10.07.2015 Views

opas ammattikorkeakoulujen opiskeluhyvinvointiryhmille

opas ammattikorkeakoulujen opiskeluhyvinvointiryhmille

opas ammattikorkeakoulujen opiskeluhyvinvointiryhmille

SHOW MORE
SHOW LESS

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

41 JOHDANTOHyvinvointityöryhmien <strong>opas</strong> syntyi tarpeesta määritellä ja ymmärtää hyvinvointityötä ammattikorkeakouluissa.To Care, To Dare, To Share - Syrjäytymisen ehkäiseminen ammattikorkeakouluopinnoissa -projektissa (CDS) tehtiin keväällä 2010 kartoitus, missä selvitettiin hankkeeseen osallistuvien <strong>ammattikorkeakoulujen</strong>opiskeluhuoltoryhmien tai niitä vastaavien ryhmien toimintaa ja kokoonpanoja. Kartoituksessaselvisi, että opiskelijahuollon toteutumisessa ei ole mitään yhtä mallia, vaan eri ammattikorkeakoulut toimivatomien tarpeidensa, oman historiansa ja paikallisuutensa varassa. Jo alkukartoituksessa käytetty käsiteopiskelijahuolto synnytti paljon keskustelua käsitteen laadusta tai sen määrittelystä ja hankkeessa päädyttiinkinkäyttämään yhteisesti käsitettä opiskeluhyvinvointi. Samassa yhteydessä joukko CDS-hankkeensuunnittelijoita päätyi työstämään tätä <strong>opas</strong>ta <strong>opiskeluhyvinvointiryhmille</strong>, jonka tavoitteena on synnyttääyhteistä ymmärrystä opiskeluhyvinvointityöstä sekä yhtenäistää käytäntöjä eri ammattikorkeakouluissa.Opasta työstäneen työryhmän kolme jäsentä laati myös artikkelin ”Opiskeluhyvinvointiryhmät opiskeluntukena” CDS-hankkeen toimintaa kuvaavaan julkaisuun.Omia haasteitaan opiskeluhyvinvointityön kehittämiselle sekä yhtenäisten ja yhdenvertaisten palvelujen jakäytänteiden luomiselle tuovat esimerkiksi ammattikorkeakoulun suuri koko ja jakaantuminen eri koulutusaloilletai fyysisesti eri paikkoihin. Myös opiskeluhyvinvointityötä tekevä henkilöstö eroaa määrältään jakoulutukseltaan eri ammattikorkeakouluissa: osassa on esimerkiksi opintopsykologeja tai kuraattoreita jatoisista ne puuttuvat. Ammattikorkeakoulujen opiskeluhyvinvointiryhmien toimintatavat, toiminnan tavoitteetja tehtävät tai ryhmien kokoontumistiheys eroavat. Vaikeudet määritellä opiskeluhyvinvointityötä liittyvätosin myös lainsäädännön puutteeseen, sillä ammattikorkeakouluilla ei ole lain edellyttämää velvollisuuttatehdä opiskeluhyvinvointityötä tai perustaa opiskeluhyvinvointiryhmiä.Tämän hetken keskeinen koulutuspoliittinen tavoite korkea-asteella on tehostaa opintoprosesseja ja lyhentääopiskeluaikoja. Tässä yhteydessä opiskelijoiden opiskelukyvyn parantamisen ja hyvinvoinnin tukemisenmerkitys korostuvat entisestään. Toisaalta opetus- ja kulttuuriministeriön tavoitteet yhtenäistää ja tiivistääammattikorkeakouluverkostoa luovat paineita synnyttää yhtenevää ymmärrystä opiskeluhyvinvointityöstä.Sekä kasvanut huoli opiskelijoiden hyvinvoinnista esimerkiksi Kauhajoen ampumatragedian jälkeen ettäopiskelijoiden yhdenvertaiset ja tasa-arvoiset mahdollisuudet saada tukea hyvinvointiinsa haastavat <strong>ammattikorkeakoulujen</strong>hyvinvointityötä. Lisäksi on tärkeä muistaa opiskelijoiden hyvinvoinnista huolehtivanammattikorkeakoulun vetovoimaisuus kilpailtaessa tulevaisuuden opiskelijoista.

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!