Maltti on valttiaMonelle oli yllätys, että Mustan jään kaltainen pienenkielialueen draamaelokuva pääsi Berliinin poliittisenapidettyyn kilpasarjaan. Miten tämä oikein onnistui?”Mitään salaisuutta ei ole. Musta jää ei päässytBerliiniin siksi, että minä tuottajana – tai joku muu– tietäisi jotakin mitä muut eivät tiedä”, summaaNordberg. ”Ainoa mitä tuottaja voi tehdä tällaisenpäämäärän eteen, on johdonmukainen työ, selkeä näkemysja pitkäjänteisyys.”Berliinin ohjelmiston esivalitsijana toimiva NikolajNikitin luonnehtii Mustaa jäätä ”yhdeksi vahvimmistaeurooppalaisista elokuvista, joita olen nähnytviime vuosina. Sen käsikirjoitus on hengästyttävä,siitä todella näkee, että sitä on työstetty tarpeeksi, erityisestikehittelyvaiheessa, mikä on rahoituksen niukkuudenvuoksi harvinaista eurooppalaisessa elokuvassa.Sen lisäksi visuaalinen toteutus on vakuuttava janäyttelijätyö sekä henkilöohjaus todella tasokkaita.Myös kuvaaja, leikkaaja ja muu taiteellinen ryhmätekee selvästi keskenään samaa elokuvaa. Sanalla sanoenMusta jää on mielestäni pieni timantti.”Nikitinin mukaan nimenomaan Mustan jäänelokuvallinen laatu vakuutti Berliinin valitsijat. Hänkorostaa kuitenkin myös valintaprosessin käytännönpuolten merkitystä.”Mustan jään kohdalla ajoitus oli paras mahdollinen.Pääsin katsomaan elokuvan tarpeeksi varhaisessavaiheessa syksyllä, ja nimenomaan valkokankaalta.Minulle jäi tarpeeksi aikaa viedä elokuvaa eteenpäinlopulliset valinnat yhdessä valintakomiteansa kanssatekevälle festivaalin johtajalle Dieter Kosslickille”,Nikitin toteaa.Berliinin esivalitsijan mielenkiinto tarjottua elokuvaakohtaan on vasta ensimmäinen askel kohtifestivaalin kilpasarjaa. Festivaalijohtaja Kosslick jahänen valintakomiteansa tekevät lopulliset päätöksetvalinnoista. Lisäksi valintoihin voivat vaikuttaamuun muassa muiden, jo valittujen elokuvien aiheetja tuotantomaat.”Laadimme yhdessä Kain ja Thorstenin kanssastrategian, miten tarjoaisimme elokuvaa Berliiniin”,kertoo osatuottaja Reuter. ”Ajattelimme, että Mustanjään valintaa Berliinin kilpailusarjaan edistäisi,jos osoittaisimme aktiivisesti, kuinka paljon itseuskomme elokuvaan ja sen ohjaajaan. KirjoitimmeKosslickille kirjeen, jossa halusimme painottaa tätäuskoamme, sekä kertoa, kuinka hieno sulkeuma Berliiniinpääseminen olisi, koska yhteistyömme myösalkoi Berliinistä.””Odotimme tammikuuhun asti ja tajusimme, ettäelokuvaa ei ollut vielä valittu, mutta sitä oli suositeltu– että sen oli nähnyt suurin osa valintakomiteaa, muttaei vielä Kosslick. Niinpä tärkeimmäksi ja vaikeimmaksiasiaksi nousi saada hänet katsomaan elokuva.Tähän päämäärään pääsemiseen vaikuttivat erityisestimyös Kai Nordbergin ja <strong>Suomen</strong> elokuvasäätiön kulttuurivienninpäällikön Jaana Puskalan aktiivinentyö. Myös Nikitinistä oli paljon apua. Vältimme siltipainostamasta liikaa; uskon, että liiallisen painostuksenseurauksena elokuva olisi päätynyt Panorama-esityssarjaan.”Myös Puskala uskoo kärsivällisyyden merkitykseen.”On tärkeää, ettei kenelläkään pala päre, kunodotellaan, milloin Berliinistä tulee vastaus. Asialleon ainoastaan vahingollista, jos elokuvasäätiö, tuottaja,myyntiyhtiö tai joku muu alkaa soitella festivaalilleja painostaa nopean päätöksen saamiseksi. Mustanjään kohdalla maltti puhui meidän puolestamme: tehdäänpohjatyö rauhassa ja luottaen ja sitten odotetaansillä mielellä, että asia ratkeaa kun ratkeaa – parhaammeolemme yrittäneet.”Puskala korostaa, että Suomi on itse asiassa Berliininvalintojen suhteen hyvin onnellisessa asemassa.”Harvoilla mailla on tällainen etuoikeus, että esivalitsijanatoimii Nikitinin kaltainen aidosti suomalaisistaelokuvista kiinnostunut yhdyshenkilö, jonka kanssavoi yhdessä pitkäjänteisesti miettiä, miten milloinkinedetään. Mustan jään tapauksessa menimme Nikitininkanssa yhdessä tapaamaan Kosslickia Tallinnaan joulukuussa,kun hän ei ollut siihen mennessä katsonutelokuvaa. Perustelimme yhdessä hänelle, mistä syistäolemme sitä mieltä, että hänen tulisi katsoa se.”Nordberg muistuttaa, ettei festivaalien profiileja(kuten Berliinin kilpasarjan mainetta poliittisten elokuvienesityspaikkana) kannata liikaa miettiä, kunsuunnittelee elokuvalleen kansainvälistä lanseerauspaikkaa.Suurten festivaalien johtajat haluavat ollamyös mesenaatteja, jotka löytävät uusia kykyjä tyyliin”minä löysin aikoinaan Almodóvarin”. Nordberg uskookinKosslickin nähneen Kotwicassa potentiaalisennousevan ohjaajan.Hallittu kulttuurivientistrategiaNikolaj Nikitinin kokemus vuosista Berliinin festivaalinedustajana on saanut hänet näkemään, kuinka arvo-26 E S I T Y S J A L E V I T Y S : U L K O M A A T
Outi Mäenpääkasta on pitkäjänteinen, avoin yhteistyö eri maita edustavientahojen kanssa. ”Pitkä kokemus toimimisestaesimerkiksi <strong>Suomen</strong> elokuvasäätiön ja Jaana Puskalankanssa on rakentanut luottamuksellisen ja ammattitaitoisensuhteen: voin laskea sen varaan, että elokuvasäätiöon avoin ja jakaa kaiken tarvittavan tiedon.”Puskala näkee myös toisenlaista lisäarvoa siinä,että festivaalien valitsijat toimivat yhteistyössä yhdenkaikkia suomalaisia elokuvia edustavan tahon kanssa:”Suomalaisella elokuvalla on positiivinen leima. Siksituottajan kannattaa nimenomaan profiloida elokuvansasuomalaiseksi. Mielestäni on suorastaan resurssienväärinkäyttöä, jos tuottajaa lähettelee itse elokuvansaDVD-kopioita suurten festivaalien kilpasarjoillevalittavaksi, niin kuin tekee pari tuhatta muutakintuottajaa maailmassa, sen sijaan että käyttäisi hyväkseenfestivaalien ja elokuvasäätiön välille syntyneitähyviä suhteita.”Parhaaseen, suunnitelmalliseen lopputulokseenpääsemiseksi tuottajalla itsellään tulisi olla selkeä näkemyssiitä, mihin hän elokuvallaan kansainväliselläfestivaalikentällä tähtää. Sen jälkeen päämääräänpääsyä edistää parhaiten yhteisen strategian luominenelokuvasäätiön kulttuuriviennin kanssa, aktiivinendialogi kaikissa vaiheissa, ja myös siitä huolehtiminen,että kulttuuriviennin päällikkö pidetään ajan tasallasiitä, missä vaiheessa tuotantoprosessissa ollaan jamiltä elokuva alkaa näyttää.Berliinin kilpailusta uskottavuuttaBerliinin kilpasarjaan pääsy oli päämäärä, johon Mustajää ylsi. Mutta mitä seurauksia siitä on, ja keille?Ensimmäinen voittaja on suomalainen elokuva yleensä,uskoo Nikolaj Nikitin. ”Mustalla jäällä tulee olemaansuuri vaikutus käsitykseen suomalaisesta elokuvasta.Nyt ei enää tarvitse olla Kaurismäki, vaanaivan toisenlainenkin tyyli toimii. Olen iloinen tästä,sillä minulla on myös missio näyttää, mitä Suomessatapahtuu nykyään, ja toivon, että tästä seuraa muitakinläpimurtoja. Uskon, että tästä alkaa uusi aikakausisuomalaiselle elokuvalle, kuten on käynyt viime vuosinaRomanialle.”Itse elokuvan myyntimahdollisuuksille paikka Berliininkilpailussa merkitsee valtavasti, etenkin Mustanjään kaltaisen pientä kielialuetta edustavan, kansainvälisestänäkökulmasta art houseksi luokiteltavan elokuvankohdalla. ”Suomalaista genre-elokuvaa olisi muissaolosuhteissa vaikea saada ostajia edes katsomaan”,toteaa Nikitin. ”Lisäksi Berliinin market on erittäinhyvä myyntipaikka, ja myynnin kannalta Mustan jäänE S I T Y S J A L E V I T Y S : U L K O M A A T 27