaikilla uusilla asemakaavaalueilla,<br />
paloetäisyyksien uudet määrittelyt sekä<br />
autokatosten palomääräysten tarkistus.<br />
Marja-Vantaasta Vantaa haluaa rakentaa<br />
energiatehokkaan ekokaupungin, jossa sprinklauksen,<br />
kaukolämmön ja keskitetyn putkijätejärjestelmän<br />
käyttöönotto halutaan varmistaa<br />
asemakaavamerkinnöillä.<br />
Kevennettyjen rakentamis- ja kaavamääräysten<br />
käyttöä koskeva kokeilu on osa valtioneuvoston<br />
kuluvan vuoden alussa hyväksymää<br />
asuntopoliittista toimenpideohjelmaa. Toimenpideohjelman<br />
keskeisimmät toimenpiteet<br />
kasvukeskuksissa liittyvät rahoitukseen, tonttitarjonnan<br />
ja vuokra-asuntotuotannon lisäämiseen,<br />
asuntotuotannon kustannustehokkuuden<br />
parantamiseen ja erityisryhmien asuntotilanteen<br />
parantamiseen.<br />
Tikkurilan Silkki (Arkkitehtitoimisto Davidsson Oy)<br />
18
4.2 . Maankäytön ja <strong>kaupunki</strong>rakenteen kestävyys<br />
Maankäytön ja <strong>kaupunki</strong>rakenteen kestävyyttä on tarkasteltu neljästä eri näkökulmasta, joilla<br />
pyritään kuvaamaan yhdyskunnan eheyttä, palveluiden ja viheralueiden saavutettavuutta<br />
sekä virkistys- ja suojelualueiden osuutta.<br />
4.2.1 Asemakaava-alueelle rakennettujen rakennusten ja asuntojen osuudet<br />
Tällä mitalla kuvataan kuvaa taajama-alueen<br />
rakenteellista muutosta pyrittäessä <strong>kestävän</strong><br />
<strong>kehityksen</strong> mukaiseen tiiviiseen ja eheään <strong>kaupunki</strong>rakenteeseen.<br />
Lisäksi se kuvaa väestön<br />
keskittymistä taajamiin. Tiivis ja toiminnoiltaan<br />
sekoittunut rakenne vähentää liikkumistarvetta,<br />
säästää energiaa mm. vähentämällä<br />
lämmönhukkaa sekä mahdollistaa laajempien<br />
luonnonalueiden säilymisen taajamien ulkopuolella.<br />
Mutta myös liiallisella tiiviydellä on<br />
haittansa, sillä elinympäristön laatu voi kärsiä<br />
Mittariilmaisee kuinka monta prosenttia<br />
yhden vuoden aikana rakennetuista kaikista<br />
rakennuksista ja asuinrakennuksista on rakennettu<br />
asemakaava-alueelle.<br />
Vuonna <strong>2008</strong> Vantaalle rakennetuista rakennuksista<br />
88,2 prosenttia oli rakennettu asemakaava-alueelle.<br />
Vuonna <strong>2008</strong> rakennetuista<br />
rakennuksista 93,3 (97) prosenttia ja asuinrakennuksista<br />
94,2 (96,5) prosenttia valmistui<br />
asemakaava-alueelle eli hieman vähemmän<br />
kuin edellisenä vuonna.<br />
Kartta 1. Asemankaava-alueelle rakennettujen rakennusten ja asuntojen osuudet.<br />
Lähde: <strong>Vantaan</strong> <strong>kaupunki</strong>, yleiskaavoitus<br />
19
4.2.2 Virkistysalueiden osuus asemakaava-alueella<br />
Virkistysalueiden osuus asemakaava-alueella<br />
kuvaa maankäytön tehokkuutta ja kehityssuuntaa<br />
sekä alueen viihtyisyyttä ja monimuotoisuutta.<br />
Laskentaan on otettu mukaan V -alkuisella<br />
merkinnällä sekä SL -merkinnällä<br />
osoitettujen alueiden pinta-ala.<br />
Vuonna <strong>2008</strong> runsas neljännes eli 26,2 prosenttia<br />
asemakaava-alueista oli virkistysaluetta.<br />
Kuva: <strong>Vantaan</strong> kaupungin kuvapankki<br />
Kartta 2. Virkistysalueiden osuus asemakaava-alueella.<br />
Lähde: <strong>Vantaan</strong> <strong>kaupunki</strong>, yleiskaavoitus<br />
20
4.2.3 Luonnonsuojelualueet ja varaukset<br />
Luonnonsuojelualueiden ekologinen merkitys<br />
on tärkeä, sillä niiden avulla on mahdollista<br />
säilyttää ja vaalia luonnonarvoja ja ekologisesti<br />
merkittäviä alueita sekä biologista monimuotoisuutta.<br />
Kaupunkirakentaminen hävittää elinympäristöjä<br />
ja pirstoo viheralueita yhä pienemmiksi<br />
kokonaisuuksiksi. Ihmisen vaikutus luontoon<br />
ei kuitenkaan aina ole pelkästään kielteinen,<br />
sillä luonnon- ja ihmisen vuorovaikutuksesta<br />
syntyy myös arvokkaita kulttuurimaisemia ja<br />
perinnebiotooppeja, joiden säilyminen ja vaaliminen<br />
ovat luonnon monimuotoisuuden<br />
kannalta keskeisiä toimenpiteitä. Lisäksi piha-,<br />
puisto, liikenne- ja maankäyttöalueita voidaan<br />
joiltain osin kehittää korvaaviksi elinympäristöiksi<br />
avoimien ympäristöjen uhanalaisille lajeille.<br />
Vantaalla oli vuoden <strong>2008</strong> lopussa 865 hehtaaria<br />
pääasiassa luonnonsuojelulailla rauhoitettuja<br />
alueita. Kasvua edelliseen vuoteen oli<br />
vajaa hehtaari. EU direktiiveihin perustuvia<br />
luontotyyppirauhoituksia on Vantaalla vajaat<br />
27 hehtaaria sekä yksi erityisesti suojeltavan<br />
lajin runsaan viiden hehtaarin kasvupaikkarauhoitus.<br />
Suojelualueiden osuus kaupungin<br />
pinta-alasta on 3,5 prosenttia. Luonnonsuojelualueiden<br />
ja -varausten osuus kaupungin kokonaispinta-alasta<br />
on 6,9 ja jos luo-alueet lasketaan<br />
mukaan nousee prosenttiosuus 8,9<br />
prosenttiin. Luo-alueilla tarkoitetaan luonnonsuojelualueiden<br />
ja -varausten ulkopuolella olevia<br />
luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen<br />
tärkeitä alueita.<br />
Kartta 3. Luonnonsuojelualueiden ja -varausten osuus maa-alasta/kokonaispinta-alasta<br />
Lähde: <strong>Vantaan</strong> <strong>kaupunki</strong>, yleiskaavoitus<br />
21
<strong>Vantaan</strong> suojelualueiden kehitys on kasvanut<br />
huimasti 2000 -luvulla, sillä lähes 90 prosenttia<br />
kaupungin rauhoittamista maista on<br />
suojeltu vuonna 2000 ja sen jälkeen. Luonnonsuojelun<br />
historia on kuitenkin kaupungissa<br />
pitkä, sillä jo vuonna 1946 rauhoitettiin silloisen<br />
Helsingin pitäjän tammimäki, nykyinen<br />
Tammiston luonnonsuojelualue.<br />
Taulukko 1. Luonnonsuojelualueet Vantaalla<br />
LUONNONSUOJELULAILLA RAUHOITETUT ALUEET<br />
Alue Suojeluperuste Rauhoittamis- Natura- Vantaa<br />
vuosi aluetta ha<br />
Tammisto jalopuumetsä 1946 7.4<br />
Pitkäkoski rantalehto ja koski 1984 8.2<br />
Herukkapuro purolehto 1993 x 21.5<br />
Pyymosan lehto pähkinälehto 1994 x 13.05<br />
Kasaberget maisemakallio 1997 7.8<br />
Katinmäki vanha metsä 1999 5.5<br />
Lamminsuo rehevä suo 2000 28.8<br />
Isosuo keidassuo 2000 x 23.1<br />
Kylmäojan korpi tervaleppäkorpi 2002 11.3<br />
Gamla Soltorp osa Pyymosan korpea 2002 x 3.8<br />
Toivonrinne osa Pyymosan korpea 2002 x 10.8<br />
Nissbacka kilpikaarnametsä 2002 0.8<br />
Blåbärkärrsbergen kalliometsä 2002 13.8<br />
Flatberget kalliometsä 2002 30.4<br />
Gubbmossen isovarpuinen räme 2003 18.5<br />
Vikkulla-Kasaberget kalliometsää ja rantaniittyä 2004 x 14.3<br />
Vestran luonnonsuojelualue vanhat metsät, suot, lehdot 2005 x 193.3<br />
Timmermalm monipuolinen metsä- ja suovyöhyke 2006 68.4<br />
Sipoonkorpi monipuolinen metsä - ja suoalue 2006 249.0<br />
Högberget kalliometsä 2006 35.0<br />
Pitkäkosken länsiosa rantalehto 2007 4.6<br />
Kalkkikallio kalliometsä 2007 18.7<br />
Palokallio monipuolinen metsä- ja kallioalue 2007 x 43.0<br />
Vestran metsä, Koivumäki Vanha metsä <strong>2008</strong> x 0.72<br />
831.77<br />
22
RAUHOITETUT LUONTOTYYPIT<br />
Alue Suojeluperuste Rauhoittamis Vantaa<br />
vuosi<br />
ha<br />
Pähkinäpuisto pähkinäpensaslehto 2002 3.9<br />
Österbacken pähkinäpensaslehto 2002 5.7<br />
Koivumäki lehmuslehto 2002 0.67<br />
Seutulan jalopuumetsä jalopuumetsä 2002 1.5<br />
Friimetsä pähkinäpensaslehto 2003 6.2<br />
Tammiston pohjoinen jalopuumetsä jalopuumetsä 2003 3.8<br />
Tammiston eteläinen jalopuumetsä jalopuumetsä 2003 2.3<br />
Länsimäen jalopuumetsä jalopuumetsä 2004 1.0<br />
Viinikanmetsän jalopuumetsä jalopuumetsä 2004 1.5<br />
Louhelan tervaleppäkorpi tervaleppäkorpi 2007 0.7<br />
27.27<br />
ERITYISESTI SUOJELTAVAT LAJIT<br />
Laji Kasvupaikka Rauhoitusvuosi ha<br />
Sääskenvalkku, Malaxis monophyllos Mätäojansuo 2004 5.9<br />
YHTEENSÄ SUOJELTUA ALUETTA 864.94<br />
Kuva: <strong>Vantaan</strong> kaupungin ympäristökeskus<br />
23
4.2.4 Palveluiden saavutettavuus<br />
Palvelujen saavutettavuudella kuvataan yhdyskunnan<br />
rakennetta, peruspalvelujen ja viheralueiden<br />
saavutettavuutta sekä asukkaiden liikkumistarvetta.<br />
Eheässä ja tiiviissä yhdyskun<br />
nassa väestöpohja on tarpeeksi suuri ylläpitämään<br />
hyvin saavutettavat palvelut ja joukkoliikenneyhteydet.<br />
Palveluiden saavutettavuustarkastelussa<br />
on huomioitu seuraavat palvelut:<br />
viheralueet, julkinen terveydenhuolto, päiväkodit,<br />
julkinen liikenne (joukkoliikenteen pysäkit),<br />
koulut (peruskoululuokat 1-6), päivittäistavarakaupat,<br />
kirjastot ja kirjastoauton<br />
pysäkit.<br />
Keskeiset julkiset palvelut ovat hyvin vantaalaisten<br />
saavutettavissa, kun asiaa arvioidaan<br />
tietyllä etäisyydellä palveluista asuvien asukkaiden<br />
osuudella. Valtaosalla vantaalaisista on<br />
julkisen liikenteen pysäkille, viheralueelle, päiväkotiin<br />
ja kirjastopalveluihin alle 700 metrin<br />
matka. Myös peruskoulujen ala-asteiden sekä<br />
päivittäistavarakauppojen saavutettavuus on<br />
Vantaalla hyvä, sillä yli kuusi kymmenestä asuu<br />
korkeintaan 700 metrin päässä lähimmästä<br />
alakoulusta. Kaupunkilaisten matka terveyspalveluihin<br />
on hieman pidempi, mikä on ymmärrettävää<br />
palvelun laadun vuoksi.<br />
Kuva 8. Palveluiden saavutettavuus Vantaalla.<br />
Viheralueet<br />
Julkinen<br />
terveydenhuolto<br />
Päiväkodit<br />
Joukkoliikenteen<br />
pysäkit<br />
Peruskoulut<br />
1-6 luokat<br />
Päivittäistavarakaupat<br />
Kirjastot ja kirjastoautojen<br />
pysäkit<br />
0 20 40 60 80 100 %<br />
Palveluiden saavutettavuus 300 m<br />
Palveluiden saavutettavuus 700 m<br />
24
Kartta 4. Virkistysalueiden saavutettavuus. Lähde: <strong>Vantaan</strong> <strong>kaupunki</strong>, yleiskaavoitus<br />
Kartta 5. Joukkoliikenteen pysäkit .Lähde: <strong>Vantaan</strong> <strong>kaupunki</strong>, yleiskaavoitus<br />
25
Kartta 6. Julkisen terveydenhuollon saavutettavuus. Lähde: <strong>Vantaan</strong> <strong>kaupunki</strong>, yleiskaavoitus<br />
Kartta 7. Päiväkotien saavutettavuus. Lähde: <strong>Vantaan</strong> <strong>kaupunki</strong>, yleiskaavoitus<br />
26
Kartta 8. Kirjastojen ja kirjastoautopysäkkien saavutettavuus. Lähde: <strong>Vantaan</strong> <strong>kaupunki</strong>, yleiskaavoitus<br />
Kartta 9. Päivittäistavarakauppojen saavutettavuus. Lähde: <strong>Vantaan</strong> <strong>kaupunki</strong>, yleiskaavoitus<br />
27
4.2.5 Kestävän maankäytön uutisia<br />
vuodelta <strong>2008</strong><br />
Tavoitteet pienvesien kehittämiseksi koottiin<br />
pienvesiselvitykseen<br />
Vuoden <strong>2008</strong> aikana valmisteltiin hulevesiohjelmaan<br />
liittyvä <strong>Vantaan</strong> pienvesiselvitys, jonka<br />
mukaan Vantaalla on ainakin 55 puroa tai ojaa<br />
ja 12 lampea tai järveä. Työn yhteydessä määriteltiin<br />
<strong>Vantaan</strong> kaupungin tavoitteiksi pienvesien<br />
kehittämisessä seuraavat: tulvien torjunta<br />
ja virtaamien hallinta, veden laadun parantaminen<br />
ja eroosiohaittojen vähentäminen, vesistömaiseman<br />
kehittäminen, vesiluonnon monimuotoisuuden<br />
lisääminen, vesistöjen<br />
virkistyskäytön kehittäminen ja vesistön arvostuksen<br />
nostaminen.<br />
Tiedot koottiin saatavissa olevista selvityksistä,<br />
mittauksista ja tietoaineistoista. Vantaata<br />
halkovat suuremmat joet eli <strong>Vantaan</strong>joki ja Keravanjoki<br />
eivät kuuluneet selvitykseen.<br />
Selvitystä käytetään pohjana <strong>Vantaan</strong> pienvesien<br />
kunnostuksen suunnittelulle. Selvityksessä<br />
tuotettua aineistoa on tarkoitus täydentää<br />
ja ylläpitää lähtöaineistona <strong>kaupunki</strong>suunnittelun,<br />
rakentamisen ja tutkimuksen tarpeisiin.<br />
Pienvesiselvitys liittyy vuoden <strong>2008</strong> aikana<br />
tehtyyn <strong>Vantaan</strong> hulevesiohjelmaan ja sen laati<br />
konsulttityönä FCG Planeko Oy.<br />
Kartta 10. Pienvesien sijoittuminen yleiskaava 2007:n ja Marja-<strong>Vantaan</strong> osayleiskaavan mukaisille<br />
osa-alueille<br />
28
Hyvin harvinainen halavasepikkä saa rauhan<br />
Mätäojan laaksossa<br />
Vuonna <strong>2008</strong> aloitettiin työ Mätäojan laaksossa<br />
elävän halavasepikän elinympäristön rauhoittamiseksi.<br />
Euroopan puuhyönteisfaunan<br />
suurimpia harvinaisuuksia oleva halavasepikkä,<br />
jota aiemmin kutsuttiin haapasepikäksi, saa<br />
rauhoitusalueen Mätäojan laaksossa Länsi-<br />
Vantaalla. Halavasepikän arvioitiin 2000-luvun<br />
alussa jo hävinneen kokonaan, mutta viime<br />
vuosina sitä on löydetty kahdesta paikasta Vantaalta.<br />
Lajin isäntäpuita ovat halava ja mustuvapaju.<br />
Suojeltavaksi esitetty alue on noin 26,5 hehtaaria<br />
ja pääosa siitä on kaupungin omistuksessa.<br />
<strong>Vantaan</strong> yleiskaavassa suojeltava alue on<br />
luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen<br />
tärkeää niin sanottua luo-aluetta.<br />
Mätäojan laakso on merkittävä virkistysalue<br />
tiiviisti rakennetun Myyrmäen ja Kaivokselan<br />
välissä. Kaupunki on tehnyt Mätäojan laaksoon<br />
viheralueiden yleissuunnitelman, joka<br />
yhdistää alueen luonnonsuojelun ja maisemansuojelun<br />
tavoitteet sekä lähiulkoilun ja virkistyskäytön<br />
tarpeet ja vaatimukset. Tarkempi<br />
toteutussuunnittelu Mätäojanlaakson luonnonsuojelulailla<br />
jo rauhoitettujen alueiden ja<br />
luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen<br />
tärkeiden alueiden käytöstä ja hoidosta on<br />
käynnistymässä.<br />
kaupunginosan rakentamisen myötä.<br />
Petikon luontovirkistysalueen yleissuunnitelmaluonnoksen<br />
tavoitteena on osaltaan taata<br />
toimintojen suunnittelu ja toteutus niin, että<br />
luonnon monimuotoisuus säilyy, vaikka virkistyskäyttö<br />
lisääntyy. Tavoitteena on siis Petikon<br />
alueen kestävä kehittäminen ja käyttö. Yleissuunnitelmassa<br />
toimenpiteiksi määriteltiin<br />
alueen latu-, ulkoilureitti- ja polkuverkoston<br />
täydennyssuunnittelu sekä niiden toteutuksen<br />
edistäminen. Kehittämistarpeita nähtiin myös<br />
kaupungin mailla ole-vien luonnonsuojelualueiden<br />
sekä peltojen ja metsien hoidon suunnittelussa<br />
ja toteutuksessa. Puuteita haluttiin<br />
korjata myös alueen elinkeino- ja harrastus<br />
toimintojen ja luonnonsuojelun sekä<br />
virkistyskäytön yhteensovittamisessa. Lisäksi<br />
tavoitteeksi asetettiin alueen täyttömäkien maisemoinnin<br />
ja loppukäytön suunnittelu. Keskeisenä<br />
kehittämiskohteena nähtiin myös alueen<br />
häiriökäyttämisen, kuten luvattoman maastoajon,<br />
roskaamisen ja ilkivallan, seuranta ja ehkäisy.<br />
Työryhmän näkemyksen mukaan Petikon<br />
tarjoamat mahdollisuudet tulee saattaa kaikkien<br />
tietoon viestintää parantamalla. Toimenpiteissä<br />
on mainittu, että luontovirkistysalueelle<br />
laaditaan omat Internet-sivut palautejärjestelmineen.<br />
Myös ulkoilu- ja luontokarttoja kehitetään<br />
ja levitetään niin, että ne ovat mahdollisimman<br />
monen vantaalaisen saatavissa.<br />
Luonnos Petikon luontovirkistysalueen yleissuunnitelmaksi<br />
valmistui<br />
Kakolanmäki Petikossa. (Kuva Jaakko Vähämäki)<br />
Vuoden <strong>2008</strong> lopussa sai Petikon luontovirkistysalueen<br />
kehittämisryhmä lähes kolmivuotisen<br />
suunnittelukautensa loppuun ja työn tulokset<br />
koottiin yleissuunnitelmaluonnokseksi.<br />
Petikko on <strong>Vantaan</strong> laajimpia yhtenäisiä, lähes<br />
rakentamattomia alueita. Seudulla on suuri<br />
merkitys ekologisen verkoston osana, ja se on<br />
myös yksi kaupungin merkittävimmistä ulkoilu-<br />
ja retkeilyalueista. Etenkin länsivantaalaisille<br />
Petikko on tärkeä paikka virkistäytymiselle.<br />
Paikoin Petikon alueen käyttötarpeet voivat<br />
olla ristiriitaisiakin ja alueen parantamisella on<br />
myös jo kiire, sillä seudulle kohdistuu entistä<br />
enemmän virkistyspaineita Marja-<strong>Vantaan</strong><br />
29
<strong>Vantaan</strong> maankäyttö ja Laurea-ammattikorkeakoulu<br />
kehittävät yhdessä <strong>kaupunki</strong>ympäristöä<br />
<strong>Vantaan</strong> maankäytön ja ympäristön toimiala ja<br />
Laurea-ammattikorkeakoulu ovat sopineet pitkäjänteisestä<br />
yhteistyöstä yhteisöllisyyttä edistävän,<br />
viihtyisän, toimivan ja turvallisen <strong>kaupunki</strong>ympäristön<br />
kehittämiseksi. Yhteistyön<br />
painopiste on asukaslähtöisten tutkimus- ja kehittämishankkeiden<br />
toteuttamisessa.<br />
Sopimuksen mukaista yhteistyötä toteutetaan<br />
muun muassa kehittämishankkeissa, yhteisissä<br />
projekteissa ja koulutuksissa sekä opiskelijoiden<br />
opinnäytetöiden suunnittelussa ja<br />
ohjauksessa. Maankäytön toimialalta mukana<br />
sopimuksessa ovat ainakin <strong>kaupunki</strong>suunnittelu,<br />
Marja-Vantaa-projekti, ympäristökeskus<br />
sekä yrityspalvelut.<br />
Kaupunki on käynnistänyt mittavan suunnittelu-<br />
ja kehitystyön uuden kaupunginosan<br />
Marja-<strong>Vantaan</strong> rakentamiseksi. Se on pää<strong>kaupunki</strong>seudun<br />
merkittävin uusi asuin- ja työpaikka-alue<br />
ja valmistuttuaan uusi kaupunginosa<br />
tulee olemaan seudullisestikin tärkeä<br />
asumisen ja kaupan keskus. Kaupungilla on<br />
erittäin vastuullinen rooli tulevan kaupunginosan<br />
ratkaisuissa kaavoittajana, yhdyskuntasuunnittelijana,<br />
rakennuttajana ja viranomaisena.<br />
Valittavat ratkaisut ja toimintatavat<br />
vaikuttavat merkittävästi nykyisten ja tulevien<br />
asukkaiden hyvinvointiin.<br />
Kolmisenkymmentä luonnonsuojelun ja ympäristönsuojelun<br />
asiantuntijaa kaikista Pohjoismaista<br />
kokoontui Vantaalle syyskuussa<br />
<strong>2008</strong>. Kaikki mukana olleet osallistuvat vuonna<br />
2006 alkaneeseen ja vuoden 2009 lopussa<br />
päättyvään hankkeeseen, jonka teemana on<br />
miten yksittäiset kunnat voivat paikallisella tasolla<br />
huolehtia luonnon monimuotoisuudesta,<br />
jotta kansainvälinen 2010 biodiversitettitavoitte<br />
saavuttettaisiin. <strong>Vantaan</strong> lisäksi projektiin<br />
osallistuu Suomesta myös Porvoon <strong>kaupunki</strong>.<br />
Muut osallistuvat kunnat ovat: Stjørdal, Hammerfest<br />
ja Trondheim Norjasta, Holstebro,<br />
Kolding ja Herning Tanskasta, Örebro Ruotsista,<br />
Vantaa ja Porvoo Suomesta, Nes Färsaarilta<br />
sekä Alftanes ja Akureyri Islannista. Projektin<br />
rahoittaa Pohjoismaiden Ministerineuvosto.<br />
Vantaalla on hankkeessa korostettu kolmea<br />
paikallisella tasolla merkittävää työtä luonnon<br />
monimuotoisuuden varjelemiseksi. Nämä ovat:<br />
<strong>Vantaan</strong> yleiskaavan luo-alueet, <strong>Vantaan</strong> metsäsuunnitelmat<br />
sekä Petikon luontovirkistysalueen<br />
yleissuunnitelma.<br />
Vantaa sai vihervuoden mitalin<br />
<strong>Vantaan</strong> <strong>kaupunki</strong> on saanut Vihervuoden mitalin<br />
tunnustuksena uusien asuinalueittensa<br />
ympäristösuunnittelusta. Mitalin perusteluissa<br />
todetaan, että asukkaiden elämänlaatuun keskeisesti<br />
vaikuttavat lähiympäristön viihtyisyys<br />
ja toimivuus on huomioitu Vantaalla jo suunnittelun<br />
varhaisessa vaiheessa. Kaupunki on<br />
toiminnallaan vaikuttanut myönteisesti nykyisten<br />
ja tulevien asukkaidensa elämänlaatuun<br />
ja samalla toiminut suunnannäyttäjänä<br />
muulle Suomelle. Kaupunki on selvästi pessyt<br />
kasvojaan ja ansaitsee siksi tulla palkituksi<br />
viihtyisänä viher<strong>kaupunki</strong>na.<br />
Vantaa isännöi kansainvälisen luonnon monimuotoisuusprojektin<br />
kokousta<br />
30
4.3 Toiminnan kuormitus ja ekotehokkuus<br />
Ihmisen toiminnan aiheuttamaa kuormitusta<br />
ilmaan, vesistöihin ja maaperään seurataan<br />
ilmanlaadun, jätevesikuormituksen<br />
sekä kaatopaikalle loppusijoitettavan jätteen<br />
määrän kehityksellä.<br />
4.3.1 Sähkönkulutus Vantaalla<br />
Yhdyskunnan sähkönkulutus on yksi tärkeimmistä<br />
indikaattoreista kuvaamaan yhdyskunnan<br />
energiatehokkuutta sekä toiminnan vastuullisuutta.<br />
Sähköntuotanto, niin kuin kaikki<br />
energiantuotanto vielä nykypäivänä, aiheuttaa<br />
merkittävästi ilmansaasteita. Tämän vuoksi<br />
on hyvin tärkeätä saada sähkönkulutuksen<br />
kasvu pysähtymään. Sähkönkulutus kasvaa<br />
Suomessa nopeammin kuin asukasmäärä,<br />
minkä vuoksi asukaskohtainen sähkönkulutus<br />
on noussut lähes joka vuosi. Ilmastostrategia-<br />
2030:n yksi tavoitteista on saada asukaskohtainen<br />
sähkönkulutus kääntymään laskuun.<br />
Sähkönkulutus Vantaalla vuonna <strong>2008</strong> oli<br />
1644 GWh. Tämä on noin 2 prosenttia enemmän<br />
kuin edellisvuonna. Asukaskohtainen<br />
sähkönkulutus Vantaalla vuonna <strong>2008</strong> pysyi lähes<br />
samalla tasolla edellisvuosiin verrattuna.<br />
Suurimmat sähkönkuluttajat Vantaalla ovat<br />
yksityinen (35%), palvelusektori (37%) sekä<br />
teollisuus (23%). Yksityinen asukaskohtainen<br />
sähkönkulutus laski noin 10 prosenttia edellisvuodesta.<br />
Tähän saattoi vaikuttaa loppuvuonna<br />
alkanut taantuma. Myös julkisen sektorin<br />
sähkönkulutus laski edellisvuodesta. Sähkönkulutuksen<br />
kasvun vuonna <strong>2008</strong> aiheutti pääosin<br />
palvelusektorin ja teollisuuden sähkönkulutuksen<br />
kasvu.<br />
Vantaalla käytetyn sähkön jakelusta vastaa<br />
lähes täysin <strong>Vantaan</strong> Energia. <strong>Vantaan</strong> Energian<br />
oma sähkö tuotetaan lähes täysin Martinlaakson<br />
voimalaitoksessa sähkön ja lämmön<br />
yhteistuotantona. Yhteistuotanto säästää polttoainetta<br />
kolmanneksen verrattuna siihen, että<br />
sähkö ja lämpö tuotettaisiin erikseen. <strong>Vantaan</strong><br />
9000<br />
8000<br />
7000<br />
6000<br />
5000<br />
4000<br />
3000<br />
2000<br />
1000<br />
0<br />
kWh/as/v<br />
Kuva: <strong>Vantaan</strong> kaupungin ympäristökeskus<br />
1990 2006 2007 <strong>2008</strong><br />
Kuva 9. Yhdyskunnan asukaskohtainen sähkönkulutus<br />
Vantaalla Lähde: YTV<br />
31
Tuulivoima<br />
0,6 %<br />
Öljy<br />
0,2 % Bio<br />
0,1 %<br />
Teollisuus<br />
23 %<br />
Yksityinen<br />
35 %<br />
Ydinvoima<br />
9,9 %<br />
Palvelusektori<br />
37 %<br />
Vesivoima<br />
18,4 %<br />
Maakaasu<br />
44,4%<br />
Maatalous<br />
0,1 %<br />
Julkinen<br />
sektori<br />
5 %<br />
Kuva 10. Sähkönkulutus sektoreittain Vantaalla<br />
vuonna <strong>2008</strong>. Lähde: YTV<br />
Kivihiili<br />
26,0 %<br />
Kuvio 11 <strong>Vantaan</strong> Energian sähköntuotanto<br />
energialäteittäin vuonna <strong>2008</strong>.<br />
Lähde: <strong>Vantaan</strong> Energia<br />
Energian oman tuotannon ja osuusvoimalaitosten<br />
yhteinen sähköntuotanto vuonna <strong>2008</strong><br />
oli 1547 GWh, josta Martinlaakson voimalaitoksen<br />
osuus oli noin 65 prosenttia. Näiden lisäksi<br />
sähköä hankittiin Virosta sekä pohjoismaisilta<br />
sähkömarkkinoilta yhteensä noin 700<br />
GWh.<br />
Vuonna <strong>2008</strong> Martinlaakson voimalaitoksen<br />
pääpolttoaineena oli maakaasu, jota poltettiin<br />
lähes saman verran kuin edellisvuonna.<br />
Samoin öljyn kulutus pysyi lähes samalla tasolla<br />
kuin vuonna 2007. Kivihiiltä poltettiin hieman<br />
enemmän kuin edellisvuonna. Kivihiilestä<br />
saadun energian osuus pysyi kuitenkin lähes<br />
samana edellisvuoteen verrattuna johtuen poltetun<br />
kivihiilen huonommasta lämpöarvosta.<br />
Uusiutuvista energialähteistä merkittävin oli<br />
vesivoima, jonka osuus sähköntuotannosta<br />
vuonna <strong>2008</strong> oli noin 18 prosenttia. Vesivoiman<br />
osuus sähköntuotannosta nousi vuonna<br />
<strong>2008</strong> hieman vuoden 2007 tasosta. Merkittävänä<br />
tekijänä tässä oli sateisen vuoden aiheuttama<br />
hyvä pohjoismainen vesivoimatilanne. Sähköntuotannon<br />
energialähderakenne tulee<br />
muuttumaan uuden jätevoimalan jälkeen merkittävästi,<br />
jolloin kivihiilen käyttö vähenee 30<br />
prosenttia nykyisestä. Myös tuulivoiman osuus<br />
tulee luultavasti kasvamaan tulevaisuudessa<br />
merkittävästi.<br />
4.3.2 Lämmönkulutus Vantaalla<br />
Yhdyskunnan energiankulutuksesta noin kolmannes<br />
kuluu lämmitykseen. Sen vuoksi lämmönkulutuksen<br />
tarkastelu on tärkeä osa kestävää<br />
kehitystä. Kaukolämpöön liittyneiden<br />
kiinteistöjen ja asukkaiden osuudella mitataan<br />
<strong>kaupunki</strong>rakenteen ja energiantuotannon<br />
suunnitelmallista sekä välillisesti luonnonvarojen<br />
kulutusta ja ilman epäpuhtauksien määrää.<br />
Lämmönkulutus väheni vuonna <strong>2008</strong><br />
Vuosi <strong>2008</strong> oli ennätyksellisen lämmin. Tämä<br />
näkyi myös lämmöntarpeen vähentymisenä.<br />
<strong>Vantaan</strong> Energian tietojen mukaan kaukolämmönkulutus<br />
Vantaalla vuonna <strong>2008</strong> oli 1430<br />
GWh, joka on noin 2 prosenttia vähemmän<br />
kuin vuonna 2007. Kaukolämmönkulutukseen<br />
ei ole huomioitu lentokentän vaikutusta. Asuinrakennusten<br />
kaukolämmönkulutus asukasta<br />
kohden pysyi lähes samalla tasolla kuin edellisvuonna.<br />
YTV:n laskelmien mukaan muista<br />
32
lämmitysmuodoista öljylämmityksen kulutus<br />
oli 260 GWh ja sähkölämmityksen 309 GWh.<br />
Vantaalla käytännössä lähes kaikki lämpö tuotettiin<br />
vuonna <strong>2008</strong> näillä kolmella lämmitysmuodolla.<br />
Näillä lämmitysmuodoilla laskettuna<br />
kokonaislämmönkulutus vuonna <strong>2008</strong> oli<br />
1999 GWh. Prosenttiosuuksina kaukolämmön<br />
osuus oli 72 prosenttia, sähkölämmityksen 15<br />
prosenttia ja öljylämmityksen 13 prosenttia.<br />
Tilastokeskuksen tilaston mukaan rakennuspinta-aloilla<br />
laskettuna kaukolämmöllä<br />
lämpeni 9,97 miljoonaa rakennusneliötä, joista<br />
asuintalojen osuus oli noin 53 prosenttia, teollisuuden<br />
noin 9,7 prosenttia ja muiden osuus<br />
noin 37 prosenttia. Kokorakennuskannasta<br />
kaukolämmöllä lämpeni noin 69 prosenttia rakennuspinta-alasta.<br />
(Tilastokeskus: Rakennukset<br />
käyttötarkoituksen ja lämmitysaineen mukaan)<br />
Vantaalla on paljon pientaloja, jotka eivät<br />
kuulu kaukolämmön piiriin. <strong>Vantaan</strong> Energian<br />
kaukolämpöverkko kattaa kuitenkin <strong>Vantaan</strong><br />
keskeiset asuin- ja teollisuusalueet. Ilmastostrategia-2030<br />
tavoitteena on lisätä kaukolämmön<br />
lämmitystapaosuutta, vähentää sähkölämmitettävien<br />
rakennusten osuutta uusissa<br />
rakennuksissa kolmasosaan sekä muuttaa vähintään<br />
puolet erillislämmitetyistä rakennuksista<br />
käyttämään uusiutuvaa energiaa. Vuonna<br />
<strong>2008</strong> lähes kaikki erillislämmitys oli öljylämmitystä.<br />
Lämpöenergian kulutuksen vähentämistavoitteen<br />
saavuttamiseksi olisi myös hyvin<br />
tärkeätä kiinnittää huomiota uudisrakennusten<br />
energiatehokkuuteen.<br />
Lämmöntuotannosta Vantaalla vastaa <strong>Vantaan</strong><br />
Energia. <strong>Vantaan</strong> Energian tilastojen mukaan<br />
se tuotti lähes kaiken (92 %) vuonna <strong>2008</strong><br />
Vantaalla käytetyn kaukolämmön Martinlaakson<br />
voimalaitoksessa sähkön ja lämmön yhteistuotantona.<br />
Martinlaakson voimalaitoksessa<br />
energiantuotanto tapahtuu lähes täysin<br />
fossiilisilla polttoaineilla, minkä vuoksi lämpötuotannon<br />
energialähteitä ovat pääasiassa vain<br />
maakaasu ja kivihiili. Sähkön ja lämmönyhteistuotantotapa<br />
nostaa polttoaineen hyötysuhteen<br />
lähes 90 prosenttiin, jolloin polttoainetta<br />
säästyy kolmannes erillistuotantoon<br />
verrattuna. Päästöt vähenevät samassa suhteessa.<br />
Uuden jätevoimalan valmistuttua kivihiilen<br />
osuuden odotetaan laskevan huomattavasti.<br />
öljylämmitys<br />
13 %<br />
sähkölämmitys<br />
15 %<br />
Kuva 12. Kulutusperusteiset lämmitystapaosuudet<br />
vuonna <strong>2008</strong>. Lähde:YTV<br />
Öljy<br />
1,4 %<br />
Kivihiili<br />
39,8 %<br />
kaukolämpö<br />
72 %<br />
Kuva13. <strong>Vantaan</strong> Energian lämmöntuotanto energialähteittäin.<br />
Lähde: <strong>Vantaan</strong> Energia<br />
Bio<br />
0,2 %<br />
Maakaasu<br />
58,6 %<br />
33
4.3.3 Yhdyskunnan ilmanlaatu<br />
Ilmanlaatu vaikuttaa terveyteen, luontoon ja elinympäristön viihtyisyyteen. Välillisesti ilman<br />
pilaantuminen aiheuttaa muun muassa sairauskulujen kasvua sekä tuottavien ja suojaavien<br />
ekosysteemien vaurioitumista. Puhdas ilma on siis olennainen osa kestävää kehitystä. Ilman<br />
laatua kuvaavina mittareina käytetään raja-arvotarkastelua sekä ilmanlaatuindeksin tuloksia.<br />
Raja-arvot eivät ylittyneet Vantaalla vuonna<br />
<strong>2008</strong><br />
Kuva: <strong>Vantaan</strong> kaupungin kuvapankki<br />
Ilmanlaadulle on asetettu vuonna 2001 voimaan<br />
tulleet EU-alueen yhteiset ilmanlaadun<br />
raja-arvot. Suomessa on lisäksi määritelty kansallisia<br />
ohjearvoja, jotka on tarkoitettu ensisijaisesti<br />
ohjeeksi viranomaisille, eivätkä ne ole<br />
sitovia kuten raja-arvot. Ohjearvoja sovelletaan<br />
mm. alueiden käytön, kaavoituksen, rakentamisen<br />
ja liikenteen suunnittelussa sekä<br />
ympäristölupien käsittelyssä. Ilmanlaatuasetuksen<br />
mukaan hengitettävien hiukkasten<br />
(PM 10<br />
) vuorokausiraja-arvo ylittyy, mikäli vuoden<br />
aikana on yli 35 sellaista päivää, jolloin<br />
keskimääräinen hiukkaspitoisuus ylittää<br />
50 ug/m 3 . Typpidioksidin vuosiraja-arvo ylittyy,<br />
mikäli vuoden keskimääräinen typpidioksidipitoisuus<br />
ylittää 40 ug/m 3 .<br />
Hengitettävien hiukkasten (PM 10<br />
) osalta<br />
vuoden <strong>2008</strong> pitoisuusarvot olivat alhaisimmat,<br />
mitä Tikkurilassa on mitattu sitten vuonna<br />
1998 alkaneiden mittausten. Hengitettävien<br />
hiukkasten vuorokausiraja-arvo (50 µg/m 3 )<br />
ylittyi Tikkurilassa vain 5 kertaa, kun se ylittyi<br />
vuotta aikaisemmin 13 kertaa. Hengitettävien<br />
hiukkasten vuosikeskiarvo puolestaan oli 17<br />
µg/m3, kun se edellisvuonna oli 19 µg/m 3 .<br />
Hengitettävien hiukkasten raja-arvon ylitykset<br />
aiheutuvat pääasiassa katupölystä. Pahin<br />
aika on yleensä keväällä maali-huhtikuussa,<br />
kun jauhautunut hiekoitussepeli ja asfalttipöly<br />
nousevat ilmaan liikenteen vaikutuksesta.<br />
Vuonna <strong>2008</strong> maaliskuu oli viileä, mikä vähensi<br />
pölyämistä. Huhtikuun alussa sää lämpeni ja<br />
Tikkurilassa lähes kaikki raja-arvojen ylitykset<br />
ajoittuivat tuohon ajankohtaan.<br />
Hengitettävien hiukkasten vuorokausirajaarvot<br />
ylittyivät Itä-Hakkilassa 6 kertaa. Itä-<br />
Hakkilassa liikennemäärät ovat huomattavasti<br />
34
pienemmät kuin Tikkurilassa. Tästä voidaan<br />
päätellä, että keväinen katupöly voi aiheuttaa<br />
korkeita hengitettävien hiukkasten pitoisuuksia<br />
myös vähäliikenteisillä asuinalueilla.<br />
Ilman laatua heikentävien pienhiukkaspitoisuuksien<br />
vuosikeskiarvot olivat melko matalia<br />
kaikilla YTV:n mittausasemilla. Keskeinen syy<br />
tähän oli, että pienhiukkasia kaukokulkeutui<br />
seudulle melko alhaisina pitoisuuksina vuosikeskiarvona.<br />
Pienhiukkasten lyhytkestoisia<br />
voimakkaita kaukokulkeutumajaksoja oli kuitenkin<br />
tavanomainen määrä. Pienhiukkasten<br />
määrään vaikuttaa myös pienpoltto.<br />
Vuonna <strong>2008</strong> mitattiin pienhiukkasten pitoisuuksia<br />
siirrettävällä mittausasemalla Vantaalla<br />
Itä-Hakkilassa. Pienhiukkasten vuosikeskiarvo<br />
oli Itä-Hakkilassa 8,7 µg/m 3 , joka on<br />
toiseksi korkein verrattuna muiden YTV:n<br />
mittausasemien tuloksiin. Tämä on kuitenkin<br />
selvästi alle vuosiraja-arvon (25 µg/m 3 ) ja hieman<br />
alle WHO:n vuosiohjearvon (10 µg/m 3 ).<br />
WHO:n pienhiukkasten vuorokausiohjearvo<br />
(25 µg/m 3 ) ylittyi useina päivinä kuten muillakin<br />
YTV:n mittausasemilla.<br />
Erityisen selvästi tulisijojen käyttö näkyi<br />
kylmänä vuodenaikana, jolloin pienhiukkasten<br />
kuukausikeskiarvot olivat korkeammat<br />
kuin millään muulla YTV:n mittausasemalla.<br />
Pienpoltto näkyi myös korkeina tuntipitoisuuksina,<br />
joiden 30 µg/m3 ylittävien tuntikeskiarvojen<br />
määrä oli korkein kaikista YTV:n<br />
mittausasemista. Näiden tulosten perusteella<br />
tulisijojen päästöjen vähentämiseen tulee kiinnittää<br />
entistä enemmän huomiota.<br />
Typpidioksidin pitoisuudet aiheutuvat suurimmaksi<br />
osaksi liikenteestä. Tämän vuoksi<br />
typpidioksidipitoisuudet saattavat nousta huomattavasti<br />
ruuhka-aikoina, jolloin liikennemäärät<br />
ovat tavanomaista korkeampia. Tämä<br />
ilmiö näkyy kuvasta 15, josta erottuu typpioksidien<br />
nousu aamuruuhkan aikaan.<br />
Typpidioksidin vuosikeskiarvo oli Tikkurilassa<br />
25 µg/m 3 , joka on selvästi alle raja-arvon<br />
(40µg/m 3 ). Vuosiraja-arvo ylittyi ainoastaan<br />
Mannerheimintien vilkasliikenteisessä keskustassa.<br />
Tikkurilan typpidioksidipitoisuuden<br />
vuosikeskiarvo oli kuitenkin toiseksi korkein<br />
kaikista YTV:n mittausasemista. Se oli kuitenkin<br />
hieman alempi kuin vuotta aikaisemmin.<br />
Otsonipitoisuudet olivat edellisvuotta korkeampia.<br />
Tikkurilassa otsonipitoisuudet ylittivät<br />
neljänä päivänä terveyden suojelemiseksi<br />
annetun tavoitearvon. Otsoni oli tullut kaukokulkeutumana<br />
Itä-Euroopan tavanomaisista<br />
päästölähteistä sekä avopaloista peräisin olevista<br />
VOC- ja typenoksidipäästöistä. Muiden<br />
ilman epäpuhtauksien kuten rikkidioksidin,<br />
typpimonoksidin, hiilimonoksidin, bentseenin<br />
ja raskasmetallien arvot olivat selvästi alle annettujen<br />
raja-arvojen.<br />
Raja-arvotason ylitykset (lkm)<br />
60<br />
50<br />
40<br />
raja-arvo<br />
30<br />
20<br />
10<br />
0<br />
PM10<br />
2004 2005 2006 2007 <strong>2008</strong><br />
Kuva 14. Hengitettävien hiukkasten (PM 10<br />
)<br />
vuorokausiraja-arvojen ylitykset ja sallittujen<br />
ylitysten määrä Tikkurilassa. Lähde: YTV<br />
Kuva15. Ilmansaasteiden pitoisuudet eri vuorokaudenaikoina<br />
Tikkurilassa. Lähde:YTV<br />
35
Ilmanlaatuindeksi<br />
Ilmanlaatuindeksi kuvaa hetkellistä ilmanlaatua<br />
suhteutettuna ilmanlaadun ohje- ja rajaarvoihin.<br />
Indeksin laatuluokat määräytyvät<br />
terveysvaikutusten perusteella ja niitä on viisi:<br />
hyvä, tyydyttävä, välttävä, huono ja erittäin<br />
huono. Indeksissä tarkasteltavat epäpuhtaudet<br />
ovat rikkidioksidi (SO 2<br />
), typpidioksidi (NO 2<br />
),<br />
hiilimonoksidi (CO), otsoni (O 3<br />
), hengitettävät<br />
hiukkaset (PM 10<br />
) sekä pienhiukkaset<br />
(PM 2,5<br />
). Epäpuhtauksien indeksiarvot lasketaan<br />
tuntipitoisuuksien perusteella. Näistä<br />
korkein arvo määrää mittausaseman indeksin<br />
arvon. Tämän perusteella määritetään kyseiselle<br />
tunnille laatuluokka.<br />
Ilmanlaatuindeksillä arvioituna ilmanlaatu<br />
oli vuonna <strong>2008</strong> parempi kuin edellisinä vuosina.<br />
Tikkurilassa ilmanlaatu oli enimmäkseen<br />
tyydyttävä tammikuu-kesäkuun ja hyvä heinäkuu-joulukuun<br />
välisenä aikana. Huonojen tai<br />
erittäin huonojen tuntien määrä oli Tikkurilassa<br />
huomattavasti pienempi kuin edellisenä<br />
vuonna. Huonoja tai erittäin huonoja tunteja<br />
oli vuonna <strong>2008</strong> vain 37, kun edellisvuonna<br />
niitä oli 64.<br />
Ilmanlaatuun vaikuttaa huomattavasti säätekijät<br />
ja niiden vuodenaikaisvaihtelut. Keväällä<br />
otsonipitoisuudet kohoavat voimakkaan auringonsäteilyn<br />
seurauksena. Tämä selittää<br />
tyydyttävien tuntien lisääntymisen keväällä.<br />
Välttävien tuntien määrän kasvun aiheuttaa<br />
usein keväällä aamuruuhkan ja huonojen<br />
laimenemisolosuhteiden osuminen samaan<br />
aikaan. Ilmanlaadultaan huonojen tuntien<br />
suurin aiheuttaja on katupöly, joka on pahimmillaan<br />
juuri kevät aikaan. Keväällä ilmanlaatua<br />
voivat heikentää myös normaalia voimakkaammat<br />
kaukokulkeutumat, jotka aiheutuvat<br />
yleensä avopaloista Itä-Euroopassa.<br />
Ilman laatuluokat:<br />
Hyvä: ei todettuja terveysvaikutuksia,<br />
lieviä luontovaikutuksia pitkällä aikavälillä<br />
Tyydyttävä: hyvin epätodennäköisiä<br />
terveysvaikutuksia, lieviä luontovaikutuksia<br />
pitkällä aikavälillä<br />
Välttävä: epätodennäköistä luontovaikutuksia,<br />
selviä kasvillisuus- ja materiaalivaikutuksia<br />
pitkällä aikavälillä<br />
Huono: terveysvaikutukset mahdollisia<br />
herkillä yksilöillä, selviä kasvillisuus- ja<br />
materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä<br />
Erittäin huono: terveysvaikutukset<br />
mahdollisia herkillä väestöryhmillä, selviä<br />
kasvillisuus- ja materiaalivaikutuksia<br />
pitkällä aikavälillä<br />
Kuva 16. Ilmanlaadun jakautuminen eri ilmanlaatuluokkiin<br />
Tikkurilassa vuoden <strong>2008</strong> kuukausina.<br />
Pystyakselilla on kuvattu eri ilmanlaatuluokitusten<br />
osuus kuukauden tunneista. Lähde YTV<br />
36
4.3.4 Veden kulutus<br />
Yhdyskunnan veden kulutus kuvaa yhdyskunnan<br />
toiminnan vastuullisuutta ja ekotehokkuutta<br />
sekä välillisesti myös veden puhdistuksesta,<br />
jakelusta, kuljetuksesta jne. aiheutuvia<br />
ympäristövaikutuksia. Yhdyskunnan vedenkulutus<br />
koostuu verkostoon liittyneiden kotitalouksien,<br />
teollisuuden, maatalouden ja julkisten<br />
palveluiden käyttämästä vedestä. Vantaalla yhdyskunnan<br />
vedenkulutus on pysynyt lähestulkoon<br />
samana useiden vuosien ajan eli runsaas-<br />
sa kahdessasadassa litrassa asukasta kohti<br />
vuorokaudessa.<br />
Kotitalouksien vedenkulutuksesta ei ole pitkäaikaista<br />
seurantatietoa, mutta vuonna <strong>2008</strong><br />
kotitaloudet käyttivät keskimäärin 144 litraa<br />
vuorokaudessa asukasta kohti eli runsaat 14<br />
ämpäriä päivässä. Arvioiden mukaan vastaava<br />
luku koko maassa on 150 litraa asukasta kohti<br />
vuorokaudessa.<br />
Kuva 17. Yhdyskunnan veden kulutus Vantaalla. Lähde: Vantaa Vesi<br />
300<br />
vedenkulutus l/as/vrk<br />
250<br />
200<br />
150<br />
100<br />
50<br />
0<br />
1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 <strong>2008</strong><br />
Kuva: <strong>Vantaan</strong> kaupungin kuvapankki<br />
37
4.3.5 Yhdyskunnan jätevesikuormitus<br />
Jätevesikuormituksella kuvataan yhdyskunnan<br />
vesistökuormitusta ja vaikutusta rehevöitymiskehitykseen.<br />
Mittareina käytetään kunnallisen<br />
jätevedenpuhdistamon aiheuttamaa fosforin,<br />
typen ja biologisen hapenkulutuksen (BHK)<br />
kuormitusta.<br />
Vantaalla ei ole omaa jätevedenpuhdistamoa,<br />
vaan vedet johdetaan Espoon Veden<br />
Suomenojan ja Helsingin Veden Viikinmäen<br />
puhdistamoille. Vuonna <strong>2008</strong> jätevesien kokonaismäärä<br />
Vantaalla oli 18,6 milj. m³ eli hieman<br />
enemmän kuin vuonna 2007 (17,9 milj.<br />
m³). <strong>Vantaan</strong> länsiosien jätevedet, 5,4 milj. m³,<br />
johdettiin Suomenojalle ja keski- ja itäosien jätevedet,<br />
13,2 milj. m³, Viikinmäkeen.<br />
3<br />
2 ,5<br />
2<br />
1,5<br />
1<br />
0 ,5<br />
0<br />
Vuosi<br />
g/as/vrk<br />
2 ,4 6<br />
1,7 4 1,6 2<br />
1,9 1<br />
1,6 3<br />
2 0 0 4 2 0 0 5 2 0 0 6 2 0 0 7 2 0 0 8<br />
Vuonna <strong>2008</strong> <strong>Vantaan</strong> jätevesien aiheuttama<br />
fosfori-, typpi ja BHK- kuormitus olivat edellisvuotta<br />
pienempiä ja samalla tasolla kuin<br />
vuonna 2006. Vuoden 2007 arvoja nosti sateisuus.<br />
Vesistöön johdettavalle jätevedelle asetetaan<br />
vähimmäisvaatimukset jätevedenpuhdistamoiden<br />
ympäristölupia myönnettäessä.<br />
Vaatimukset ovat orgaanisten aineiden ja ravinteiden<br />
enimmäispitoisuuksia (mg/l) ja poistotehoja<br />
(%). Lisäksi valtioneuvoston asetus<br />
nro 888/2006 asettaa vaatimukset jäteveden<br />
kiintoaineelle, BOD7:lle ja CODCr:lle ja ravinteille.<br />
Suomenojan ja Viikinmäen aiheuttamat<br />
kuormitukset ovat pysyneet ohjearvojen alapuolella.<br />
Kunnallisen jätevesiviemärin ulkopuolella<br />
on Vantaalla edelleen noin 4000 asukasta eli<br />
1500 asuinkiinteistöä.<br />
Kuva 18. <strong>Vantaan</strong> jätevedenkuormitus Viikinmäen<br />
ja Suomenojan puhdistamoilla, biologinen<br />
hapenkulutus (g/as/vrk). Lähde: <strong>Vantaan</strong> Vesi<br />
g/as/vrk<br />
0 ,12<br />
0 ,10<br />
0 ,1<br />
0 ,0 9 0 ,0 8<br />
0 ,0 8<br />
0 ,0 7 0 ,0 6<br />
0 ,0 6<br />
0 ,0 4<br />
0 ,0 2<br />
0<br />
Vuosi 2 0 0 4 2 0 0 5 2 0 0 6 2 0 0 7 2 0 0 8<br />
Kuva 19 <strong>Vantaan</strong> jätevedenkuormitus Viikinmäen<br />
ja Suomenojan puhdistamoilla, Fosfori<br />
(g/as/vrk). Lähde: <strong>Vantaan</strong> Vesi<br />
3<br />
2,5<br />
2<br />
g/as/vrk<br />
2,62<br />
2,27<br />
2,02<br />
2,11<br />
1,78<br />
1,5<br />
1<br />
0,5<br />
0<br />
Vuosi 2004 2005 2006 2007 <strong>2008</strong><br />
Kuva 20. <strong>Vantaan</strong> jätevedenkuormitus Viikinmäen<br />
ja Suomenojan puhdistamoilla, Typpi<br />
(g/as/vrk) Lähde: <strong>Vantaan</strong> Vesi<br />
38
4.3.6 Yhdyskunnan jätteet<br />
Yhdyskunnan jätemäärä kuvaa yhdyskunnan<br />
kulutuskäyttäytymistä ja tuotantorakennetta<br />
sekä välillisesti jätteistä aiheutuvia ympäristöhaittoja,<br />
kuten vesistöhaittoja, kaatopaikko- jen<br />
kasvavaa tilantarvetta ja ilmastonmuutoksen<br />
kiihtymistä. Yhdyskuntajätteellä tarkoitetaan<br />
kotitalouksista peräisin olevaa sekajätettä ja<br />
siihen rinnastettavaa kaupan ja teollisuuden jätettä,<br />
joka loppusijoitetaan kaatopaikalle.<br />
Pää<strong>kaupunki</strong>seudulla jätehuollon järjestäminen<br />
kuuluu pää<strong>kaupunki</strong>seudun yhteistyövaltuuskunnalle<br />
(YTV). YTV:n alueella asuu<br />
yli miljoona asukasta ja se on kotipaikkana yli<br />
50 000:lle yritykselle. Nämä yhdessä tuottavat<br />
jätettä yli miljoona tonnia vuosittain ja tästä<br />
määrästä noin puolet päätyy YTV:n jätteenkäsittelykeskukseen<br />
Espoon Ämmässuolle.<br />
Vuonna <strong>2008</strong> Ämmässuolle päätyi yhdyskuntajätettä<br />
362 kg pää<strong>kaupunki</strong>seudun asukasta<br />
kohti, mikä oli kymmenen kiloa enemmän<br />
henkeä kohti kuin vuotta aikaisemmin.<br />
4.3.7 Vuoden <strong>2008</strong> toimia ympäristökuormituksen<br />
vähentämiseksi<br />
Vesiensuojelutyön vuosi <strong>2008</strong><br />
Vuosi <strong>2008</strong> on vesiensuojelutyön kannalta erittäin<br />
merkittävä. Vuoden <strong>2008</strong> aikana valmisteltiin<br />
kaupungin hulevesiohjelma sekä <strong>Vantaan</strong><br />
pienvesiselvitys laajana kaupungin<br />
sisäisenä yhteistyönä. Myös haja-asutusalueen<br />
pienpuhdistamojen toimivuudesta teetettiin<br />
selvitys.<br />
Hulevedet eli esimerkiksi maan pinnalta, rakennuksen<br />
katolta tai muilta vastaavilta pinnoilta<br />
pois johdettavat sade- ja sulamisvedet,<br />
ovat kasvava haaste koko <strong>kaupunki</strong>rakenteelle,<br />
mutta erityisesti tiivistyville pientaloalueilla.<br />
Hulevesien johtaminen sellaisenaan suoraan<br />
vesistöön, johtaa muun muassa veden laadun<br />
heikkenemiseen, eroosion lisääntymiseen, vesien<br />
lämpenemiseen ja tulvien lisääntymiseen.<br />
<strong>Vantaan</strong> hulevesiohjelman mukaan <strong>Vantaan</strong><br />
maankäytössä hulevesien hallinnan suuria<br />
haasteita ovat esimerkiksi lentokenttä ja sitä<br />
ympäröivät laajoista halleista ja asfalttipinnois-<br />
400<br />
350<br />
300<br />
250<br />
200<br />
150<br />
100<br />
50<br />
0<br />
Vuosi<br />
kg/as/a<br />
2004 2005 2006 2007 <strong>2008</strong><br />
Kuva 21. Ämmässuolle loppusijoitetun jätteen<br />
määrä pää<strong>kaupunki</strong>seudun asukasta kohti.<br />
Lähde: YTV<br />
ta rakentuvat logistiikka-alueet ja kaupan suuryksiköt.<br />
Yleensäkin laajat rakennetut asfalttija<br />
kattopinta-alat lisäävät virtaamia ja myös<br />
hulevesien haitta-aineita.<br />
Hulevesiohjelmassa esitetään hulevesien kokonaisvaltaiseen<br />
hallintaan liittyvät tavoitteet<br />
ja toimenpiteet sekä tavoiteaikataulu.<br />
Hulevesiohjelman päätavoitteet ovat: 1.<br />
Hulevesien hallinnan parantaminen ja hulevesitulvien<br />
vähentäminen,<br />
2. Hulevesien laadun parantaminen ennen<br />
vesistöön laskemista,<br />
3. Kaupunkiluonnon monimuotoisuuden<br />
lisääminen,<br />
4. Pohjaveden laadun parantaminen ja<br />
pohjaveden pinnantason säilyttäminen,<br />
5. Vesialueiden arvostuksen nostaminen<br />
ja huleveden hyödyntäminen positiivisena<br />
resurssina,<br />
6. Toimiva viranomaisyhteistyö ja tiedonkulun<br />
parantaminen hulevesiasioissa ja<br />
7. <strong>Vantaan</strong> hulevesiin liittyvän toimintamallin<br />
kehittäminen. Tavoitteiden toteuttamiseksi<br />
ohjelmassa on esitetty 50 toimenpidettä.<br />
39
Kuva: <strong>Vantaan</strong> kaupungin kuvapankki<br />
Euroopan Unionin vesipuitedirektiivin mukaan<br />
sisävesien ja rannikkoalueiden tulisi olla<br />
hyvässä ekologisessa tilassa vuoteen 2015 mennessä.<br />
Lisäksi Uudenmaan ympäristökeskuksen<br />
vesienhoitosuunnitelma edellyttää, että vesienhoitoalueen<br />
taajamissa kiinnitetään<br />
nykyistä enemmän huomiota hulevesien käsittelyyn.<br />
Haja-asutusalueen pienpuhdistamojen toimivuutta<br />
selvitettiin kesällä <strong>2008</strong><br />
<strong>Vantaan</strong> ympäristökeskus teetti kesällä <strong>2008</strong><br />
valvontatarkkailun, jossa seurattiin kahdenkymmenen<br />
omakotitalon jätevesien käsittelymenetelmän<br />
toimivuutta. Kohteet sijaitsivat<br />
Länsi-Vantaalla Seutulan-Keimolan alueella<br />
sekä Itä-Vantaalla Sotungin-Ojangon alueella.<br />
Kaikki tutkitut jätevesijärjestelmät oli rakennettu<br />
uuden jätevesiasetuksen voimaantulon<br />
jälkeen.<br />
Kartanonkosken hulevesialtas<br />
Mukana tarkkailussa oli panospuhdistamoita<br />
ja joko kaikille jätevesille tai harmaille vesille<br />
eli astianpesu-, pyykinpesu- ja suihku ynnä<br />
muille pesuvesille rakennettuja maasuodattamoita.<br />
Tutkittujen panospuhdistamoiden puhdistustulos<br />
vaihteli huonosta hyvään. Hyvin toimivat<br />
sellaiset panospuhdistamot, joissa asukkaat<br />
olivat perehtyneet niiden hoitoon ja<br />
huoltoon. Näitä puhdistamoita tarkkailtiin viikoittain,<br />
sakokaivot tyhjennettiin tarpeeksi<br />
usein, kemikaalia lisättiin tarvittaessa ja laitteistoa<br />
huollettiin säännöllisesti. Jos panospuhdistamon<br />
puhdistustulos oli ollut huono, syynä<br />
oli liian alhainen pH, kemikaalin liian vähäinen<br />
annostus, lietteen liian suuri määrä puhdistamossa,<br />
hulevesien pääsy puhdistamoon<br />
tai se, että puhdistamon toiminta ei ollut vielä<br />
vakiintunut.<br />
40
Jätevoimalan sijoituspaikaksi varmistui <strong>Vantaan</strong><br />
Långmosseberg<br />
Pää<strong>kaupunki</strong>seudun yhteistyövaltuuskunnan<br />
(YTV) hallitus päätti kokouksessaan 19.12.<strong>2008</strong><br />
valita <strong>Vantaan</strong> Energian jätteitä hyödyntävän<br />
voimalan toteuttajaksi. <strong>Vantaan</strong> Energia rakentaa<br />
jätevoimalan Itä-<strong>Vantaan</strong> Långmossebergenin<br />
alueelle Kehä III:n ja Porvoonväylän risteykseen.<br />
Voimala on tarkoitus käynnistää<br />
vuonna 2014.<br />
Uusi laitos tuottaa lämpöä 740 GWh ja sähköä<br />
500 GWh vuodessa, joka vastaa noin puolta<br />
<strong>Vantaan</strong> vuotuisesta lämmön- ja sähköntuotannosta.<br />
Jätevoimala korvaa Martinlaakson<br />
voimalaitoksen viimeistään vuonna 2015 käyttöikänsä<br />
loppuun tulevan yhden tuotantoyksikön.<br />
<strong>Vantaan</strong> Energian kokonaispäästöt vähenevät<br />
Vantaalla noin 20 prosenttia nykyisestä.<br />
Päästöjen vähentyminen johtuu pääasiassa kivihiilen<br />
käyttötarpeen vähentymisestä, joka<br />
tulee olemaan noin 30 prosenttia. Tulevan jätevoimalan<br />
päästöjen haitallisten aineiden pitoisuudet<br />
alittavat selvästi ilmanlaadun ohje- ja<br />
raja-arvot.<br />
Jätteenpoltto ei vähennä kierrätystä, vaan<br />
sen tarkoituksena on korvata nykyistä kaatopaikkakäsittelyä.<br />
Jätteenkäsittelykäsittelykapasiteetti<br />
on 320 000 tonnia vuodessa, joka on<br />
enemmän kuin vuonna <strong>2008</strong> Ämmässuon kaatopaikalle<br />
sijoitetun sekajätteen määrä 267 000<br />
tonnia.<br />
YTV jatkaa työtä jätteiden määrän vähentämiseksi<br />
YTV on varannut vuosille <strong>2008</strong>-2010 yli miljoona<br />
euroa työhän, jonka tarkoituksena on<br />
jätteiden kokonaismäärän vähentämiseksi pää<strong>kaupunki</strong>seudulla.<br />
Keskeistä työssä on tiedon<br />
levittäminen jo valmistuneista materiaaleista<br />
ja toimintamalleista erityisesti kotitalouksille<br />
ja oppilaitoksille sekä jatkaa edelleen jo tuotettujen<br />
opetusmateriaalien päivittämistä ja täydentämistä<br />
Tavoitteena on, että asukkaat ja päättäjät<br />
osaavat ja toimivat kuluttaen kohtuullisesti ja<br />
luonnonvaroja säästäen. Lisäksi pyritään siihen,<br />
että syntyvä jätemäärä suhteessa tuotantoon<br />
ja asukasmäärään on pienentynyt. Jätemäärien<br />
vähentäminen on myös osa<br />
pää<strong>kaupunki</strong>seudun kuntien ohjelmaa ilmastonmuutoksen<br />
torjunnassa.<br />
Aluekeräyspisteiden uudistus jatkui<br />
Kierrätettävien jätteiden keräyspisteiden uudistusta<br />
jatkettiin vuonna <strong>2008</strong>. Vanhempiin<br />
keräyspisteisiin verrattuna uudistetuissa kerätään<br />
useampia eri kierrätettäviä materiaaleja,<br />
kuten keräyspaperia, keräyskartonkia, pienmetallia,<br />
väritöntä sekä värillistä lasia, paristoja ja<br />
joissakin pisteissä vaatteita. Pisteissä on myös<br />
roska-astia muovikasseille.<br />
Vuoden <strong>2008</strong> lopussa pää<strong>kaupunki</strong>seudulla<br />
oli käytössä oli 35 uudistettua isoa aluekeräyspistettä<br />
eri puolilla pää<strong>kaupunki</strong>seutua. Lähivuosien<br />
tavoitteena on rakentaa pää<strong>kaupunki</strong>seudulle<br />
yhteensä 150 isoa aluekeräyspistettä ja<br />
noin 300 paperinkeräyspistettä.<br />
Paperikeräys tehostui vuonna <strong>2008</strong><br />
YTV, <strong>Vantaan</strong> <strong>kaupunki</strong> ja Paperinkeräys Oy<br />
uudistavat yhdessä paperinkeräyspisteitä Vantaalla.<br />
Kaupungin alueella pitkään olleita paperinkeräysastioita<br />
on poistettu toukokuussa.<br />
Niiden tilalle on toimitettu yhtenäiset, entistä<br />
tilavammat Paperinkeräys Oy:n keräyssäiliöt.<br />
Samalla osa keräyspaikoista on muuttunut. Keräyspaikkoja<br />
on tällä hetkellä noin 130.<br />
Jätelain mukaan keräyspaperi on hyödynnettävä<br />
aina, kun se on teknisesti mahdollista.<br />
Kaatopaikalla lahoava paperi kiihdyttää ilmastonmuutosta.<br />
Entistä tilavampien säiliöiden<br />
ansiosta keräysyrittäjän ajaminen aluekeräyspisteillä<br />
harvenee, mikä myös säästää ympäristöä<br />
ja ilmastoa<br />
Vantaa aloitti asemakaavoituksen sorttiasemaa<br />
varten<br />
Vantaa aloitti vuonna <strong>2008</strong> asemakaavoituksen<br />
Ruskeasannan Sortti-asemaa varten. Kotitalouksien<br />
pieniä jätekuormia vastaanottavien<br />
Sortti-asemien kävijämäärät pää<strong>kaupunki</strong>seudulla<br />
kasvoivat vuonna <strong>2008</strong> edellisten vuosien<br />
mukaan, joskin loppuvuodesta kävijämäärät<br />
alkoivat laman myötä vähentyä. Vuonna<br />
<strong>2008</strong> asiakaskäyntejä oli noin 252 400 eli<br />
41
15 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna.<br />
Sortti-asemat sijaitsevat Helsingissä Konalassa<br />
ja Kivikossa ja Espoossa Ämmässuolla. Kirkkonummen<br />
Sortti-aseman rakentamisesta tehtiin<br />
suunnitelma.<br />
KAPU-hankkeen toinen vaihe aloitettiin<br />
Katupölyn vähentäminen kevätpuhdistuksen<br />
ja talvikunnossapidon avulla - Tutkimus ja kehittämisprojektissa<br />
(KAPU) aloitettiin vuoden<br />
<strong>2008</strong> alussa uusi KAPU2-hanke. KAPU2-<br />
hankkeen suunnittelussa ja toteutuksessa hyödynnetään<br />
lokakuussa 2007 päättyneen KA-<br />
PU-hankkeen kokemuksia ja tuloksia.<br />
KAPU-hankeessa tutkittiin katupölyn määrää<br />
ja koostumusta työhön soveltuvissa kohteissa<br />
Helsingissä, Vantaalla, Espoossa, Tampereella,<br />
Riihimäellä ja Keravalla.<br />
KAPU-hankkeen kohteiksi valituilla katuosuuksilla<br />
suunniteltiin talvikunnossapidon ja<br />
kevätpuhdistuksen sekä pölyn sitomisen toimenpiteet<br />
normaalikäytännön puitteissa tutkimuksen<br />
tarpeet huomioon ottaviksi. Kaikista<br />
toimenpiteistä pidettiin tarkkaa kirjanpitoa.<br />
Lisäksi kokeiltiin uusia menetelmiä ja laitteistoja.<br />
Myös perusteellinen ilmanlaadun ja meteorologinen<br />
tieto kerättiin tutkimustulosten<br />
tulkinnan avuksi. Varsinainen katupölyn tutkimus<br />
tehtiin pääosin Stadian Nuuskija-autolla,<br />
joka on monipuolisella ilmanlaadun ja meteorologian<br />
mittauslaitteistolla varustettu liikkuva<br />
laboratorio.<br />
KAPU2-hankkeen yleisinä tavoitteina on<br />
tutkia, miten talvikunnossapidon toimenpiteet<br />
ja katujen kevätpuhdistus vaikuttavat PM 10<br />
katupölyn<br />
määrään ja koostumukseen sekä selvitetään<br />
nykykäytäntöjä ja uusia menetelmiä vähentää<br />
pölyn määrää. Hankkeessa painotetaan<br />
erityisesti uusien tekniikoiden ja käytäntöjen<br />
löytymistä. Työn aikana selvitetään rakennustyömaiden<br />
pölyongelmia ja tapoja torjua niitä<br />
sekä kehitetään kaupungeille tehokkaimpia<br />
hallintomalleja katupölyongelmien torjumiseksi.<br />
Hankkeessa käytetyt mittausmenetelmät<br />
on sovellettavissa puhdistuksen laadunvalvonnassa<br />
ja tätä tarkoitusta varten kehitetään soveltuvat<br />
kriteerit. KAPU2-hanke käynnistyi<br />
vuoden <strong>2008</strong> alussa ja valmistuu lokakuun<br />
2009 loppuun mennessä.<br />
<strong>Vantaan</strong> <strong>kaupunki</strong> ja kauppa- ja teollisuusministeriö<br />
solmivat energiatehokkuussopimuksen<br />
<strong>Vantaan</strong> <strong>kaupunki</strong> ja kauppa- ja teollisuusministeriö<br />
solmivat kesällä <strong>2008</strong> energiatehokkuussopimuksen.<br />
Energiatehokkuussopimuksessa<br />
asetettiin <strong>Vantaan</strong> kaupungin<br />
energiankulutukselle 9 prosentin kokonaissäästötavoite<br />
vuoteen 2016 mennessä. Energiantehokkuussopimuksen<br />
säästötavoitteiden<br />
saavuttamiseksi laadittiin energiansäästön toimintasuunnitelma<br />
vuosille <strong>2008</strong>-2016. Tämä<br />
toimintasuunnitelma on jatkoa vuonna 2000<br />
laaditulle energiasäästöohjelmalle, joka pohjautui<br />
silloiseen vastaavaan energiansäästösopimukseen.<br />
Uudessa toimintasuunnitelmassa on kartoitettu<br />
keinoja tehostaa kaupungin palvelurakennusten<br />
energiankäyttöä, parantaa kiinteistöjen<br />
energiatehokkuutta sekä vähentää<br />
katuvalaistuksen aiheuttamaa sähkönkulutusta.<br />
Lyhyen tähtäimen toimenpiteitä ovat lähtötietojen<br />
kartoitus energiatehokkuussuunnitteluun,<br />
aikaisempien energiansäästötoimien<br />
vaikutusten tarkastelu, energiakatselmusten<br />
suorittaminen, osallistuminen energiansäästöön<br />
ja ilmastosopimuksen mukaisesti hiilidioksidi<br />
päästöjen alentamiseen tähtääviin kehitys-<br />
ja pilottihankkeisiin, energiankulutuksen<br />
seurannan parantaminen sekä käyttöönottokatselmusten<br />
suorittaminen valmistuneissa yli<br />
1000 m 2 uusissa, peruskorjatuissa ja käyttötarkoitukseltaan<br />
muuttuneissa rakennushankkeissa.<br />
Pitkäntähtäimen toimenpiteitä ovat rakennusautomaatiojärjestelmien<br />
täysimääräinen<br />
hyödyntäminen kiinteistöjen käytönohjauksessa<br />
ja energiankulutuksen optimoinnissa,<br />
elinkaarikustannusten ja energiankulutuksen<br />
vähentämiseen tähtäävät toimenpiteet uudisrakennus-<br />
ja perusparannusinvestoinneissa,<br />
uusiutuvien energialähteiden käyttöönottaminen,<br />
tilakeskuksen oman energiakäytön optimointi,<br />
energiankulutuksen huomioiminen<br />
laitehankinnoissa, tarpeettomista kiinteistöistä<br />
luopuminen sekä katuvalaistuksen energiansäästön<br />
tehostaminen.<br />
42
Passiivitalo (kuva Paroc Oy Ab)<br />
Suomen ensimmäisen matalaenergisen passiivitalon<br />
rakentaminen alkoi Vantaalla<br />
<strong>Vantaan</strong> Simonkylään aloitettiin vuonna <strong>2008</strong><br />
Suomen ensimmäisen matalaenergisen passiivitalon<br />
rakentaminen. Paritalon kerrosala on<br />
233 neliötä ja kokonaisala 466 neliötä. Tilavuutta<br />
talolla on 1550 kuutiota. Talo on kivirakenteinen<br />
ja se valmistui keväällä 2009.<br />
Passiivitalo on suunniteltu siten, että sen<br />
energiakulutus on noin 25 prosenttia voimassa<br />
olevasta rakennusmääräyksistä. Passiivitalon<br />
ulkoseinän, ylä- ja alapohjan sekä liittymien ilmanpitävyys<br />
ja lämmöneristys sekä lämmön<br />
talteenotto varmistavat sen, ettei lämpö karkaa<br />
rakennuksesta. Näin rakennuksen tarvitsema<br />
lämmitysenergiamäärä on huomattavasti alhaisempi<br />
kuin normaalin asuinrakennuksen.<br />
Passiivitalossa ei tarvita perinteistä lämmönjakojärjestelmää<br />
ollenkaan ja asuinrakennus<br />
lämpenee muun muassa sisällä vaikuttavista<br />
ihmisistä, eläimistä, kodinkoneista ja<br />
valaistuksesta syntyvällä hukkaenergialla.<br />
Passiivitalossa energiansäästö on huomattava.<br />
Alustavien laskelmien mukaan 190 neliön<br />
passiivitalon asuntokohtainen vuotuinen lämmitysenergian<br />
tarve on noin 3800 kWh, kun<br />
taas normaalin sähkölämmitteisen omakotitalon<br />
vuosittainen energiakulutus lämmittämiseen<br />
on noin 15 200 kWh. Tämän uudenlaisen<br />
paritalohankkeen toteuttivat eristevalmistaja<br />
Paroc ja VTT sekä Vuoritsalon ja Tuomisen<br />
perheet.<br />
43
Marja-<strong>Vantaan</strong> suunnittelu etenee<br />
Tulevan Kivistön aseman ympärille sijoittuvan<br />
Marja-<strong>Vantaan</strong> keskustan asuinalueen kansainvälisen<br />
arkkitehtikilpailun voitti Arkkitehtitoimisto<br />
Harris-Kjisik, jonka kanssa<br />
<strong>kaupunki</strong> jatkaa alueen suunnittelua. Voittajaehdotukseen<br />
sisältyy ajatus monimuotoisesta<br />
<strong>kaupunki</strong>ympäristöstä, jonka voima perustuu<br />
kaarevien rakennusten ja perinteisen ruutukorttelimallin<br />
yhdistämiseen sekä aukioiden ja<br />
puistojen liittymisestä kävely- ja pyöräily-reittien<br />
<strong>kaupunki</strong>puroihin. Puiden reunustama<br />
bulevardi muodostaa liikenteen selkärangan,<br />
jota tonttikadut ja pihakadut täydentävät.<br />
Marja- <strong>Vantaan</strong> energiatehokkuus on hoidettu<br />
sopimusmenettelyllä maanomistajan<br />
kanssa. Sopimuksessa on Marja-<strong>Vantaan</strong> projektinjohtaja<br />
Reijo Sandbergin mukaan velvoite<br />
liittää rakennukset kaukolämpöön, jos vaihtoehtona<br />
ei ole maalämpö tai muu uusiutuva<br />
energiamuoto. Rakennuksilta edellytetään<br />
B-energialuokkaa ja vuoden 2010 jälkeen ympäristöministeriön<br />
määräyksien mukaista tasoa.<br />
Rakennusten julkisivujen käyttöikävaatimus<br />
on parvekkeita lukuun ottamatta 100<br />
vuotta.<br />
Sandberg kertoo, että <strong>kaupunki</strong> on tilannut<br />
yhdessä <strong>Vantaan</strong> Energian kanssa VTT:ltä selvityksen<br />
energiamuodoista ja -lähteistä. Käynnissä<br />
olevan esiselvityksen perusteella tutkitaan<br />
tarkemmin kallioperästä saatavan<br />
maalämmön mahdollisuutta. (Rakennuslehti,<br />
31.10.<strong>2008</strong>)<br />
Marja-<strong>Vantaan</strong> ensimmäisen asuntoalueen<br />
Keimolanmäen asemakaavoitus on edennyt<br />
päätöskäsittelyyn. Alueen toteuttamissopimuksessa<br />
on kiinnitetty erityistä huomiota<br />
muun muassa energiatehokkuuteen. Alueen<br />
talojen hyvän energiatehokkuuden lisäksi<br />
asuntoihin on tulossa muun muassa huoneistokohtainen<br />
kylmän ja lämpimän vedenkulutuksen<br />
mittaus.<br />
Keimolanmäki (Arkkitehtitoimisto Hannu Jaakkola Oy)<br />
44
4.4 Liikkumisen kestävyys<br />
Liikenne on yhdessä lämmön- ja sähkövoimantuotannon kanssa<br />
yhdyskuntien suurin energiankuluttaja ja päästöjen aiheuttaja.<br />
Yhdyskunnan kestävyyttä kuvaa se, kuinka suuri osa kuljetuista<br />
matkoista tehdään käyttäen kevyttä liikennettä tai<br />
joukkoliikennettä. Kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen kasvattamiseen<br />
voidaan vaikuttaa maankäytön ja liikenteen suunnittelulla<br />
sekä ohjaamalla liiketoiminnan kasvu <strong>kaupunki</strong>keskustoihin<br />
ja suurimpien asuinalueiden aluekeskuksiin.<br />
4.4.1 Autoistuminen<br />
Autoistuminen kuvaa liikenteen tilantarvetta<br />
ja sen aiheuttamia päästöjä ja melua. Se kertoo<br />
myös maankäytön suunnittelusta, palveluiden<br />
saavutettavuudesta sekä joukkoliikenteen tarpeesta.<br />
Autoliikenteen kasvu liittyy oleellisesti<br />
nykyiseen elämäntapaan, esimerkiksi lisääntyvä<br />
vapaa-aika lisää henkilöautoliikenteen määrää.<br />
Vantaalaiset omistivat vuoden <strong>2008</strong> lopussa<br />
480 autoa tuhatta asukasta kohti ja automäärän<br />
tasainen kasvu edellisiin vuosiin verrattuna<br />
jatkui. Toisaalta ajoneuvohallintokeskuksen<br />
mukaan loppuvuodesta <strong>2008</strong> lama alkoi näkyä<br />
ensirekisteröityjen ajoneuvojen määrän kasvun<br />
hidastumisena.<br />
600<br />
Henkilöautoja/1000 asukasta<br />
500<br />
400<br />
300<br />
200<br />
100<br />
0<br />
2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 <strong>2008</strong><br />
Kuva 22. Vantaalla rekisteröityjen henkilöautojen<br />
määrän kehitys. Lähde: Ajoneuvohallinto<br />
45
4.4.2 Joukkoliikenteen matkustajamäärät<br />
Joukkoliikenteen matkustajamäärillä kuvataan<br />
<strong>kaupunki</strong>laisten liikkumistottumuksia, liikkumistavan<br />
valintoja ja joukkoliikenteen toimivuutta.<br />
Joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn<br />
lisääminen on keskeisiä tavoitteita <strong>kaupunki</strong>en<br />
<strong>kestävän</strong> <strong>kehityksen</strong> edistämisessä, sillä henkilöautojen<br />
vähentyessä liikenteen hiilidioksidipäästöt<br />
pienenvät, <strong>kaupunki</strong>-ilman laatu paranisi,<br />
liikennemelu vähenisi ja kaupungeissa<br />
vapautuisi lisää tilaa autojen parkkipaikkojen<br />
vähentyessä.<br />
Vantaalla, kuten Espoossa ja Helsingissä sekä<br />
<strong>kaupunki</strong>en sisäisen, että ulkoisen joukkoliikenteen<br />
järjestämisestä huolehtii YTV. Tämän<br />
vuoksi pää<strong>kaupunki</strong>seudulta ei ole<br />
saatavissa kuntakohtaisia tilastoja seutuliikenteestä.<br />
Kunnittain voidaan seurata vain sisäisen<br />
liikenteen matkoja, mikä aliarvio todellisen<br />
joukkoliikenteen määrää.<br />
Vuonna <strong>2008</strong> <strong>Vantaan</strong> sisäisillä linjoilla oli<br />
12 miljoonaa matkaa, jossa oli kasvua edellisvuodesta<br />
3,2 prosenttia. Asukasta kohti laskettuna<br />
matkoja tehtiin 0,18 vuorokaudessa eli saman<br />
verran kuin vuotta aikaisemmin. Tehtyjen<br />
matkojen määrään ei ole otettu huomioon liikennevälineen<br />
vaihtoa matkan aikana.<br />
4.4.3 Kevyen liikenteen verkon pituus<br />
Kevyen liikenteen verkon pituus kuvaa pyrkimystä<br />
edistää ympäristöystävällistä liikkumista.<br />
Kattavan kevyen liikenteen verkko mahdollistaa<br />
pyöräilyn valinnan kulkumuodoksi.<br />
Vantaalla oli vuoden <strong>2008</strong> lopussa 571 km<br />
pyöräteitä eli 2,9 metriä asukasta kohti. Väestömäärä<br />
ja pyöräteiden pituus ovat kasvaneet viimeiset<br />
neljä vuotta samassa suhteessa.<br />
sisäisiä matkoja/asukas/vrk<br />
0,25<br />
600<br />
kilometriä<br />
metriä / asukas<br />
3,5<br />
0,2<br />
500<br />
3<br />
0,15<br />
0,1<br />
400<br />
300<br />
200<br />
2,5<br />
2<br />
1,5<br />
1<br />
0,05<br />
100<br />
0,5<br />
0<br />
Vuosi<br />
2004 2005 2006 2007 <strong>2008</strong><br />
0<br />
2004 2005 2006 2007 <strong>2008</strong><br />
0<br />
Kuva 23. Sisäisen joukkoliikenteen matkat Vantaalla.<br />
Lähde: YTV<br />
Kuva 24. Pyörätieverkon kokonaispituus ja pituus<br />
asukasta kohti Vantaalla<br />
Lähde: <strong>Vantaan</strong> <strong>kaupunki</strong>, liikennesuunnittelu<br />
46
4.4.4 Liikkumisen tehokkuuteen liittyviä uutisia vuodelta <strong>2008</strong><br />
Kehäradan rahoitus ja rakentaminen varmistuivat<br />
Vuoden <strong>2008</strong> lopussa Eduskunta päätti Kehäradan<br />
valtion osuuden rahoituksesta. Budjettipäätös<br />
oli 404 miljoonaa euroa. Rahoitus jaetaan<br />
valtion ja <strong>Vantaan</strong> kaupungin kesken.<br />
Kehäradan rakentaminen alkoi huoltotunneleiden<br />
louhinnalla keväällä 2009. Rata otetaan<br />
käyttöön vuoden 2014 puolivälissä. Kehärataprojekti<br />
toteutetaan Ratahallintokeskuksen<br />
johdolla. Sopimuskumppaneina ovat <strong>Vantaan</strong><br />
<strong>kaupunki</strong>, Tiehallinto ja Finavia.<br />
Kehärata on koko pää<strong>kaupunki</strong>seudun liikennejärjestelyihin<br />
sisältyvä tärkeä, poikittainen<br />
raideyhteys. Se on samalla raideyhteys<br />
Helsinki-Vantaa lentoasemalle sekä tärkeä <strong>kaupunki</strong>rata,<br />
joka tuo joukkoliikenteen potentiaalisiksi<br />
päivittäisiksi käyttäjiksi 200 000 asukasta<br />
ja 200 000 työpaikkaa. Sen toteutukseen<br />
sisältyvät rata ja siihen liittyvät asemat katu-,<br />
liityntäpysäköinti- ja tiejärjestelyineen, Tikkurilan<br />
matkakeskus sekä Kehäradan edellyttämät<br />
tiejärjestelyt, joista suurin on Hämeenlinnanväylän<br />
(vt 3) kehittäminen Marja-<strong>Vantaan</strong><br />
ydinalueella Kivistössä. Kehärata myös yhdistää<br />
<strong>Vantaan</strong>kosken radan lentoaseman kautta<br />
päärataan.<br />
Kehärata on kaksiraiteinen, 18 kilometriä<br />
pitkä rata. Se laskeutuu tunneliin lentoaseman<br />
ensimmäinen kiitotien eteläpuolella alittaen<br />
lentoaseman alueen. Rata nousee pintaan jälkeen<br />
Ruskeasannassa Tuusulan väylän itäpuolella.<br />
Tunneliosuuden kokonaispituus on seitsemän<br />
kilometriä ja se sisältää Aviapoliksen ja<br />
Lentoaseman asemat sekä Ruskeasannan asemavarauksen.<br />
Lentoaseman asema<br />
Kuva: PES -arkkitehdit<br />
47
Laaja liikennetutkimus <strong>2008</strong> valottaa asukkaiden<br />
liikkumistottumuksia<br />
Pää<strong>kaupunki</strong>seudun yhteistyövaltuuskunta jatkoi<br />
vuonna <strong>2008</strong> edellisenä vuonna alkanutta<br />
laajaa liikennetutkimusta, jossa pyritään saamaan<br />
mahdollisimman monipuolinen kuva<br />
seudun nykyisestä liikkumisesta. Tutkimuksen<br />
tuloksia käytetään myös pää<strong>kaupunki</strong>seudun<br />
työssäkäyntialueen liikenne-ennustemenettelyjen<br />
tekoon. LITU <strong>2008</strong> liikennetutkimus kestää<br />
kaikkiaan noin kolme vuotta ja sisältää<br />
useita erityyppisiä osatutkimuksia<br />
Liikennetutkimuksen merkittävimpiä osatutkimuksia<br />
ovat asukkaiden liikkumista kartoittava<br />
henkilöhaastattelututkimus sekä ajoneuvo-<br />
ja joukkoliikennematkojen lähtö- ja<br />
määräpaikkatutkimukset. Muita osatutkimuksia<br />
ovat muun muassa liityntäpysäköintitutkimus<br />
sekä tavaraliikenteen tutkimukset. Tutkimus<br />
on erittäin ajankohtainen, sillä edellisen<br />
kerran asukkaiden liikkumista tutkittiin yhtä<br />
laajasti parikymmentä vuotta sitten vuosina<br />
1987–88.<br />
Asukkaiden liikkumistottumuksia selvittävä<br />
henkilöhaastattelu on YTV:n laajan liikennetutkimuksen<br />
päätutkimus. Tutkimuksen perusteella<br />
muodostetaan kuva ihmisten nykyisistä<br />
matkoista ja liikkumis-tottumuksista.<br />
Tuloksista rakennettavien mallien avulla voidaan<br />
arvioida, miten asutuksen ja työpaikkojen<br />
sijoittuminen vaikuttavat liikennepalvelujen<br />
kysyntään ja miten liikennettä tulisi<br />
kehittää.<br />
YTV tekee tutkimuksen yhteistyössä Liikenne-<br />
ja viestintäministeriön, Uudenmaan ja Itä-<br />
Uudenmaan maakuntaliittojen sekä Tiehallinnon<br />
ja Ratahallintokeskuksen kanssa.<br />
Kartta 11. Tutkimusalue ehdotetussa laajuudessa.<br />
48
Kuva: <strong>Vantaan</strong> kaupungin kuvapankki<br />
Pyöräilevä Turusen perhe<br />
Ensimmäiset alustavat tulokset jo tiedossa<br />
Liikkumistottumuksia koskevan osion alustavien<br />
tulosten valossa joukkoliikenteen käyttö<br />
ei ole juuri muuttunut viimeisen kymmenen<br />
vuoden aikana. Ahkerimmin joukkoliikennettä<br />
käyttävät pää<strong>kaupunki</strong>seudun nuoret aikuiset.<br />
Helsingin kantakaupungissa myös kävellään<br />
ja pyöräillään paljon. Henkilöautolla<br />
liikkumisen osuus kasvaa mitä kauemmaksi<br />
keskustasta mennään.<br />
Kokonaisuudessaan pää<strong>kaupunki</strong>seudun<br />
asukkaiden liikkumistottumukset eivät ole<br />
muuttuneet merkittävästi vuodesta 2000. Pää<strong>kaupunki</strong>seudun<br />
asukkaiden matkoista 32 prosenttia<br />
taittuu jalan tai pyörällä, 27 prosenttia<br />
joukkoliikenteellä ja 39 prosenttia henkilöautolla.<br />
Joukkoliikenteen osuus on pienentynyt<br />
vuodesta 2000 noin prosenttiyksiköllä. Henkilöautoilu<br />
on lisääntynyt etenkin pää<strong>kaupunki</strong>seudun<br />
reuna-alueilla.<br />
Vaikka lähes kaikki nuoret hankkivat ajokortin,<br />
pää<strong>kaupunki</strong>seudun nuoret käyttävät<br />
myös joukkoliikennettä paljon. Alle 30-vuotiaat<br />
nuoret aikuiset käyttävät joukkoliikennettä<br />
päivittäisten matkojen tekoon ahkerimmin.<br />
Joukkoliikenteen käytössä ei myöskään ole<br />
suuria eroja miesten ja naisten välillä. Yli 30-<br />
vuotiaista naisista neljä kymmenestä valitsee<br />
joukkoliikenteen ja kolme kymmenestä henkilöauton.<br />
Kolmekymppisistä miehistä viisi kymmenestä<br />
valitsee henkilöauton.<br />
Vuoden vantaalainen pyöräilijä valittiin<br />
Ensimmäinen Vuoden vantaalainen pyöräilijä<br />
valittiin vuonna <strong>2008</strong>, jolloin tittelin sai tikkurilalainen<br />
pyöräilevä Turusen perhe. Vuoden<br />
vantaalaisen pyöräilijän valitsee <strong>Vantaan</strong> kaupungin<br />
Poljin-työryhmä, johon kuuluu edustajat<br />
kaupungin liikennesuunnittelusta, kadunpidosta,<br />
kadunsuunnittelusta, kaavoituksesta,<br />
sivistystoimesta ja ympäristökeskuksesta sekä<br />
poliisista, <strong>Vantaan</strong> pyöräilijät ry:stä ja Pyöräilykuntien<br />
verkosto ry:stä.<br />
Vuoden vantaalaisen pyöräilijän valinnan<br />
tavoitteena on nostaa pyöräilyä esille itsenäisenä<br />
kulkutapana ja hyötyliikuntana sekä motivoida<br />
ihmisiä valitsemaan kestävä liikkumistapa.<br />
Kriteereinä valinnassa ovat muun muassa<br />
pyöräilyn edistäminen yleensä, kevyen liikenteen<br />
edellytysten tai olosuhteiden parantaminen,<br />
seura- tai järjestötoiminta ja esimerkillisyys<br />
pyörällä liikkujana.<br />
49
4.5 Ympäristövastuullinen kulutus ja ympäristövalistus<br />
Ympäristöhaittojen taustalla ovat usein kestämättömät kulutustottumukset:<br />
monilla alueilla lisääntyvä kulutus näyttää syövän ympäristöteknologian<br />
avulla saavutetut parannukset ympäristössä. Kulutustottumuksiin<br />
voidaan vaikuttaa kasvattamisella ja tiedottamisella, joka muokkaa asenteita.<br />
Asenteet eivät kuitenkaan aina heijastu suoraan ihmisten toimintana,<br />
eivätkä ihmiset helposti muuta kulutustottumuksiaan.<br />
4.5.1 Paperin kulutus kaupungin<br />
virastoissa ja laitoksissa<br />
Paperin kulutus työntekijää kohti kuvaa työntekijöiden<br />
kulutuskäyttäytymisen ympäristövastuullisuutta.<br />
Vuonna <strong>2008</strong> <strong>Vantaan</strong> <strong>kaupunki</strong>in<br />
hankittiin keskitetysti 36,2 miljoonaa<br />
arkkia paperia (A4) eli runsaat 3 111 arkkia<br />
työntekijää kohti, mikä oli hieman vähemmän<br />
kuin edellisinä vuosina. Paperin kulutus on pysynyt<br />
samalla tasolla jo muutaman vuoden<br />
ajan.<br />
Kulutuksen vähenemiseen voidaan vaikuttaa<br />
tulostustapaa muuttamalla ja siirtymällä<br />
sähköiseen toimintatapaan.<br />
4.5.2 Ympäristönäkökohdat huomioivat<br />
kaupungin hankinnat<br />
Ympäristökriteerien sisällyttäminen <strong>kaupunki</strong>en<br />
hankintoihin kuvaa kaupungin panos-<br />
tusta ympäristönäkökohtien huomioon ottamiseen.<br />
Ympäristökriteerit sisältäviksi hankinnoiksi<br />
lasketaan sellaiset tuotteiden ja palvelujen<br />
tarjouspyynnöt, joissa ympäristökriteerit<br />
ovat ehdottomina vaatimuksina<br />
esimerkiksi teknisessä erittelyssä tai joissa ympäristöasiat<br />
sisältyvät tarjousten pisteytykseen.<br />
Indikaattori ei kerro hankintojen ympäristökriteerien<br />
vaikuttavuudesta suhteessa muihin<br />
hankintoihin eikä varsinaisen hankintavaiheen<br />
ympäristöystävällisyydestä.<br />
Hankinnoista on tarkasteltu vain kaupungin<br />
keskitetysti tehtäviä hankintoja. Vuonna 2007<br />
kaupungin hankintakeskuksen hankinnoista<br />
6,1 prosenttia sisälsi ympäristönäkökohtia.<br />
Vuonna <strong>2008</strong> vastaa luku oli hieman pienempi<br />
eli vain 5 prosenttia.<br />
3500<br />
paperinkulutus kaupungin työntekijää kohti Vantaalla<br />
3000<br />
2500<br />
2000<br />
1500<br />
1000<br />
500<br />
vuosi 0<br />
2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 <strong>2008</strong><br />
Kuva 25. Paperin kulutus<br />
kaupungin työntekijää<br />
kohti.<br />
Lähde: <strong>Vantaan</strong> <strong>kaupunki</strong>,<br />
hankintakeskus<br />
50
4.5.3 Vihreä lippu päiväkodit ja koulut<br />
Vihreä lippu on koulujen ja päiväkotien valtakunnallisen<br />
ympäristökasvatusohjelma. Suomen<br />
ympäristökasvatusseuran järjestämässä<br />
ohjelmassa yhdistyvät ympäristökuormituksen<br />
vähentäminen, <strong>kestävän</strong> <strong>kehityksen</strong> kasvatus ja<br />
lasten ja nuorten osallisuus. Lapset ja nuoret<br />
ovat aktiivisia toimijoita projektien suunnittelussa,<br />
toteutuksessa ja tulosten arvioinnissa.<br />
Ohjelmaan mukaan lähteminen kertoo panostuksesta<br />
ympäristökasvatukseen.<br />
Vantaalla on pitkään ollut kaksi koulua ja<br />
kaksi päiväkotia, jotka osallistuvat Vihreän lipun<br />
ohjelmaan. Vuonna <strong>2008</strong> mukaan ohjelmaan<br />
lähti myös Kilterin koulu. Muut ohjelmaan<br />
osallistujat ovat Patotien ja Harmotien<br />
päiväkodit sekä Sotungin koulu ja lukio. Lisäksi<br />
Vantaalla on useita päiväkoteja, jotka eivät<br />
kuulu vihreän lipun ohjelmaan, mutta korostavat<br />
kasvatustyössään aktiivisesti ympäristöasioita.<br />
4.5.4 Kaupungin järjestämään ympäristökasvatukseen<br />
osallistuminen<br />
Talulukko 2. Vihreän lipun käyttöoikeus <strong>Vantaan</strong><br />
päiväkodeissa ja kouluissa vuonna <strong>2008</strong>*<br />
Patotien päiväkoti<br />
On<br />
Harmotien päiväkoti Ei ole<br />
Sotungin lukio<br />
Ei ole<br />
Sotungin koulu<br />
On<br />
Kilterin koulu<br />
Ei ole<br />
*Ei ole: Osallistuja on mukana Vihreä lippu<br />
–ohjelmassa, mutta sille ei vielä ole myönnetty<br />
lipun käyttöoikeutta. Tehtyään Vihreä<br />
lippu –kriteerit täyttävän projektin, osallistujalle<br />
myönnetään lipun käyttöoikeus<br />
On: Osallistuja on tehnyt vähintään yhden<br />
Vihreä lippu –kriteerit täyttävän projektin ja<br />
sillä on oikeus käyttää lippua.<br />
Kestävä taso : Kun Vihreä lippu -osallistuja<br />
on saanut lipun käyttöoikeuden kolme kertaa,<br />
se voi anoa siirtymistä Kestävälle Vihreä<br />
lippu -tasolle. Ideana on, että Vihreä lippu<br />
-toiminta jatkuu, mutta hieman joustavammin<br />
kuvioin.<br />
Kaupungin järjestämien luontoretkien määrä<br />
sekä <strong>Vantaan</strong> luontokoulun käyttäjäpäivien<br />
määrä kertovat kaupungin aktiivisuudesta ympäristökasvatuksen<br />
saralla. Vantaalla luontoretkiä<br />
ovat perinteisesti järjestäneet kaupungin<br />
ympäristökeskus yhteistyössä <strong>Vantaan</strong> ympäristöyhdistyksen<br />
kanssa.<br />
Vantaalla on viidentoista viimeisen vuoden<br />
aikana järjestetty keskimäärin 24 luontoretkeä<br />
vuodessa ja näille retkille osallistuneiden määrä<br />
on vaihdellut noin neljästä ja puolestasadasta<br />
kuuteensataan.<br />
Vuonna <strong>2008</strong> <strong>Vantaan</strong> <strong>kaupunki</strong> järjesti 24<br />
luontoretkeä. Retkeläisiä oli hieman edellisvuotta<br />
vähemmän, kaikkiaan noin 400 retkeläistä.<br />
Pää<strong>kaupunki</strong>seudun kunnat julkaisivat<br />
vuonna <strong>2008</strong> yhteisen retkikalenterin “Lähde<br />
retkelle pää<strong>kaupunki</strong>seudun luontoon”, joka sisälsi<br />
tiedot kaikkiaan 133:sta retkestä.<br />
700<br />
600<br />
500<br />
400<br />
300<br />
200<br />
100<br />
0<br />
vuosi<br />
retkiä, kpl<br />
osallistujia<br />
2003 2004 2005 2006 2007 <strong>2008</strong><br />
30<br />
25<br />
20<br />
15<br />
10<br />
5<br />
0<br />
Kuva 26. Kaupungin järjestämien retkien ja<br />
niihin osallistuneiden määrä.<br />
Lähde: <strong>Vantaan</strong> luontokoulun<br />
51
Vuonna <strong>2008</strong> <strong>Vantaan</strong> luontokoulu antoi<br />
jälleen kummiluokkaopetusta ja järjesti jatkotoimintaa,<br />
retkiä ja kursseja. Luontokoulu pystyi<br />
lisäämään ohjattua toimintaa lisääntyneiden<br />
resurssien vuoksi. Koulun tilojen<br />
vuokraaminen ulkopuolisille väheni taloudellisen<br />
taantuman syvenemisen myötä.<br />
Pienimuotoinen toiminnan kehittäminen<br />
oli mahdollista projektitoiminnan kautta, luontokoulun<br />
vinttiä kunnostettiin opetuskäyttöön.<br />
Myös ilmastomuutoksesta järjestettiin näyttely<br />
ja kurssi.<br />
Luontokoulutoiminnalla oli edelleen voimakas<br />
kysyntä, kummiluokaksi haki 68 ryhmää<br />
kun 17 voitiin ottaa. Palautteet edellisestä kummiluokkaopetuskaudesta<br />
olivat hyvät ja opetusta<br />
kehitettiin edelleen.<br />
Pää<strong>kaupunki</strong>seudun luontokoulujen yhteistyön<br />
selvitys käynnistyi loppuvuonna. Tarkoitus<br />
on selvittää, onko jo yhdessä tehdyn kurssiyhteistyön<br />
lisäksi edellytyksiä laajentaa<br />
yhteistoimintaa myös opetukseen.<br />
<strong>Vantaan</strong> luontokoulun toiminta tuli osaksi<br />
kahta aloitettua tutkimusta, toinen pro gradu<br />
työ kummiluokkatoiminnasta ja toinen osana<br />
laajempaa erialisten oppimisympäristöjen<br />
käyttöä kouluopetuksessa.<br />
<strong>Vantaan</strong> luontokoululla oli vuoden <strong>2008</strong> aikana<br />
yhteensä 3 091 käyttäjää. Näistä 2 411 oli<br />
mukana luontokoulun tavoitteiden mukaisessa<br />
ohjatussa toiminnassa (kummiluokkaopetus,<br />
jatkotoiminta, retket, kurssit, yleisötapahtumat).<br />
lkm<br />
4000<br />
3500<br />
3000<br />
2500<br />
2000<br />
1500<br />
1000<br />
500<br />
0<br />
vuosi<br />
2005 2006 2007 <strong>2008</strong><br />
4.5.5 Ympäristökasvatustoiminta oli<br />
vilkasta vuonna <strong>2008</strong>.<br />
Kaupungin luontoretkien kirjo laajeni<br />
<strong>Vantaan</strong> kaupungin järjestämien perinteisten<br />
luontoretkien lisäksi vuonna <strong>2008</strong> <strong>Vantaan</strong> viheralueyksikkö<br />
järjesti neljä puistokävelyä Valtakunnallisen<br />
vihervuoden merkeissä. Muutoin<br />
<strong>Vantaan</strong> luontoretkitarjonnan pääpaino<br />
oli touko- kesäkuun keväänseurantaretkissä.<br />
Loppukesällä järjestettiin muun muassa lepakko-<br />
ja sieniretkiä. Eniten osallistujia houkuttelivat<br />
Mustavuoren keväänseurannat, Sipoonkorven<br />
vaellus, Mätäojan yölaulajaretki sekä<br />
Sotungin sieniretki.<br />
Saadussa palautteessa pitkiä metsäretkiä toivottiin<br />
järjestettävän nykyistä enemmän. Kaiken<br />
kaikkiaan retket olivat oppaiden <strong>raportti</strong>en<br />
perusteella anniltaan hyviä; retkillä nähtiin<br />
paljon mielenkiintoisia lajeja ja keskusteltiin<br />
laajasti luonnosta ja sen suojelusta.<br />
Uusi hanke <strong>kestävän</strong>, viihtyisän ja vastuullisen<br />
<strong>kaupunki</strong>asumisen kehittämiseksi<br />
Vuonna <strong>2008</strong> alkoi 4V - Välitä, Vaikuta, Viihdy,<br />
Voi hyvin-hanke, jonka toteuttavat yhdessä<br />
Helsingin, Espoon ja <strong>Vantaan</strong> kaupungit sekä<br />
Pää<strong>kaupunki</strong>seudun kierrätyskeskus Oy.<br />
Hankkeessa kehitetään mahdollisuuksia kestävään,<br />
viihtyisään ja vastuulliseen <strong>kaupunki</strong>asumiseen<br />
yhdessä asukkaiden, asuinkiinteistöjen,<br />
koulujen, päiväkotien ja yhdistysten<br />
kanssa.<br />
Kuvio 27. <strong>Vantaan</strong> luontokoulun käyttäjäpäivät<br />
yhteensä. Lähde: <strong>Vantaan</strong> luontokoulu<br />
52
Hankkeen toiminta keskittyy Espoossa Leppävaaran,<br />
Suvelan ja Kirkkojärven, Helsingissä<br />
Mellunkylän, Roihuvuoren ja Herttoniemen<br />
sekä Vantaalla Korson ja Länsimäen kaupunginosiin<br />
sekä niiden lähialueille. Vuosina<br />
<strong>2008</strong>–2011 hanke saa rahoitusta EU:lta Etelä-<br />
Suomen kilpailukykyä ja työllisyyttä tukevasta<br />
EAKR-ohjelmasta sekä kansallista rahoitusta<br />
Uudenmaan liitolta.<br />
<strong>Vantaan</strong> luontokoulu jatkoi työtään Vihreä<br />
lippu -toiminnan edistämiseksi<br />
<strong>Vantaan</strong> luontokoulu jatkoi Vihreän lipun-toiminnan<br />
alueellisena. Vihreä Lippu on päiväkotien,<br />
koulujen ja oppilaitosten <strong>kestävän</strong> <strong>kehityksen</strong><br />
ohjelma ja se on osa kansainvälistä<br />
Eco-Schools –ohjelmaa. Vihreä lippu myönnetään<br />
vuodeksi kerrallaan Suomessa ohjelmaa<br />
ylläpitää Suomen ympäristökasvatuksen seura.<br />
Alueellisena edistäjänä Luontokoulu tukee<br />
<strong>Vantaan</strong> Vihreä lippu -osallistujia ja järjestää<br />
aiheesta koulutusta.<br />
Vuonna <strong>2008</strong> luontokoulu järjesti kaksi kohdennettua<br />
Vihreä lippu-koulutusta. Vihreä lippu<br />
koulutusta annettiin Patotien päiväkodin<br />
sekä Sotungin koulun henkilökunnille. Lisäksi<br />
pää<strong>kaupunki</strong>seudun luontokoulut järjestivät<br />
yhteistyössä kaksi teemaan liittyvää koulutustilaisuutta.<br />
Myös pää<strong>kaupunki</strong>seudun kierrätyskeskus<br />
järjesti Vihreän lipun jäte- ja energiankulutusaiheeseen<br />
liittyviä kursseja, jotka<br />
olivat avoimia myös vantaalaisille osallistujille.<br />
53
Vantaalle hankittiin kaksi sähkökäyttöistä<br />
mopoautoa<br />
<strong>Vantaan</strong> kaupungin varikko hankki vuonna<br />
<strong>2008</strong> kaksi sähkökäyttöistä mopoautoa. Toinen<br />
autoista on käytössä <strong>Vantaan</strong> kaupungin katujen<br />
ylläpidon Länsi-<strong>Vantaan</strong> tukikohdassa, jossa<br />
sitä käytössä erilaisissa puhtaanapitotöissä,<br />
kuten roskakorien tyhjennyksessä sekä pienissä<br />
katujen kunnostustöissä. Toisen autoista voi<br />
nähdä Tikkurilan alueella, missä tilakeskus<br />
käyttää sitä kiinteistöhuoltotöidensä apuna.<br />
Autot ovat ranskalaisen Aixam Mega -yhtiön<br />
hyötykäyttöön tarkoitettu mopoautoja ja virallisesti<br />
ne kuuluvat ajoneuvoryhmään “kevyt<br />
nelipyörä”. Tehdas on valmistanut mopoautoja<br />
jo yli 30 vuotta. Tehtaan mallistoon kuuluu sekä<br />
hyötyajoneuvoja sekä henkilömalleja, joita<br />
valmistuu vuosittain noin 12 000.<br />
<strong>Vantaan</strong> kaupungin hankkimat autot ovat<br />
korkeilla verkkolaidoilla varustettuja avolavamalleja.<br />
Niiden sähkömoottorin teho on 4 kilowattia<br />
ja ne toimivat 12:lla 240 Ah:n (ampeeritunnin)<br />
akuilla. Kulutus on 300 Ah:ta sadalla<br />
kilometrillä ja hintaa tuolle matkalle tulee yhden<br />
euron verran. Akut ladataan verkkovirralla<br />
ja toimintasäde yhdellä latauksella on 50-70<br />
kilometriä.<br />
Ajoneuvon nopeus on 45 kilometriä tunnissa<br />
ja sitä saavat ajaa 15-vuotta täyttäneet mopokortilla.<br />
<strong>Vantaan</strong> valtuusto ja hallitus siirtyivät sähköiseen<br />
kokouskäytäntöön<br />
<strong>Vantaan</strong> kaupunginvaltuusto siirtyy vuoden<br />
<strong>2008</strong> lopussa alusta sähköiseen kokouskäytäntöön.<br />
Vuosi <strong>2008</strong> oli viimeinen vuosi, kun luottamushenkilöt<br />
saivat paperiset esityslistat ja<br />
pöytäkirjat. Esityslistat ja pöytäkirjat siirtyivät<br />
luottamushenkilöiden extranetiin, jossa he voivat<br />
käydä asiakirjat lukemassa heille nimikoiduilla<br />
3G-tietokoneilla. Myös kaupunginhallitus<br />
siirtyi samaan käytäntöön pari kuukautta<br />
myöhemmin.<br />
Sähköinen äänestys on ollut kaupunginvaltuuston<br />
käytössä jo syksyn <strong>2008</strong> budjettikokouksesta<br />
lähtien. Kaupungin extranet tuo valtuutetuille<br />
myös lukuisia palveluja. Kaikki<br />
luottamushenkilöt saavat muun muassa käyttöönsä<br />
yhtenäiset sähköpostiosoitteet luottamustehtävien<br />
hoitamista varten ja pääsevät<br />
mukaan kaupungin sisäiseen sähköpostijärjestelmään.<br />
Lisäksi aiemmin vain kaupungin<br />
sisäisessä intranetissä julkaistut viranhaltijapäätökset<br />
tulevat luottamushenkilöiden extranetiin.<br />
Vantaa on ensimmäinen kunta, jossa luottamushenkilöille<br />
on rakennettu kokonaisvaltainen<br />
extranet-palvelupaketti luottamustehtävien<br />
hoitoa varten.<br />
54
5 Sosiaalinen kestävyys Vantaalla<br />
vuonna <strong>2008</strong><br />
Sosiaalisesti ja kulttuurisesti <strong>kestävän</strong> <strong>kehityksen</strong><br />
keskeisenä tavoitteena on taata hyvinvoinnin<br />
edellytysten siirtyminen sukupolvelta<br />
toiselle sekä ihmisten oman<br />
elämänhallinnan ja yhteisöllisten toimintamuotojen<br />
vahvistaminen.<br />
%<br />
12<br />
10<br />
8<br />
6<br />
<strong>Vantaan</strong> <strong>kaupunki</strong> seuraa sosiaalisen kestävyyden<br />
toteutumista sosiaalisen kestävyyden<br />
indikaattoreilla, jotka kuvaavat väestön<br />
hyvinvointia, osallistumista, työllisyyttä<br />
sekä turvallisuutta. Sosiaalista kestävyyttä<br />
kuvaavia indikaattoreita on yhteensä seitsemän,<br />
osa mittarista muodostuu useasta tunnusluvusta.<br />
Toimeentulotuen saajien määrä hieman<br />
vähentynyt<br />
Toimeentulotuki on viimesijaisin toimeentulon<br />
turvaamisen tukimuoto. Indikaattori kuvaakin<br />
välillisesti väestön köyhyyttä.<br />
Mittari ilmaisee kalenterivuoden aikana toimeentulotukea<br />
saaneiden henkilöiden osuuden<br />
prosentteina koko <strong>Vantaan</strong> väestöstä.<br />
Vuonna 2007 Vantaalla sai toimeentulotukea<br />
8,5 prosenttia kaupungin asukkaista. Vaikka<br />
toimeentulotukea saavien vantaalaisten osuus<br />
on laskenut hieman viime vuosien aikana, on<br />
luku pää<strong>kaupunki</strong>seudun korkein.<br />
Työllisyystilanne kohentunut edellisestä vuodesta<br />
Työttömyyttä kuvaava indikaattori koostuu<br />
kolmesta tunnusluvusta: kokonaistyöttömyys,<br />
pitkäaikaistyöttömyys ja nuorisotyöttömyys.<br />
Indikaattorissa työttömällä tarkoitetaan työtöntä<br />
työnhakijaa, joka on ilman työtä ja on<br />
käytettävissä kokopäivätyöhön tai odottaa so-<br />
4<br />
2<br />
0<br />
Vuosi<br />
2003 2004 2005 2006 2007<br />
Kuva 28. Toimeentulotukea saaneiden henkilöiden<br />
määrä, % asukkaista. Lähde: Sotkanet<br />
%<br />
9<br />
8<br />
7<br />
6<br />
5<br />
4<br />
3<br />
2<br />
1<br />
0<br />
Vuosi 2004 2005 2006 2007 <strong>2008</strong><br />
Kuva 29. Työttömät, % työvoimasta.<br />
Lähde: Sotkanet<br />
%<br />
35<br />
30<br />
25<br />
20<br />
15<br />
10<br />
5<br />
0<br />
Vuosi<br />
2004 2005 2006 2007 <strong>2008</strong><br />
Kuva 30. Pitkäaikaistyöttömät, % työttömistä.<br />
Lähde: Sotkanet<br />
55
vitun työsuhteen alkamista, myös lomautetut<br />
henkilöt lasketaan työttömiksi. Työttömyyseläkkeen<br />
saajat sen sijaan eivät ole mukana laskennassa.<br />
Kokonaistyöttömyys kertoo 17-74 -vuotiaiden<br />
työttömien osuuden työvoimasta. Vuonna<br />
<strong>2008</strong> <strong>Vantaan</strong> kokonaistyöttömyys oli 6,2 prosenttia,<br />
mikä oli hieman vähemmän kuin vuotta<br />
aikaisemmin.<br />
Pitkäaikaistyöttömyyttä kuvaava tunnusluku<br />
ilmaisee vähintään vuoden työttömänä olleiden<br />
15-74-vuotiaiden henkilöiden osuuden<br />
työttömistä. Vantaalla pitkäaikaistyöttömien<br />
osuus oli 26,8 prosenttia vuonna <strong>2008</strong>. Pitkäaikaistyöttömien<br />
määrä väheni lähes kolme prosenttiyksikköä<br />
edellisen vuoden tasosta.<br />
Nuorisotyöttömyys ilmaisee 15-24 -vuotiaiden<br />
työttömien osuuden saman ikäisestä työvoimasta.<br />
Vuonna <strong>2008</strong> Vantaalla oli nuorisotyöttömiä<br />
5,6 prosenttia 15-24 -vuotiaasta työväestä.<br />
Nuorten työttömien osuus saman ikäisestä<br />
työvoimasta säilyi lähes edellisen vuoden tasolla.<br />
%<br />
8<br />
6<br />
4<br />
2<br />
0<br />
Vuosi 2004 2005 2006 2007 <strong>2008</strong><br />
Kuva 31. Nuorisotyöttömät, % 15-24 -vuotiaasta<br />
työvoimasta. Lähde: Sotkanet<br />
%<br />
2<br />
1,5<br />
1<br />
0,5<br />
Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä<br />
ennallaan<br />
Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä<br />
kuvaa välillisesti lapsiperheiden pahoinvointia.<br />
Indikaattori ilmaisee vuoden aikana kodin ulkopuolelle<br />
sijoitettujen 0-17 -vuotiaiden lasten<br />
osuuden prosentteina saman ikäisestä väestöstä.<br />
Vuonna 2007 vantaalaisista 0-17 -vuotiaista<br />
lapsista 1,5 prosenttia oli sijoitettuna kodin ulkopuolelle.<br />
Kodin ulkopuolelle sijoitettujen<br />
lasten osuus on säilynyt ennallaan viime vuosien<br />
aikana.<br />
Turvallisuus tärkeä osa lähiympäristön viihtyisyyttä<br />
Rakennetun ympäristön turvallisuus on tärkeä<br />
osa oman elinalueen viihtyisyyttä ja vaikuttaa<br />
samalla myös asukkaiden turvattomuuden<br />
tunteisiin. Turvallisuutta kuvaavassa indikaat-<br />
0<br />
Vuosi<br />
2003 2004 2005 2006 2007<br />
Kuva 32. Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 -vuotiaat,<br />
% vastaavanikäisestä väestöstä. Lähde: Sotkanet<br />
Väkivaltarikokset/<br />
1000 asukasta<br />
10<br />
8<br />
6<br />
4<br />
2<br />
Omaisuusrikokset<br />
20<br />
0<br />
Vuosi 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 0<br />
Kuva 33. Väkivalta- ja omaisuusrikosten määrä<br />
suhteutettuna väkilukuun / 1 000 asukasta kohden.<br />
Lähde: Sotkanet<br />
Väkivaltarikokset<br />
Omaisuusrikokset/<br />
1000 asukasta<br />
100<br />
80<br />
60<br />
40<br />
56
torissa tarkastellaan poliisin tietoon tulleiden<br />
väkivaltarikoksien ja omaisuusrikoksien määrää<br />
suhteutettuna väestömäärään. Indikaattorissa<br />
huomioidaan rikokset, joista on tehty rikosilmoitus,<br />
rangaistusvaatimusilmoitus tai<br />
annettu rikesakko.<br />
%<br />
80<br />
70<br />
60<br />
50<br />
Väkivaltarikoksilla tarkoitetaan henkeen ja terveyteen<br />
kohdistuvia rikoksia, joihin lasketaan<br />
murhat, tapot ja surmat sekä niiden yritykset,<br />
eriasteiset pahoinpitelyt sekä raiskaukset.<br />
Vuonna <strong>2008</strong> Vantaalla tapahtui 9,2 väkivaltarikosta<br />
1000 asukasta kohden. Väkivaltarikosten<br />
määrä jatkoi hienoista nousuaan edellisvuoden<br />
tapaan.<br />
40<br />
30<br />
20<br />
10<br />
0<br />
Vuosi<br />
1995 1999 2003 2007<br />
Omaisuusrikoksiin puolestaan lasketaan muun<br />
muassa varkaudet, ryöstöt, petokset ja maksuvälinepetokset.<br />
Vuonna <strong>2008</strong> Vantaalla tehtiin<br />
65,6 omaisuusrikosta 1000 asukasta kohden.<br />
Toisin kuin väkivaltarikokset, omaisuusrikosten<br />
määrä laski hieman edellisen vuoden tasosta.<br />
Vantaalaisten osallistumisaktiivisuus<br />
kohonnut<br />
Kuva 34. Äänestysaktiivisuus eduskuntavaaleissa,<br />
% äänioikeutetuista. Lähde: Tilastokeskus<br />
%<br />
60<br />
50<br />
40<br />
30<br />
Vantaalaisten osallistumisaktiivisuutta kaupungin<br />
ja yhteiskunnan jäsenenä kuvaava<br />
mittari koostuu kahdesta tunnusluvusta; eduskuntavaalienja<br />
kunnallisvaalien äänestysaktiivisuudesta.<br />
Indikaattori ilmaisee äänestysaktiivisuuden<br />
prosentteina äänioikeutettujen<br />
määrästä.<br />
20<br />
10<br />
0<br />
vuosi 1996 2000 2004 <strong>2008</strong><br />
Kuva 35. Äänestysaktiivisuus kunnallisvaaleissa,<br />
Vuosi<br />
%<br />
Vantaalla äänioikeutettujen äänestysaktiivisuus<br />
eduskunta- ja kunnallisvaaleissa on vaihdellut<br />
jonkin verran eri vuosina. Vuoden 2007<br />
eduskuntavaaleissa äänestysprosentti oli 66,5,<br />
mikä on lähes kaksi prosenttiyksikköä vähemmän<br />
kuin edellisissä eduskuntavaaleissa vuonna<br />
2003. Äänestysaktiivisuus kunnallisvaaleissa<br />
on ollut jonkin verran eduskuntavaaleja<br />
alhaisempaa. Vuonna <strong>2008</strong> kunnallisvaaleissa<br />
äänesti 54,0 prosenttia äänioikeutetuista.<br />
Vantaalaisten äänestysaktiivisuus kunnallisvaaleissa<br />
on jatkanut tasaista nousuaan koko<br />
2000-luvun ajan. Vantaalaiset pyrkivätkin vaikuttamaan<br />
omaan elinympäristöönsä liittyviin<br />
asioihin ja osallistuvat yhteiskunnalliseen pää-<br />
% äänioikeutetuista. Lähde: Tilastokeskus<br />
%<br />
40<br />
30<br />
20<br />
10<br />
0<br />
vuosi 2003 2004 2005 2006 2007<br />
Kuva 36. Korkeintaan peruskouluasteen koulutuksen<br />
saaneet, % yli 15 vuotiaista. Lähde: Tilastokeskus<br />
57
töksentekoon etenkin paikallisella tasolla nykyisin<br />
edellisvuosia aktiivisemmin.<br />
Koulutustaso nousussa<br />
Väestön koulutustasoa kuvaava indikaattori<br />
muodostuu kahdesta tunnusluvusta. Korkeintaan<br />
perusasteen koulutuksen saaneiden osuus<br />
15 vuotta täyttäneestä väestöstä ilmentää väestön<br />
vähimmäiskoulutustasoa. Koulutus ja pitkäaikaistyöttömyys<br />
liittyvät usein toisiinsa, joten<br />
riittävän koulutustason saavuttaminen<br />
vähentää työttömyyttä. Vuonna 2007 korkeintaan<br />
perusasteen koulutuksen saaneiden osuus<br />
yli 15 -vuotiaista vantaalaisista oli 35,1 prosenttia.<br />
Väestön koulutustasoa tarkastellaan myös koulutustasomittaimella,<br />
joka ilmaisee perusasteen<br />
jälkeen suoritetun korkeimman koulutuksen<br />
keskimääräisen pituuden henkeä kohti. Vantaalaisten<br />
koulutustasoluku vuonna 2007 oli<br />
325. Käytännössä koulutustasoluku osoittaa,<br />
että vantaalaisten teoreettinen koulutusaika<br />
henkeä kohti on 3 vuotta ja kolme kuukautta<br />
peruskoulun suorittamisen jälkeen. Sekä korkeintaan<br />
perusasteen koulutuksen suorittaneiden<br />
määrän että koulutustasomittaimen avulla<br />
tarkasteltuna vantaalaisten koulutustaso on<br />
noussut hieman koko 2000-luvun ajan.<br />
Kaupungin työntekijöiden työturvallisuus ja<br />
hyvinvointi<br />
Kaupungin työntekijöiden sairaus- ja tapaturmapoissaolot<br />
-indikaattori kuvaa työturvallisuuden<br />
lisäksi työkulttuuria ja työntekijöiden<br />
hyvinvointia työyhteisössä. Indikaattori ilmaisee<br />
työntekijöiden sairaus- ja tapaturmapoissaolot<br />
suhteutettuina henkilötyövuosiin.<br />
<strong>Vantaan</strong> kaupungin henkilökunnalla oli vuonna<br />
<strong>2008</strong> keskimäärin 16,9 sairaus- ja tapaturmapoissaolopäivää<br />
henkilötyövuotta kohden,<br />
tästä sairauspoissaolojen osuus oli 16,4 päivää<br />
ja tapaturmapoissaolojen 0,5 päivää. Kaupungin<br />
työntekijöiden sairaudesta ja tapaturmista<br />
aiheutuneiden poissaolopäivien määrä on hieman<br />
vähentynyt viime vuosien aikana.<br />
Koulutustasoluku<br />
350<br />
300<br />
250<br />
200<br />
150<br />
100<br />
50<br />
0<br />
vuosi<br />
Kuva 37. Koulutustasomittaimen.<br />
Lähde: Sotkanet<br />
18<br />
16<br />
14<br />
12<br />
10<br />
8<br />
6<br />
4<br />
2<br />
0<br />
vuosi<br />
Pv/ htv<br />
2003 2004 2005 2006 2007<br />
2004 2005 2006 2007 <strong>2008</strong><br />
Sairauspoissaolot/ htv<br />
Tapaturmapoissaolot/ htv<br />
Kuva 38. Kaupungin työtekijöiden sairaus-<br />
ja tapaturmapoissaolot 2002-2006.<br />
Lähde: <strong>Vantaan</strong> <strong>kaupunki</strong>, henkilöstökeskus<br />
58
6 Ympäristötilinpito Vantaalla<br />
vuonna <strong>2008</strong><br />
Kuntien ympäristötilinpidon laatimisen lähtökohtana on kauppa- ja teollisuusministeriön kirjanpitolautakunnan<br />
kuntajaoston yleisohje ympäristöasioiden kirjaamisesta ja esittämisestä<br />
kunnan tai kunta-yhtymän tilinpidossa. Vantaalla seurattavat ympäristötilinpidon tulot, kulut<br />
ja investoinnit on määritelty kuutos<strong>kaupunki</strong>en <strong>kestävän</strong> <strong>kehityksen</strong> raportoinnin kehittämistyön<br />
yhteydessä. Tilinpito toteutettiin Vantaalla nyt toista kertaa.<br />
<strong>Vantaan</strong> ympäristötaloudelliset tunnusluvut vuonna <strong>2008</strong><br />
Taulukko 3. <strong>Vantaan</strong> ympäristötaloudelliset tunnusluvut vuonna <strong>2008</strong><br />
Tuotot<br />
Ympäristötuotot / toimintatuotot 10.20 %<br />
Ympäristötuotot / asukas 103 €<br />
Kulut<br />
Ympäristökulut + poistot / toimintakulut + poistot 2.60 %<br />
Ympäristökulut + poistot / asukas 143 €<br />
Investoinnit<br />
Ympäristöinvestoinnit / kokonaisinvestoinnit 9.00 %<br />
Ympäristöinvestoinnit / asukas 52 €<br />
Kuva: Gilbet Koskela<br />
59
Ympäristötuotot<br />
Ympäristötulolla tarkoitetaan kuntaorganisaation<br />
toiminnasta saatuja tuloja, jotka liittyvät<br />
ympäristönsuojeluun. Niitä ovat esimerkiksi<br />
jätehuolto- ja jätevesimaksut sekä ympäristön<br />
pilaajilta perityt kunnan suorittamien tai teettämien<br />
kunnostustöiden ja siivousten korvaukset.<br />
Ympäristötuotto on tilikaudelle jaksotettu<br />
ympäristötulo.<br />
Vuonna <strong>2008</strong> <strong>Vantaan</strong> <strong>kaupunki</strong>organisaation<br />
ympäristötuotot olivat 20 miljoonaa euroa.<br />
Tuotot kattoivat kymmenesosan kaupungin<br />
kaikista toimintatuotoista. Ympäristötuottoja<br />
kertyi 103 euroa asukasta kohden.<br />
Ympäristöinvestoinnit<br />
Ympäristöinvestoinnilla tarkoitetaan pitkävaikutteisia<br />
menoja, jotka syntyvät tulevien haitallisten<br />
ympäristövaikutusten ennaltaehkäisemisestä,<br />
vähentämisestä tai poistamisesta.<br />
Kysymys voi olla myös positiivisten tulevien<br />
ympäristövaikutusten aikaansaannista.<br />
Vuonna <strong>2008</strong> <strong>Vantaan</strong> <strong>kaupunki</strong> investoi<br />
ympäristönsuojeluun 10,2 miljoonalla eurolla<br />
ja ne muodostivat 9 prosenttia kaupungin kokonaisinvestoinneista.<br />
Asukasta kohti investointien<br />
kustannuksiin kului 52 euroa.<br />
Vuonna <strong>2008</strong> ympäristötuotot, kulut ja investoinnit<br />
jakautuivat alla olevan taulukon mukaisesti.<br />
Ympäristökulut<br />
Kuntaorganisaatiossa ympäristömenoja aiheutuu<br />
toiminnasta, jonka tarkoituksena on tuottaa<br />
ympäristöhyötyjä tai ennaltaehkäistä, vähentää<br />
taikka korjata ympäristöhaittoja,<br />
parantaa tulevaa ympäristönsuojelun tasoa tai<br />
edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä. Myös<br />
sähkö ja polttoainevero sekä öljyjäte- ja öljynsuojamaksu<br />
katsotaan ympäristömenoiksi.<br />
Ympäristökulu on tilikaudelle jaksotettu ympäristömeno<br />
tai ympäristömenon osa<br />
Ympäristökuluja kaupungille kertyi 28 miljoonaa<br />
euroa ja ne käsittivät 2,6 prosenttia kaupungin<br />
kaikista toimintakuluista. Asukasta<br />
kohti laskettuna kuluja kertyi 143 euroa.<br />
Taulukko 4. <strong>Vantaan</strong> <strong>kaupunki</strong>organisaation ympäristötaloudelliset tunnusluvut vuonna <strong>2008</strong><br />
1 000 € Tuotot Kulut Investoinnit<br />
1. Ulkoilma ja ilmastonsuojelu 1159<br />
2. Vesiensuojelu ja jätevesien käsittely 19 742 11 833 6944<br />
3. Jätehuolto ja alueiden puhtaanapito 104 1625 338<br />
4. Maaperän ja pohjaveden suojelu 4 41 1 769<br />
5. Melun ja tärinän torjunta 0 87 37<br />
6. Luonnonsuojelu ja maisemanhoito 0 49 0<br />
7. Muut ympäristönsuojelutoimenpiteet 175 12 198 1125<br />
Ympäristötoiminta yhteensä 20 025 26355 10 212<br />
Verot. Investointien poistot 1 011<br />
Kaikki yhteensä 28 003<br />
60
Ympäristötuottojen, kulujen ja investointien jakautuminen vuonna <strong>2008</strong><br />
Vantaalla lähes kaikki ympäristötuotot tulivat<br />
vuonna <strong>2008</strong> jätevesimaksuista, yhteensä 19,7<br />
miljoonaa euroa eli 99 prosenttia kaikista ympäristötuotoista.<br />
Hieman tuottoja saatiin myös<br />
maaperän ja pohjaveden suojelusta sekä muista<br />
ympäristönsuojelutoimenpiteistä.<br />
Vuonna <strong>2008</strong> kertyneistä 28 miljoonan euron<br />
ympäristökuluista suurimman osan kattoivat<br />
vesiensuojelun ja jätevesikäsittelyn maksut<br />
(11,8 milj. €) sekä ryhmästä muut ympäristönsuojelutoimenpiteet<br />
( 12,2 milj. €). Ryhmään<br />
kuuluu muun muassa ympäristönsuojelun lakisääteisen<br />
viranomaistoiminnan kulut sekä<br />
ympäristökoulutuksen, -kasvatuksen ja -neuvonnan<br />
sekä ympäristöjohtamisen ympäristökulut.<br />
Vuonna <strong>2008</strong> <strong>Vantaan</strong> kaupungin suurimmat<br />
ympäristöinvestoinnit tehtiin vesiensuojelun<br />
ja jätevesien käsittelyn parantamiseksi ( 6,9<br />
milj. €) sekä maaperän ja pohjaveden suojelemiseksi<br />
( 1,8 milj. €)<br />
Maaperän ja pohjaveden suojelu, > 1 %<br />
Muut ympäristönsuojelutoimenpiteet, 1 %<br />
Vesiensuojelu ja jätevesien käsittely, 99 %<br />
Kuva 39. Ympäristötuottojen jakautuminen vuonna<br />
<strong>2008</strong> (1 000 euroa)<br />
Ulkoilma ja ilmastonsuojelu<br />
4 % Verot<br />
4 %<br />
Maaperän, pojaveden ja<br />
luonnonsuojelu sekä<br />
meluntorjunta<br />
1 %<br />
Jätehuolto ja<br />
alueiden<br />
puntaanapito<br />
6%<br />
Muut ympäristön<br />
suojelutoimenpiteet<br />
45 %<br />
Vesiensuojelu<br />
ja<br />
jätevesien<br />
käsittely<br />
42 %<br />
Kuva 40. Ympäristökulut vuonna 2007 (1 000 euroa)<br />
Maaperän ja pohjaveden<br />
suojelu<br />
19 %<br />
Melun ja tärinän<br />
torjunta<br />
0 %<br />
Jätehuolto ja<br />
alueiden<br />
puntaanapito<br />
4 %<br />
Vesiensuojelu ja<br />
jätevesien käsittely<br />
77 %<br />
Kuva 41. Ympäristöinvestoinnit vuonna 2007<br />
(1 000 euroa)<br />
61
Käsitteet<br />
Altistuminen<br />
Ihmisen ja epäpuhtauden kohtaaminen, ts. ihminen ja epäpuhtaus ovat samanaikaisesti<br />
samassa tilassa. Altistuksen määrään vaikuttavat epäpuhtauden pitoisuus ja kyseisessä tilassa<br />
vietetty aika.<br />
Episodi<br />
Tilanne, jossa ilman epäpuhtaudet kohoavat huomattavasti normaalia korkeammiksi.<br />
Episoditilanteessa sää on epäpuhtauksien sekoittumisen ja laimenemisen<br />
kannalta epäedullinen. Suomessa merkittävimmät yhdisteet episodin<br />
muodostumiseen ovat typenoksidit ja hiukkaset, joiden pääasiallinen lähde on<br />
katuliikenne.<br />
Hiilidioksidiekvivalenttitonni (CO2-ekv.t)<br />
Hiilidioksidiekvivalenttitonni tarkoittaa yhteismitalliseksi muutettua hiilidioksidipäästötonnia.<br />
Jotta kasvihuonekaasupäästöt ovat verrattavissa sekä yhteenlaskettavissa, muut<br />
kasvihuonekaasupäästöt kuin hiilidioksidi joudutaan yhteismitallistamaan erilaisilla kertoimilla<br />
kasvihuonekaasusta riippuen. Esimerkiksi metaani (CH4) on 21 kertaa voimakkaampi<br />
kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi, joten yksi tonni metaania vastaa 21 t CO2-ekv. 1 tonni<br />
dityppioksidia vasta 310 tonnia CO2-ekvivalenttia. Kasvihuonekaasujen päästövaikutus riippuu<br />
myös tarkasteltavasta aikajaksosta eli osa kasvihuonekaasuista muuntuu päästövaikutukseltaan<br />
neutraaleiksi tai toisiksi kasvihuonekaasupäästöiksi nopeammin ja toiset hitaammin.<br />
Kasvihuonekaasut<br />
Kasvihuonekaasuja syntyy energiantuotannossa, liikenteessä, teollisuusprosesseissa,<br />
maataloudessa ja jätehuollosta sekä jätevesien käsittelystä. Kasvihuonekaasuista<br />
ilmastonmuutoksen kannalta ongelmallisimpia ovat luonnossakin esiintyvät vesihöyry (H2O),<br />
hiilidioksidi (CO2), metaani (CH4), otsoni (O2) ja dityppioksidi (N2O). Vesihöyryn pitoisuus riippuu<br />
ilman lämpötilasta ja sitä kautta muiden kasvihuonekaasujen pitoisuuksista. Myös monet<br />
synteettiset, ihmisen valmistamat, kemikaalit ovat voimakkaita kasvihuonekaasuja, kuten<br />
kloorifluoratut hiilivedyt (CFC:t ja HCFC:t), fluoriyhdisteet (HFC:t, PFC:t ja SF6) sekä<br />
bromiyhdisteet (halonit, esim. CF3Br).<br />
Indikaattori<br />
Indikaattori on laadullinen mittari, joka parhaimmillaan antaa laajoja ja monimutkaisiakin tietoja yksinkertaisemmassa<br />
muodossa. Indikaattori voi toimia myös apuvälineenä niin tavoitteiden asettamisessa ja<br />
seurannassa kuin suunnittelussa ja päätöksenteossakin. Lisäksi yhteneväisillä toimintatavoilla<br />
ja periaatteilla kerätyillä indikaattoreilla voidaan verrata eri alueiden välistä kehitystä.<br />
Ilmanlaatuindeksi<br />
Ilmanlaadun mittari, joka perustuu eri komponenttien vertaamiseen niiden ohje-, raja- ja tavoitearvoihin.<br />
Indeksin laskemisessa otetaan huomioon SO2, NO2, PM10, CO ja O3, joista lasketaan<br />
alaindeksi. Vuonna 2007 laskennassa ovat mukana myös pienhiukkaset PM2,5.<br />
Näistä korkein arvo määrää indeksin. Indeksi on jaettu 5 luokkaan; hyvästä erittäin huonoon.<br />
62
Ilmansaasteet<br />
Ihmisen toiminnasta peräisin olevia haittaa aiheuttavia kaasumaisia tai hiukkasmaisia<br />
aineita.<br />
Luo-alue<br />
Eläimistöltään ja kasvistoltaan erityisten arvokkaita alueita sekä muita luonnon monimuotoisuuden<br />
kannalta tärkeitä kohteita, jotka sijaitsevat luonnonsuojelualueiden ulkopuolella.<br />
Ohjearvot<br />
Kansallisia vuonna 1996 voimaan tulleita epäpuhtauksien tunti-, vuorokausi- ja<br />
vuosipitoisuuksien ohjeellisia arvoja.<br />
Pitoisuus<br />
Epäpuhtauden määrä tietyssä määrässä ilmaa, esitetään tässä yleensä mikrogrammaa<br />
epäpuhtautta kuutiometrissä ilmaa (μg/m3).<br />
Raja-arvo<br />
Määrittelee suurimmat hyväksyttävät ilman epäpuhtauksien pitoisuudet. Ilmansuojelusta<br />
vastaavien viranomaisten tulee huolehtia niiden alapuolella pysymisestä.<br />
Uusiutuva energia<br />
Uusiutuva energia on pääosin auringon säteilystä peräisin olevaa energiaa. Suomessa uusiutuvaa<br />
energiaa ovat tuulivoima, vesivoima, aurinkoenergia (lämpö tai sähkö) ja bioenergia (uusiutuvat<br />
kasvi- ja eläinperäiset biopolttoaineet). Myös maalämpö, jota voidaan ottaa talteen<br />
lämpöpumpuilla, luetaan uusiutuvaksi energiaksi. Muualla maailmassa on myös kokeiltu<br />
esimerkiksi aaltojen tai vuoroveden sisältämän energian talteenottoa. Suomessa paljon<br />
energianlähteenä käytettyä turvetta ei lasketa uusiutuvaksi polttoaineeksi, sillä sen<br />
uusiutumisnopeus on liian hidas täyttämään uusiutuvalle energialle asetetut kriteerit.<br />
63
Lähteet<br />
Helsingin Energia: Helsingin Energia Vuosikertomus <strong>2008</strong>: Yhteiskuntavastuun <strong>raportti</strong>.<br />
Helsingin <strong>kaupunki</strong>, ympäristökeskus. Katupölyn vähentäminen kevätpuhdistuksen ja talvikunnossapidon<br />
avulla – Tutkimus- ja kehittämisprojekti. Helsingin <strong>kaupunki</strong> Ympäristökeskus, ilmansuojelututkimukset<br />
vuonna <strong>2008</strong>.<br />
Inka Vuornos: Pää<strong>kaupunki</strong>seudun ekologinen jalanjälki vuonna 2001.<br />
Espoon <strong>kaupunki</strong>, Helsingin <strong>kaupunki</strong>, <strong>Vantaan</strong> <strong>kaupunki</strong>. <strong>Vantaan</strong> <strong>kaupunki</strong>, ympäristökeskus C7/2006.<br />
Johannes Lounasheimo: Kasvihuonekaasupäästöjen alueellisten laskentamenetelmien vertailua. Laureaammattikorkeakoulu<br />
(Opinnäytetyö, 2009)<br />
Kestävän <strong>kehityksen</strong> raportoinnin kehittäminen.<br />
Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Turku ja Oulu. Työryhmän <strong>raportti</strong> 31.12.2004<br />
Kestävän <strong>kehityksen</strong> raportoinnin kehittäminen. Sosiaalisen kestävyyden indikaattorit.<br />
Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Turku ja Oulu. Työryhmän <strong>raportti</strong> 28.2.2007<br />
Koskela Marileena: Ympäristöasenteet ja -toiminta kuntaorganisaatiossa,<br />
Espoon <strong>kaupunki</strong>, Helsingin <strong>kaupunki</strong>, Jyväskylän <strong>kaupunki</strong>, Oulun <strong>kaupunki</strong>, Tampereen<br />
<strong>kaupunki</strong>,Turun <strong>kaupunki</strong> ja <strong>Vantaan</strong> <strong>kaupunki</strong>. TUTU-julkaisuja 2/<strong>2008</strong>.<br />
Kuutos<strong>kaupunki</strong>en <strong>kestävän</strong> <strong>kehityksen</strong> indikaattorit 2004-2006.<br />
Espoo, Helsinki Oulu, Tampere, Turku, Vantaa<br />
<strong>Vantaan</strong> Energia: <strong>Vantaan</strong> Energia Yhteiskuntavastuu<strong>raportti</strong> <strong>2008</strong>.<br />
<strong>Vantaan</strong> Kaupunki: Energiansäästön tehostamisen toimintasuunnitelma vuosille <strong>2008</strong>-2016.<br />
<strong>Vantaan</strong> <strong>kaupunki</strong> (2006). Hanna Ahlgren-Leinvuo: Palautetta palveluista, viestejä vaikuttamisesta<br />
II.yhteenveto Knowledge Network -hankkeen asukaskysekyyn osallistuneiden <strong>kaupunki</strong>en tuloksista.<br />
Tilasto ja tutkimus, selvityksiä nro 39 (C21:2006)<br />
YTV: Ilmanlaatu pää<strong>kaupunki</strong>seudulla vuonna <strong>2008</strong>. YTV:n julkaisuja 15/2009<br />
YTV: Kasvihuonekaasupäästöt pää<strong>kaupunki</strong>seudulla vuonna <strong>2008</strong>.<br />
Luonnos 25.5.2009<br />
YTV: Pää<strong>kaupunki</strong>seudun ilmastostrategia 2030.YTV:n julkaisuja 24/2007<br />
YTV: Pää<strong>kaupunki</strong>seudun jalankulun ja pyöräilyn strategiasuunnitelma.<br />
Pää<strong>kaupunki</strong>seudun julkaisusarja B 2006:23<br />
YTV: YTV Vuosikertomus <strong>2008</strong>. YTV:n julkaisuja 4/2009<br />
64
<strong>Vantaan</strong> <strong>kaupunki</strong><br />
Maankäyttö ja ympäristö<br />
Ympäristökeskus<br />
ISBN 978-952-443-301-3<br />
C18 : 2009