EMMA-lehti 1/2009

Töissäem ma ssaKuka olet?Heljä Delcos, näyttelysihteeriVaalea kolmio Kain TapperKun arkkitehti Arto Sipisen suunnittelemaEspoon kulttuurikeskus Tapiolan Veistosten elävä pinta syntyi taltalla jyrsi-käden jäljen näkyvän myös teoksissaan.Keskus altaan äärellä valmistui 1989, mällä, pienellä kirveellä hakkaamalla, käsinsen toisen kerroksen päälämpiöön sijoitettiin hankaamalla ja lisäämällä pintaan esim.kuvanveistäjä Kain Tapperin (1930–2004) reliefi.Taiteilija valitsi teoksen Helsingissä esil-himmeän kiillon, joskus taas pinta sai jäädäkipsiä ja kittiä. Joskus hän hankasi pintaanlä olleesta näyttelystään ja valitsi myös seinän,jolle se ripustettiin. Taiteilijavalinnassa Tapperin pienviljelijäperhe asui Saarijär-karkeaksi niin kuin Vaaleassa kolmiossa.puolestaan oli keskeinen merkitys talon arkkitehdilla,luonnonmateriaaleja ja muotojen Leipä saatiin kotipellosta ja maito omistaven syrjäkylällä sijainneella Juholan tilalla.yksinkertaisuutta arvostavalla Sipisellä. lehmistä. Kesäisin pojat, Marko, Harri,Suurikokoinen (168x189 cm) puureliefi, Kain ja Tapio, kävivät paimenessa jaVaalea kolmio, on vuodelta 1989. Se kuuluu tukinuitossa läheisellä koskella. Vanhempienharrastukset kannustivat taiteiden pariin.taiteilijan kalloaiheisten veistosten pitkäänsarjaan, vaikkakin kallon muoto on muuntunutteoksen pinnassa tuskin havaittavaksi piirissä piirustus kilpailuja, jotka Kain useinIsä tarinoi ja lauloi paljon, ja järjesti perhe-kolmioksi. Kalloteema oli taiteilijalle tärkeä. voitti. Äiti puolestaan veisteli vapainaSe liittyi Tapperin perheen Varma-hevosen hetkinään taidokkaita lehmäveistoksia.kuolemaan. Tapaus oli aikanaan järkyttänyt Kun Kain lähti paikallisen yhteiskoulunsyvästi nuorta Kainia. Hän kaivoi hevosen opettajien kannustuksesta 1950-luvunkallon maasta malliksi kalloaiheiseen alussa Helsinkiin Suomen Taideakatemiaan,veis - tok seensa Hevosenkallo, 1957. Tapper pystytettiin sodanjälkeisessä Suomessapalasi kalloaiheeseen uudelleen 1970-luvulla.Aluksi kallojen muodot olivat plastisen merkkejä ja suurmiesten muotokuvia.pääasiassa figuratiivisia sankarimuisto-pyöreitä, mutta varsinkin 1980-luvulla ne Mutta jo 1960-luvulla modernismi saapuialkoivat saada teräviä muotoja, ja muuttuivatjopa kuutioiksi tai särmiöiksi ja kolmioik-Uusi informalistinen tyylisuunta vaikuttivoimalla Suomeen.si niin veistoksissa kuin reliefeissäkin. voimakkaasti myös Tapperiin. Sen ilmaisullinenvapaus, vaistonvarainen työskentely-Teos on koottu koivulaudan pätkistä.Tapper käytti mielellään vanhaa puuta, jota tapa ja kuvakieli soveltuivat hänen aihemaailmansakuvaamiseen. Tapperinaurinko oli polttanut ja sade huuhtonut niinkuin vanhaa aitan seinää, sukupolvesta koivupuinen alttarireliefi Golgatan kalliotoiseen paikattua ja korjattua. Hänen taiteellisentyöskentelynsä lähtökohdat löytyvätnanmerkittävimpiin veistoksiin Suomessa.(1961) Oriveden kirkossa kuuluu tyylisuunkinlapsuudesta, Saarijärven maisemista. Kahtia haljennutta kalliota esittävässäTaiteilija säilytti läheisen suhteen juuriinsa: teoksessa olivat jo nähtävissä hänenhän oli yksi lenkki sukunsa menneiden minimalistisen tyylinsä elementit.polvien kirvesmiesten ja puuseppien ketjussa.Hän arvosti käsillä tekemistä ja halusi – Liisa SmedsMitä teet?Monipuolinen työni EMMAssa liittyyvaihtuviin näyttelyihin.Projektit alkavat näyttelysuunnittelustaja päättyvät näyttelyripustukseen,jonka viimeinen vaihe onteostietolappujen kiinnittäminenteosten viereen. Väliin mahtuu paljon:ideointia ja työtä työryhmissä,yrityksiä saada teoksia lainaanulkomaisista museoista, kontaktienetsimistä ja luomista, neuvottelumatkojasekä huolehtimistateosten turvallisesta saapumisestaajallaan EMMAan.Mukavana lisänä mietinEMMAShopin tavara valikoimaa.Kaikki tämä alkaa tosin olla taaksejäänyttäelämää, sillä jään maaliskuussaeläkkeelle.Miten sinusta tulinäyttelysihteeri?Taidehistoria on kiehtonut minua ainaja jo lapsena kiipesin useasti Ateneuminvaltavat portaat taidemaailmaan.Taidehistorian opintojeni jälkeenvietin ranskalaisen aviomiehenimatkassa useita jaksoja ulkomaillaennen kuin asetuimme lopullisestiSuomeen. Espoon taide-elämässäolen ollut mukana vuodesta 1980saakka. Olin mukana perustamassa joOtso Galleriaa Tapiolaan ja myöhemminluonnollisesti EMMAa.Parasta työssäsi?Saan olla taiteen, taiteilijoiden jataiteesta innostuneiden ihmistenkanssa tekemisissä. Pääsen perehtymääntaidemaailmaan ja voin nauttianäkemästäni ja kokemastani.Mielenkiintosinta EMMAssa?On ollut hienoa seurata uudenmuseon menestymistä ja kuullakävijöiden ja muun taidemaailmanpositiivisia kommentteja.20