Lataa (pdf) - Kuntatekniikka

ALANSA YKKÖNEN4/ 2008Vesistölämpöon Mikkelin urheiluopistollepalvelut yhtiölle, hyväteknisetratkaisu, Mikko Jukolalla MarkoRuti pitkä sanoo. listahyödyistä. sivulla 30 36Woking on brittikuntienkärkeä ilmastotyössä sivu 50Kuusamo tekijätti-investoinninRukan matkailu-infraan sivu 54VaasanSuvilahdessayhdistyvätEspoo rakentaaSuurpeltoontietoajan puisto-kaupungin sivu 22KUNTA-TEKNIIKKAESPOOSSA5.–7.6.sivu 6MEREN LUMO JA LÄMPÖ

LUOTETTAVA TIETOei ole kiven alla...KUNTATEKNIIKKA ON TEKNISEN SEKTORIN AMMATTILEHTI.numerot 5–8/2008vain28Tilausta tehtäessä on mainittava ”Kesätarjous”.TILAUKSET: KL-Kustannus Oy, Tuula Vesa, puh. (09) 771 2314, sähköpostilla tuula.vesa@kuntatekniikka.fiJULKAISIJA: KL-Kustannus Oy (Kuntaliiton tytäryhtiö) ja Suomen kuntatekniikan yhdistys SKTY*) Kesätarjous koskee uusia tilaajia.

SISÄLTÖ 4 / 2008 • 27. toukokuuta58 Berliinin Spree-joelleon rakennettu suurensuosion saavuttanut uimalajokiproomuun. TalvisinBadeschiff katetaankylpyläparatiisiksi.34 Kehä ykkösellä Espoossa on menossaneljän vuoden suururakka, kun puolen kilometrinMestarintunnelia rakennetaan.47 Helsingin Vesi herättelee kiinteistönomistajiatonttijohtojensa saneeraukseentiedottamalla niihin liittyvistä vastuista.54 Kuusamon Timo Halonen ja MikaMankinen pistävät vauhtia Ruka-Kuusamonmatkailuinfran rakentamiseen.VAASAN SUVILAHTIAsuntomessut toivat täydennysrakentamista1960-luvun lähiöön 6Ympäristösuunnittelussa luonto jatiivis katumaisema vuorottelevat 10Asuntomessut haaste kaupungille 13Meri lämmittää messutaloja 14Mikroturbiini tekee biokaasustapäästötöntä energiaa 17Maailman ensimmäinen polttokennovoimalaSuvilahteen 18YHDYSKUNTAEspoon Suurpeltoon rakennetaan7 000 asukkaan puistokaupunkia 22Suurpeltoon Suomen ensimmäinenalueellinen imujätejärjestelmä 24Arkkitehtuuriohjelmien suosiokasvaa kunnissa 27KUNNOSSAPITOMikkelin perustaa yhteisyrityksenYIT:n kanssa 30LIIKENNEKehä ykkösellä rakennetaan135 miljoonan tunnelia Espoossa 34YHTEISTYÖJÄRJESTÖMMESuomen kuntatekniikan yhdistys 37UKTY 40Kuntien Putkimestarit 41VESIHUOLTOEspoon jätevedelle etsitäänparasta puhdistuspaikkaa 42Helsingin Vesi kannustaa tonttijohtojensaneeraukseen 47YMPÄRISTÖIlmastotyö sujuu Wokingissa 50MATKAILUINFRAKuusamo rakensi Rukalle9,7 miljoonan pysäköintihallin 54Inari ehostaa Saariselän miljöötä 56LIIKUNTAPAIKATBerliinin Badeschiff on Spree-joenkelluva kesä- ja talviparatiisi 58PALSTAT / KOLUMNITPääkirjoitus 5Rytilät/Pekka Rytilä:Terve talo taas 33Kolumni/Mette Granberg:Naapurikateutta 49Henkilöuutisia 61Uutisia 62Tapahtumia 66lehti.kuntatekniikka.fiKuntatekniikka 4/20083

Tee oikea siirto,valitse ratkaisu!SGN-tekniikka tarjoaa tarvitsemasi ratkaisun. Kun esitättarpeesi, annamme osaamisemme ja kokemuksemme käyttöösija autamme sinua löytämään parhaimmat tekniset ratkaisut.Ratkaisujemme taustana ovat tunnetut merkkituotteet,joiden tuotekehitys on jatkuvaa ja systemaattista.Kovaa kulutusta kestävä pumppuratkaisu -ja huoltokin on helpompaa.Ultra V tuo potkuapumppaukseen!Uusi Ultra V -sarja tuo itseimevätpumput täysin uudelle tasolle.Uskomattoman suorituskykyinenUltra V pystyy jopa 100 metrinnostokorkeuteen ja pumppaa jäteveden,lietteen sekä kiinteät aineet.Ultra V:n asennus ja huoltotapahtuvat huomattavasti uppopumppuahelpommin, ja pystytennakoimaan pumpun käyttökustannuksettarkasti.Maahantuoja:SGN-tekniikkaKysy lisää!S.G. Nieminen OySGN-tekniikkaPL 15, 02631 Espoo(09) 502 811www.sgnieminen.fi

Espoo rakentaaSuurpeltoontietoajan puisto-kaupungin sivu 22KUNTA-TEKNIIKKAESPOOSSA5.–7.6.lehti.kuntatekniikka.fiKUNTATEKNIIKAN AMMATTILEHTI- Energia- Geotekniikka- Hankinta- Jätehuolto- Kiinteistöt- Kunnallistekniikka- Käyttö ja kunnossapito- Liikuntapaikat- Tietotekniikka- Vesihuolto- Väylät ja liikenne- YmpäristöALANSA YKKÖNENVaasanSuvilahdessayhdistyvät4/ 2008Vesistölämpöon Mikkelin urheiluopistollepalvelut yhtiölle, hyväteknisetratkaisu, Mikko Jukolalla MarkoRuti pitkä sanoo. listahyödyistä. sivulla 30 36Woking on brittikuntienkärkeä ilmastotyössä sivu 50TOIMITUSToinen linja 14, 00530 HelsinkiFaksi (09) 771 2486Internet: lehti.kuntatekniikka.fiS-posti: toimitus@kuntatekniikka.fiPäätoimittaja DI Paavo TaipalePuh. (09) 771 2557, 050 380 8368Toimitussihteeri Pirjo ValtakariPuh. 050 352 3155TOIMITUSNEUVOSTOHeikki LonkaReijo RosengrénJuhani SandströmPaavo TaipaleTILAUKSETKL-Kustannus Oy, Tuula VesaPuh. (09) 771 2314tuula.vesa@kuntatekniikka.fiVuodessa 8 numeroaKestotilaus 65 €Vuosikerta 72 €Irtonumero 8,50 €ILMOITUKSETSuomen Business Viestintä OyMyyntipäällikkö Marianne LohilahtiPL 356, 00101 HelsinkiPuh. 040 708 6640marianne.lohilahti@netti.fiTYÖPAIKKAILMOITUKSETS-posti: toimitus@kuntatekniikka.fiHinta 3,65 €/palstammSIVUNVALMISTUS:Faktor OyPAINOPAIKKA:Forssan Kirjapaino OyKuusamo tekijätti-investoinninRukan matkailu-infraan sivu 54ISSN 1238-125X2. vuosikertaAikakauslehtien Liiton jäsenlehtiKUSTANTAJA/JULKAISIJATKL-Kustannus Oy/Suomen Kuntaliitto rySuomen kuntatekniikan yhdistys ry SKTYsivu 6MEREN LUMO JA LÄMPÖKannen kuva: Jaakko SaloKuntatekniikka 1/2008”PÄÄKIRJOITUSPaavo Taipalepaavo.taipale@kuntaliitto.fiMut talo, jossa on aravalainaei ole Avara aina...Näin laulaen ennakoi tulevaisuutta suomalaisten puolivirallinen omatunto EppuNormaali 1980-luvulla. Kuten useimmat eppujen viisut, tämäkin istuu erinomaisestimyös nykypäivään. Yhä harvemmalla tavallisella työläisellä, työttömällä, yksinhuoltajallatai opiskelijalla lienee Avara-asunto tulevaisuudessa. Enää ei olesen enempää aravalainoja kuin Avaralla kiinnostusta alkuperäisen yhteiskuntavastuullisentehtävänsä hoitamiseen.Vain jokunen vuosi sitten talouslehdet hehkuttivat silloisen YH-Asunnot Oy:ntoimitusjohtajaksi valittua nuorta leijonaa, joka veisi hajanaisen ja värittömänyleishyödyllisen asuntorakennuttajan mukaan oikeaan asuntobisnekseen. Hänendraiviaan ja visionäärisyyttään ylistettiin julkisuudessa. Sitä totisesti riitti: viimevuonnakin esimerkiksi toimitusjohtajan omille Avara-osakkeille maksettujen satojentuhansieneurojen osinkojen edestä.Kun energisen johtajan valintaan yhdistyy kuntien omistajaohjauksen repsahdus,syntyy jälkeä, jota kovin moni ei ehkä sittenkään olisi toivonut. Tapaus antaajälleen kerran syyn korostaa omistajapolitiikan ja omistajaohjauksen merkitystäosana kunnan ja kuntakonsernin johtamista. Kun palveluja tuotetaan mitäerilaisimmissa organisaatioissa, nämä asiat on nostettava kunnassa keskiöön.Koska entistä harvempi rakennuttaja on kiinnostunut vähempiosaisille suunnatustaasuntotuotannosta, se uhkaa jäädä yhä enemmän kuntien harteille. Tämäei ole toivottavaa. Erityisesti kasvukeskuksiin tarvitaan asuntoja, joita muillakinkuin kiinteistösijoittajilla on realistiset mahdollisuudet ostaa ja vuokrata.Lehdessämme kurkistetaan tällä kertaa asumisen unelmien takahuoneeseen:miten kuntatekniikkaa on toteutettu kesän asuntomessuilla Vaasan Suvilahdessa.Itse asuntoja kannattaa käydä katsomassa paikan päällä. Myös Kuntatekniikkaon messuilla mukana. Lehteä jaetaan asuntomessuilla vieraileville kuntienteknisen sektorin viranhaltija- ja luottamushenkilöryhmille.Kesä käyntiin Kuntatekniikan päivilläSuomen kuntatekniikan yhdistyksen Kuntatekniikan päivät järjestetään tänävuonna 550-vuotisjuhliaan viettävässä Espoossa kesäkuun alkupuolella. OnnittelutEspoolle. Monille kuntatekniikan ammattilaisille Kuntatekniikan päivät ontuttu ja varma merkki kesän saapumisesta. Toivotan kaikille lukijoillemme rentouttavaakesää ja kohtuullisesti sekä aurinkoa että sadetta.SEURAAVAT NUMEROTAINEISTO ILMESTYY TEEMAKuntatekniikka 5 / 2008 5.8. 26.8. Yhdyskunta, vesi, jäte, energia, Ympäristötekniikka08/virallinen messujulkaisuKuntatekniikka 6 / 2008 9.9. 30.9. Liikenne, maarakennus, tekniikka ja etiikkaKuntatekniikka 7 / 2008 7.10. 28.10. Ympäristö, tietotekniikka, valaistusKuntatekniikka 8 / 2008 4.11. 25.11. Vesihuolto, turvallisuus, julkisten tilojen taide5

Asuntomessut toivat kaivattuaSUVILAHTIVaasan Suvilahdesta suunniteltiin 1965 pidetyssäarkkitehtikilpailussa omavaraista 3 000–4 000 asukkaan lähiötä. Suvilahden väkiluku onvähitellen hiipunut 2 500 asukkaaseen, eikä asemakaavaanvarattuja mittavia palveluita koskaanehditty rakentaa suunnitellussa laajuudessa.Suvilahti tarjosi loistavat olosuhteet täydennysrakentamiselle.Tänä kesänä valmistuva Vaasanasuntomessualue täydentää nykyaikaan sovitetullatavalla 1960–70-luvuilla rakennettuapuistomaista lähiötä. Timo Takalaarkkitehti SAFA,Arkkitehtiasema Oy■■ Suvilahti on väljästi matalillataloilla rakennettu puistomainenasuntoalue meren rannassaja kävelymatkan päässä Vaasankeskustasta. Suvilahden arvostuson kuitenkin ollut alhaisempaakuin mihin alueen loistavatolosuhteet viittaavat.Suvilahden asumalähiö ontoteutettu 1965 järjestetyn yleisenarkkitehtuurikilpailun voittajaehdotuksenpohjalta. Voittajatyön”Kulmankiertäjän” suunnittelijoinaolivat arkkitehdit SimoJärvinen, Raimo Savolainensekä Eero Valjakka. He laativatmyös Suvilahden asemakaavan.Nykyinen Suvilahti noudattaaasuntokortteleiden osalta uskollisestikilpailuehdotusta.Asuntomessut palveluvaraustentilalleSuvilahden asemakaavaan varattiinmittavat palvelulaitokset.Kaavassa oli muun muassa koulujalukioon asti, virastoja ja toimistojasekä hyvin varustettu urheilukeskus.Alueelle rakennet-6 Kuntatekniikka 4/2008

VAASAN SUVILAHTItäydennysrakentamista 1960-luvun mallilähiöönKASVAA MERELLEPÄIN– liito-oravilla ratkaiseva rooliKuva Jaakko Salo, Vaasan kaupungin graafiset palveluttiin kuitenkin vain ala-aste, päiväkotija pieni ostoskeskus. Aikoinaantehdyn ylimitoituksenhyötynä on nyt se, että messualueon pystytty rakentamaannäille varauksille aivan ostoskeskuksenja koulun lähiympäristöön.Asuntomessualueelta onjopa lyhyemmät etäisyydet palveluihinkuin Suvilahden vanhanosan eteläosista.Asukkaat täydennysrakentamisentakanaAsuntomessualueen asemakaavallavoidaan lisätä Suvilahdenasukasmäärää noin 800:lla.Asuntomessujen yhteydessä ontoteutettu tästä lisärakentamisestasuunnilleen puolet. Toinenpuoli lisäasunnoista rakennetaanmessujen jälkeen messuaikaistenesittelykenttien paikalle. Vaikkatäydennys ei riitä palauttamaanSuvilahden väkilukua aivan alkuperäisiinlukuihin, lisäys on kuitenkinmerkittävä palveluidensäilymisen kannalta.Alueen asukkaat ovatkin kokosuunnitteluprosessin ajan suhtautuneetasuntomessukaavaanhyvin positiivisesti, jopa innostuneesti.Suvilahden asukasyhdistysja jo yleiskaavatyön yhteydessäperustettu Suvilahden yhteistyöryhmäovat myös osallistuneetaktiivisesti kaavatyön ohjaukseentyön eri vaiheissa.Vaikka alueen perustamisolosuhteistaaiheutuikin lisäkustannuksia,hanketta voi pitää myöskaupungin kannalta edullisena.Pääkadut ja runkojohdot sekäkunnalliset palvelut olivat alueellajo valmiina suurempaakinväestöpohjaa varten. Alueella onmyös valmiina upeat virkistysalueetKuparisaaren ja Ahvensaarenalueella. Virkistysalueitaon vielä täydennetty messualueenedustan saarireitillä. Alueeltavoi kävellä Vaasan keskustaanmeren rantoja pitkin täysin puistomaisissaympäristöissä.Suvilahti onmainettaan parempiTäydennyskaavan lähtökohdanmuodosti luonnollisesti olemassaoleva Suvilahden lähiö. Suvilahdenlähiö kuvastaa esimerkillisesti1960-luvun Suomen asumisihanteita.Aluetta leimaavat matalat,enintään kolmikerroksisetKuntatekniikka 4/20087

Mallinnuskuvat kaavavaiheen mallista Jaakko Salo”Merikortteli” kaavavaiheen illustraationa. Suunnittelun ihanteiden selvinmuutos 1960-luvulta nykypäivään on siinä, että Suvilahden vanha asuntoaluekätkeytyi metsän sisään kauas rannoilta, kun taas asuntomessualueellaoli selvä pyrkimys meren äärelle. Tämä periaatteellinen muutos oli aiheenaVaasan ympäristöseuran asemakaavaa koskevalle valitukselle. Korkeinhallinto-oikeus katsoi kuitenkin muutoksen kaupungin harkintavaltaankuuluvaksi.Liito-oravankatu rakentamisvaiheessa 6.5. (ylin kuva) jarakennustapaohjeen kuvituksena. Kuvalla haluttiin ilmentäälähinnä rakennusten sijoitteluperiaatetta. Ohjeentekstissä toki sallittiin asuntomessuilla nähtävissä olevahuomattavasti monimuotoisempi rakentaminen. Kaarevankadun katsottiin sallivan vapauksia rakennusten muodolle,kun koko talorivistö ei ole kerralla nähtävissä.kerrostalot sekä niiden välisetväljät puistomaiset pihat ja yleisetalueet.Ostoskeskuksen liepeillä olevarakennuskanta on tullut alueellevarsinaisen Suvilahden rakentamisenjälkeen, eikä edustasamaa tasoa kuin muu Suvilahdenalue. Asuntomessujen kävijänkannattaakin suunnata askeleensasyvemmälle vanhan Suvilahdenalueelle, mieluiten aivaneteläosaan saakka, jossa on pieni,mutta mielenkiintoinen kaupunkimainenpienille tonteille rakennettuomakotialue.AsuntotyyppivalikoimastamonipuolisempiSuvilahden alkuperäinen asemakaavakoostuu pääasiassa kaksijakolmekerroksisista kerrostaloista.Alueen ongelmana on suurihissittömien kerrostaloasuntojenmäärä. Tämän vuoksi asuntomessualueelleei voitu ajatella ainakaanhissittömiä kaksikerroksisiakerrostaloja.Asuntomessukaavan tehtäväksiasetettiinkin asukasluvunlisäyksen ohella Suvilahden yksipuolisenasuntotyyppijakaumanoikaiseminen. Kaavaan tulisiis ottaa ensisijaisesti alueelta ennestäänpuuttuneita erillispientalojasekä hissillisiä kerrostaloasuntojaTonttitehokkuus pidettyalhaisenaAsuntomessuilla nähtävä kolmenkerrostalon ryhmä täydentyymessujen jälkeen vielä yhdellä.Muuta Suvilahtea suuremmastakerroskorkeudesta huolimattanäiden talojen tonttitehokkuuson pidetty alhaisena, jotenkerrostalojen asukkaille on saatunykyrakentamisessa harvinaisetpuistomaiset pihat Suvilahden alkuperäisiäihanteita noudattaen.Toinen messujen jälkeen rakennettavakerrostaloryhmä onRinnakkaistien ja Koulualueenvälissä alueella, johon messujenajaksi on sijoitettu messupaviljonkeja.Kortteli kääntää selkänsämoottoritielle ja suojaa koulualuettakinmelulta.Tämä kortteli on saatu asuntokäyttöönentisestä joutomaasta,kun tuhlailevat ja koko Suvilahdenmiljöötä pilanneet ylimitoitetutliikennejärjestelyt on purettuja rakennettu uudelleen tilaasäästävämmin.Suvilahden koulun eteläpuolelleon osoitettu tiivis-matalatyyppinenpientalokortteli. Alkuperäistäkoordinaatistoa noudattavanaselvärajaisena ryhmänä seon saanut vaikutteita vanhan Suvilahdenainoasta pientalokorttelistaja jatkaa siten Suvilahden alkuperäisenkaavan ihanteita kaupunkimaisestamutta luonnonläheisestärakentamisesta.Liito-oravat omakotikaarenkaavoittajinaHankkeen alkuvaiheessa tutkittiinomakotitalojen sijoittamistatäydennysrakentamisena entisellehuvila-alueelle Kuparisaarenpuolelle, mutta tästä ajatuksestajouduttiin luopumaan liito-oravienpesimäalueen vuoksi. Kunmaalle ei olisi voitu rakentaa kuinpieni osa omakotialueesta, omakotitaloaluepäätettiin rakentaakokonaan rantaruovikkoon vesialueelle.Näin voitiin säilyttäämyös Ahvensaaren komea tervaleppälehtoehyenä.Entinen rantaviiva muodostaanyt pienen ojapainanteenmaanpuoleisten tonttien ja Ahvensaarenja Kuparisaaren väliin.Omakotialueen kaarimuoto syntyirantaviivan muodosta.Omakotialue on rakennettukokonaan louhepenkereelle.Kalliisti rakennetun maapohjankinvuoksi oli perusteltua käyttääalue mahdollisimman tehokkaastirakentamiseen. Rakennuksetsijoitettiin tästä syystä tiiviisti katualueeseenkiinni. Tonttien keskikokoon 750 m 2 . Meren puolentontit ovat pienempiä kuin maanpuolen tontit.Liito-oravat säilyttiväthuvila-alueenkin ehyenäAsuntomessualueen asemakaavaansisällytettiin myös messualueenviereinen Kuparisaarenhuvila-alue. Liito-oravia voi kiittäähuvila-alueen säilymisestäehyenä kokonaisuutena. Yli satavuotiaathuvilat ovat säilyneeterittäin hyvin osittain pitkäänvallinneen kaavallisen epävarmuudenkinvuoksi.8 Kuntatekniikka 4/2008

VAASAN SUVILAHTITimo TakalaSuvilahden vanhaosa on suomalaistenmetsälähiöiden parhaimmistoa,väljästirakennettu puistomainenalue. Nykyisellärakennustekniikallaja normistollatällaisia ei voidaenää rakentaa.Nyt huvilat saivat asemakaavassavihdoin viralliset tontit sekäpysyvät vuokra-ajat. Asemakaavassahuvilat on varustettu suojelumääräyksin.Alueelle rakennetaanmyös kunnallistekniikka.Toivottavasti aika on muuttunutniin, että kaava toimii huviloidensäilymisen edistäjänä eikäylikorjauksiin sorruttaisi, vaikkaremonttien lainoitus nyt helpottuukin.Kohoaako maa vai meri?Vaasan seudulla maan kohoaminenon voimakkainta Suomessa.Viime aikoihin asti maan kohoaminenon ollut luokkaa 1 cm/vuosi. Maan kohoamisen jäljetnäkyvät Suvilahden alueella selvästi,kun asuntomessualueenvieressä olevat 1800-luvun lopullaja 1900-luvun alussa rannanläheisyyteen rakennetut huvilatovat nykyisin kaukana metsänsisällä.Asemakaavaa laadittaessanojauduttiin IPCC:n kolmanteenarviointiraporttiin perustuvaanFINSKEN-projektiin. Vaasankohdalla IPCC:n kolmosraportinnopeinta merien pinnannousua vastaava skenaario vastasisuunnilleen maankohoamisennopeutta ja siis pitäisi merenpinnan ennallaan.Skenaarioiden keskijoukkomerkitsi edelleenkin meren pinnanlaskemista noin 4 mm vuodessa.Vaasan rannikko on voimakkaanmaan kohoamisenjohdosta poikkeuksellisen edullisessaasemassa ilmastomuutostensuhteen, ja rakentamiskorkeuksienosalta katsottiin voitavantukeutua suhteellisen turvallisestinykyisin käytössä oleviin korkeustasoihin.Asemakaavamääräyksenä onminimilattiakorkeus NN-korkeusjärjestelmässä+ 2,00 m, jokaon 2,67 m keskiveden yläpuolellavuonna 2008.Rakennusohjeetsuunnittelun virittäjinäAlueelle laadittiin rakennusohjeet,jotka olivat saatavilla jotontinhakuaineiston yhteydessä.Runsaasti kuvitettujen ohjeidenperiaatteena oli toimia lähinnäsuunnittelun virittäjänä ja hengennostattajana tavanomaisestamääräys-/kieltolinjasta poiketen.3D-suunnitteluavainasemassaKaavatyö tehtiin alkuluonnoksistaalkaen 3D-mallinnosta hyväksikäyttäen. ArkkitehtiasemaOy laati jo asemakaavavaiheessamelko yksityiskohtaisen3D-mallin koko kaava-alueesta.Mallissa oli myös maasto ja kadutmallinnettu oikeisiin korkeuksiin.Katujen tasaukset saatiinPlaana Oy:ltä. Malliympäristönäon ollut Microstation ja Terra-sovellukset.Yhteisen suunnitteluympäristönvuoksi Näkymä Oy:llä onollut helppo jatkaa kaavoittajanluoman mallin hiomista ympäristösuunnitelmienosalta. NäkymäOy on jatkanut samallamyös 3D-mallin ylläpitoa vaihtamallakaavamallin viiterakennuksiarakennusten suunnittelijoidentuottamiin malleihin sitämukaa kuin rakennussuunnitelmiaon valmistunut.Kaavan laatiminenryhmätyötäAsemakaavan laatimisesta onvastannut arkkitehti Timo Takala/ArkkitehtiasemaOy. Konsultinpuolelta kaavan laatimiseenovat osallistuneet myös maisema-arkkitehtiMarko Väyrynen/Maisema-arkkitehtitoimistoVäyrynen sekä arkkitehdit SeppoHuttu-Hiltunen ja Ari Järvinen/ArkkitehtitoimistoHuttu-HiltunenOy, jotka ovat vastanneetrakennusten viitesuunnitelmista.Alueen erikoisluonteesta jatiukasta suunnitteluaikataulustajohtuen Vaasan kaupunki onosallistunut normaalia konsulttitoimeksiantoaenemmän kaavanlaatimistyöhön. Voidaankinpuhua ryhmätyöstä paremminkinkuin perinteisestä konsulttityöstä.Vaasan kaupungiltatyöhön ovat osallistuneet erityisestikaavoitusarkkitehti JuhaniHallasmaa sekä maisema-arkkitehditJorma Panu ja ChristineBonn. Yhteistyö konsulttiryhmänmuiden suunnittelijoiden,Insinööritoimisto Plaana Oy:n,Maisema-arkkitehtitoimisto NäkymäOy:n ja Pöyry Environmentinkanssa on ollut kiinteää kokosuunnitteluprojektin ajan. ■SUVILAHTI Asuntomessut järjestetäänVaasan Suvilahden kaupunginosassa11.7.–10.8.2008. 15 hehtaarin messualueellerakennetaan yhteensä 20omakotitaloa, kolme kerrostaloasekä 28 yhtiömuotoistapientaloa. Messukohteita onyhteensä 47. Mukana on toistakymmentätalotehdasta ja tarjontaa kivitaloistahirsitaloihin. Tonttien keskikoko on750 m 2 . Vanhan Suvilahden asukasmääräon noin 2 500. Asuntomessuttuo Suvilahteen noin400 asukasta lisää.Kuntatekniikka 4/20089

VAASAN SUVILAHTIJaakko SaloSuvilahden ympäristöLUONTO ja tiivisvuorottelevatAlueen vanhat komeat karikot on säilytetty ja otettu osaksipuistojen kokonaissommitelmaa.Terapiasaarelta Lammassaareen johtava ponttonisilta on osaSuvilahden uutta merellistä rantareittiä.Suvilahden merellinen ympäristö ja luontoarvothuomioonottava asemakaava loivat hyvät puitteetmessualueen ympäristösuunnittelulle. Merenkurkunrannikon loivapiirteinen maankohoamismaisemakomeine karikkoineen, ruovikkoineen jarantoja reunustavine tervaleppineen on vahvastiläsnä messualueella ja sen ympäristössä.Liito-oravankatu keskeltä, 3D-havainnekuva Yrjö Ala-Heikkilä/Näkymä Oy.Ilmakuva Majavapolun päästä, 3D-havainnekuva Yrjö Ala-Heikkilä/Näkymä Oy.10 Kuntatekniikka 4/2008 Yrjö Ala-Heikkilämaisema-arkkitehtiMaisema-arkkitehtitoimistoNäkymä Oy■■ Messualueen ympäristö onsuosittua virkistys- ja ulkoilumaastoa,vaikkakaan sen merellisyyttäei ole täysimääräisestihyödynnetty. Alueen poikki kulkeevilkkaassa käytössä oleva ulkoilureittija aivan messualueenlänsipuolella sijaitsee yleinen uimaranta.Myös Vaasan jäähallija ravirata sijaitsevat lyhyen kävelymatkanpäässä. Suvilahdenerityispiirteisiin kuuluu myösliito-orava, jonka lisääntymis- jalevähdyspaikkoja on tavattu laajaltaalueelta asuntomessualueenlänsi- ja pohjoispuolella.Tavoitteena merellisenidentiteetin vahvistaminenAsuntomessualueen ympäristösuunnitteluntärkeimpinä tavoitteinaolivat alueen merellisenidentiteetin vahvistaminen,jo entuudestaankin hyvien ulkoilumahdollisuuksienparantaminensekä luontoarvojen – erityisestiliito-oravan pesintäalueidenja vaellusreittien – huomioon ottaminen.Messualueen ympäristön toi-

suunnittelussakatuympäristöSiellä missäammattilaiset ovatAntero Tenhunenvottiin olevan yleisilmeeltäänluonnonmukainen. Alueella tulikäyttää luonnonkiviä, niittykasvejaja seudulla luonnostaan menestyvääpuu- ja pensaslajistoa.Tavoitteena oli myös käsitellämessualueella muodostuvat hulevedetluonnonmukaisesti. Tonttienpiha- ja kattovedet pyrittiinjohdattamaan avo-ojien, kosteikkopainanteidenja kasvillisuusalueidenkautta takaisin luonnolliseenkiertoon. Puistoalueilla sijaitseviaavo-ojia sekä maastonpainanteitamuokattiin siten, ettäne viivyttävät ja suodattavat hulevesiäaikaisempaa paremmin.Iirispuiston valtaoja kunnostettiinmutkittelevaksi vesiaiheeksi.Kirsi PääkköTonttien maanpintaajouduttiin korottamaanRakennusalueiden osalta alkuperäinentavoite luonnonmukaisuudestaei täysin toteutunut.Liito-oravankatu ja sitä reunustavattontit rakennettiin kokonaisuudessaantäyttömaalle jamessualueen muidenkin tonttienmaanpintaa korotettiin merenpinnankorkeusvaihteluidenvuoksi selvästi olemassa olevaa,hyvin matalapiirteistä maastoaylemmäs.Korkeiden täyttöjen ja pengerrystenvuoksi rakennusten pihaalueetjouduttiin rakentamaankokonaan uudestaan, eikä alkuperäistäkasvillisuutta juurikaankyetty säilyttämään.Puistoille luonnonmukainenkäsittelyKorttelialueiden väliin ja ulkopuolellejäävät puistoalueet – Liito-oravanpuisto,Kivikkopuisto,Iirispuisto sekä Suvipuisto – sitävastoin käsiteltiin hyvin luonnonmukaisesti.Luonnonmukaisinakehitettävät puistot pyrittiinliittämään ympäröiviin korttelialueisiinmahdollisimman pehmeästi.Niiden alkuperäinen puustopyrittiin säilyttämään ja alueillasijaitsevia ominaispiirteitä – komeitakarikkoja ja rantakivikkoja– tuotiin hienovaraisesti esiinpuustoa ja pensaskerroksen kasvillisuuttaharventamalla. Rantaruovikonpoikki suunniteltiinmyös pitkospuureitti, joka tarjoaaluontoelämyksiä aivan rakennetunympäristön kupeessa.Vaikka varsinaiselta messualueeltaei ole liito-oravahavaintoja,pyrittiin liito-oravien elinpaikkavaatimuksetturvaamaan messualueenpoikki kulkevien, oravienvaellusreitiksi soveltuvien viheralueidenavulla.Tiivis ja intiimi katumiljööLuonnonmukaisten puistoalueidenvastapainoksi messualueenkadut ovat ilmeeltään varsin rakennettujaja kivisiä. Kadunvarsipysäköinninja katujen kapeanpoikkileikkauksen vuoksi varsinaisetistutusalueet ovat melkopieniä. Kadunvarsien istutusalueillaon käytetty runsaasti heinäjaniittykasveja sekä luonnonkiviryhmiäperinteisempien nurmenja pensasistutusten sijaan.Katujen ajoradat ovat asfalttipintaisiaja pysäköintiruudut onpäällystetty betoni- sekä graniittikiveyksin.Ketunkadun ja Liito-Kuntatekniikka 4/200811

oravankadun ajoradat ovat reunakivettömiä,ja sadevedet johdetaanistutusalueiden ja välikaistojenkeskellä sijaitsevia painanteitapitkin sadevesikaivoihin jaympäröiville puistoalueille. Katujenkuivatus täysin luonnonmukaisestiosoittautui hankalaksi toteuttaa,ja tältä osin tavoite vesienluonnonmukaisesta käsittelystäjäi toteutumatta.Messualueen sisääntuloväylänpäätteeksi on merenrantaan rakennettupieni kivetty aukio, jokalaskeutuu terassimaisten oleskeluportaidenvälityksellä rantaanpäin. Ketunkadun aukio muodostaamessualueen keskipisteen.Aukiolta avautuu upea merimaisemaetelään, ja sen itäpuolellasijaitsee Kivikkopuisto veistosmaisine,valaistuine kivenjärkäleineen.Aukion keskelle sijoitetaanmyös taideteoskilpailunvoittajatyö Korthus (Korttitalo).Kohokohtana täyttösaaretMessualueen puistojen kohokohdanmuodostavat olemassa olevienkarikoiden varaan rakennetuttäyttösaaret, Lammassaari ja Terapiasaari,jotka yhdistyvät mantereeseenkolmen sillan ja kapeidenkannasten välityksellä. Uudetsaaret rikastavat messualueenmaisemaa ja muodostavat viihtyisänulkoilureitin messualueeneteläpuolelle. Terapiasaarelle onkoottu puutarhaterapiaan soveltuviaaiheita ja elementtejä, mm.rauhallisia sopukoita, ajattelun jamietiskelyn paikkoja, lajirikkauttaja aistivirikkeitä. Lammassaarentaas on tarkoitus olla lampaidenlaidunnuksessa ainakinasuntomessujen ajan.Saarten ja niitä yhdistäviensiltojen muodostama ”Saarireitti”tarjoaa vaihtelevia näkymiä– etelään avautuu meren ulappaja pohjoiseen asuntomessualueenmonivivahteinen, rakennettumerijulkisivu. Saarten istutuksissaon käytetty etupäässä ruohovartisiakasvilajeja sekä mataliapensaita, mm. erilaisia matalakasvuisiapajulajikkeita sekätyrniä. Puuistutuksia on melkovähän, ja niiden sijoittelussa onotettu messualueelta avautuvatkaukonäkymät huomioon.Kaksi toiminnallistapuistoaluettaMessualueen luonnonmukaisenakäsiteltävien virkistysalueidenkenttäkerros on kulutukselle arkaa,mistä johtuen niille ei oleosoitettu ulkoilun ohella muitatoimintoja. Luonnonmukaistenvirkistysalueiden lisäksi alueellasijaitsee kaksi toiminnalliseenkäyttöön tarkoitettua puisto- japiha-aluetta: Suvilahden ostoskeskukseneteläpuolelle rakennettavaToripuisto, joka on suunniteltuja toteutettu Vaasan kaupunginomana työnä, sekä Suvilahdenkoulun tontille rakennettavalähiliikuntapaikka, joka samallakorvaa messualueen allejääneen vanhan pelikentän.Päiväsaikaan lähiliikuntapaikkatoimii koulun pihana ja iltaisinse palvelee kaikkien Suvilahdenasukkaiden ulkoilukäytössä. Toiminnallisetpuistoalueet sijaitsevatkevyen liikenteen pääreittienvarrella ja ovat kaikkien suvilahtelaistenhelposti saavutettavissa. ■SUUNNITTELIJAT Messualueen ympäristösuunnittelustaon vastannut PlaanaOy, josta suunnitteluun ovatosallistuneet hortonomit EevaHuuhtanen ja Kirsi Pääkkö. Plaana Oy:n yhteistyökumppaninatoimi maisema-arkkitehtitoimistoNäkymä Oy,josta suunnitteluun ovat osallistuneetmaisema-arkkitehditTiina Perälä ja Yrjö Ala-Heikkilä. Vaasan kaupungilta suunnitteluunovat osallistuneet maisema-arkkitehditChristineBonn ja Jorma Panu. Messualueen sillat ja rakenteeton suunnitellut Ponvia Oy.12 Kuntatekniikka 4/2008

VAASAN SUVILAHTIAsuntomessut on haastava projekti kaupungilleSuuri satsaus tuo suuret tuloksetVaasan kaupunki päättihakea vuoden 2008asuntomessuja 2004.Tähtäimessä oli kehittääkaupungin imagoaviihtyisänä ja houkuttelevanaasuinpaikkanasekä lisätä kaupungintunnettuutta valtakunnallisesti.Hakemustuotti tulosta, ja 2005perustettiin VaasanAsuntomessutoimisto.Kaupunki oli lähtenytmukaan suurimpaanprojektiinsa aikoihin. Keijo UllakkoprojektipäällikköVaasan Asuntomessutoimisto■■ Vaasan asuntomessut on toiminutkaupungilla uuden tilaajatuottajamallinkokeiluhankkeena.Siksi se on poikennut aiempienvuosien messuprojekteista.Asuntomessutoimiston vastuulleannettiin koko hanke kaavoituksestakaturakentamiseen ja kunnallistekniikantoteuttamiseen.Alueen konkreettisen rakennuttamisenlisäksi tehtävänä oli vieläSuomen tunnetuimman kesätapahtumanjärjestäminen yhteistyössäOsuuskunta SuomenAsuntomessujen kanssa.Suvilahden asuntomessualue sijaitsee upealla paikalla merenrannallaja luonnon rauhassa vain kolmen kilometrin päässä Vaasankeskustasta.Vaasa on ihanteellinenasuntomessukaupunkiVaasan kaupunki ja asuntomessukonseptihyötyvät toisistaan jatoimivat erinomaisena työparina.Toimiessaan yhdessä nyt messuvuonna2008, ne voivat ammentaasaatuja tuloksia vielä pitkälletulevaisuuteen. Asuntomessutnostaa näkyvyydessään Vaasanentistäkin paremmin Suomen jamaailman kartalle. Vaasa puolestaanmielenkiintoisen ja innovatiivisenmessualueensa ansiostakasvattaa kansan kiinnostustamyös tulevien vuosien asuntomessujakohtaan.Vaasan parempi näkyvyys jatunnettuus ovat tulevaisuudessamiltei elinehto, sillä kaupungintärkein tavoite on saada uusiaasukkaita. Vaasan suuret kansainvälisetfirmat porskuttavatyhä kasvavaa tulosta, joten uusientyöntekijöiden tarve on suuri.Vaasan työvoimaomavaraisuuson jo nyt 130 prosenttia, mikä onSuomen kärkiluokkaa.Asuntomessujen ajankohta onsiis ihanteellinen, sillä tapahtumaon erinomaista pr-työtä nimenomaanVaasassa asumisen puolesta.Kaupungissa on oltava tarjollahyviä asumismahdollisuuksia,jotta uudesta työväestä voidaantehokkaasti kilpailla. Asuntomessualueon esimerkki viihtyisästäkotiympäristöstä, jota voiesitellä vieraille ylpeänä.Suvilahden asuntomessualueon messuvieraan kannalta ehkäkiehtovampi ja monipuolisempikuin vuosiin. Alue sijaitsee upeallapaikalla merenrannalla jaluonnon rauhassa, kuitenkin vainkolmen kilometrin päässä Vaasankeskustasta. Alueelle rakennetaan20 omakotitaloa, kolmekerrostaloa ja 28 yhtiömuotoistapientaloa. Näistä on messuillayhteensä 47 näyttelykohdetta.VaihteleviatalotyylejäAsuntomessualueen talot esitteleväteri asumismuotojen lisäksivaihtelevia talotyylejä ja monenlaisiinelämäntilanteisiin sopiviasisustuksia. Alueen asemakaavaon ollut erittäin vapaa. EsimerkiksiLiito-oravankadulle nouseerinnakkain pelkistetty funkiskivitalo,saaristolaistyylinen maalaistaloja moderni hirsitalo. Yksiasunto sisustetaan kirpputoritavaroilla,toisessa talossa on tilatkahden eri sukupolven asumiselleja kolmas koti on kerrostalonkatolla 30 metrin korkeudessa.Suvilahden messualue onmainio esimerkki siitä, että omaehtoinenpientalorakentaminenvoi parhaimmillaan toimia erittäinhyvin lähiöiden ja kaupunkirakenteentäydennys- ja tiivistysrakentamisessa.Järkevällä maankäytölläsaadaan aikaan kestävääkehitystä, kun voidaan hyödyntääolemassa olevaa infrastruktuuria.Antero TenhunenProjektiorganisaatiollajoustavuutta ja ripeyttäAikaa Vaasan asuntomessualueenkaavoituksesta itse messutapahtumaanoli vain kolme vuotta.Tämä edellytti mahdollisimmanjoustavaa ja nopeasti toimivaaorganisaatiota, johon perustettavanAsuntomessutoimistontodettiin olevan paras vaihtoehto.Kaupungin erillisprojektissa päätöksentekoon helpompaa ja toimintajouhevampaa.Projektiorganisaation onmyös todettu olevan kaupunkilaisten,yrityselämän ja eri tahojenmielestä helpommin lähestyttävä,mikä on tehnyt mahdolliseksihedelmällisten yhteishankkeidentoteuttamisen.Paras esimerkki eri tahojenja yritysten tuloksekkaasta yhteistyöstäon messualueen energiahanke.Vaasan asuntomessutnimittäin esittelevät merellisenasuinalueen lisäksi maailmanluokanenergiatuotannon innovaatioita.Vaasalaisten energiaosaajienansiosta sähkö ja lämpö tuotetaanja kulutetaan samalla alueella.Messualue on todellinen edelläkävijäekologisessa energiantuotannossarajatulla alueella.Yliopisto ja korkeakoulutovat yhdessä yritysten kanssa olleetenergiahankkeessa mukanaalusta saakka. Moni koulutuslaitossuuntaa vahvasti energiaosaamiseen,mistä on ollut apua projektinvarrella. Hanke on poikinutrunsaasti erilaisia energiaseminaarejaja luentokutsuja ympärimaailman.Vaasan kaupunki on tukenutvahvasti kaikkia energiaprojektinosa-alueita. Biokaasun hyödyntäminenon tehty mahdolliseksirakentamalla kaasuputkistomaisemoidulta kaatopaikaltamessualueelle. Koko ainutlaatuinenenergiaprojekti toimii messualueenpilottihankkeena. ■Kuntatekniikka 4/200813

Matalaenergiaverkoston ansiosta energian kokonaisRefla-putken asennus pohjasedimenttiin.MERENPOHJANasuntomessujenSuvilahden asuntomessualueen 42 pientaloatekevät historiaa. Ensimmäisinämaailmassa ne ovat valinneet energianlähteekseenmaalämmön merenpohjasta.Merenpohjaan on vaakaporattu noinkahdeksan kilometriä putkistoa, jolla kerätäänenergiaa useista lämmönlähteistäpientaloihin. Energian käyttöä ei mitata,sillä matalalämpöverkon maksu on vuodessakiinteä, 2,5 euroa neliöltä. Erkki-Jussi Panulaerkki-jussi.panula@netikka.fi■■ Pari vuotta sitten tekemästään sedimenttilämpölöydöstävoivat kunnianottaa Mateve Oy:n toimitusjohtajaMauri Lieskoski ja Vaasan Vesi Oy:ntoimitusjohtaja Pertti Reinikainen. Sedimentinlämmittää auringosta saatavaenergia, joka sitoutuu kesällä johtumallaja osin säteilylämmön avulla vesialueenpohjasedimenttiin. Talvella jää estääsen poistumista ilmaan. Lämpötilatovat olleet jopa +8–9 astetta.Vaasan asuntomessuilla toteutettumatalalämpöiseen energiaan perustuvaverkosto antaa uusia mahdollisuuksiamm. lämpöpumppujen markkinoille,kun kokonaisille asuntoalueille jaetaanlähialueilta saatavaa energiaa. Paitsivesialueen pohjasedimentistä energiaavoidaan ottaa puistojen, katujen jajopa rakennusten alapuolisesta maastatai kalliosta erilaisin porausratkaisuin.Verkoston avulla on asuntoalueidentuotettavan energian kokonaiskulutustamahdollista vähentää jopa 70 prosentia,millä on suuri merkitys mm. hiukkas-ja hiilidioksidipäästöihin. Asuntomessujenpientalojen lämmityksessätarvittava sähkö tuotetaan lähellä ole-PoikkileikkaussedimenttiinporatustaRefla-putkestaSuvilahden asuntomessualueen Refla-energiaverkosto, johon merestä otetaan lämpö sedimenttiin poratulla Refla-energiaputkella.Putkea on porattu mereen noin 8 km.14 Kuntatekniikka 4/2008

VAASAN SUVILAHTIkulutus vähenee jopa 70 prosenttiaSEDIMENTTI lämmittääpientalojavan entisen kaatopaikan metaanistaosittain täysin uudella Wärtsilänkehittämällä polttokennotekniikalla,joka ei tuota päästöjäja loppuosa vähän päästöjä tuottavallamikroturbiinilla. Kaatopaikaltasaatava metaani muutetaansähköksi ja kaukolämpöverkostoonjohdettavaksi lämmöksi,jolloin sen pääsy ilmakehään voidaanlähes estää.Refla-verkosto jakaaenergiaa 42 pientalolleKehittäjien toive saada lämmittääverkostolla muutamia talojamuuttui asuntomessujen projektipäällikönKeijo Ullakon pyynnöstä42 talon lämpö- ja viilennysenergiastahuolehtivaksi järjestelmäksi,joka jakaa lämmitysenergiantaloissa oleville lämpöpumpuilleja viilennykseen tarvittavankylmän lämmönvaihtimille.Asuntomessujen iso verkostoon antanut Mateve Oy:llemerkittävän tietopääoman verkostonjatkokehitykseen, ja tätähyödynnetään jo Vaasan Vestervikiinvalmistuvassa 19 talon verkostossa.Energiaverkosto voi kerätä samanaikaisestienergiaa monestaerilaisesta lämmönlähteestä, joitaovat maan, kallion, vesistön jasen alapuolisen pohjasedimentinlisäksi myös erilaiset hukkalämmötja myös poistoilman lämpö.Lämpö voidaan jakaa erilaistenasuin- teollisuus- ja toimistokiinteistöjenlämmitykseen. Energianmatala lämpötilataso antaamyös mahdollisuuden kesäaikaiseenjäähdytykseen, joka onnousemassa Suomessakin merkittäväänasemaan.Verkoston tärkein osa on jako-Energiaverkoston ja energiaputken kehittäjät, Mateve Oy:n osakkaatMauri Lieskoski (vas.) ja Erkki-Jussi Panula.ja keräilykaivojen erilaiset variaatiot.Verkosto syntyy jo periaatteessayhdestä jako- ja keräilykaivosta,kahdesta lämmönlähteestäja vähintään yhdestä käyttökohteesta.Kaivoja yhdistämällä saadaanuseiden lämmönlähteidenja käyttökohteiden verkosto.Energiaputki avaa oviauusille lämmönlähteilleYhtenä valuna tehtävä Reflaenergiaputkiantaa aivan uudenlaisiamahdollisuuksia energiannoutamiseen sekä perinteisistäkalliokaivoista että myös paikoista,joista aikaisemmin käytetyllätekniikalla siihen ei ollutmahdollisuuksia. Puistojen alustat3–5 metrin syvyydessä, teidenja katujen alustat reilusti routasyvyydenalapuolella ja myös rakennettujenalueiden alapuolisetosat – kunhan varmistaudutaan,että ollaan routarajan alapuolella– ovat merkittäviä lämmönlähteitätiheästi rakennetuissa paikoissa.Verrattain pieniläpimittainenkoaksiaaliputki antoi perustanenergiaputken kehitykselle. Rakennesyntyi putken keskiosassaolevasta putkimaisesta osastaja ulkopinnassa olevista kennoista,joilla on suuri keräyspinta-ala.Putken keskiosaan johdetaankäyttökohteessa viilentynytkeräysneste, ja se palaa ulkopinnankennojen kautta, jossa se ottaaenergiaa tehokkaasti ympäröivästälämmönlähteestä. Tämänputken vahvuuksia ovat senasennettavuus ja vaipan suurestapinta-alasta johtuva energian keräyskyky.Energian kokonaiskulutuslaskee alle puoleenTiukentuvat rakennusmääräyksetalentavat uusien rakennustenlämmitysenergian tarvetta parhaimmillaanjopa 40 prosenttianykytasosta. Kaukolämmön kannattavuuspientaloalueilla heikkeneemerkittävästi. Kaukolämpöalueillajoudutaan viileys tekemäänpääosin kalliilla sähköenergialla.Refla-energiaverkostolla voidaankannattavasti korvata kaukolämpöverkostouusilla pientaloalueilla.Energiayhtiö voi jakaamatalalämpöistä energiaa päätelaitteenatoimiville lämpöpumpuille,joiden avulla hoidetaanlämmitys. Talon jäähdyttämiseentarvittava kylmä saadaan suoraanverkostosta lämmönvaihtimenavulla. Kaukolämpöverkon paluulämpöävoidaan talviaikaankäyttää myös verkoston yhtenälämmönlähteenä, mutta pääosaenergiasta saadaan ilmaiseksi.Täysitehoiset lämpöpumputalentavat kulutushuippujenenergiantarvetta alueella. Kesäaikaiseenjäähdytykseen tarvittavasähköteho on alle 100 wattia,joten verkoston kylmä säästääasukkaan rahaa eikä syö talvellasaatua säästöä.Taloussähkön määrä tulleeuuden tekniikan myötä nousemaanomakotitaloissa, muttakokonaisenergian kulutus laskeetalon ominaiskulutuksen laskustaja edullisesta lämmitys- ja viilennysenergiastajohtuen jopa allepuoleen. Sähkön käyttö kokonaisuudessaanlisääntyy kaukolämpöönnähden hiukan, muttaalueen aiheuttamat päästöt alenevatsähkölämmitteisiin alueisiinverrattuna alle puoleen ja kaukolämpöalueisiinverrattuna jopakolmannekseen.Puolen miljoonan euroninvestointiUuden verkoston käytössä hyötyjiäovat sekä lämmön jakelijaettä loppukäyttäjä. Energialaitos”myy” ilmaista energiaa kannattavastialueen asukkaille. Asukaspääsee verkoston osakkaaksiliittymismaksulla, jolloin häneltäjäävät pois muiden energianhankkimistapojen pohdinta.Energian myyjä huolehtii mah-Kuntatekniikka 4/200815

dollisista lämmönjakoon liittyvistätarpeista.Asuntomessuilla investointikustannuskoko verkostolleoli noin 500 000 € eli vähänreilut 10 000 € taloutta kohti.Investointikustannusta nostise, että kaikki energia otetaanmeren sedimentistä, jolloinlämmön lähde on verkostonpäässä.Asukas maksaa liittymiskustannuksena1 500 € talouttakohti ja käyttökustannuksena2,5 €/as.m 2 . Tämän lisäksihän maksaa lämpöpumpuntarvitseman sähkön.Vastaus viranomaistenhaasteeseenRajut energiansäästövaatimuksetedellyttävät uusia ratkaisujaenergian kulutuksenalentamisessa. Tässä mielessäilmaisenergian käyttäminenon mielekäs vaihtoehtouusilla pientaloalueilla. Näinenergiayhtiö voi osaltaan hidastaapäästöoikeuksien hankintatarvettatulevaisuudessaja vähentää omia energiaverkostoinvestointejaan.Verkosto voi olla lämpöyhtiönvaihtoehto pientalo- jamuillakin alueilla, joihin eikaukolämpöverkostoa kannatavetää. Jo nyt on tarjoutunutuseita tilaisuuksia, jossa pohditaanaikaisemmin käytetynöljylämmityksen korvaamistateollisuusalueilla verkosto- jalämpöpumppuratkaisuilla.Refla-energiaverkosto hidastaauuden kaukolämpökapasiteetinrakentamistarvettaja auttaa osaltaan huippukulutuksentasaamisessa jopa siten,että kaukolämmön kiertopumppujenjälkeen voitaisiinasentaa esilämmitys, jokahyödyntää matalaenergiaa. Lisäksiverkoston avulla voidaanhoitaa uusien kaukolämpöalueidenviilennys alhaisella sähkökustannuksella.■Matalämpöinen energia ontäysin puhdasta Päästöjen alentamisen tavoitteeksion EU:ssa asetettu vuoteen2020 mennessä vähentää energiankulutusta 20 %, hiilidioksidipäästöjä20 % ja lisätä uusiutuviapolttoaineiden osuutta 20 %.Rakennuskannan osuus Suomenenergian kulutuksesta on 40 %,josta lähes 70 % kuluu lämmitykseen.Uusien vuonna 2010 voimaanastuvien määräysten tavoitteenaon alentaa energian käyttöä30–40 % nykymääräystenmukaisesta tasosta.Refla-energiaverkoston energiaon peräisin pääasiassa auringostaja siten vuosittain uusiutuvaa.Aurinko tarjoaa mahdollisuudenmerkittävästi pienempiin ostetunenergian kokonaiskustannuksiin– ja täysin ilman päästöjä.Noin 70–80 % asuintalon lämmityksentarvitsemasta energiastasaadaan ”ilmaiseksi” maaperästä.Erityisesti tulevaisuudessa merkittävänlisän tuova talon viilennyson mahdollista hoitaa myöserittäin edullisesti verkostonesteenviileydellä. Alueen huippukulutuksentuottamia hiilidioksidipäästöjävoidaan alentaa vielä, joskäytettävän lämpöpumpun kokolämmitysenergia tulee verkostostaeikä huippuja tasata sähkövastuksella.Valtion kannattaisi olla tukemassapientalo- ja miksei muillekinalueille toteutettavia matalaenergiaanperustuvia verkostoratkaisuja.Verkostossa helpostihyödynnettävän aurinkoenergiankanssa saatava lämmitysenergiansäästö olisi parhaimmillaan jopa60–70 %. Hiilidioksidipäästöt putoaisivattätäkin enemmän, koskakaukolämpö tuotetaan pääasiassahiilellä tai turpeella. Mauri Lieskoski Erkki-Jussi Panularoutaeriste_oikea.ai 2.4.2008 08:19:17Rakenna viisaasti jaeristä Finnfoamilla!Routaeriste, johon voit luottaaRoutaeristeen tulee toimia luotettavasti vuosikymmeniä. Jo varsin pieni määrä kosteuttaroutaeristeessä puolittaa sen eristyskyvyn. Vaadi routaeristeeltä luotettavuutta!Upotus- ja jäädytyskoe (jäädytyksiä 4 kpl)Voittamaton solurakenne4,00 %3,50 %3,00 %2,50 %2,00 %1,50 %1,00 %0,50 %0,00 %Finnfoam2kk 4kk 6kk 8kk 10kkPitkäaikainen upotuskoe, jossa näytemyös aika ajoin jäädytetään, paljastaatodelliset erot routaeristeidenvesitiiviydessä. Finnfoamin kosteusteknisetominaisuudet eivät muutupitkänkään ajan kuluessa. Finnfoamon routaeriste, johon voit luottaa.Routaeriste 22 kg/m³(28 vrk< 2 t%)Routaeriste 33 kg/m³(28 vrk< 1 t%)Routaeriste 42 kg/m³(28 vrk< 1 t%)Finnfoam 32-42 kg/m³(28 vrk< 0,7 t%)FINNFOAMF-300EPSRouta-120Finnfoamin solurakenneon täysin yhtenäinen,toisin kuin EPS:n. Finnfoaminsuljetun solurakenteensisälle eivätpääse pitkänkään ajankuluessa vesi, maaaineseivätkä puunjuuret.Pitkäaikainen upotus- ja jäädytyskoe (4kpl jäädytyksiä). Lähde: TTY/TalonrakennustekniikkaFINNFOAM OYSatamakatu puh: (02) 777 30024100 Salo fax: (02) 777 3020www.finnfoam.fi16 Kuntatekniikka 4/2008

VAASAN SUVILAHTISuvilahden kaatopaikkakaasut hyötykäyttöönMIKROTURBIINILLA biokaasustapäästötöntä energiaaVaasan Suvilahden maisemoidultakaatopaikalta kerättävästäbiokaasusta saadaanpian päästötöntä energiaauudelle asuntomessualueelle.130 kilowatin sähköteho ja 230kilowatin lämpöteho tuotetaanmikroturbiinilaitoksessa, jonkarakentamisesta ja ylläpidostavastaa Sarlin Oy Ab Vaasan kaupunginkanssa tehdyn sopimuksenmukaisesti.Vesa Saarinen (vas.)esittelee tietokoneeltaSuvilahden mikroturbiinilaitoksenvalvontaaja ohjausta.– Mikroturbiinitekniikanavulla kaatopaikanbiokaasujen hyödyntäminenon mahdollistaalhaisilla käyttö- jahuoltokustannuksilla,Kari Lammi toteaa.Ilmakuvassa (alla) onesitetty Vaasan asuntomessualueenlämmitysjärjestelmä.TEKSTI Leila TimonenKUVAT Sarlin Oy Ab ja Nina Kaverinen■■ Suvilahden kaatopaikalle rakennettiinmaisemoinnin yhteydessä kaasunkeräysjärjestelmä2005. Jo siinä yhteydessä Vaasan kaupunginedustajat ja keräysjärjestelmän toimittaneenSarlinin asiantuntijat hahmottelivatkaatopaikkakaasun hyödyntämistä energiantuotannossa.Myötätuulta suunnitelmillepuhalsivat Vaasan asuntomessujen teemat:ekologisuus ja saastuttamattomat energiantuotantoratkaisut.– Tarjosimme kaupungille uutta palvelumalliamme,jossa vastaamme biokaasua hyödyntävänmikroturbiinilaitoksen rakentamisestaja käytöstä. Vastineeksi myymme tuotetunenergian eteenpäin. Sähkö ja lämpö siirretäänkaupungin omistaman Vaasan SähköOy:n sähkö- ja lämpöverkostoon ja sitä kauttaasuinalueen käyttöön, projekti- ja käyttöpalveluidenpäällikkö Kari Lammi Sarlinistakertoo.Kaatopaikan biokaasun käyttö on hyväesimerkki hajautetusta energiantuotannosta,joka myös vähentää fossiilisten polttoaineidentarvetta. Samalla paikallisen energialähteenkäyttö vähentää polttoaineen kuljetuksiaja tuotanto loppukäyttäjän lähellä pienentääsiirtohäviöitä.Kiinnostus biokaasunhyödyntämiseen kasvussaSarlinilla on vahva osaaminen ja paljon kokemustakaatopaikkakaasujen keräilyjärjestelmistäja hyödyntämisestä. Lähes kaikkiSuomessa toimivat laitokset ovat Sarlinintoimittamia. Niitä on toimitettu useita kymmeniäja parhaillaankin hankkeita on käynnissäuseita.Energian hinnan nousun myötä yhä useampijätelaitos on siirtynyt kaasun soihtupoltostasen hyötykäyttöön. Kari Lammi uskoo,että kaupalliset kaatopaikkakaasujen keräilyjärjestelmätja biokaasun hyötykäyttöratkaisutyleistyvät niin Suomessa kuin muuallakin,missä investoidaan energiataloudellisiinja ympäristön kannalta hyviin teknisiin ratkaisuihin.Suvilahden mikroturbiinilaitoksen käyttöaikariippuu biokaasun muodostumisestaKuntatekniikka 4/200817

VAASAN SUVILAHTIWärtsilän energiatalosta sähköäBiokaasun hyödyntäminen Vaasan asuntomessuillaSuvilahteen tulee maailmanPOLTTOKENNOVOpeitetyllä kaatopaikalla. Ensivaiheessa sopimus yltää vuoteen2020.– Sen jälkeen sopimusta tarkastellaanviiden vuoden jaksoissa.Olemme varautuneetolemaan Suvilahdella niin kauankuin biokaasua saadaan riittävästitalteen polttoaineeksi,Lammi sanoo.Voimalaitos sijaitsee messualueenreunaan rakennettavassaNew Energy -rakennuksessa,jossa tuotetaan sähköäja lämpöä monipuolisesti erilaisillauusiutuvilla energioillaja testataan uutta polttokennotekniikkaa.Wärtsilä toimiiNew Energy -rakennusprojektinrakennuttajana.Puhdasta energiaaturvallisestiSarlinin käyttämän mikroturbiinitekniikanavulla kaatopaikkakaasunhyödyntäminenon mahdollista alhaisillakäyttö- ja huoltokustannuksilla.Mikroturbiinilaitos on automaattisestitoimiva, eikä edellytäpaikanpäällä olevaa käyttöhenkilöstöä.Vaasan Suvilahdenmikroturbiinilaitoksenkäyttöä valvotaan ja ohjataanVantaan Kaivokselasta.Toimintaa ohjaa ja turvallisuudestahuolehtii hajautettulogiikkajärjestelmä, jossa mikroturbiinilaitoksenkäyttötapahtumatrekisteröidään tietokoneelle.Sähkötehoa, kaasunkoostumusta, painetta jalämpötiloja valvotaan jatkuvatoimisinsähköisin mittauksin.Laitosten käyttövarmuudestakertoo se, että hälytyksiätai poikkeamia asetetuistaraja-arvoista sattuu äärimmäisenharvoin.– Turvajärjestelmät pysäyttävätpumppauksen, sulkevatpikasulkuventtiilit ja käynnistävättuuletuksen, mikäli säädetythälytysrajat polttoaineenkoostumuksessa tai konehuoneenkaasuilmaisimissa ylittyvät,Kari Lammi kertoo.Vastaavia kaukovalvontajärjestelmiäkäytetään runsaastiteollisuudessa. Sarlin onesimerkiksi kehittänyt Balance-ohjausjärjestelmän,jolla ohjataan,valvotaan ja seurataanpaineilmajärjestelmän toimintaa.Balance-ohjauksen avullapaineilman tuotannon energiatehokkuuttaon voitu parantaamerkittävästi.Soihtupolttoa parempivaihtoehtoUudentyyppinen kaasun suodatusjärjestelmäpienentää biokaasujenpäästöjä nykyiseensoihtupolttoon verrattuna.– Typen oksidipäästöt ovatminimaalisen pienet eikä hiukkasiasynny lainkaan. Biokaasunkäyttö pienentää kasvihuonekaasujailmakehään ja näinhyödynnettynä vähentää fossiilistenpolttoaineiden käytöntarvetta, Kari Lammi luetteleeympäristöetuja.Kaatopaikkakaasun energiastanoin 30 prosenttia pystytäänhyödyntämään sähköenergiaksija noin 60 prosenttialämmöksi. Suvilahdelta saatava130 kilowatin sähköteho ja230 kilowatin lämpöteho siirretäänkaupungin omistamanVaasan Sähkö Oy:n sähkö- jalämpöverkostoon. Energiantuotantovastaa noin 150 omakotitalonvuotuista energiankulutusta.■Wärtsilä toimittaa sähkö-ja lämpöenergiaatuottavan polttokennoyksikönVaasanasuntomessualueelle.Tasomaiseen kiinteäoksidi-eli SOFC-teknologiaanperustuva voimalaon laatuaan ensimmäinenmaailmassa. Erkko FontellGeneral ManagerNew Technologies & InnovationResearch and DevelopmentWärtsilä Finland Oy■■ Polttokennovoimala käyttääpolttoaineenaan läheisellä kaatopaikallasyntyvää biokaasua elimetaania. Sen sähköteho on ensimmäisessävaiheessa noin 20kW ja lämpöteho 14–17 kW.Wärtsilä käynnisti pitkäjänteisenpolttokennoteknologiaan perustuvantutkimus- ja kehitysohjelmanvuonna 2000. Kehitysohjelmantavoitteena on kaupallistaakiinteäoksiditeknologiaan (SOFC)perustuva tuoteperhe hajautetunsähkön- ja lämmöntuotannon sekälaivojen apuvoiman tuotannon sovellutuksiin.Kehitystyössään Wärtsiläkeskittyy polttokennojärjestelmänintegrointiin ja tuotteistamiseen.Tavoitteena on tarjota asiakkaillehyötysuhteeltaan ja luotettavuudeltaanerinomainen sekä päästöiltäänpuhdas tuoteperhe, jokasoveltuu useisiin hajautetun energiatuotannonsovellutuksiin.Kestävää energiateknologiaaSOFC-teknologian erityispiirteitäovat korkea, noin 750 °C asteentoimintalämpötila, erinomainenhyötysuhde ja kyky hyödyntääuseita eri polttoaineita etenkinmaakaasua sekä biokaasuja.SOFC-teknologia voi käyttää myöshiilimonoksidia (CO) polttoaineena.Tämä helpottaa huomattavastiyksinkertaisten hiilivetyjen kutenmetaanin (CH 4) hyödyntämistä.Biokaasut sisältävät noin 60 prosenttiametaania, hiilidioksidia javesihöyryä. Polttokennot pystyväthyödyntämään näitä laihoja kaasuseoksiamuita teknologioita paremmallahyötysuhteella. Polttokennojenpäästöt ovat erittäin alhaiset, savukaasutsisältävät pääasiassa vesihöyryäja hiilidioksidia.Wärtsilän energiatalossa sijaitsee mm. Wärtsilän polttokennoyksikkö,joka tuottaa läheisen kaatopaikan biokaasusta sähköä ja lämpöä.18 Kuntatekniikka 4/2008

ja lämpöäensimmäinenIMALABiokaasulla toimiva polttokennoon hiilidioksidipäästöjenosalta neutraali, joten teknologiatukee kestävän energiateknologiankehitystä. Polttokennoteknologiaapidetäänkin yhtenä lupaavimmistaenergiantuotantomuodoistatulevaisuudessa. Wärtsilänalan osaamiskeskus sijaitsee EspoonOtaniemessä. Myös Vaasantutkimuslaboratorio osallistuupolttokennokehitystyöhön.Vaasan asuntomessualue onedelläkävijä rajatun alueen energiantuotantoprosessientoteutuksessa.Sähkö ja lämpö tuotetaanja kulutetaan samalla alueella.Polttokennojen lisäksi sähkö- jalämpöenergiaa tuotetaan mikroturbiineillasekä maalämpöpumpullamerenpohjasta kerättävällämatalalämmöllä. Wärtsilän toimittamapolttokennovoimala onkytketty alueen kaukolämpö- jasähköverkkoihin, joiden kauttavoimalan tuottama sähkö jalämpö johdetaan messualueentarpeisiin.Biokaasujen merkitys kasvaahajautetussa energiantuotannossa.Tällöin voimalaitokset voivattehokkaammin hyödyntää paikallisiaenergianlähteitä, jolloinmyös polttoaineiden kuljetuksetlyhenevät ja energian siirtohäviötpienenevät. Biokaasupohjaisetpolttoaineet ovat kestävän kehityksenmukaisia energianlähteitä.Kaatopaikkojen lisäksi biokaasujasyntyy maataloudessa ja vedenpuhdistamoissa.Polttokennoteknologiaakehitetään useisiin hajautetunenergiatuotannon sovellutuksiinalkaen noin 1 kW sähkötehostaulottuen aina useidenMW tehoihin asti.Polttokennoala ontulevaisuuden bisnesKoska polttokennoalan markki-Wärtsilän polttokennojärjestelmänWFC20-prototyyppi,jota vastaava biokaasuapolttoaineenaan käyttäväyksikkö tulee Vaasan asuntomessualueelle.napotentiaali on erittäin laajaja monimuotoinen, se tarjoaamyös suomalaiselle teollisuudellehyvät liiketoimintamahdollisuudet.Polttokennojärjestelmänkustannuksista vain noin30 prosenttia muodostuu itsepolttokennosta, 70 prosenttiajää järjestelmän muille komponenteilleja valmistukselle. Nämäjärjestelmäkomponentitovat lämmönvaihtimia, venttiileitä,tehoelektroniikkaa, automaatiota,putkistoja, rakenteitajne. Ehkä juuri tämän vuoksisuomalaisen teollisuuden kiinnostuspolttokennoteknologianhyödyntämiseen yritysten omissatuotteissa on viime vuosina lisääntynytmerkittävästi.Myös aktiivinen toimintapolttokennoalan alihankintaverkostossavoi tarjota suomalaisillekomponenttivalmistajille uusialiiketoimintamahdollisuuksia.Teknologiateollisuus ry perusti2006 alussa polttokennoalan toimialaryhmän,jonka tarkoituksenaon lisätä alan yhteistyötä sekäedistää polttokennoalan yritystoimintaaSuomessa.Yhdistyksen piirissä toimiinykyään 16 yritystä sekä 3 tutkimuslaitosta.Viime vuonna Tekeskäynnisti polttokennot-teknologiaohjelman.Tämän seitsemänvuotta kestävän ohjelmankeskeinen tavoite on edistääsuomalaisen teollisuudenmahdollisuuksia kehittää läpimurtotuotteitavalituilla polttokennojentuotesegmenteilläja siten edesauttaa suomalaisenteollisuuden kilpailuedellytyksiämuuttuvilla energiamarkkinoilla.■Ympäristön kunnostaminenalkaa parhaitenkaivamalla ensin tietoa.Ekokem-Palvelu on pilaantuneiden maidenja vesien asiantuntija. Vastaammetyön onnistumisesta alusta loppuun. Tiesitkö,että kunnostus on usein mahdollistahoitaa itse kohteessa? Ota meihinyhteyttä, niin kaivamme sinulle lisätietoapalveluistamme.www.ekokem-palvelu.fiKuntatekniikka 4/200819

Kuntamarkkinoilla tapaavat tutut ja kollegat. Tule sinäkin kuulemaan ajankohtaisimmatHYÖDYNNÄ KOLME AMMATTITAPAHTUMAA SAMALLA KÄYNNILLÄ: • Ympäristötekniikka08Ilmastonmuutos, kuntauudistus ja kuntavaalit vaativatTietoa&TaitoaTule Kuntamarkkinoille ja löydä syksyn tärkeimmät tiedotuseista seminaareista ja tietoiskuista.10. –11.9.2008Yhdyskunta-, tekniikka- ja ympäristöaiheet ovat esillä mm. seuraavissa tilaisuuksissa:• Jätehuollolle yhtenäinen raportoinnin malli• Kunta- ja palvelurakenne uudistuu kaupunkiseudulla• Kuntaliiton hallituksessa mukana olevien puolueiden paneeli• Rakennusvalvonnan kuntayhteistyön tilanne ja tulevaisuus• Kuntien energiankäyttö kuntoon!• Vesihuoltopalvelut arjen turvaajana• Julkisen ja yksityisen maankäytön yhteistyö• Kunnan paikkatietopalvelu• Erityisasumisen seminaari• Erityisasumisen viherympäristö –kilpailun 2008 tulosten julkistaminen• Energiatodistus – puhdasta säästöä• Klimatarbetet i kommunerna• Puolueiden ilmastopaneeli• Mitä uutta kuuluu jäterintamalle?

tiedot ilmastonmuutoksesta, kuntauudistuksesta ja kuntavaaleista – ja paljosta muusta!ja Arena08 -messut 10. – 12.9. Helsingin Messukeskuksessa • Kuntamarkkinat 10. – 11.9. Kuntatalossa.Avoinna:Keskiviikkona 10.9.2008• klo 9.00 - 17.00Torstaina 11.9.2008• klo 9.00 - 16.00KUNTATALOLLA, käyntiosoitetapahtuman aikanaALPPIKATU 1, 00530 HELSINKIwww.kuntamarkkinat.fiHyödy laajasta tarjonnastammeKuntamarkkinat on yhteistyössä Ympäristötekniikka08messujen ja liikunta-alan ammattimessut Arena08-tapahtumien kanssa. Ilmainen linja-autokuljetusMessukeskuksen ja Kuntamarkkinoiden välillä tasatunnein.– ota hyöty kaikista kolmesta ammattitapahtumasta!Ohjelma ja näytteilleasettajatietoja päivitetään jatkuvasti– seuraa sivujamme ja olet ajan tasalla!Voit koota ja tulostaa laajasta ohjelmatarjonnastammehaun kautta sinua eniten kiinnostavat tilaisuudet.Näytteilleasettajina mm.:Casatino Oyosasto: A 4, K-kerrosMotiva Oyosasto: B4, K-kerrosOurex Oyosasto: H 7, K-kerrosSponda Oyjosasto: 3.05, 3. kerrosVapo Oyosasto: 2.05 ja 2.06, 2. kerrosVattenfall Oyosasto: 3.10, 3. kerrosYIT Oyjosasto: A 5, K-kerrosRekisteröidy kävijäksi www.kuntamarkkinat.fi –sivuilla ja tulosta mukaan oma kutsusi!• Ennakkoon rekisteröityneille ilmainen paikoitus Helsingin Messukeskuksen pysäköintialueelle, josta kuljetukset Kuntatalolle!iKysy lisää!Marianne Sinkkonenmarkkinointipäällikkö / Kuntamarkkinatpuhelin 050-352 3156marianne.sinkkonen@kuntaliitto.fiwww.kuntamarkkinat.fiSisäänpääsy ja tilaisuudet maksuttomia.Palmia palvelee Sinua Kuntamarkkinoilla‰Ravintola-ja kahvilapalveluista vastaa Palmia.www.kuntamarkkinat.fi kautta voit tilataryhmällesi ruoka- ja kahvilipukkeita, joillamaksaminen Kuntamarkkinoilla käy luontevasti.Järjestäjinä: Kuntaliitto ja Kuntalehti

Luvassa on ekologisuutta, teknologiaa, innovaatioiESPOON SUURPELTOONSuurpellon asuntorakentaminen alkaaKehä kakkosen länsipuolella tänävuonna. Tietyöt valmistuvat kesäkuunalussa.Espoossa Kehä kakkosen varrella on aloitettuyksi maamme kunnianhimoisimmista rakennushankkeista,Suurpelto. Alueesta muodostuu korkeanteknologian ja uuden tietoajan puistokaupunki,jossa yhdistyy urbaani asuminen luonnonläheiseenympäristöön. Ekologisuus, innovatiivisuusja kansainvälisyys ovat suunnittelunlähtökohtia.22 Kuntatekniikka 4/2008

ta ja kansainvälisyyttäYHDYSKUNTAnousee tietoajan puistokaupunkiKUNTA-TEKNIIKKAESPOOSSA5.–7.6. Leena MannerbrandimarkkinoijaSuurpellon Markkinointi Oy■■ Tulevina vuosina EspoonSuurpelto on noin 7 000 asukkaanja 9 000 työpaikan alue.Infrastuktuuria on rakennettu viimesyksystä lähtien. Ensimmäisetasunnot valmistuvat ensi vuonna.Suurpelto muodostuu seitsemästäkaava-alueesta, joista kaksi onjo rakennustyön alla. Seuraavaksikaavoitetaan muut Kehä kakkosenlänsipuolelle jäävät alueet javiimeiseksi Mankkaan reunaanjäävät alueet.Suurpellon pääasialliset rakentajatovat VVO ja Asuntosäätiö.Suurpellon asuntotuotannostanoin 80 prosenttia tuleeolemaan omistusasuntoja.Vuokra-asuntoja rakennetaanpaitsi nuorten myös perheellistenja vanhusten tarpeisiin. Innovatiivisenkaupunginosan tavoitteenaon lisäksi luoda puitteetkansainväliselle asumiselletarjoamalla vuokra-asuntoja jaasuntohotelleja ulkomailta tulevilletyöntekijöille, opiskelijoilleja heidän perheilleen.Suurpellon rakentaminenaloitetaan keskustan kerrostalokohteilla.Tavoitteena on saadapaikalliset palvelut mahdollisimmannopeasti asukkaidenkäyttöön. Alueelle rakennetaanmyös pientaloja, jotka sijoittuvatkeskustan ympärille.Ekologisia ratkaisujaSuurpelto on edelläkävijä monessaasiassa. Yksi innovatiivinenratkaisu on alueen kytkemi-Kuntatekniikka 4/200823

Arkkitehtitoimisto Hannu Jaakkola OyAsuntosäätiön ensimmäiset asuntorakentamiskohteetkäynnistyvät tänävuonna.Suurpellon yrityspuistossa toimistotalojenkatutasoon tulee kahviloita, ravintoloitaja muita palveluja.Alueen sydämeen nousee Opinmäki, uudenlainenoppimisen ja vapaa-ajan keskus. Tilat toteutetaanvaiheittain kahteen rakennukseen.nen nykyaikaiseen imujätejärjestelmään.Asukkaiden biojäte, sekajäteja paperijäte kerätään keskitetystialueelta säiliöihin, jotkajäteautot tyhjentävät. Imujätejärjestelmähelpottaa jätteiden lajitteluaja säästää luontoa ja rahaa.Myös katujen ja pihojen turvallisuusparanee, kun jäteautojen liikennöintivähenee.Kerrostalojen autopaikkojenrakentaminen maan alle parantaailmanlaatua ja jättää piha-alueetasukkaiden virkistyskäyttöön.Valaistuksessa vältetään energiahukkaa.Uusiutuvia energialähteitähyödynnetään siellä, missäse taloudellisesti ja ekologisestion järkevää.MatalaenergiakerrostalovuokrakohteeksiSuurpelto on myös asumisen kehittämisenfoorumi. VVO rakennuttaaensimmäisen MERA-matalaenergiakerrostaloyhtiön,jokatehdään vuokrakohteeksi. Talojaon kehitetty yhdessä VTT:n jaRakennusliike Reposen kanssa.Greenpeace käyttää MERA-konseptiamalliesimerkkinä ekologisenrakentamisen oikeasta suunnasta.Taloyhtiöt liittyvät laajakaistaan.Digitaalisilla palveluilla voidaanvalvoa lukemattomia asioitaenergian säästöstä turvallisuuteen.Parhaillaan etsitään uusiamahdollisuuksia helpottaa asumisenarkea, johon teknologiatarjoaa uusia ulottuvuuksia. Kerrostaloihinsuunnitellaan palvelueteiset,jotka mahdollistavat tietotekniikanhyväksikäytön tuotteidentilaamisessa kotiin.VVO:ssa kehitetään konseptia,jossa asiakas voi räätälöidä asuntoaansekä tarvitsemiaan palvelujaja näin toteuttaa asumisenunelmiaan. Työtä tehdään myösoptimaalisen asunnon eteen, jossakalliita neliötä pyritään karsimaanasunnon toimivuudesta javiihtyisyydestä tinkimättä.Miljoona kerrosneliötä325 hehtaarilleVuosisatojen ajan Suurpellon alueon ollut vehreää luonnonpuistoaja viljeltyä kulttuurimaisemaa.Tavoitteena on yhdistää kaupunkimainenasuminen luonnonläheiseenympäristöön.Kerrosneliömetrejä alueelletulee miljoona 325 hehtaarinalueelle. Puistoja Suurpeltoontulee kaikkiaan lähes 90 hehtaaria.Lisäksi alue rajoittuu lännessäEspoon keskuspuistoon. Aluerakennetaan eheäksi ja tiiviiksikokonaisuudeksi, jossa infrastruktuuriatarvitaan normaaliavähemmän.Tiheä asuminen, jossa kodit,työpaikat, kulttuuri- ja vapaa-ajanpalvelut ovat kävelyetäisyydellä,on ekologista ja luontoa säästävää.Liikkumisen tarve vähenee.Osaksi osaamiskeskustaSuurpellon lähiympäristöön keskittyypoikkeuksellisen paljonSuurpeltoon tulee Suomen ensimmäinen alueellinen imujäte Petri PouttuYIT Kiinteistötekniikka Oy Suurpellon alueen infrastruktuurin rakentaminenon aloitettu. Suomen ensimmäisenalueellisen jätteenkeruujärjestelmänon tarkoitus olla käytössä ensimmäistenasukkaiden muuttaessa Suurpelloneteläosaan ensi vuoden lopulla.Jätteenkeruujärjestelmä koostuu syöttöaukoista,siirtoputkista ja jäteterminaalista.Syöttöaukoista jätteet kulkevat maanalle sijoitettua putkistoa pitkin alipaineenavulla jäteterminaaliin, jossa on joka jätejakeelleoma keräyskonttinsa. Terminaalistatäydet keräyskontit kuljetetaan edelleenjatkokäsittelyyn.Järjestelmä on ruotsalaisen Envacin kehittämä.40 vuoden aikana on tehty lähes600 Envac-asennusta yli 30 maassa, mm.Barcelonassa järjestelmän piirissä on yli300 000 ihmistä. Suomessa järjestelmäntoteutuksesta vastaa YIT.Espoon kaupunki sekä Suurpellon alueellatoimivat rakennuttajat, Asuntosää-tiö, VVO, TA-Yhtymä ja Peab Seicon, toteuttavatjätteenkeruujärjestelmän muun kunnallistekniikanrakentamisen yhteydessä. Investointinajärjestelmä on yleensä perinteistä kalliimpi,mutta käyttö- ja ylläpitokustannukset tulevatolemaan pitkällä aikavälillä huomattavastialemmat kuin perinteisessä järjestelmässä.Investointi tullaan rahoittamaan liittymismaksuilla.Järjestelmän käyttö ja ylläpito rahoitetaanvastikemaksuilla. Tavoitteena on saadakoko Suurpellon alueen jätehuolto katetuksitällä järjestelmällä. Myös pientaloalueet tullaanliittämään järjestelmään.Envac Centralsug AB, www.envac.netKolme siistiä syöttöaukkoaAutomaattisessa jätteenkeruujärjestelmässäasukkaat saavat kolme siistiä syöttöaukkoabiojätteelle, sekajätteelle ja keräyspaperillejoko kerrostalon rappukäytävään sisätiloihintai yhtiön pihalle maisemoituun jätteenkeruupaikkaan.Kuormitushuippujen kuten juhlapyhien jamuuttojen aikana perinteiset jäteastiat täyttyvätja roskia jätetään lojumaan ympäristöön.Automaattisessa järjestelmässä suuretkaan jätemäärävaihteluteivät aiheuta astioiden ylitäyttymistä.Tämä lisää myös syntypaikkalajittelun tehok-Syöttöaukoista jätteet kulkevat maanalaista putkistoa pitkin alipaineen avulla jäteterminaaliin,jossa on joka jätejakeelle oma keräyskonttinsa. Järjestelmää valvotaan tietokoneella.24 Kuntatekniikka 4/2008

YHDYSKUNTAhuipputason osaamista. Suurpeltotulee muodostamaan yhdessäOtaniemen tiedekeskittymän,Keilaniemen yrityskeskittymänja monipuolisen Tapiolankanssa ainutlaatuisen osaamiskeskuksen,joka vahvistaa Espoonkilpailukykyä myös kansainvälisellätasolla.Elinikäistä oppimistaSuurpellon sydämeen nouseeOpinmäki, uudenlainen oppimisenja vapaa-ajan keskus, jokaon suunniteltu palvelemaanihmisten elinikäistä oppimistaja kehittymistä. Kansainväliselläkampuksella tullaan järjestämäänpäivähoitoa, esiopetusta japerusopetusta suomeksi, ruotsiksija englanniksi. Kieliryhmienidentiteettiä tuetaan, muttaopetusta toteutetaan myös ylikielirajojen.Muuttuvat ja oppimista tukevattilat toteutetaan vaiheittainkahteen rakennukseen. Uusiteknologia mahdollistaa uudenlaisiahauskoja ja tehokkaitaopetusmenetelmiä, joista entisajanopinhaluiset eivät osanneetjärjestelmäuneksiakaan.Kampus tarjoaa myös monipuolistakulttuuri-, liikunta- januorisotoimintaa: siellä voi harrastaaja tehdä yhdessä sekä osallistuaerilaisiin tapahtumiin.Yhteistyön voimannäyteSuurpellon suunnittelu käynnisteltiinAsuntosäätiön ja Espoonkaupungin voimin jo viime vuosituhannella.Asuntosäätiön kokemusasukasyhteistyön vetämisestäotettiin suunnitelmallisestikäyttöön heti alusta pitäen. Kaikkiympäristön asukkaat ja toimijatsaivat osallistua ja tuoda mielipiteensäjulki monissa erilaisissayhteyksissä.Asuntosäätiö kokosi kaikkialueista kiinnostuneet säännönmukaisiinistuntoihin, joihinmyös Espoon kaupungin toimijatosallistuivat. Kokousten antiaon sitten voitu hyödyntää suunnitteluprosessieneri vaiheissa.– Asuntosäätiön filosofianmukaisesti ympäristön asukkaatovat voimavara, joita on syytäkuunnella tarkalla korvalla,Asuntosäätiön toimitusjohtajaTukholman Hammarby Sjöstadin rantamaisemissa imujätejärjestelmänsyöttöaukot niveltyvät maisemaan.Jätteet kulkevatimuvoimanavulla putkistoapitkin70 km tuntinopeudellaja päätyvätoikeisiin jätesäiliöihin.Anja Mäkeläinen sanoo.Hänen vetovastuullaan on ollutasukasyhteistyötoiminta Suurpellossa.Jatkossakaan Suurpeltoa eihaluta rakentaa lasitorneista taikulmahuoneista käsin, vaan tulevatasukkaat ja yritykset kutsutaanosallistumaan aktiivisestialueensa ja palveluidensa kehittämiseen.Living Lab testaa arjenympäristöissäVVO on mukana 24Living-yrityskonsortiossa,jossa kehitetäänlaajasti asumisen eri ulottuvuuksiaFinpron, Taideteollisen korkeakoulunja bostonilaisen huippukorkeakoulunMIT:n avustuksella.Living Lab -menetelmässätuotteita ja palveluita tullaan kehittämäänja testaamaan arjen ympäristöissäja oikeissa käyttötilanteissayhdessä asukkaiden ja yritystenkanssa. Tavoitteena on paitsi synnyttääparempia palveluita ja tuotteita,myös saada aikaan uutta liiketoimintaa.■www.suurpelto.fikuutta, koska hyötyjäteastioissa on aina tilaatoisin kuin perinteisessä järjestelmässä. Automaattinenjärjestelmä on siistimpi ja hygieenisempi,ja sen avulla vältetään perinteistenroska-astioiden hajuhaitat sekä vilkas jätteenkeruuliikennealueella.Jos järjestelmään on työnnetty sinne kuulumatonliian suuri esine, putkisto saattaatukkeutua. Tästä ei kuitenkaan aiheudu käyttökatkoksia,sillä järjestelmä kykenee avaamaanautomaattisesti yli 90 prosenttia tukoksista.Tarvittaessa huoltohenkilö avaa tukoksenlähimmän huoltoluukun kautta.Automaattinen jätteenkeruujärjestelmä onpanostus ekologiseen aluerakentamiseen. Jäteautoliikennevähenee alueella merkittävästija nostaa alueen imagoa ja viihtyisyyttä. Pienessä mittakaavassa imujätejärjestelmä on käytössämm. Espoossa kauppakeskus Isossa Omenassaja Helsingissä Kampin korttelissa (Kuntatekniikka5/2007 s. 22, lehtiarkisto osoitteessahttp://lehti.kuntatekniikka.fi).SUURPELTO Sijaitsee Etelä-Espoossa KehäII:n varrella Mankkaan jaTapiolan naapurissa, Länsiväylänja Turunvälylän välissä13 km Helsingin keskustasta. Pinta-ala 325 ha, josta lähes90 ha on varattu puistoille javiheralueille. Rakennusoikeus1 milj. km 2 . Tulevaisuudessa asukkaita7 000, työpaikkoja 9 000. Kokoalue valmis 10–20 vuodenkuluessa. 2008 rakennetaan kunnallistekniikkaja Suurpellontie,asuinrakentaminen alkaa. 2009 ensimmäiset kerrostalotvalmistuvat. 2010 ensimmäiset pientalot,lastentalon päiväkoti janeuvola valmistuvat, Opinmäenrakentaminen alkaa. Alueen toteuttajat: Asuntosäätiöja VVO-konserniJÄTTEENKERUU Suurpellon jätteenkeruujärjestelmässäon– syöttöasemia yli 100 kpl– putkistoa noin 9 km– 1 jäteterminaali– joka jätejakeelle omakeräyskontti– kapasiteetti noin 9 tonniajätettä päivässä Putkihalkaisija 400–500mm, syöttöaukkoja on erikokoja: esim. pyöreä 350mm tai 500x500 mm. Järjestelmä ei vaadi täyspäiväistä”hoitajaa”. Envac-järjestelmänvalvonta ja ohjausvoidaan kytkeä YIT:n valvomoon.Huollosta ja ylläpidostavastaa koulutettu henkilökunta. Energiankulutus on samaaluokkaa kuin perinteisessäjärjestelmässä, muttakäyttöenergia tuotetaan pienemminkokonaispäästöin.Paikalliset jätteenkeräyksenpäästöt ovat vain murtoosaperinteisen järjestelmänpäästöistä, sillä jätteenkeruuliikennepoistuu alueelta läheskokonaan.Kuntatekniikka 4/200825

10.–12.9.2008 Helsingin MessukeskusToimivanympäristön rakentajaYmpäristötekniikka 08 on ympäristöalan ainoaammattitapahtuma Suomessa ja antaa kattavankuvan alan uusimmista innovaatioista sekätulevaisuuden mahdollisuuksista. Tule messuillepäivittämään tietosi ja tapaamaan alasi ihmisiä!Messujen päätemana on ilmastonmuutos.Maksuton seminaariohjelma pureutuu monipuolisestialan tärkeisiin aiheisiin. Jätehuoltoyhdistyksenvaltakunnalliset Jätehuoltopäivät 08järjestetään messujen yhteydessä.UUSI Ympäristön hyväksi -palkinto haettavana. Ehdotukset 10.8. mennessä ymparistopalkinto@finnexpo.fiKuntamarkkinat 2008: Maksuton bussikuljetus messukävijöille 10.–11.9. Messukeskuksen ja Kuntatalon välillä.Rekisteröidy maksutta kävijäksi: www.ymparistotekniikkamessut.fiMediayhteistyökumppanitAvoinna: ke–to klo 9–17, pe klo 9–16. Paikka: Helsingin MessukeskusSisäänpääsy on maksuton. Rekisteröityminen ennakkoon www.ymparistotekniikkamessut.fi tai tapahtuman aikanaMessukeskuksen sisäänkäyntien asiakaspäätteillä. Samalla käynnillä myös liikunta-alan ammattimessut Arena 08.Järjestäjä: Suomen Messut, puh. (09) 150 91. OSASTOPAIKKOJEN MYYNTI: sinikka.hirvonen@finnexpo.fi, puh. (09) 150 9266

YHDYSKUNTAOman ympäristön vetovoimaan panostetaanARKKITEHTUURIOHJELMIENsuosio kasvaa kunnissaTampereen ohjelma on niin uunituore, että se onvasta menossa painoon. Hämeen ohjelma julkistettiinviime vuoden lopulla, samoin Kuopion.On tärkeää, ettemme asukkaina,yrittäjinä, virkamiehinä ja poliittisinapäättäjinä tyydy mihin tahansa latteaanja kasvottomaan rakentamiseenvaan osaamme haluta hyvää ympäristöä,jossa ajallinen syvyys ja uudetoivallukset kohtaavat tämän päivänhaasteet.Tiina Valpolaarkkitehti, valtion rakennustaidetoimikunnanarkkitehtuuripoliittinenerityisasiantuntija■■ Rakennetun ympäristön laatuon mitä näkyvin hyvinvoinninmittari, jolla yhä useampi paikkakuntaja maa niin Euroopassakuin sen ulkopuolellakin haluaakilpailla. Kansainvälisiä huippuarkkitehtejakutsutaan tihenevääntahtiin pelastamaan taantuvienalueiden taloutta tai siivittämäänmenestyvien vauhtia.Nykymarkkinoilla ei enää menekaupaksi mikä tahansa. Taloudellisenja teknisen laadunrinnalla kuluttajat edellyttävättuotteilta ekologista ja kulttuuristakestävyyttä. Tämä koskeemyös ympäristöä, jossa elämme.Suomen saavuttama maine moderninarkkitehtuurin edelläkävijämaanarapistuukin nopeas-ti, ellemme ymmärrä viljellä voimaperäisestikulttuurista pääomaammeuuden teknologianrinnalla.Vapaaehtoiset paikalliset arkkitehtuuripoliittisetohjelmat ovatkiinnostava näyttö suomalaisenhallintokulttuurin muutoksesta.Ensimmäiset paikallisohjelmatsyntyivät valtioneuvoston arkkitehtuuripoliittisenohjelman(1998) vanavedessä Jyväskyläänja Ouluun sekä Itä-Suomen lääniin.Nyt jo runsas kaksikymmentäaluetta ja kuntaa – mukanaSuomen viisi suurinta kaupunkia– ovat innostuneet laatimaanitselleen paikallisiin tarpeisiinräätälöidyn oman arkkitehtuuripoliittisenohjelman.Yhä useammat paikkakunnatKuntatekniikka 4/200827

YHDYSKUNTAnäkevät kunnan kokonaisvaltaisenkehittämisen elintärkeäksisekä asukkaiden että yritystenviihtyisyyden ja hyvinvoinninkannalta.Kyselin muutamilta kunnilta jaalueilta niiden arkkitehtuuripoliittisiakuulumisia. Toivottavasti vastauksetsaavat muutkin kunnatpohtimaan omaa suhdettaan rakennettuunympäristöön.Jyväskylä oli ensimmäinenJyväskylä oli ensimmäinen suomalainenkaupunki, joka tekioman arkkitehtuuripoliittisenohjelman, ”apolin”. Nyt tämävuoden 2002 ohjelma on päätettykorvata kokonaan uudella. KaupunginarkkitehtiIlkka Halinentoteaa, että apoli on kasvamisenprosessi.– Ympäristön laadun ymmärtäminenauttaa meitä ajattelemaaninnovatiivisesti, pitkäjänteisestija laaja-alaisesti. Joskuskiireessä tuntuu unohtuvan, ettärakentamisen ratkaisuja arvioivattulevat sukupolvet. Rakennetunympäristön vaikuttajat ovat pääosassa:Jyväskylän ensimmäisessäapolissa rakentajat ja tekeilläolevassa toisessa osassa poliittisetpäättäjät, Halinen kertoo.“Rakennetunympäristönlaatu on mitänäkyvin hyvinvoinninmittari.”Oulu toinen pioneereistaToinen pioneereista, Oulun kaupunki,sai laajaan osallistumismenettelyynperustuvan ohjelmansamyös valmiiksi 2002. Senjälkeen kaupungille on satanutpalkintoja ja tunnustuksia: SA-FA-palkinto (2004), RIL-palkinto(2006) ja RIL-mitali (2008).Vuonna 2006 kaupunkia esiteltiinVenetsian arkkitehtuuribiennaalissa,ja samana vuonna Oulupärjäsi myös Euroopan laajuisessaDIFA-AWARD -kilpailussa.Teknisen lautakunnan puheenjohtajaTaina Pitkänen-Kolinäkee tunnustuksilla ja ohjelmallaselvän keskinäisen yhteyden.Hän kertoo ohjelman laatimisprosessinmuodostaneen arvokkaankeskustelufoorumin, jokalisäsi ymmärrystä eri toimijoidenvälillä ja voimisti kaupunkilaistenarkkitehtuurikiinnostusta.Ohjelman päivitystä varten onnyt käyty läpi vastaava laajapohjainenarviointiprosessi, joka huipentuivaltuustossa käytyyn keskusteluun.Päivityksen keskeisiksi näkökulmiksiPitkänen-Koli nostaailmastonmuutoksen haasteisiinvastaamisen, arvokkaan rakennusperinnönsekä laadukkaatjulkiset palvelut, tilat ja alueet.Erityisen tärkeäksi hän kokeesen, että kaupunginvaltuusto sisäistäärakennetun ympäristönperustavaa laatua olevan merkityksenmodernille eurooppalaisellekaupunkipolitiikalle.Uusimpina Lahti ja UusimaaUusimpien paikallisohjelmien tekijöidenjoukkoon kuuluvat Uusimaaja Lahden kaupunki.Lahden kaavoitusarkkitehtiHannu Tylli on ollut mukanalaatimassa myös 2007 valmistunuttaLappeenrannan arkkitehtuuripoliittistaohjelmaa. Hänenmukaansa ohjelman valmisteluvaihekannattaa hyödyntää kaikkiakaupunkilaisia osallistavanaprosessina, jossa sisältökysymyksiävoidaan käsitellä esimerkiksiseminaarien ja paikallisen medianvälityksellä.Tylli näkee myös tärkeäksi,ettei prosessi pysähdy ohjelmanvalmistumiseen vaan että ohjelmallevoidaan järjestää riittävänkattava seuranta sen sisällön jatkokehittämistävarten.Lappeenrannassa arkkitehtuuripoliittisellaohjelmalla haluttiinmääritellä kaupungilleyhteiset pelisäännöt ja tahtotilarakentamisen laadun parantamiseksikaupungin omiin erityispiirteisiinja vahvuuksiin tu-AVANT - juuri oikean kokoinen !Suomalainen huipputuote• Tehokas, voimakas ja ulottuva• Huippuluokan ergonomia• Erinomainen ketteryys• Monikäyttöinen- yli 60 työlaitetta• Runko-ohjattu- ei vaurioita nurmikkoa• Portaaton voimansiirto• Hydraulinen neliveto• Mahtava työntövoima• Helppo ajaa• AlhaisetkäyttökustannuksetAVANT TECNO OYYlötie 1, 33470 YLÖJÄRVIPuh. (03) 347 8800Fax (03) 348 5511e-mail: sales@avanttecno.comwww.avanttecno.com28 Kuntatekniikka 4/2008

keutuen. Tyllin mukaan valtuustonhyväksymä ohjelma on hyvätuki viranhaltijoille heidän tehdessäänkaupunkiympäristöönliittyviä päätöksiä jokapäiväisessätyössään.Uudenmaan ohjelmaa laativatyhteistyössä Uudenmaan ympäristökeskus,Uudenmaan liitto jaItä-Uudenmaan liitto.Maakunta-arkkitehti TuulaPalaste-Eerola kertoo, että ohjelmantavoitteena on tunnistaaalueen oma maakunnallinen rakennettuidentiteetti sekä hyvänarkkitehtuurin ja elinympäristönyleiset tunnusmerkit, herättääkunnissa ja asukkaiden keskenkeskustelua rakennetun ympäristönmerkityksestä ja lopultarohkaista kuntia muodostamaanomat tavoitteensa rakentamisenkulttuurin edistämiseksi. Maakunnallinenohjelma on tarkoituslaatia 2008 loppuun mennessä.Vantaa uskoo tulosalueidenyhteistyöhönUudenmaan suurista kaupungeistaHelsingin ja Espoon ohjelmaprosessitovat vielä kesken.Vantaa sai omansa valmiiksi2005. Sitä valmisteltiin kahdenvuoden ajan aktiivisena osanamaankäyttötoimen organisaatiouudistusta.Vantaan kaupunkisuunnittelujohtajaJukka Kullberg painottaa,että Vantaan arkkitehtuuristrategianpohjalta koordinoidaanmonien eri tulosalueidentoimintaa.– Hyvä yhteinen rakennettuympäristö voidaan saada aikaanvain eri ammattikuntien työtä yhteensovittamalla.Arkkitehtuuripolitiikkaei ole arkkitehtien sisäpiiriasia,vaan sen toteuttamiseentarvitaan lisäksi insinöörejä, lakimiehiä,poliitikkoja, rakennuttajiaja monia muita ammattikuntia,Kullberg korostaa.Turku ja Varsinais-Suomirinta rinnanTurun kaupungin ja Varsinais-Suomen arkkitehtuuripoliittistaohjelmaa laadittiin osin rinnakkainja yhteistyössä, vaikka ohjelmillaon selvästi omat kohderyhmänsäja tavoitteensa.– Nyt voimat on keskitettymolempiin ohjelmiin sisältyneenErik-Bryggman -instituutin rakentamiseen,Varsinais-Suomenohjelmatyöryhmän jäsen, arkkitehtiTarmo Mustonen kertoo.Paikallisten yliopistojen ja ammattikorkeakoulujenyhteisen rakentamisentutkimus- ja täydennyskoulutuskeskuksenon määräaloittaa toimintansa näkyvästiTurun kulttuuripääkaupunkivuonna2011.Kuopioon uusiakulttuuriympäristöjäKuopion arkkitehtuuripoliittisessaohjelmassa yksittäisten rakennustenarkkitehtuurin rinnallenousee kaupunkiympäristö jakaupunkirakennustaide.– Keskustan ja vanhojen esikaupunkienympärille on syntynytuusia kaupunkivyöhykkeitä,uusia kaupunkiympäristöjä ja parhaimmillaanmyös uudentyyppistäkaupunkirakennustaidetta, jotaohjelmalla pyritään tunnistamaanja lisäämään, kaavoituspäällikköLeo Kosonen sanoo.– Ohjelmaa hyödynnetäänerityisesti uusien alueiden rakentamisessasekä vanhojen eheyttämisessäja uudistamisessa siten,että ajan myötä niistä kehittyisiuusia kulttuuriympäristöjä, Kosonenkertoo.Kunnilla kyky lukea ajanmerkkejäEdellä kuvatut esimerkit ovatosoituksia kuntien kyvystä lukeaherkästi uusia ajan merkkejäja niiden halusta olla eurooppalaisenkehityksen etulinjassa.Hyvätkään poliittiset aikeet eivätkuitenkaan toteudu, ellei sanojaosata muuttaa käytännöksi.Paikallistason arkkitehtuuripoliittistenohjelmien merkitysja niiden aito rooli yhteistyön jarakennetun ympäristön laadunedistäjänä on lopulta riippuvainenkaikista prosessin osallistujista.Tämän päivän Euroopassatarvitaan vielä korostuneemminkuin aikaisemmin kaikkienkansalaisyhteiskunnan keskeistentoimijoiden panosta yhteistenhyvien näkemyksen toteuttamiseen.■JÄTE- JAPYYKKI-KUILUTMeiltä myös• Jätepuristimet jasiirtokuormausasemat• Paalaimet• Murskaimet• Kompostointi-laitteistot• Ozoni -hajunpoisto• KanaalipaalaimetJätteet järjestykseen ammattitaidollaja kokemuksella!TEKNISTÄ JÄTEHUOLTOAKapasity OyVanha Yhdystie 5, 04430 JärvenpääPuh. (09) 279 8110, Fax (09) 2798 1121Kuntatekniikka 4/200829

Katujen ja yleisten alueiden kunnossapito ja rakentaminenMIKKELI YHTIÖITTÄÄ kunKumppanuusyhtiön perustamisvaiheessakaupunki saisi tuloja kaluston myynnistä noin1,25 milj. euroa. Osakepääomana kaupunkijoutuisi sijoittamaan yhtiöön noin 300 000euroa. Samanaikaisesti vapautuisi kaupunginbudjettivaroja noin 400 000 euroa vuotuisistakalustoinvestoinneista.(Ote kaupunginvaltuustonkokouspöytäkirjasta 21.4.2008)30 Kuntatekniikka 4/2008

KUNNOSSAPITOyhteisyritykselle: osakkaina kaupunki 60 % – YIT 40 %■■ Mikkelin ja YIT:n yhteistyössä on kyseSuomen ensimmäisestä kunnallisesta katujenja yleisten alueiden kunnossapidon ja rakentamisenyksityistämisestä kumppanuusyhtiönkautta. Mikkelin kaupunki hallitseeyhtiössä 60 prosenttia osakkeista, YIT 40prosenttia. Tulevaisuudessa kaupunki luopuneeosakkeistaan ja samalla määräysvaltateknisetpalvelunsaMikkelin kaupunki perustaa yhdessäYIT:n kanssa yrityksen, jokajatkossa hoitaa Mikkelin katujenja muiden yleisten alueidenrakentamisen ja kunnossapidon.Kaupunki hakee yritysyhteistyöllätehokkuutta ja parempaarahallista tulosta. Uusiyritys aloittaa toimintansa ensivuoden alussa. Sen palvelukseensiirtyy kuutisenkymmentäkaupungin työntekijää.TEKSTIT Kari KauppinenKUVAT Paula MyöhänenSelvitystyö yhtiömuodon hakemiseksi olimelkoinen urakka.– Reilun vuoden ajan tämä on vienyt 45–50 prosenttia työajastani, kunnossapitopäällikköMikko Jukola kertoo.lastaan. Luopumisesta päättää valtuusto aikanaan.Yhtiön synnyttäminen keskusteluttihuhtikuun lopulla kaupunginvaltuustoa.Yhtiö perustettiin äänin 43–35. Yhtiötäkannattivat Keskusta ja valtaosa kokoomuslaisistasekä osa vihreistä. Vastaan olivat demarit,pari kokoomuslaista, Vasemmistoliittoja kristilliset. Yli 30 valtuutettua jätti päätökseeneriävän mielipiteensä.Yhtiön avulla palvelutaso säilyyYhtiökuviota selvittänyt Mikkelin kaupunginkunnossapitopäällikkö Mikko Jukolaon laskenut, että ilman yksityistämistä kokosektori kuihtuu nykytilanteessa. Muutoksellasiis haetaan paitsi rahan säästöä,myös osaamisen ja työn laadun säilymistäja kasvumahdollisuuksia.– Jos meillä on osakeyhtiö, niin se onriippumaton kaupungin ongelmista, Jukolasanoo.Mikkelin taloudellinen tilanne on heikko.Kaupungissa on pitkään eletty yli tulojen,velkarahalla. Viime kesäkuussa valittuuusi kaupunginjohtaja Kimmo Mikanderon ottanut tavoitteeksi vähintään nollatuloksessapysymisen ensimmäisestä täydestätoimintavuodestaan alkaen. Tämä näkyyesimerkiksi siinä, ettei henkilöstöä saa käytännössäpalkata lisää, ei edes palveluksestapoistuvien tilalle.– Meillä ei ole palkattu kuuteen vuoteenkäytännössä ketään. Keski-ikämme on nytyli 49 vuotta, Mikko Jukola kertoo yksityistettävänAluepalvelut-yksikön tilanteesta.Jukola pitää vakavana ongelmana sitä, etteiuutta väkeä voi palkata. Hänen mukaansayhtiöittämisellä haetaan sitä, että työn mukanaantuoma erityisosaaminen säilyy.– Tämä on korkeaa erityisosaamistavaativa ala. Meillä on töissä ihmisiä, jotkatuntevat katuverkon, venttiilit ja viemäriverkostonkuin omat taskunsa. Tämä hiljainentieto on katoamassa, Jukola sanooja viittaa henkilöstön ikääntymiseen ja eläköitymiseen.Puolen miljoonan euronsäästö vuosittainTietotaidon säilymisen lisäksi Mikko Jukolalaskee, että yksityistämisen myötä kaupun-Kuntatekniikka 4/200831

KUNNOSSAPITOki säästäisi vuosittain 500 000–600 000 euroa, kunhan vapaaseenkilpailuun on siirrytty täysinviiden vuoden siirtymäajanjälkeen.– Tämä edellyttää, että yhtiöei pääse monopoliasemaan ja aitokilpailu säilyy alueella.Jukolan mielestä olisi hyvä, ettämyös raha, minkä yhtiö tuottaisi,olisi yhtiön itsensä käytettävissäoman toimintansa kehittämiseeneikä se valuisi kaupunginpohjattomaan kassaan. Mikkelinkuten muidenkin kuntienmenoista suuren osan haukkaasosiaali- ja terveystoimi, jonkaosuus tulevaisuudessa kasvavaaentisestään.Pehmeä laskuvuoteen 2014Muitakin yhtiön myötä tuleviaetuja Jukola luettelee käänteisesti.– Nyt emme pysty pitämäänkalustoa teknisesti sillä tasolla,millä sen pitäisi olla. Myös päätöksentekoon äärettömän hidasta.Osakeyhtiöllä olisi mahdollisuusottaa tarvitessaan lainaa sekätarpeen mukaan rekrytoidahenkilökuntaa ja mahdollisuusmyydä osaamistaan muualle, esimerkiksiteollisuuslaitoksille, sairaaloilleja muille kunnille.Uusi yritys muuttuu vuoden2014 alusta täysin omillaan vapaillamarkkinoilla kilpailevaksi.Siihen asti Mikkelin kaupunkiasteittain vähentää kilpailutuksenulkopuolella olevia tehtäviäeli toiminta siirtyy markkinaehtoiseksipikku hiljaa.Kilpailutus oli aikaa vievinja vaativin osaYksityistämisprojekti lähti liikkeelle2005, kun silloisen Tieliikelaitokseneli nykyisen Destianedustajat halusivat päästä osalliseksikaupungin hoitamasta kunnossapidostaja tekivät yhteistyöstäaloitteen. Hanke tyssäsi lopultakauppa- ja teollisuusministeriönkannanottoon. Kun kyseessä onpalveluiden ulkoistaminen, se tuleekilpailuttaa julkisia hankintojaohjaavan lain mukaan.Destian yhteydenotosta alkoikuitenkin pitkäjänteinen selvitystyöyhtiömuodon hakemiseksi.Tätä prosessia Mikko Jukola kuvaileevaltavaksi urakaksi.– Reilun vuoden ajan tämäon vienyt 45–50 prosenttia työajastani.Työtä teetti erityisesti erilaistenselvitysten teko, jotta kaikkimenee kilpailulakien ja muidenpykälien mukaan.– Kilpailutus oli aikaa vievinja vaativin osa, Jukola kertoo.Henkilöstö pitäätyösuhdeturvaa vitsinäHenkilöstö vastusti työpaikkojensasiirtoa yksityiseen yhtiöön.Uudessa perustettavassa yhtiössäon nykyisellä kaupungin palveluksessaolevalla henkilöstölläviiden vuoden työsuhdeturva.Henkilöstö pitää työsuhdeturvaavitsinä. Mikäli ns. taloudellisetja tuotannolliset edellytyksettäyttyvät, yhtiö voi lomauttaahenkilöstöään.Yhtiöittäminen koskee noinkuuttakymmentä henkeä. Heistäosan eläkeikä täyttyy viidenvuoden siirtymäkauden aikana.YIT:ltä ei ole tulossa yhtiööntyöntekijöitä.Työntekijöiden turvapakettiinkuuluvat yhtiöittämisessä myösse, että heidän lomaoikeutensaja eläketurvansa säilyvät entisinäviiden vuoden ajan. Ne ovat yleisestiottaen kunnallisella puolellayksityistä sektoria paremmat.Työntekijät siirtyvät ns. vanhoinatyöntekijöinä uuden yrityksenpalvelukseen.Henkilöstön nykyinen työehtosopimuspäättyy 31.1.2010.Tuolloin arvellaan työntekijöidenpalkkojen putoavan, sillä heidätsiirrettäneen kunta-alan sopimuksestayrityksen päätoimialantyöehtosopimuksen piiriin.Ulkoistaminen olisi ollutedullisempaaKunnossapitopäällikkö MikkoJukolan mukaan palvelut olisisaatu 15–20 prosenttia nykyistähalvemmalla, jos Mikkeli olisisaman tien ostanut nyt yhtiöitettävättoimet ulkopuoliselta yrittäjältä.Toisaalta vaakakupissa olihenkilökunta, joka olisi jäänyttyöttömäksi. Jukolan mukaantähän säästö olisi huvennutkin:saamattomiin verotuloihin, osanjäämiseen pysyvästi työttömäksi,syrjäytymiseen ja sitä myötensyntyviin kustannuksiin.Vaikka kaupungin nykyisenhenkilöstön asema turvataan uudessayhtiössä viideksi vuodeksimuuten paitsi palkkauksen suhteen,sama ei koske uutta palkattavaahenkilöstöä.– He tulevat omilla sopimuksillaaneli ansaitsemillaan palkoilla,Mikko Jukola toteaa. ■Kunnat järjestävät teknisiä palveluita eri tavoin Kunnissa mietitään erityyppisiä ratkaisujakatujen ja yleisten alueiden hoidon ja rakentamisenjärjestämiseksi. Erilaisia järjestelyjäon jo tehty. Motiivina on lähinnä rahansäästö, myös laadun parantaminen ja kalustonkäytön tehostaminen.– Tilanne on aika muuttuva, sanoo yhdyskuntatekniikanpäällikkö Jussi Kauppi Kuntaliitosta.Rahansäästön lisäksi yksityinen yritys saattaakyetä pitämään kalustoa enemmän liikkeessäja myymään palveluitaan myös ulkopuolisille.Tämä tietysti näkyy talousluvuissayleensä plussana.Kuntien yhteistyönä tai yritystenhoidossaEsimerkiksi Lahti ja ympäristökunnat (Asikkala,Hollola, Nastola, Orimattila) ovat järjestäneetkunnallistekniikan tuotannon yhdessäseutuhallintokokeilun myötä. Järjestelyon ollut toiminnassa 2005 alusta.Organisaatio on sataprosenttisesti kuntienomistama. Se hoitaa pääosan tehtävistä,mutta osin kunnat hankkivat palveluitamuualtakin. Seutuhallintokokeilu päättyy,ja Lahden seudullakin tehdään tänä vuonnauusia ratkaisuja kunnallistekniikan hoitamiseksi.Askola on kilpailuttanut tehtävät ja tehnyturakoitsijan (Coor Service Management)kanssa useamman vuoden sopimukset1.4.2005 alkaen. Inkoo teki vastaavannelivuotisen sopimuksen YIT:n kanssa viimemarraskuussa.– Ulkoistetun palvelutuotannon käyttäminenon sujunut meillä ihan ok. Kiinteistönhoitoja infran kunnossapito sujuvat sopimuksenmukaisesti, Askolan ja Pukkilankuntien tekninen johtaja Jouni Martikainenkertoo.Martikainen luettelee syitä yksityistämiseen:raha, sopimuksellisesti määritellyn laatutasonhakeminen ja sektorista vastaavan(kunnaninsinööri, tekninen johtaja) resurssienvapauttaminen operatiivisesta vastuustahallinnolliseen työhön.Palvelut on turvattava joka päiväOnko katujen ja muiden yleisten alueidenhoidon yksityistämisessä mitään haittoja tairiskejä, Kuntaliiton Jussi Kauppi?– Nämä ovat yleensä sellaisia tehtäviä, ettäpitää olla valmis työhön vuoden jokaisenapäivänä. Eli toimivatko markkinat niin, ettäpalvelua on saatavissa?– Myös hintariski on olemassa, jos kilpailuei toimi, Jussi Kauppi muistuttaa.Kuntien teknisellä sektorilla rakentamistaon ostettu iät ja ajat, ja sen toimivuuteen ontotuttu luottamaan.32 Kuntatekniikka 4/2008

Terve talo taasTällä palstalla esiintyy terve asuminenja rakentaminen vakioaiheenanoin viiden vuoden väliajoin (ks.1998:3 Terve talo revisited, 2002:8Vihreän planeetan peli ja 2007:2Pieni homeoppi). Tällä kertaa tuleekuulumisia Pälkäneen LuopioisistaTerve Talo -messuilta toukokuun alussa2008, pääasiassa Mikko Tuonosentoimittaman vuosijulkaisun sivuilta.Ekologia vastaan teknologia”Ekologiasta on tullut taikasana, jotakäytetään kaikenlaisiin tarkoituksiin”,kertoo alan perusguru Bruno Erat jajatkaa: ”Sanan varsinainen viesti on,että luontoon kohdistuvaa rasitustaon vähennettävä huomattavasti. Allergia-ja hengitystieriskit ovat saaneethälytyskellot soimaan. Eräs ruotsalainentutkimus yllätti 1992: mitäenemmän tekniseen varusteluun investointiin,sitä enemmän epäterveellisiätaloja syntyi.”Toinen arkkitehti Kati Juola säestää:”EkoSafasta sain tietooni painovoimaisenilmastoinnin taitavat suunnittelijat.Ilmanvaihto toimii talossahyvin. Jokapäiväinen puulla lämmittäminenimee sisäilmaa vauhdilla.”Kolmas arkkitehti Päivi Rekula, jokatuntee sähköyliherkkyysasioita, kertootyöpaikkatalostaan Tapiolan keskustassa:”Siellä on paljon langattomialähiverkkoja, ja olo tuntuu tympeältä.”on vuoto. Huoltokirja on tarpeenmyös ennen vuotta 2000 rakennetuissataloissa ja oikeastaan juuriniissä.Pekka Leppänen on tullut tunnetuksiRannanpeltotalonsa analysoijana.Nyt hän rakentaisi aurinkoisellepaikalle, valitsisi parhaatikkunat, varustaisi talon tehokkaallatulo- ja poistoilmanvaihtokoneella, asentaisi märkätilojenja laatoitettujen eteistilojenlattioihin vesikiertoisen lämmityksen,kokeilisi pientä tuulivoimalaaja LED-valaistusta ja käyttäisi talvellamaalämpöpumppua. On teknologiallatulevaisuutta terveessäkintalossa.Fengshui painaa päälleArkkitehti Kristiina Mäntynentoimii Suomen Fengshuin puheenjohtajanaja osaa arvioida toteutettujataloja tämän ikivanhankiinalaisen viisauden pohjalta.”Taloilla on selkeä tausta jaedusta, selkä- ja etupuoli. Pääovion melko keskellä julkisivua kutensuu keskellä kasvoja. Energiakarttaantaa tietoa, mistä suunnastaenergiaa kannattaa ottaa vastaan(ovet ja ikkunat), mistä rajata (seinät,aidat).”Energiakartasta löytyvät myöskullekin perheenjäsenelle suotuisimmatoleskelupaikat, värit jamuodot. Be happy there.Takaisin luontoonKokonaisuutena näyttää siltä, ettäterveestä talosta ja ekologiasta tuleejuttua riittämään edelleenkin.Uusia ekokyliä on nousemassaBromarvin ja Keuruun lisäksi mm.Vihdin Nummelaan. Brittein saarillavalitellaan, eikö hallitus lupaaenempää kuin muutamia kymmeniä.Kyseessä on ilmeisesti aitotarve palata lähemmäs luontoa.Koulutalojen homehtumisestaon uusi teoria: kun ne ovat kesälläkylmillään, lämmin ulkoilmatunkee sisäpuolen höyrysulkuunsaakka ja vesi valuu alas lattianrajaan.Pullotaloja tuottaneen höyrysulunviheliäisyys näyttäytyy siisnäinkin päin. Pekka Rytilä on69-vuotias tekniikanlisensiaatti, joka toimiiLiikennesuunnittelunSeuran puheenjohtajanaja Pöyry Infranerityisasiantuntijana.Asu oikeinRakennusfysiikan konsultti EnsioLaaksonen antaa neuvoja huolellisestaasumisesta. ”Vesi eri olomuodoissaanon tärkeä seurattava asia.Katon kuntoa vedenpoistoineen ja läpivienteineenon seurattava jatkuvasti.Myös veteen liittyvien sisätilojenpitää olla jatkuvan huomion kohteena:keittiön ja WC-tilojen alakaappientaustat, vesilukot ja lattiakaivot.”Piha ei saa koskaan kaataa taloonpäin. Jos vesimittari pyörii vähänkään,kun et ota vettä, jossakinTaina ja Usko Paanasen Tuulentupa Pihtiputaan Muurasjärvelläpitää hallussaan ekotalojemme ykkössijaa: sijainti komeassa niemessä,kahdeksankulmainen Fengshui-vaikutteinen muoto, kattoja seinien rappauspohja järviruokoa, puukuitueristeet ja kierrätysosiamm. Viitasaaren vanhasta kirkosta, Hailuodon koulustaja Äänekosken työväentalosta.Kuntatekniikka 4/200833

135 miljoonan tiehanke on Uudenmaan historian suurimpiaKehä ykkönen sukeltaaESPOOSSA TUNNELIINYhdessä vuorokaudessa yli70 000 autoa ajaa tukkoisenKehä ykkösen läpi. Vuonna2011 tämän liikenteen on määräsukeltaa tunneliin EspoonLeppävaaran kohdalla. Vallikallioonrakennettava puolenkilometrin tunneli on osa maaliskuussakäynnistynyttä tienparannushankettaLeppävaarassa.135 miljoonan euronparannustyö on yksi Uudenmaantiepiirin kaikkien aikojensuurimmista tiehankkeista. Mona BergAC-Sanafor Oy■■ Neljä vuotta kestävä Kehäykkösen jättihanke Espoossasisältää tunnelin, kaksi uuttaeritasoliittymää sekä parannuksianykyisiin liittymiin.Tavoitteena on parantaaliikenteen sujuvuutta yhdenpääkaupunkiseudun pahimmanpullonkaulan kohdalla.Ensimmäinen helpotustukkoisen tieväylän ruuhkiinon luvassa ensi vuonna, kunkahdet liikennevaloliittymätpoistetaan ja korvataan uudellaeritasoliittymällä. MyösTurunväylän ruuhkaongelmaavähennetään parantamallaTurunväylän ja KehäI:n välistä eritasoliittymää.Koko hankkeen aikana KehäI:stä parannetaan yhteensänoin kolmen kilometrinosuudelta.Valtavan tieprojektin parissatoimii vuoden aika yli70 suunnittelijaa, ja enimmillääntyömaalla työskenteleenoin 200 tienrakentajaa. Nelivuotinenhanke toteutetaanSuunnittele ja toteuta -urakkana.Siinä urakoitsija vastaarakennussuunnittelusta ja rakentamisestatilaajan asettamienlaatuvaatimusten mukaisesti.Tiehanke toteutetaankahdessa vaiheessa, joista ensimmäisenvaiheen toteuttaaYIT Rakennus Oy.YIT:n jo aloittama urakkasisältää kaksi eritasoliittymää– Vallikallioon rakennettavanMestarinsolmunsekä Kehä I:n itäpuolelle rakennettavanVermonsolmun.Vuonna 2009 käynnistyvässätoisessa vaiheessa rakennetaanLeppävaaransolmuneritasoliittymä ja lisäkaistatTurunväylälle. Toisen vaiheenurakoitsija valitaan ensivuoden puolella.Tunnelirakentaminenhaastavin osuusNoin kolmen vuoden kuluttuaKehä I:n linjaus siirtyy jaliikenne sukeltaa asutuksenalittavaan tunneliin Puustellinmäenkohdalla. Uudentunnelin myötä Kehä ykkö-34 Kuntatekniikka 4/2008

LIIKENNEReijo HelaakoskiTavanomaista liikenneruuhkaa Kehä ykkösellä Leppävaaran suoran kohdalla.Mestarintunneli etelästäMona BergVAIHE I Ensimmäisessä vaiheessa (Vallikallio jaVermonsolmu) Kehä I:tä parannetaan noin 1,2kilometrin osuudelta (koko parannettava tieosuustunneli mukaan lukien n. 1,7 km). Vallikallioon rakennetaan uusi risteyssilta,kaksi ylikulkukäytävää ja kaksi alikulkukäytävää. Mestarintunnelin pituus on noin 500 metriä,josta noin 200 m betonitunneli- ja noin 300mkalliotunneliosuutta. Vermonsolmuun rakennetaan uusi eritasoliittymä,risteyssilta ja alikulkukäytävä. Vermonsolmuun rakennetaan katuja noin1,2 km ja niihin liittyviä kevyen liikenteen väyliänoin 700 metriä.Suunnittelukuvat TiehallintoVAIHE II Toisessa vaiheessa (Leppävaaran solmu) Turunväylääparannetaan 4,8 kilometrin osuudelta. Kehä I:tä parannetaan 1,4 kilometrinosuudelta. Ramppeja rakennetaan 3,9 kilometriä. Rinnakkaisramppeja tulee 1,9 kilometriä. Kevyen liikenteen väylää rakennetaan1,1 kilometriä. Risteyssiltoja rakennetaan kuusi, ylikulkukäytäviäseitsemän, alikulkukäytäviä viisi. Viiteen siltaan tehdään muutostöitä. Meluesteitä rakennetaan 21, yhteensä3,27 kilometriä. Lisätietoa hankkeesta:www.tiehallinto/leppavaaraKUNTA-TEKNIIKKAESPOOSSA5.–7.6.YIT Rakennus Oy:n projektipäällikköKari Alavillamon (vas.)mukaan Mestarintunneli onhankkeen vaativin osuus. Alavillamonvieressä TiehallinnonUudenmaan tiepiirin projektipäällikköHannu Lehtikankare.Mestarintunneli pohjoisestaKuntatekniikka 4/200835

LIIKENNEKehä I Leppävaarassa – urakan päämassatMaanleikkaukset 280 000 m 3 ktrLouhinnat (avolouhinta ja tunneli) 227 000 m 3 ktrMassanvaihdot 21 500 m 3 ktrStabiloinnit 240 000 jmPaalulaatat 3 300 m 2 trPenkereet ja rakennekerrokset 160 000 m 3 rtrMuu täyttö (maisemointi ym.) 121 000 m 3 rtrAsfaltoinnit 265 000 m 3 trKaivantojen tuentatyöt ankkurointeineen 11 000 m 2Vesihuoltoa 4 900 jmBetonia 22 500 m 3Raudoitteita 2 500 000 kgsen kaistamäärä lisääntyy. Kaistojatulee neljä kumpaankin suuntaan.Kahdeksankaistainen tunnelion Kehä I:n parannushankkeenkallein yksittäinen työ ja se kattaakoko tienparannushankkeestanoin kolmasosan. Valmiin tunnelinpituus on puoli kilometriä,josta noin 200 metriä on betonitunneliosuuttaja noin 300 metriäVeeseadmed OYPengerkatu 215230 Lahti, FinlandPuh: +358 (0)10 424 4000Faks: +358 (0)10 424 4009E-mail: info@veeseadmed.fiSyvimmillään Mestarintunneli on20 metriä entisen Kehä I:n tienpinnanalapuolella.kalliotunnelia. Mestarintunneliksinimetty tunneli on myös hankkeenvaativin osuus. Syvimmillääntunneli on 20 metriä entisenKehä I:n tienpinnan alapuolella.– Maanpinnan alapuolelle rakennettavatunneli on erittäinvaativa kohde. Pohjavedet eivätsaa laskea, joten tunnelin on oltavavesitiivis. Tämä edellyttäämuun muassa työnaikaisten vesitiiviidenponttiseinärakenteidenrakentamista, YIT:n projektipäällikköKari Alavillamokertoo.– Toinen hankkeen teknisestivaativimmista töistä on tunnelinliikenteen hallittu käyttöönotto.Telematiikka pitää saada kerrallakuntoon ja kaiken on sujuttavaongelmitta tunnelin avajaispäivänä.Vuosaaren hankkeessailmenneiltä telematiikkaongelmiltavältytään huolellisensuunnittelun avulla, Alavillamokorostaa.Rakentamista tiiviissäkaupunkirakenteessaHankkeen aikana kiveä louhitaankallioista yhteensä 200 000kuutiota. Tunnelilouhinta tapahtuutiiviin kaupunkirakenteenkeskellä, joten esimerkiksimeluhaitoilta ei voi välttyä.Tämän vuoksi työmaalla käytetäänmahdollisuuksien mukaansellaista kalustoa ja tekniikkaa,jolla melutasoa saadaan pienennettyä.Lisäksi rakentamista onhyvin pitkälti jouduttu rajoittamaanesimerkiksi louhintatöidenosalta.– Tunneli- ja avolouhintaa onrajoitettu Espoon ympäristövirastonmääräysten mukaisesti.Eniten melua aiheuttavassa avolouhinnassaon tiukemmat aikarajatkuin tunnelilouhinnassa.Maastoesteiden ja rakenteidenavulla avolouhinnasta lähteväämelua pystytään vaimentamaan,Alavillamo selventää.Yhtenä hankkeen suurimpanahaasteena urakoitsija näkeeyksityiskohtaiset liikennejärjestelyt.Kehä I:n vilkas liikennevaikuttaa urakka-ajanpituuteen.– Keskeisenä haasteena onliikennejärjestelyiden suunnitteluja toteuttaminen hallitusti jasuunnitelman mukaisessa aikataulussa.Räjäytyksiä ei saa tehdäruuhka-aikoina, jolloin liikenteenpysäyttäminen on kielletty.Ruuhka-ajan ulkopuolellatehdyt pysäytykset saavat kestääenintään kahdeksan minuuttiakerrallaan, Kari Alavillamokertoo.Avolouhintatyötalkavat kesälläKehä I:n parannustyötä ryhdyttiinalun perin suunnitellajo 1990-luvulla. Lainvoimainentiesuunnitelma valmistuiVallikallion osalta 2002 ja Vermonsolmunosalta 2003. Hankkeentoisessa vaiheessa rakennettavanLeppävaaransolmunosalta tiesuunnitelma valmistuivuodenvaihteessa.Varsinaisen lähtölaukauksenhanke sai kuitenkin vasta helmikuussa2008, kun hankkeen osapuoletallekirjoittivat urakkasopimuksen.Parannustöiden alkaminenvarmistui valtion ja Espoonkaupungin yhteisrahoituksenmyötä. Arvonlisäveroinenhankkeen kokonaiskustannusyltää 165 miljoonaan euroon,joista Tiehallinto maksaa61 prosenttia ja Espoon kaupunki39 prosenttia.Kehä ykkösen rakennustyötalkoivat viimein maaliskuussavarsinaista rakennustyötä valmistelevillatöillä. Ensimmäistentöiden joukossa Vallikalliossa jaVermonsolmussa on kaadettupuita ja tehty raivaus- ja suojaustöitäsekä rakennettu tarvittaviatyömaayhteyksiä. Ensimmäiset,kiertotien rakentamiseen liittyvätlouhintatyöt aloitettiin huhtikuussa.Loppukevään ja kesänaikana Leppävaaran työmaallatehdään muun muassa vedenhuolto-ja pohjanvahvistustöitä,varastoidaan kiviainesta sekätehdään murskaustöitä.Mestarintunnelin rakentamiseenliittyvät avolouhintatyötaloitetaan tunnelin itäpäässäkesän aikana. Suunnitelmienmukaisesti Kehä I:n liikennesiirtyy valmiiseen tunneliinvuoden 2011 aikana koko urakanvalmistuessa vuotta myöhemmin.■36 Kuntatekniikka 4/2008

ESPOOSSA YRITETÄÄN YHDESSÄ!Suomen kuntatekniikanyhdistysPL 51,00131 Helsinki,puh. (09) 693 3384www.kuntatekniikka.fiFinlands kommuntekniskaföreningBox 51,00131 Helsingfors,tel. (09) 693 3384www.kuntatekniikka.fi■ Syksyn linjaseminaarissaan ja alkuvuodenkokouksissaan SKTY:n hallitus valmisteli5.–7.6.2008 pidettäviä Espoon Kuntatekniikanpäiviä. Päivien teemana on tänä vuonna”YRITETÄÄN YHDESSÄ”.Ilmoittautumisia on sadellut edellisten vuosienmalliin, joten jälleen kerran meillä on odotettavissahyvät Kuntatekniikan juhlat ja sembalot.Ohjelmasta ja ikimuistoisista elämyksistä vastaavatalamme parhaat tietäjät, yrittävät kumppanit,Espoon isännät sekä tietenkin SKTY:n loistoväki.Kiitokset teille kaikille!Vuoden 2008 kuntatekniikan saavutuskilpaanon tullut myös lukuisia ehdotuksia. Voittajajulkistetaan perinteiseen tapaan päivienyhteydessä.Kuntatekniikan foorumi eli KunFo on saanutuuden alustan, jolta on hyvä ponnistaa uusiatiedonjyväsiä keräilemään tai vanhoja kollegojamoikkailemaan. Käy siis katsomassa osoitteessawww.kuntatekniikka.fi. KunFoa on vahvastityrkyllä myös tulevilla päivillä.Ja yhdistyksen puolesta onnittelut Kuntatekniikka-lehdentuoreelle päätoimittajalle PaavoTaipaleelle sekä lehden toimitusväelle. Olette antaneetuutta ja sopivan kierteistä potkua jo vuodesta1946 alkaen ilmestyneelle lehdellemme.Tavataan taas! Jyrki MeronentoiminnanjohtajaTOIMIHENKILÖTToiminnanjohtaja/VerksamhetsledareJyrki MeronenJärvenpään kaupunki, tekninen toimiPL 41, 04401 Järvenpääpuh. 050 550 2146jyrki.meronen@kuntatekniikka.fiTalouspäällikkö/EkonomichefKyösti OasmaaHelsingin kaupunki, TasKe,PL 20, 00099 Helsingin kaupunkipuh. 050 376 7414kyosti.oasmaa@hel.fiYhteyspäällikkö/RelationschefDan-Henrik ”Danne” LångströmHKR, Katu- ja puisto-osastoPL 1515, 00099 Helsingin kaupunkipuh. 050 432 7300dan-henrik.langstrom@hel.fiKokousmestari/KonferensmästareJyrki VättöHKR, Katu- ja puisto-osastoPL 1515, 00099 Helsingin kaupunkipuh. 050 559 1435jyrki.vatto@hel.fiSKTY:n julkaisujen myyntiYliopistokirjakaupanOtaniemen myymäläOtakaari 1 F, 02150 Espoo(TKK:n päärakennuksen aula)puh. (09) 468 2160, fax (09) 455 1321TiedekirjaKirkkokatu 14, 00170 Helsinki(Säätytalon vieressä)puh. (09) 635 177SKTY:n julkaistutoiminnasta vastaaKari Haapaniemipuh. 050 380 1022kari.haapaniemi@hel.fiArkkitehtiklubin johtokunnan kokoukseen 30.4. osallistuivat vas. Danne LångströmSKTY:n edustajana sekä Arkkitehtiklubin jäsenet Jan Olin, Heikki Lonka, Eija Muttonen-Mattila, Matti Karhula (pj), Mikko Törmänen (siht.), Kirsti Junttila ja Eevaliisa Härö (varapj).Arkkitehtiklubin johtokunta koolla■ SKTY:n arkkitehtiklubin johtokunnan kokoustavietettiin vappuisissa tunnelmissa 30.4. Rambollinpääkonttorissa Espoossa.Myös päätöksiä saatiin aikaan. Eevaliisa Härövalittiin johtokunnan varapuheenjohtajaksi.Johtokunta kirjasi tiedoksi, että arkkitehtiklubinsäännöt on hyväksytty SKTY:n hallituksen kokouksessatammikuussa ja klubin perustaminen onotettu suurella lämmöllä vastaan. Vuosikokouspäätettiin pitää SKTY:n päivien yhteydessä kauppakeskusSellossa 6.6. heti lounaan jälkeen. Tarkempipaikka ja aika ilmoitetaan myöhemmin.Kokouksessa valitaan uusi johtokunta vuodelle2009 ja hyväksytään toimintasuunnitelma vuodelle2008.Johtokunnalle esiteltiin Kuntatekniikan foorumi(KunFo). Päätettiin esittää, että kaavoituksensijaan foorumiin tulisi uusi sektori nimeltäARK – arkkitehtuuri ja kaupunkisuunnittelu. Tähänsektoriin voivat osallistua myös toimitilapuolenarkkitehdit, viherpuolen maisema-arkkitehditja maanmittarit. Sektorille pyritään hankkimaanvastaava vetäjä. Halukkaat vetäjät voivat ilmoittautuajohtokunnan jäsenille.SKTY:n arkkitehtiklubin jäseniksi voivat ilmoittautuajohtokunnalle kaikki SKTY:n jäsenet, jotkaovat koulutukseltaan arkkitehteja, maisemaarkkitehtejatai sisustusarkkitehteja. Lisäksi johtokuntavoi hyväksyä jäseneksi muunkin kaupunkisuunnittelunja -rakentamisen alalla työskentelevänSKTY:n jäsenen. Heikki LonkaKuntatekniikka 4/2008 37

KunFo-kiertue täydessä vauhdissaKunFon kuntakierrospäässyt käyntiin. EnsimmäisissätilaisuuksissaVaasassa ja Espoossaon jo opiskeltuKuntatekniikanoman portaalin hyödyntämistä.■ Ensimmäinen koulutustilaisuusjärjestettiin 24.4. Vaasassa.Paikalla oli kaikkiaan kolmisenkymmentäkiinnostunutta,joista monille KunFo jasen mahdollisuudet olivat varsinuusi asia. KaupungininsinööriTimo Martonen pohjustialuksi KunFon ja tilaisuudentaustaa. KunFon Jussi Nykänenselvitti kuulijoille, mihinkaikkeen KunFoa käytetään jamillä periaatteilla tietoa välitetäänniin KunFosta kuntiin kuinkunnista KunFoon.Varsinaista esittelytilaisuuttaseuranneessa harjoittelujaksossaoli mukana 18 innokastaKunFo-käyttäjää. WebforuminLaura Uusitalo kävi läpisuljettuun osioon liittyviä tehtäviäjaetun aineiston mukaisesti,mutta osa tutustui omaaloitteisestikinKunFon ominaisuuksiin.Vinkkejä molempiinsuuntiinYhdessä mietittiin, millä tavallaVaasan kaupungin julkaisujavoitaisiin välittää KunFoon. Yhtenäehdotuksena tuotiin esil-38 Kuntatekniikka 4/2008Harjoittelujakson innokkaillekunfolaisille on teetetty tyylikkäätKunFo-paidat. Mallikappaleon Nykäsen Jussinpäällä.le keskitetty dokumenttiarkistonhoitaminen. KunFoon voitaisiinmyöntää tietyille kaupunginhenkilöille ylläpito-oikeudet suojatunosion dokumenttiarkistonkaupunkikohtaiseen kansioon.Nämä nimetyt ”arkistonhoitajat”haalisivat kaupungistaan julkaisutja ylläpitäisivät itsenäisestijulkaisukansionsa sisältöä.Harjoitusjakson aikana käyttäjäthuomasivat, kuinka kätevättyövälineet KunFossa on sisällönseurannassa. Kuka tahansa voitilata sähköpostiinsa uutiskirjeenja näin seurata kunta-alan tärkeimpiäuutisia ja tiedotteita. Lisäksirekisteröityneet peruskäyttäjätsaavat aktiviteettiraportintilaamalla (kohdasta oma profiili)sähköpostiinsa määräajoin lähetetynraportin uudesta sisällöstä(käyttäjät, julkaisut, keskustelut)suojatulla osiolla, jolloin käyttäjänei tarvitse käydä varta vastensivustolla tarkistaakseen, onkosinne tullut uutta sisältöä.Espoossa KunFo-koulutustilaisuuteen osallistui 13 Espoonkaupungin kuntatekniikan ammattilaista.Espoossa 6.5. Nykäsen Jussiaavusti Timo Luoto Itellasta. Timoesitteli KunFon Kuvapankkia,jonka kehittämisestä hän on vastannut.Kuvapankki kiinnostikin osallistujia,ja keskustelua herättivätmm. tekijänoikeuskysymykset.KunFon kuvapankissa ne on käsiteltyvarsin hyvin käyttösäännöissä,jotka kuvan lisääjän ja käyttäjäntulee hyväksyä ennen rekisteröitymistäänpalveluun. Tilaisuuteenosallistui KunFon projektiryhmänjäsenen Petri Vainionkutsumana 13 Espoon kaupunginkuntatekniikan ammattilaista.Kierros jatkuuKuntatekniikan portaalin Kun-Fon kuntakoulutuskiertueen tarkoituksenaon kertoa KunFosta jasen mahdollisuuksista konsortiokunnissa.Käyttäjäpohjan vankistaminenja käytön aktivoiminenkehittävät samalla myös KunFonsisältöä, sillä aktiivikäyttäjät osallistuvatmyös sisällön tuottamiseenmm. uutisia ja tapahtumiailmiantamalla.Tilaisuudet räätälöidään kunnantarpeisiin ja aikatauluun.Puolipäiväiset tilaisuudet aloitetaanKunFon yleisesittelyllä. Portaalintoimintaperiaatteet käydäänläpi osioineen. Jäsenosionominaisuuksiin, peruskäyttöönja sen harjoitteluun perehdytäänkädestä pitäen. Kiinnostuneilleon mahdollisuus tiedonhallinnontukipalveluihin tutustumiseen. Siinävoidaan käydä läpi esimerkiksifoorumihankkeisiin liittyviä tukipalveluja,kuten project managementia,esimerkkinä kunnossapitosuunnitelmahankesekä sektori-ja teematoimintaa esimerkkinäteknisen toimen toimintajärjestelmätyö.Tilaisuudet päätetään loppukeskusteluun.Espoon jälkeen KunFo-ryhmävieraili Lahdessa 9.5. ja Kuopiossa15.5. Oulu on vuorossa 29. toukokuuta. Dakota LaventoTampere isäntänä 2009■ Tampere toimii vuoden 2009 Kuntatekniikanpäivien isäntäkaupunkina, ja samalla sielläpidetään YT09-näyttely. Tampereen yhteyshenkilönäniin päivien kuin näyttelynkin osalta toimiirakennuttamispäällikkö Milko Tietäväinen.Edellisessä lehdessä olin erehdyksessä antanutMilkolle uuden sukunimen (Teräväinen),joten oikaistaan tämä lapsus nyt saman tien.Tampereella käytiin jo ensimmäistä kokoustapitämässä. Siihen osallistuivat Milko Tietäväisensekä itseni lisäksi yhdistyksen päivien järjestäjäja Primus Motor Jyrki Vättö. Tapaaminensujui hyvin, ja lähtiessä oli taas huojentunutolo – jäi sellainen tunne, että 2009 päivistätulee taas ikimuistettavat.Syksyllä Bilbaoonja Madridiin■ Muistavathan kaikki, että syksyn opintomatkasuuntautuu lokakuussa viikolla 42 Bilbaoonja Madridiin. Matkasta lisää tietoa osoitteestawww.kuntatekniikka.fi > premium > matkapalvelut.Ennakkoilmoituksia ottaa vastaanmarita.laatikainen@sito.fi.Kiertoliittymäkilpailukiinnosti■ Vihervuoden kunniaksi järjestettyyn kiertoliittymäkilpailuuntuli toistakymmentä ehdotusta.Olemme tämän lehden ilmestyttyä ilmoittaneetkolmelle parhaalle ”finaaliin” pääsystä. Finalistitjulkistetaan Espoon päivien yhteydessä.Järjestämme heille myös näyttelyständin, missähe voivat esitellä töitään.Kesän aikana näistä kolmesta valitaan voittaja,joka palkitaan Vihervuoden päätöstilaisuudessa14.11. Tässä vaiheessa voi siis jo onnitellafinalisteja ja samalla sydämellisesti kiittääkaikkia muita osallistujia. Danne LångströmGuggenheim-museonmaskotti”Puppy”

IFME:n hallituksen kokousedustajia Malmössä huhtikuussa.IFME:nhallitusMalmössäMalmön asuntomessualueentunnetuin rakennus, TurningTorso.■ IFME:n hallitus piti vuoden ensimmäisenkokouksensa huhtikuussaMalmössä.Hallitusta pitkään kismittänythuoli toimimattomista kotisivuistaon nyt saanut uuden käänteen.Italian edustaja ja edellinenIFME:n puheenjohtaja RenatoCecilia näytti uudistuneet sivutja kertoi niistä. Sivut olivat kaikkienläsnäolleiden mielestä hyvät.Tuntuu siltä, että ongelma on nytpoistunut.IFME:n sivut löytyvät osoitteestawww.ifmefiim.com taiomien sivujemme kautta www.kuntatekniikka.fi ja sieltä yhteisönkautta linkkeihin. Samastapaikasta löytyvät myös muidenIFME-maitten kotisivut.Ruotsalaisisännät esittelivätkokousedustajille myös Malmönasuntomessualuetta. Alue on rakennettuniin, että isot rakennuksetovat rannassa ikään kuin tuulensuojana ja matalammat alueensisällä – se ei ehkä ole kaikkeinyleisin tapa rakentaa?!Ruotsin ja Tanskan välinen siltaoli myös tutustumiskohteena,ja samalla käytiin tutustumassaKööpenhaminan uuteen asuntoalueeseen.Malmössä sovittiin myös, ettäensimmäinen virallinen tapaaminen2012 maailmankokouksentiimoilta pidetään Helsingissätoukokuun viimeisellä viikolla.Kokoukseen osallistuvat AinValdmann Tallinnasta ja VironEKÜ-yhdistyksestä, Ruotsin yhdistyksenentinen puheenjohtajaLars Åke Holmkvist sekäSKTY:stä Danne Långström. Danne LångströmyhteyspäällikköSKTY:N HALLITUSPuheenjohtaja/OrdförandeMatti-Pekka RasilainenHKR, PL 1500, 00099 Helsingin kaupunkipuh. (09) 3103 8801, 0500 439595matti-pekka.rasilainen@hel.fi1. varapuheenjohtaja/1. viceordförandeAnu NäätänenJoensuun kaupunki, Tekninen virastoMuuntamotie 5, 80100 Joensuupuh. (013) 267 3500, 050 5505490anu.naatanen@jns.fi2. varapuheenjohtaja/2. viceordförandeJouko VehkakoskiEspoon kaupungin tekninen keskusPL 41, 02070 Espoopuh. (09) 8162 5222, 050 5666030jouko.vehkakoski@espoo.fiMuut jäsenetMatti Karhula, Oulun kaupungintekninen keskusPL 32, 90015 Oulun kaupunkipuh. (08) 5584 2410, 044 7032410matti.karhula@ouka.fiJussi Kauppi, Suomen KuntaliittoToinen linja 14, 00530 Helsinki.puh. (09) 771 2560, 050 367 5840jussi.kauppi@kuntaliitto.fiJouko Lehtonen, Vantaan kaupunki,Kuntatekniikan keskusKielotie 13, 01300 Vantaapuh. (09) 8392 2699, 0400 417436jouko.lehtonen@vantaa.fiMikko Leppänen, Ramboll Finland OyPiispanmäentie 5, 02241 Espoopuh. (020) 755 6300, 0400 425 914mikko.leppanen@ramboll.fiTero Pyssysalo, Järvenpään kaupunki,tekninen toimiPL 41, 04401 Järvenpääpuh. (09) 2719 2831, 040 3152831tero.pyssysalo@jarvenpaa.fiJussi Salo, Lappeenrannan kaupunki,tekninen toimialaPL 38, 53100 Lappeenrantapuh. (05) 616 2433, 040 5215503jussi.salo@lappeenranta.fiMalmö stads ingenjör ochSKTF:s styrelsemedlem AllanAlmqvist berättade också omstaden i helhet, med nya spårvägarmm. Den nygrundade arkitektklubbenhöll sitt första styrelsemöte i april i Esbo.Eevaliisa Härö valdes till klubbensvice ordförande, och styrelsenuttryckte sin glädje över att moderföreningensmottagande för klubbenvarit så gott. Man beslöt också atthålla sitt årsmöte i samband medföreningens årsdagar i Esbo i juni.IFME:s styrelse höll årets förstamöte i Malmö i april. Renato Ceciliavisade upp föreningens nya hemsidorwww.ifmefiim.com, och allasom var på plats var mycket nöjdamed vad som visades upp. Alla IFMEmedlemmarnas hemsidor kommerdu till via vår egna, alltså www.kuntatekniikka.fi> yhteisö > linkit.Värdarna visade delegaterna ocksåMalmös strandnära bostadsområdesamt bron mellan Sverige ochDanmark. I Malmö kom vi också överensom att vi håller det första mötetangående världskongressen 2012i Helsingfors i slutet av maj. På mötetträffas då Lars Åke Holmkvist frånSverige, Ain Valdmann från Estlandsamt Danne Långström.Det första mötet angående nästaårs Kommuntekniska dagar höllsockså redan i april. Från Tammerforsstads sida deltog Milko Tietäväinen,som har lovat att fungerasom den som håller i strängarna frånstadens synpunkt – både angåendede Kommuntekniska dagarnasom YT09-utställningen. FKTF:s huvudansvarigakommer att vara konferensmästareJyrki Vättö och hanvar också på plats – likaså underskriven.Mötet gick som smort, och närvi kom ut därifrån, så var jag än engång övertygad om att även de Dagarnakommer att bli en framgång. Danne LångströmkommunikationschefKuntatekniikka 4/2008 39

AIKUISTEN UIMAKOULUTsuuressa suosiossa – hallittärkeitä opetuspaikkojaUimahalli- ja kylpylätekninenyhdistys Ukty Yhdistyksen tarkoituksena onkehittää ja ylläpitää Suomenuimaloiden, uimahallien jakylpylöiden toiminnallista jateknistä tasoa ja toimia alan keskustelufoorumina.Yhdistyksentärkeimpiä toimintamuotojaovat vuosittaisen koulutus- jakeskustelutilaisuuden (Uimahalli-ja kylpyläpäivät) järjestäminen,jäsenistölle tarkoitetut keskustelu-ja koulutustilaisuudet,sekä hallituksen työskentely.Yhdistyksessä on jäseniä noin100. Uktyn jäseneksi voi liittyäuimahalli- ja kylpylätekniikkaantyönsä tai harrastuksensa perusteellaperehtynyt henkilö.Alalla toimivat oikeuskelpoisetyhteisöt voivat liittyäyhdistyksen kannatusjäseniksi.YhteystiedotInternet: www.ukty.nets-posti: info@ukty.netYhdistyksen puheenjohtajaPertti Kärpänens-posti: pertti.karpanen@vierumaki.fipuh. 0400 205 296Yhdistyksen varapuheenjohtajaKalle Kallios-posti: kalle.kallio@pp.inet.fipuh. 0400 577 569■ Kevät oli aikaisessa tänä vuonna. Avantouimaritkinjoutuivat lopettamaan avannossauimisen aikaisemmin kuin muina vuosina jasiirtymään avovesiin. Avantouinti onkin saavuttanutsuurta suosiota. Lapissa on mm.avantokylpylä, jolla on oma vankka käyttäjäkuntansa.Kuitenkin on muistettava, ettäavantouinti on vain pienen, mutta sitäkin innokkaammanryhmän suosiossa. Avantouintion hyvä harrastus, mutta sen päällimmäisenätavoitteena ei ehkä ole uimataidon kehittäminen.Uimataito kuuluu niin sanottuihinkansalaistaitoihin, ja sen kuuluisi olla jokaisenhallinnassa. Tuhansien järvien maassauimataitoa tarvitaan. Kesällä uimahalleissa jaavovesissä järjestetään uimakouluja. Uimahallitovat erittäin suosittuja uimaopetuspaikkoja,siksi niiden toimintaedellytykset tulee ottaaaina suunnittelussa riittävästi huomioon.Erittäin tärkeitä uimahalleissa ovat myös ns.aikuisten uimakoulut, ja ne ovat saaneet monellapaikkakunnalla suuren suosion. Näin hallitomalta osaltaan palvelevat eri ikäryhmiä, jasaadaan veromarkoille erittäin hyvää katetta.Selvityksiä meneilläänteknisen tason kehittämiseksiMyös uimahallien ja kylpylöiden teknistä tasoapitää kehittää. Tätä vartenhan maassammetehdään kehitystyötä, että saisimme parempiahalleja. Teknisen kehityksen seuraaminen onerittäin tärkeää ja päivitetyt tekniset ohjeetvälttämättömiä, jos aiotaan pysyä maailmallatapahtuvan kehityksen kelkassa.Tällä hetkellä on pääasiassa opetusministeriönrahoituksen turvin tekeillä erilaisiaselvityksiä ja ohjeita uimahallien ja kylpylöidensuunnittelijoille, rakentajille, rakennuttajilleym. Näitä ovat mm. “Uimahallien rakenteidensuunnittelu”, joka on valmistumisvaiheessa.Juuri on valmistunut STTV:n julkaisuna uimahallienja kylpylöiden sisäilmastoa ja ilmanvaihtoakoskevat terveydelliset ohjeet. Ne ontarkoitettu lähinnä terveysviranomaistenkäyttöön.Kuopion yliopisto on laatinut selvityksen“Uima-allastilojen työolosuhteet ja henkilökunnanhengityselinoireet”. Tampereenteknillinen korkeakoulu valmistelee uimahallienmärkien lattioiden liukkausselvitystä, jossapyritään kehittämään lattiamateriaalien laatuaturvalliseksi uimahalliolosuhteissa. Käynnistettyon myös oppaan tekeminen uimahallientaloteknisten töiden lopputarkastusohjeiksi.Kaikilla näillä selvityksillä on tarvetta ja tilaustaparempien ratkaisujen aikaansaamiseksi.Yhdistys päätymässäsuosittelemaan kahta vesieristettäYhdistyksessämme on pitkään mietitty, mitenvoisimme auttaa rakentajia uimahalleihin jakylpylöihin soveltuvien ratkaisujen ja oikeidenmateriaalien valinnassa. Tällä hetkellä vahvimmaltanäyttää uimahalleissa käytettävienvesieristysten priorisointi. VTT on selvittänyterilaisten vesieristeiden käytettävyyttäuimahalleissa ja kylpylöissä. Ongelmanahanon pääasiassa vedessä olevien kemikaalienkestävyys vesieristeissä. Olemme ko. tutkimuksenpohjalta päätymässä omalta osaltammesuosittelemaan vain kahta vesieristettä, joitavoisi suhteellisen turvallisesti käyttää uimahalliolosuhteissa.Aika näyttää, jos ja millä tavalla yhdistystulee ottamaan kantaa erilaisten materiaa-lienja ratkaisujen puolesta. Tavoitteena tulisi ollamahdollisimman hyvien ja turvallisten ratkaisujenaikaansaaminen rakentamisessa.15-vuotisjuhlat LahdessaYhdistyksemme viettää 15-vuotisjuhliaan17.6.2008 Lahdessa Vesijärvellä risteillen.Tilaisuudessa on varsinaisena ohjelmanumeronaesitelmä, jonka pitää arkkitehti JukkaSiren. Ohjelmassa on muuten vapaata seurusteluaja yhteinen ruokailu. Toivonkin, ettätilaisuudesta tulee miellyttävä yhdessä-olonhetki paikallaoleville jäsenille ja yhdistyksemmeyhteistyökumppaneille.Toivotan kaikille oikein kaunista kesää! Pertti Kärpänenpuheenjohtaja40 Kuntatekniikka 4/2008

IFAT-messuilla ympäristöasiaa– vuoden päätapahtuma VANTAALLAIFAT-messuilla kävijöitä riitti. Esillä oli mm. lukuisiaerityyppisiä kaivoja ja putkimateriaaleja.IFAT-messujen teemoina tulvatja energiajäteMünchenissä 5.–9.5. järjestettyjen IFAT-messujenpääteemoja olivat tulvatilanteiden hallintakeinot sekäenergian tuottaminen jätemateriaaleista. Lisäksi muitavesihuoltoon, kierrätykseen ja jätehuoltoon liittyviäaiheita sivuttiin messuilla monipuolisesti koko viikonajan yli 300 luennon ja yli 350 puhujan voimin.Biokaasun tuottaminen orgaanisista jätemateriaaleistanousi yhdeksi tärkeimmistä aiheista. Se onosoittautunut tehokkaaksi tavaksi päästä eroonjätteistä. Esimerkkinä jäte-energian tuottamisestaon Frankfurtissa tänä vuonna käyttöön otettavabiokaasuvoimala, joka käsittelee vuodessa noin 310000 tonnia jätettä, ja tuottaa käsittelyn seurauksesta4 megawattia sähköä ja 2 megawattia lämpöä.Jäteveden pienpuhdistamot olivat myös vahvastiesillä. Pienpuhdistamot ovat merkittävä osa Euroopanjätteiden käsittelyä. Pitkällä aikavälillä niidenlukumäärän odotetaan yltävän jopa 10 miljoonaanyksikköön. Saksassa noin 94 % väestöstä kuuluukunnallisen jätevesiverkoston piiriin, verkoston ulkopuolellaon silti noin 4 miljoonaa saksalaista. Pienpuh-distamoiden puhdistusteho on jatkuvasti kasvanutkalvotekniikan ja muun uuden kehitystyön ansiosta.Tänä vuonna messuilla uutta oli “tutkimus jakoulutusalue”. Se oli varattu yliopistoille sekätutkimuslaitoksille, joiden edustajat voivat esitelläprojektejaan messuyleisölle. Mukana oli 30 toimijaayhdeksästä maasta, Suomesta mm. VTT prosessit-yksikkö ja Päijät-Hämeen ympäristöklusteri.IFAT-messut olivat kaikin puolin värikäs ja kansainvälinenympäristöalan tapahtuma. Messujen jälkeenjokainen on taatusti monta hienoa kokemustarikkaampi. Anders Öströmyhdistyksen sihteeriVuoden päätapahtuma onlokakuussa VantaallaPerinteinen Kuntien Putkimestareiden syksyinenpäätapahtuma on tänä vuonna 8.–10. lokakuutaVantaalla Sokos Hotelli Vantaassa. Tuhdin alaammekoskevan koulutuspaketin lisäksi alan laitetoimittajatesittelevät tuotteitaan näyttelytiloissa. Heilleon myös varattu tietty aikamäärä luentojen lomaan,jolloin laitetoimittajilla on mahdollisuus lyhyestituoda esiin viimeisimmät kehitysversiot tuotteistaantai muista alaa koskevista asioista.Syksyn tapahtuman ohjelmaan kuuluu luonnollisestisääntöjen määräämä koko jäsenistöä koskevasyyskokous torstaina 9.10. Kokouksessa valitaanerovuoroisten hallituksen jäsenten tilalle uudetedustajat sekä myös yhdistyksen puheenjohtajavuodelle 2009. Torstai huipentuu ”Veljesiltaan”,jolloin ruokaillaan yhdessä, seurustellaan, luodaankontakteja ja jaetaan ansioituneille jäsenille viirejä.Tervetuloa mukaan kaikki uudet ja vanhat jäsenetyhdistyksemme vuosittaiseen päätapahtumaan! Reijo Rosengrényhdistyksen puheenjohtajaKuntien Putkimestarit Kuntien Putkimestarit ry (KPM)on perustettu 1975 suomalaistenvesihuoltolaitosten vesi- javiemäriverkostojen suunnittelu-,rakentamis-, rakennuttamis-,ylläpito- ja hankintatoiminnoistavastaavien henkilöiden yhteistoiminnanja ammattitaidonkehittämiseksi. Tarkoitustatoteutetaan tutkimalla uusiatyömenetelmiä, tiedottamallaniistä jäsenistölle, järjestämälläalan kursseja ja työnäytöksiäsekä muita ammattitaitoalisääviä tilaisuuksia ja tapahtumia.Varsinaisia jäseniä on noin300, ja he ovat kunnallisissa jaosakeyhtiömuotoisissa vesihuoltolaitoksissatai vesiosuuskunnissatyöskentelevät työnjohtajat,teknikot, rakennusmestarit,insinöörit sekä hankintojatekevät henkilöt. Kannattajajäsenistökoostuu alan laitetoimittajayrityksistä,joita on noin80. Jäsenmaksu on 30 euroa.Yhteystiedot:Puheenjohtaja Reijo Rosengrén,s-posti: reijo.rosengren@turku.fipuh. 050 522 7371Sihteeri, s-posti:anders.ostrom@turku.fiInternet: www.kuntienputkimestarit.fiKuntien putkimestarienkoulutus- ja neuvottelupäivätVantaalla 8.–10.10.2008OHJELMAKeskiviikko 8.10.2008• Tutustuminen Helsingin Pitkäkoskenvedenpuhdistuslaitokseen, jossaselvitellään mm. jokilaakson vedentuotannossahuomioon otettavia toimenpiteitä.• Näyttelyn avajaisetTorstai 9.10.2008• Päivien avaaminen• Vantaan Veden tervehdys• Verkkojärjestelmän mobiilikäyttöVantaalla• Kaasusovellusten käyttö vesi- javiemäriverkostojen ennakoivassaylläpidossa• Case Nokia – lähes vuosi on kulunuttapahtumasta. Mitä opittiin, mihintoimenpiteisiin vesilaitokset ovatryhtyneet tapahtuman johdosta• Opetushallinnon näkemyksiä alankoulutustarpeesta• Bentleyn verkostonmallinnusohjelmat• Laitetoimittajien puheenvuorot• Yhdistyksen syyskokous• Näyttelyyn tutustumistaluentojen ohessaPerjantai 10.10.2008• Kriisitiedottaminen Helsingin Vedessä• Paneelikeskustelu kriisi- yms. tiedottamisestavesilaitoksilla, alustajina mm.Vantaan Vesi, Espoon Vesi, Tampereenvesi ja Turun vesilaitos.• Päivien päätössanatHotellivarauksetItse tapahtuma on jäsenistölle maksuton.Matka- ja hotellikuluista luonnollisestijokainen osallistuja huolehtii itse.Sokos Hotelli Vantaasta on varattuhuonekiintiö yhdistyksemme nimellä jamajoittuvien tulee varata huoneensaitse. Varaukset tehdään Sokos HotelsMyyntipalveluun, puh. 020 1234 600,faksi 020 1234 646 tai sähköpostitsesokos.hotels@sok.fi.Varaukset pitää tehdä 22.8.2008 mennessä,jonka jälkeen hotelli vapauttaakiintiöstä vielä varaamattomat huoneethotellin omaan myyntiin.Varausta tehdessä tulee mainitakiintiön nimi PUTKIMESTARIT (BPUT).IlmoittautumisetIlmoittautumiset osallistumisesta koulutus-ja neuvottelupäiville tulee tehdäyhdistyksen sihteerille sähköpostillaanders.ostrom@turku.fi tai puhelimitse044 907 2327.Kuntatekniikka 4/200841

VESIHUOLTOAsukkaiden viesti kallion sisäänsuunniteltua jätevedenpuhdistamoavastaan.Alakuvassa Suomenojan puhdistamo,jonka kattaminen onyksi kuudesta vaihtoehdosta.Mittavat konsulttiselvityksetkin käynnissäESPOON JÄTEVEDELLEetsitään parasta puhdistuspaikkaayhdessä asukkaiden kanssaValmistelijat ja päättäjät ovattutustuneet sijoitusvaihtoehtojenmaastoon ja puhdistamoratkaisuihinmuualla. Lautakunnanjäseniä maastossakartan äärellä täsmentämässäkäsityksiään asiantuntijoidenopastuksella.Espoon jäteveden puhdistamohankkeessaetsitäänparasta ratkaisuakuudesta vaihtoehdostayhdessä asukkaidenkanssa. Lisäksi käynnissäon lukuisia mittaviakonsulttiselvityksiä.Päätös sijoituspaikastatulisi tehdä tämän vuodenlopulla. Osmo Seppälätoimitusjohtaja, Espoon Vesi Jukka Yli-Kuivilapuhdistamohankkeen projektipäällikkö,Espoon Vesi■■ Espoon Suomenojan nykyisenjätevedenpuhdistamon kapasiteettija puhdistusteho ovatkäymässä riittämättömiksi jatkuvastikasvavien jätevesimäärienja kuormituksen takia. Espoonjätevesien käsittelyn kehittämissuunnitelmassa2005–06tarkasteltiin mahdollisia tulevaisuudenratkaisuja. Ensisijaiseksivaihtoehdoksi todettiin kokonaanuuden, kalliotiloihin sijoitettavanpuhdistamon toteuttaminen2017 mennessä.Kalliopuhdistamon hankesuunnitelmalaadittiin 2006–07,jonka jälkeen aloitettiin ympäristövaikutustenarviointimenettely.Uuden puhdistamon vaihtoehtoisillasijoituspaikoilla on noussutvoimakkaita asukasliikkeitä vastustamaanpuhdistamohanketta.Espoon Vesi otti haasteeksi parhaanpuhdistamoratkaisun löytämisenyhteistyössä asukkaiden,virkamiesten, konsulttien ja luottamushenkilöidenkanssa.42 Kuntatekniikka 4/2008

Suomenojalle mekaaninenpuhdistamo 1969Jätevedenpuhdistus Espoossahoidettiin vielä 1950-luvulla hajautetustiuseassa pienehkössä jätevedenpuhdistamossa.1960-luvullajätevedenpuhdistus päätettiinkuitenkin keskittää Suomenojalle,jonne valmistui 1969 mekaaninenjätevedenpuhdistamo.Espoon jätevesien ohella Suomenojanpuhdistamolla on käsitelty1970-luvulta lähtien Kauniaistenja Länsi-Vantaan jätevesiä(sopimukset vuodelta 1966) ja1980-luvulta lähtien Kirkkonummenjätevesiä (sopimus Veikkolanjätevesistä vuodelta 1988 jakoko Kirkkonummen jätevesistävuodelta 2000).Suomenojan mekaaninen jätevedenpuhdistamokehitettiin kemialliseksipuhdistamoksi vuonna1975. Vuonna 1980 otettiinkäyttöön biologinen puhdistusprosessi.Viimeisin iso prosessimuutosoli vuonna 1997 toteutettutypenpoisto. Suomenojan puhdistamoaon siten vuosien saatossauudistettu ja laajennettu moneenotteeseen.Nykyinen puhdistamo on kymmenlinjaisenasekä iältään että tekniikaltaankerrostuneena varsinhaasteellinen laitos käytön ja kunnossapidonnäkökulmasta. Tästähuolimatta Suomenojan puhdistamollasaavutetaan nykyiset melkotiukat puhdistusvaatimukset hämmästyttävänhyvin.Suunnittelu alkuun 2006Tarve ratkaista jätevedenpuhdistuksentulevaisuus nousi Espoossaesille Suomenojan jätevedenpuhdistamonuuden ympäristölupahakemuksentullessaajankohtaiseksi 2006 lopussa. EspoonVesi teetti ennen luvan anomistaEspoon ja sen lähiympäristönjätevedenpuhdistuksen kehittämissuunnitelman,joka valmistuitoukokuussa 2006.Kehittämissuunnitelmassa todettiin,että jo pitkään jatkuneestakuormituksen kasvusta johtuenoli Suomenojalla saavutettuusean kuormitustekijän osaltayläraja. Suunnitelmassa esitettiinkaksi perusvaihtoehtoa:Suomenojalla sijaitsevan nykyisenpuhdistamon kehittäminenja laajentaminen tai Suomenojanläheisyydessä sijaitsevaan kalliotilaanrakennettava uusi jätevedenpuhdistamo.Jätevedenpuhdistuksen kehittämissuunnitelmanperusteellalautakunnassa ja kaupunginhallituksessapäätettiin syksyllä 2006jatkaa hankkeen suunnittelua uudenkallioon sijoitettavan puhdistamonpohjalta. Kesällä 2007 valmistuikalliopuhdistamon hankesuunnitelma.Hankesuunnitelmassatarkennettiin neljän parhaaksiarvioidun kalliovaihtoehdonlähtötietoja, puhdistamoratkaisunesisuunnitelmia ja arvioitiinniiden vaikutuksia alustavasti.Hankesuunnitelman jälkeenoli määrä käynnistää ympäristövaikutustenarviointimenettely(YVA). Syksyllä 2007 YVA-menettelyynvalittiin Sammalvuoren,Eestinkallion ja Mossasvedjebergeninkalliovaihtoehdot ja lisäksins. 0+ vaihtoehtona Suomenojannykyisen puhdistamon laajentaminenja saneeraaminen.AsukasliikkeetvoimistuivatKun varsinaista YVA-menettelyäoltiin käynnistämässä ja sen pohjustukseksipidettiin ensimmäinenyleisötilaisuus, asukkaidenvastustuksen voimakkuus yllätti.Asukastilaisuutta 6.9.2007 vartenoli varattu 250-paikkainen koulunauditorio, johon kaikki halukkaateivät mahtuneet sisään.Jo ulko-ovella oli banderollejavastassa, ja välihuudot häiritsivätalustajien esityksiä.Koska hankesuunnitelmassaoli tarkennettu suunnitteluavain kalliovaihtoehdoista, joistatietoa oli vähemmän kuin nykyisestäpuhdistamoalueesta, ei lakisääteisenYVA:n 0-vaihtoehdon“aitouteen” uskottu, vaan luopumistanykyisen puhdistamoalueenkehittämisestä pidettiin jovalmiiksi päätettynä.Alustavassa vertailussa Sammalvuorioli vaikuttanut lupaavimmaltaja toisaalta Sammal-Käytämme laadukkaitatuotteitaKuntatekniikka 4/200843

VESIHUOLTOvuoren ympäristön asukkailla olijo pitkä kokemus lähivirkistysalueensapuolustamisesta. Siksi ei ollutkaanyllättävää, että juuri Sammalvuortapuolustavat äänet nousivatvoimakkaimmin esiin.Asukkaat olivat huolestuneitamm. lähivirkistysalueidensa häviämisestä,puhdistamon rakennusaikaisistaliikenne- ja meluvaikutuksistaja asuntojensa arvonalenemisesta. Puhdistamoonkohdistui myös runsaasti pelkojaja ennakkoluuloja, jotka osaltaanjohtuivat riittämättömästätiedosta puhdistamon vaikutuksistaja tekniikasta.Puhdistamohankkeella on omat internet-sivutosoitteessa www.kalliopuhdistamo.fi.VuorovaikutusprojektikäyntiinAsukasliikkeiden voimistuessaEspoon Vesi päätti jo ennenYVA-menettelyn alkamista käynnistääerillisen vuorovaikutusprojektinlisäämään YVA:n normaalejavaikuttamiskanavia. Vuorovaikutusprojektintarkoituksenaon kuulla espoolaisten ajatuksiaja mielipiteitä puhdistamon sijoituspaikasta,sen valintaperusteistasekä asukkaiden kokemistahuolista puhdistamoa koskien.Projektin tarkoituksena on tarjotaEspoon asukkaille, asukasyhdistyksilleja muille sidosryhmillemahdollisuus vaikuttamiseen jamielipiteiden vaihtoon. Projektiauttoi ympäristövaikutusten arviointiohjelmanlaadintaa.Vuorovaikutusprojekti koostuukäytännössä lukuisista asukastyöpajoista,yleisötilaisuuksistaja hankkeen omista internet-sivuista.EspoonVeden yhdessävuorovaikutusprojektinkonsultin (SI-TO Oy) kanssajärjestämättyöpajat olivatavoimia kaikilleespoolaisille,yhdistyksille japäättäjille.Työpajat toimivatajatustenvaihdon foorumina,ja niissä espoolaisilla olimahdollisuus aidosti saada äänensäkuuluville puhdistamonmahdollisista sijoituspaikoista.Tutkittavia vaihtoehtoja oli joulukuunasukastyöpajojen jälkeenyhteensä 23. Niiden soveltuvuusannettiin teknisten konsulttien(Pöyry Environment Oyja FCG Planeko Oy) arvioitaviksi.Joulukuussa 2007 ja tammikuussa2008 järjestettyihin yhteensäkahdeksaan työpajaan osallistui83 henkilöä.YVA:aan kaksivaihtoehtoa lisääYmpäristövaikutusten arviointimenettelykäynnistyi alkuvuodesta2008. Konsulttina on SI-TO Oy. Vuorovaikutusprojektinansiosta YVA-menettelyyn otettiinmukaan vielä kaksi aiempaakauempana Suomenojasta olevaakalliopuhdistamon sijoitusvaihtoehtoa(Blominmäki ja Harmaakallio).Ympäristövaikutusten arviointiohjelmatoimitettiin yhteysviranomaisenatoimivalle Uudenmaanympäristökeskukselletammikuun 2008 lopussa.Arviointiohjelma oli nähtävillähelmi-huhtikuussa 2008, jona aikanasiitä annettiin lukuisia virallisialausuntoja ja niiden lisäksi noin600 kirjallista mielipidettä. Aiemminoli Espoon päättäjille toimitettujo tuhansien asukkaiden allekirjoittamiaeri sijoitusvaihtoehtojavastustavia adresseja.LisätutkimuksiaYmpäristövaikutusten arviointiohjelmassamukana olevista kuu-44 Kuntatekniikka 4/2008

Säästä jopa 50 %käyttökustannuksissauudella patentoidullapumppaamotekniikalla.Wilo-EMUPORT.1 Tuuletus 2 Sulkukuula 3 Erotteluläpät 4 Sisääntulo 5 Jakelusäiliö6 Poistoputki 7 Kokoomasäiliö 8 Kiinteän aineen erottelusäiliöWilo- EMUPORTTutustu Wilon uuteen pumppaamoratkaisuun,joka säästää jopa 50 % käyttökustannuksissa.Se on helppohoitoinen ja tukkeutumaton.Patentoidulla EMUPORT-ratkaisulla10 vuoden takuu.WILO Finland Oy,puh. 0207401540www.wilo.fidesta vaihtoehdosta on talven jakevään 2008 aikana tehty lisätutkimuksiaja YVA-menettelyätukevaa esisuunnittelua useaneri konsulttitoimiston toimesta.FCG Planeko Oy ja KalliosuunnitteluOy tuottavat teknistätietoa, jalostavat esisuunnitelmiakalliovaihtoehdoista jajäteveden siirtotunneleista sekäarvioivat kustannuksia.Pöyry Environment Oysuunnittelee vastaavasti Suomenojankatettua maanpäällistäpuhdistamoa ja laatii prosessivertailunparhaan vesi- jalieteprosessin varmistamiseksi.Prosessivertailussa on tukenalaaja ohjausryhmä. Teknillisenkorkeakoulun vesihuoltotekniikanlaboratorio selvittääkirjallisuustietoja Pöyrynprosessivertailun katvealueista,millä varmistetaan prosessivalinnantarkoituksenmukaisuus.SITO Oy:n alikonsulttinaEnviro Oy täydentää luontoselvityksetriittävän kattaviksija SITO Oy selvittää meluvaikutuksetmallilaskennoin.Ilmatieteen laitos laskee leviämismallinpuhdistamon hajuilleHelsingin Veden Viikinmäenpuhdistamolta mitattujahajupäästöarvoja soveltaen. Sijoitusvaihtoehtojenkalliotutkimustenteettämisessä ja asiantuntija-avussaEspoon kaupungingeotekniikkayksiköllä onollut keskeinen rooli.YVA-selostus valmistuuheinäkuun alkuunTähän kevääseen ajoittuvatmyös kaksi muuta selvitystä,jotka olisi tarpeen tehdä puhdistamoprojektistariippumatta:pääosa 1974 rakennetustaSuomenojan purkutunnelistaon tutkittu robottikuvauksinja Gåsgrundin eteläpuolinenosuus tutkitaan, kun säät sallivat.Yhden puhdistamon sijoitusvaihtoehdonläheisyydessäolevan Brinkinmäen I-luokanpohjavesialueen todellistamuodostumisaluetta tutkitaankoepumppauksin.Näin monen mittavan konsulttiselvityksenrinnakkainentyöstäminen ei ole halpaa eikähelppoa. Ilman täyspäiväistäprojektipäällikköä se ei olisimahdollista ja vaatii muultakinEspoon Veden ja kaupunginhenkilöstöltä venymistä –puhumattakaan hankkeeseensidotuista konsulteista.Ympäristövaikutusten arviointiselostuksenon määrä valmistuaheinäkuun 2008 alkuunmennessä. Sen jälkeen selostuksestajärjestetään vastaava nähtävilläoloja kuuleminen kuinarviointiohjelmastakin. Ympäristövaikutustenarviointimenettelynpitäisi siten olla valmis loka-marraskuussa2008.Puhdistamopäätöksetloppuvuodesta 2008Jätevedenpuhdistamon sijoituspaikkavoidaan päättää vastaYVA-menettelyn jälkeen jakaavoitus käynnistää vasta sijoituspaikkapäätöksenjälkeen.Kaavan saaminen lainvoimaiseksivienee kolmisen vuotta jarakentaminen sen jälkeen minimissäänviisi vuotta.Suomenojan nykyinen puhdistamoon palvelualueen asukasmääränvoimakkaan kasvunja tiukentuvien lupaehtojenmyötä jäämässä auttamattariittämättömäksi kymmenenvuoden kuluessa. Vantaan,Kirkkonummen ja Kauniaistenkanssa voimassa olevista jätevedenkäsittelyä koskevista sopimuksistaEspoo ei pääse irtautumaankuin kymmenien miljoonieneurojen ylimääräisilläinvestoinneilla.Yhtä turhia ja tarpeettomiaolisivat vähintään parinkymmenenmiljoonan uusinvestoinnitnykyiselle puhdistamolle,jos niiden käyttöikäuuden puhdistamon rakentamisenmyötä jäisi muutamaanvuoteen. Päätökset puhdistamontoteuttamisesta ja sijoituspaikastaonkin tarpeen tehdä jovuoden 2008 lopulla. ■46 Kuntatekniikka 4/2008

VESIHUOLTOKiinteistön omistajille tiedotetaan vastuurajoistaHELSINGIN VESIkannustaa tonttijohtojensaneeraukseenHelsingissä on valtava määrä katujen alla jatonteilla kulkevia tonttivesijohtoja ja -viemäreitä.Näiden tonttijohtojen kunnosta on harvoinriittävää tietoa, mutta usein ennen 1970-lukuarakennetut tonttijohdot ovat tulleet tiensä päähän.Helsingin Vesi pyrkiikin toimillaan lisäämääntonttijohtoihin liittyvää tietoisuuttasekä parantamaan huonokuntoistentonttijohtojen tilaa. Kirsi Värekehitysinsinööri, Helsingin Vesi■■ Helsingin Vesi tekee oman vesihuoltoverkostonsasaneeraustavuosittain useita kymmeniä kilometrejä.Tavoitteena on saada verkostonsaneerauksen yhteyteenmyös tonttijohtojen saneeraus,jolloin koko vesihuoltoverkostostasaataisiin toiminnallisesti hyväkokonaisuus.Verkoston ja etenkin tonttijohtojensaneerauksella on vaikutustamyös muuhun vesihuoltolaitoksentoimintaan. Vedenpuhdistamontarvitsee käsitellä ja pumpata verkostoonvähemmän vettä ja jätevedenpuhdistamontarvitsee vastaavastikäsitellä vähemmän vettä, kunverkosto saadaan mahdollisimmantiiviiksi. Koko vesihuoltolaitoksentoimintavarmuus paranee.Tonttivesijohdolla tarkoitetaankiinteistön ja yleisen vesijohdonvälistä putkea, jolla johdetaan talousvettäkiinteistölle. Tonttijäte-Tonttivesijohtoaei uusitaTonttiventtiilejäei kaivetaTonttiviemärinliitoskohtiaei kaivetaJV/SVMUOTOPUTKI-SUJUTUSVJ SEMENTTI-LAASTI-VUORAUSJV/SVSUKKA-SUJUTUSVERKOSTONSANEERAUSVJ/JV/SVKAIVUVJPITKÄ-SUJUTUSVJPAKKO-SUJUTUSTonttijohtoventtiilitjaliitoskohdatkaivetaanTonttivesijohtouusitaanTonttijohdotuusitaanTonttijohtoventtiilitkaivetaanTonttivesijohtojäähuomioimattaTonttihulevesiviemäriäei voida lisätäTonttihulevesiviemärilisätääntai uusitaanTonttijätevesiviemäriuusitaanHelsingin Veden osuusKiinteistön osuusHelsingin Veden osuus tonttijohdoistaHelsingin Vesi ei suositteleHelsingin Vesi pyrkii vauhdittamaan tonttijohtojen saneerausta mm. lisäämällä kiinteistön omistajien tietoisuutta tonttijohtoihinliittyvistä vastuista.Kuntatekniikka 4/200847

“Sekä tonttivesijohto ettätonttiviemärit pitäisi uusiakerralla kuntoon.”OurexTurvallista laatua.Tunnetusti.• Myös Atex-hyväksyttynä• xxxxpuh. 03 212 8000www.ourex.fivesiviemäri on vastaavasti kiinteistönja yleisen viemärin välinenjätevesien poisjohtamiseentarkoitettu putki. Tonttihulevesiviemärilläpuolestaan johdetaantontilta kertyneet sadevedetja perustusten kuivatusvedethulevesiviemäriin.Tonttijohdot kiinteistöjenomaisuuttaVesihuoltolain sekä vesihuollonyleisten toimitusehtojen perusteellatonttijohdot kuuluvat kiinteistöjenomistukseen. Kiinteistöjentulee näin ollen huolehtiatonttijohtojen kunnosta sekämahdollisista korjauksista.Tonttijohtojen uusiminen onyleensä lähtöisin kiinteistön tarpeestauusia vanhat putket jokoputkiremontin yhteydessä taitoiminnallisten ongelmien seurauksena.Tonttivesijohdoissaesiintyvät vuodot johtuvatyleensä putken iästä tai materiaalinhuonolaatuisuudesta. Myösraskas kuormitus voi aiheuttaavuotoja. Tonttiviemäreiden osaltaongelmia aiheuttavat useimmitenpuiden juuret, jotka tunkeutuvatviemäriin ja voivat aiheuttaatukoksia tai jopa viemärinsortumisen.Hulevesistäkin riesaaVanhoilla pientalovaltaisilla alueillakiinteistöjen hulevedet aiheuttavatusein ongelmia, etenkinrunsassateisina aikoina. Kiinteistöjenhulevedet on usein johdettu– lain vastaisesti– kiinteistönjätevesiviemäriin ja sitä kauttayleiseen jätevesiviemäriin. Tulvienja runsaiden sateiden aikanajätevesiviemäreissä virtaavanveden määrä moninkertaistuu javoi pahimmassa tapauksessa tulviakiinteistöihin.Helsingissä ei juurikaivetaTonttijohtojen saneerauksen yhdistäminenyleisen verkoston sa-neeraukseen ei ole ongelmatonta.Verkoston saneeraus kohdistuuusein vain yhteen johtolajiin– vesijohtoon tai viemäriin– kerrallaan, ja valtaosa siitä tapahtuuHelsingissä kaivamattominmenetelmin.Kaivamattomilla menetelmillävoidaan osittain saneeratamyös tonttijohtoja, muttaesimerkiksi tonttivesijohdonsaneeraus vaatii aina vähintääntonttijohtoventtiilin esiin kaivamista.Tonttijohtojen saneeraustulisi kuitenkin toteuttaasiten, että sekä tonttivesijohtoettä tonttiviemärit uusittaisiinkerralla kuntoon.Uusiä menetelmiäHelsingin Veden osalta ongelmaanon puututtu laajentamallakäytettävien saneerausmenetelmienvalikoimaa paremmintonttijohdoille soveltuvaksi.Uudet menetelmät, vesijohdonpakkosujutus ja pitkäsujutussekä kaupungin eri virastojenyhteistyönä tekemät kaivuhankkeetovat tuoneet tonttijohtojensaneerauksen entistäparemmin toteutettavaksi.Helsingin Veden tavoitteenaon saada kaikki huonokuntoisettonttijohdot saneerattuajoko erikseen tai verkoston saneerauksenyhteydessä. Näihintavoitteisiin pyritään sekä kiinteistönomistajien yleisen tietoisuudenlisäämisellä tonttijohtoihinliittyvistä vastuista ettätäsmätiedottamisella yleisenverkoston saneerauksen yhteydessä.Myös muiden kannustimienkäyttöä tonttijohtosaneerauksessaedistetään. ■Artikkeli perustuu kirjoittajan diplomityöhön,joka käsittelee HelsinginVeden mahdollisuuksia vaikuttaakiinteistöjen tonttijohtojen saneeraukseen.Diplomityö valmistui maaliskuussa.48 Kuntatekniikka 4/2008

Naapurikateuttalen kyllä niin rumassa”O 1930 perustetussa Helsinginkokoisessa öljykaupungissa,että taju lähtee. Kaikki taloton jaettu numeroituihin kortteleihin,jotka ovat valtavia. Yhden talonkatolla on ruostunut valomainos’TERVEHDIMME KANSOJENIKUISTA YSTÄVYYTTÄ’. Valomainoksenlamput on varastettu.”Sain oheisen tekstiviestin Venäjällämatkustavalta ystävältänijoitakin viikkoja sitten. Samaanaikaan toisaalla olin itse juuri laskeutunuttäysin päinvastaiseentunnelmaan: ensimmäistä kertaaelämässäni olin saavuttanut läntisennaapurimaamme lentoteitse.Arlandan kentällä minut vastaanottivatlukuisat – useamman kuinyhden – kissan kokoiset plakaatit,joissa oli kuvattu ulkomailla astitunnettua ruotsalaista kermaa.Taiteilijoita, urheilijoita, kirjailijoita,näyttelijöitä ja tietenkin myösitse kuningas, ja kaikki toivottivatminut tervetulleeksi kotikaupunkiinsa.Olin matkalla Uppsalaan, PekkaTöpöhännän kotikaupunkiin,jonne pääsi lentokentältä suoraanUpptåget-junalla – kuinkas muuten.Matkani toimi kuin junanvessa, joka kieltämättä oli juuri semielleyhtymä, jonka Upptåget-sanaminussa herätti. Lentokentäntunnelma oli kiireettömän tehokas.Hyvästä opastuksesta huolimattavarmistin oikean reitin henkilökunnanedustajalta – englanniksisillä tekosyyllä, että lentokentälläsaa vielä puhua englantia.Sain ystävällisen ja asiallisen,erinomaisella englannin kielelläkerrotun vastauksen.● ● ●Kahdenkymmenen minuutinjunamatkalla oli aikaa katsellaulos ikkunasta ja pohtia asioita.Kevätkin oli Ruotsissa pidemmälläkuin Suomessa. Mieltäni askarruttikinkysymys: miksi Ruotsissatuntuu kaikki olevan ihan vähänparemmin kuin Suomessa? Ruotsissaihmiset pukeutuvat hiemantyylikkäämmin kuin Suomessa. Lisäksiruotsalaiset vaikuttavat vähänystävällisemmiltä ja myönteisemmiltäkuin suomalaiset. Ruotsissatunnelma on yleisesti ottaenaavistuksen rennompi ja suvaitsevaisempikuin Suomessa.Suomen juhlapyhät ja -päivätovat ankeita ja liittyvät usein uskontoontai kuolemaan, kutenvainajien muistopäivä tai vainojenuhrien muistopäivä. Suomen kansallispäiväkinon virallinen ja surullisuuttahenkivä pönötysjuhla,kun taas Ruotsissa iloinen tapahtuma.Toki ajankohtakin on erilainen.Joulukuun alun säätilaltaanankeaa Suomea ei voi verrata kesäkuiseenRuotsiin.Sää ei silti selitä kaikkea. Ruotsissavietetään kanelipullapäivää(!) lokakuussa (!!!), joka on Ruotsissakinlähes yhtä pimeä kuukausikuin Suomessa. Kanelipullapäivänvietosta huolimatta länsinaapurissammeosataan myös rokata.Ja ruotsalaiset metallibänditkinovat kuulemma aidompia kuinkotimaiset vastineet.● ● ●Myös ammatilliselta kannaltaRuotsista voi ottaa mallia monellaosa-alueella – ja siihen tokipyritäänkin. Ruotsin matkailuteollisuudellaolisi syytä palkitaTukholman ruuhkamaksut vuosikymmenenturisminedistämistoimenpiteenä.Matkailu SuomestaRuotsiin on nimittäin varmasti lisääntynytviimeisten vuosien aikana,kun Suomen liikenneinsinööritovat tutustuneet kilvan Tukholmanruuhkamaksujärjestelmään.Ruuhkamaksut eivät tosin oleainoa liikennenäkökulmasta edistyksellinenteko Ruotsissa. Vuonna2007 pelkästään Tukholman kaupunkisijoitti julkisten tilojen esteettömyydenparantamishankkeisiinnoin kaksi miljoonaa euroa.Ja jottei kadehdinta päättyisitähän, on todettava, että länsinaapurimmeyksityishenkilöidenkinliikkumistavat ovat lähesesimerkillisiä ja suomalaisia kestävämmälläpohjalla. Ainakin helsinkiläistäRuotsissa hämmentävätkohteliaat autoilijat, jotka antavattietä suojatiellä lähes poikkeuksetta.Ruotsalaiset myös pyöräilevätsuomalaisia enemmän: kunSuomessa pyöräilyn osuus kulkumuotojakaumastaon noin 11,5prosenttia, Ruotsissa pyörällä hoidetaanviidennestä lähenteleväosuus kaikista matkoista: yli 17prosenttia.● ● ●Hyviä syitä Ruotsin ”paremmuuteen”on toki olemassa. Yksiniistä on varmaankin sota tailähinnä sen puute. Ruotsi on viimeksiollut sodassa 1800-luvunalkupuolella – mitä on toki edesauttanutloistava itäinen puskurivaltio– Suomi vasta kuutisenkymmentävuotta sitten. Sota masentaauseat sukupolvet eteenpäin.Lisäksi sota tulee kalliiksi, etenkinjos sattuu olemaan häviäjien puolellaja sotakorvausvelvollinen.Vaan onhan meillä Suomessakinjotain, mitä ruotsalaisilta uupuu.On sisu ja perkele, Muumipeikkoja naispresidentti. Ja kaksivuotta sitten Carolalla lattian Euroviisuissamopannut Lordi.Me emme myöskään työnnä perunamuusiahotdogiin. Ja jos vaikkamuusillinen hotdog alkaa äkistihoukuttaa, on Skandinavian pääkaupungiksijulistautunut Tukholmavain 45 minuutin lentomatkanpäässä, valmiina toivottamaanlämpimästi tervetulleeksi myöskateelliset naapurivaltion edustajat. Mette Granbergon 31-vuotias liikennetekniikanDI, jokatoimii projektipäällikkönäWSP Finland Oy:ssä.Kuntatekniikka 4/200849

Aurinkoenergiaa hyödynnetään, tulviin varaudutaan,WOKING on brittikuntienLontoon kupeessa sijaitseva90 000 asukkaan Woking lähtijo vuosia sitten laajalla rintamallaliikkeelle ilmastonmuutoksenhillinnän ja myöhemminmyös sopeutumisen tielle.Asukkaiden arkeen muutoksiaovat tuoneet muun muassa paikallinenenergiantuotanto,aurinkoenergian hyödyntäminenja liikennepolitiikan uudetratkaisut yksityisautoilunvähentämiseksi.TEKSTIT Paavo TaipaleKAUPUNGIN YHTIÖ ILMASTOTYÖSSÄ■■ – Avainkysymys ilmastotyön etenemisessäon ylimmän poliittisen johdon sitoutuminen,toimitusjohtaja John ThorpThameswey-yhtiöstä sanoo.Wokingissa laadittiin strategia ilmastonmuutoshaasteeseenvastaamiseksi vuonna2002. Sen keskeisiä osia ovat hiilidioksidipäästöjenvähentäminen, sopeutuminen ilmastonmuutokseensekä kestävän kehityksenedistäminen. Keinoina strategian tavoitteidensaavuttamisessa Wokingissa ovatmaankäyttö ja rakentamisen ohjaus, energiahuolto,jätehuolto, kuljetuspalvelut, hankinnat,koulutus ja valistus sekä luonnonympäristönhoito.Wokingin ilmastostrategiaa päivitettiinkuluneena keväänä. Mukaan otettiin kolmeuutta näkökulmaa: vesi, paikallisyhteisö jaliike-elämä. Strategiaan kirjattiin kunnianhimoisethiilidioksidipäästöjen vähennystavoitteet:60 % vuoteen 2050 mennessä ja80 % vuoteen 2100 mennessä.Asukkaat mukaanvalmisteluunAsukkaiden osallistamisessa Wokingissa onkäytetty ”focus group” -toimintatapaa, jossaalueen asukkaat muodostavat teemaryhmiäesimerkiksi energiakysymysten tai tulviin varautumisenpohtimiseksi. Kaupunki on myöskäynnistänyt asukkaille maksuttoman energiapalvelujenneuvontakeskuksen.Kymmenen viime vuoden aikana kaupungissaon myönnetty energia-avustuksiayhteensä 5 000 kiinteistölle. ThamesweyEnergy Ltd. myy lämmön ja sähkön yhteistuotantolaitoksissatuotetun energian kaupunkilaisillekilpailukykyiseen hintaan, koskayhtiö ei tavoittele voittoa. Kiinteistökohtaisissaenergiajärjestelmissä suositaan puo-Aurinkoenergiaa suositaanWokingissa kiinteistökohtaisenaenergiaratkaisuna.Wokingissa toimitilojen varautumistahelleaaltoihin parannetaan rakentamallavarjostavia säleikköjä. Thameswey Ltd. on pieniWokingin kaupunginkokonaan omistamayhtiö, joka perustettiinvuonna 1999 hoitamaanerityisesti kaupunginenergiapalveluita paikallisistalähtökohdista jauusiutuviin energialähteisiintukeutuen. Se toteuttaatytäryhtiöidensä kanssailmastonmuutoksen hillintäänja sopeutumiseentähtääviä toimenpiteitäWokingin kaupungin jasen asukkaiden ja yritystentarpeisiin.Keskeisinä tavoitteinaon energiatehokkuudenparantaminen kaupunginkiinteistöissä. Thamesweyntytäryhtiö toimii Britannianainoana paikallishallinnonomistamanaESCO-yrityksenä ja toinentytäryhtiö on perustettuläheiseen Milton Keynesinkaupunkiin paikallistaenergiantuotantoa varten.Energian tuotantoa jajakelua harjoitetaan vainpaikallisesti, jolloin kantaverkkoaei tarvita ja kustannuksetalenevat. Polttoaineenatullaan lähitulevaisuudessakäyttämäänjätteenkäsittelystä saatavaabiokaasua nykyisenmaakaasun sijasta.Tulvavesien pidätysaltaita tarvitaanaiempaa enemmän.Kuvat Thameswey Ltd.50 Kuntatekniikka 4/2008

YMPÄRISTÖyksityisautoilua vähennetään...kärkeä ilmastotyössälestaan aurinkoenergiaa.Thorpin mukaan eri-ikäisten ja eri etnisiinryhmiin kuuluvien suhtautumisessa ilmastonmuutoksenhillintään on selviä eroja. Yleisestiottaen vanhempien ikäluokkien edustajatovat kriittisempiä. Etninen tausta vaikuttaamyös selvästi ilmastotyöhön. Esimerkiksiasukkaiden halukkuus toimia yhteistyössäkaupungin organisaation kanssa vaihtelee.– Oma taustayhteisö koetaan luontevammaksiyhteistyötahoksi kuin kaupungin asiantuntijaorganisaatio,Thorp sanoo.Paavo Taipale– Tartu valtuutettuasi hihasta ja kerro selvästi,että haluat ilmastoasioille lisää painoarvoakunnan päätöksenteossa. Poliitikothaluavat yleensä tulla valituksi uudelleen,joten viesti voi hyvinkin mennä perille, toimitusjohtajaJohn Thorp opastaa.Suunnittelijat ovatkeskeisessä roolissaKaavoittajilla ja rakennussuunnittelijoilla onJohn Thorpin mukaan keskeinen rooli ilmastonmuutoksenhillinnässä. Erityiseksi haasteeksimuodostuvat vanhat rakennukset janiiden käyttö, koska rakennuskanta uusiutuuWokingissa vain noin prosentin vuosivauhdilla.Liikennemäärien kasvun taittaminen vaatiimyös innovatiivisuutta. Wokingissa yksityisautoiluapyritään rajoittamaan yksinkertaisestitekemällä siitä vähemmän houkuttelevaa.Polttomoottorikäyttöisten autojen pysäköintimaksujakeskusta-alueilla on korotettuselvästi, s ja ne on myös aikaporrastettu. Sensijaan sähköautoille pysäköinti on maksutonta,ja niille on tarjolla myös maksuttomia latauspisteitäpysäköintitaloissa.Muutoksiin varautuminenon tärkeääWokingissa on myös pyritty arvioimaan paikallisestisopeutumisen kustannuksia. Thorpinmukaan kaupungissa on laajoja tasankoalueita,joiden eri tavoin toteutettavien tulvasuojaustenarvioidaan tulevan maksamaannoin 60 miljoonaa euroa.John Thorp harmittelee aikoinaan tuhottujaviktoriaanisen ajan lammikkorakenteita,joista olisi nyt hyötyä. Tämäntapaisia tulvanpidätysaltaitatullaan rakentamaan uudelleen.Helleaaltojen varalle puolestaan istutetaanlisää puita, ja rakennusten ikkunoihinvoidaan lisätä säleikköjä varjoisuuden lisäämiseksi.■John Thorp kertoi Wokingin kokemuksista neljännessäkuntien ilmastokonferenssissa, joka järjestettiin Tampereella6.–7.5. Kuntien ilmastokonferenssi on järjestettyaiemmin vuosina 1997, 2000 ja 2005.Ilmastoaktiiveja palkittiin Tampereella Kuntien ilmastokonferenssin yhteydessäTampereella luovutettiin Kuntaliitonmyöntämät kunniakirjat yhdelle kuntien ilmastokampanjakunnalle,määrätietoisestikuntien ilmastotyötä tukeneelle yhteistyökumppanillesekä yksityishenkilölle.Ilmastokampanjakunnista kunniakirjansai Tampereen kaupunki, joka on ollutmukana kuntien ilmastokampanjassa alustaalkaen. Kaupunki on perustanut toisenSuomen paikallisista energiatoimistoista jakäynnistänyt ympäristökeskus Moreenian,josta asukkaat saavat mm. ilmastonmuutokseenliittyvää tietoa.Palkitsemisperusteena tuotiin esillemyös kaupungin ja seudullisen jäteyhtiönperustama Ekokumppanit Oy, jonka tehtävänäon kannustaa kaupungissa toimiviayrityksiä kestävään ympäristöajatteluun.Osana koko Tampereen seutua koskevaaParas-hanketta on käynnistetty myös seu-Tampereen kaupunkiPalkittu Tampereen kaupunki on ollutmukana kuntien ilmastokampanjassaalusta asti.dullisen ilmastostrategian laatiminen.Yhteistyökumppanin kunniakirjan sai tälläkertaa Motiva Oy. Se on koko ilmastokampanjanajan tukenut kuntia energiankäytön tehostamisessasekä energiakatselmusten, energiansäästökäytäntöjenja uusiutuvien energialähteidenkäytön edistämisessä. Motivaon verkottunut maassa toimivienenergiatoimistojen kanssa ja toiminutvahvana ilmastotyön viestijänä.Henkilökohtainen kunniakirjaluovutettiin Helsingin apulaiskaupunginjohtajaHannu Penttilälle.Penttilä on toiminut aloitteellisesti japitkäjänteisesti ilmastokampanjan jasen toimintaperiaatteiden eteenpäinviemisessä. Hän on keskeisesti myötävaikuttanutniin Hämeen maakunnankuin pääkaupunkiseudunkin ilmastostrategianaikaansaamiseen ja työskennellytlisäksi aktiivisesti EU:n Alueiden komiteassailmasto- ja energia-asioiden puolestapuhujanapaikallistason näkökulmasta.Kuntatekniikka 4/200851

YMPÄRISTÖYrityskumppanit kuntien tukenaUUSIA AVAUKSIAHanke hakee vielä muotojaanOlennaista hankkeen käynnistymisessä ei ollutyksityiskohtainen hankesuunnitelma vaanvahva tahto tehdä työtä ilmastonmuutoksenhillitsemiseksi. Työsuunnitelma tarkentuumatkan varrella, ja asiantuntijaverkosto ontarkoitus saada toimivaksi syksyllä 2008. Kyseei ole perinteisestä projektista vaan pitkäaikaisestasitoutuneesta toiminnasta ilmastonpuolesta.Kunnat määrittelevät lyhyen tähtäimen tavoitteensaja suunnittelevat niiden vaatimattoimenpiteet yhteistyössä asiantuntijoidenkanssa. Näin pystytään jo muutaman vuodensisällä saavuttamaan konkreettisia tuloksia.Kunnat ovat aluksi mukana 1–2 vuottaja päättävät jatkosta kokemustensa perusteella.Pitkän tähtäimen tavoitteet ulottuvatjopa 10–20 vuoden päähän, jolloin päämääränäon hiilineutraali kunta.– Mökin mummot voivat kuitenkin olilmastonmuutoksenhillintäänKuhmoisten, Mynämäen, Padasjoenja Parikkalan kunnat sekäUudenkaupungin kaupunkiovat käynnistäneet reipasotteisenhankkeen kasvihuonekaasupäästöjenvähentämiseksivirallisia tavoitteita nopeammin.Hankkeessa tarkastellaankuntien, niiden elinkeinoelämänja asukkaiden toimintaa kasvihuonekaasupäästöjenvähentämiseksi.TEKSTI Paavo Taipale■■ Huhtikuussa käynnistetty hanke perustuuelinkeinoelämän, tutkijoiden ja julkishallinnonyhteistyöhön. Sen taustalla on kuusiyritysjohtajaa, joiden taustaorganisaatioidensekä yritysjohtajien kehittymisyhteisö DevoiOy:n avulla hankkeen valmistelu on saatuvauhtiin. Suomen ympäristökeskus on antanutvalmisteluun asiantuntija-apua.Merellinen Uusikaupunki on aktiivinenilmasto- ja ympäristötyössä. Pakkahuoneenvierassatama sai kansainvälisen Sinilipputunnuksenmyös 2007.la rauhassa, sillä muutokset eivät välttämättänäy radikaalisti arkipäivän elämässä, professoriJyri Seppälä Suomen ympäristökeskuksestaarvioi.Tavoitteena on ”huomaamaton muutos”.Seppälän mielestä tässä hankkeessa mukanaolevat pienemmät kunnat tasapainottavat sopivastisuurempien kaupunkien dominoimaailmastotyötä.– Pienet ovat toistaiseksi ihmetelleet, mitenottaisivat ilmastohaasteen hanskaansa,Seppälä kertoo.– Tekninen lautakunta on kunnassa keskeisessäroolissa ilmastokysymyksiä ratkottaessa,Mynämäen kunnanhallituksen 1. varapuheenjohtajaPekka Myllymäki toteaa.Päätyönään sokerijuurikasta viljelevä Myllymäkinäkee oman tuotantosuuntansa kestävänkehityksen mukaisena. Hänen mukaansakuntalaisia tulee kannustaa ilmastokeskusteluun,sillä yhteisen näkemyksen löytäminenon välttämätöntä.Bisnes mukana, mutta sivuosassaHankkeen tukena olevat yritykset eivät ensisijaisestiodota panostuksilleen tuottoa.Sen sijaan tavoitteena on edistää ympäristöystävällistenkotimarkkinoiden syntyäylipäänsä. Siitä hyötyvät kaikki alanteknologiayritykset. Samalla luodaan innovatiivisiaja alueen työllisyyttä parantaviaratkaisuja, jotka perustuvat paikallistenluonnonvarojen kestävään käyttöön ja energiatehokkuuteen.Hanke on monivuotinen ja sisältää suunnittelua,pilotointia, käytännön toimenpiteitäkunnissa sekä ulkopuoliseen rahoitukseenperustuvia tutkimus- ja kehittämishankkeita.Näissä osahankkeissa kuntia tukevat tutkijoidenja asiantuntijoiden lisäksi ilmastomyötäistäteknologiaa kehittävät ja myyvätyritykset.Yritysten toivotaan löytävän tuotteilleen jaosaamiselleen hankekunnista kokeilualustan.Hankkeen taustalla olevien johtajien yritykset(Aina Group, Deloitte, Veikkaus, Microsoft,Solutions Space ja TAC Finland) ovat rahoituksellaanvarmistaneet hankkeen liikkeellelähtöä.■YMPÄRISTÖN HYVÄKSI -PALKINTO HAETTAVANA Suomen Messusäätiö julistaa haettavaksiuuden 10 000 euron Ympäristön hyväksi-palkinnon. Tänä vuonna halutaan palkitailmastonmuutoksen torjuntaan, hillintääntai sopeutumiseen toiminnallaan positiivisestivaikuttanut suomalainen henkilö, henkilöidentai yhteisöjen muodostama ryhmä, yritystai muu yhteisö.Säätiö jakaa palkinnon yhteistyössä Elinkeinoelämänkeskusliiton, Suomen Messujen,Suomen ympäristökeskuksen ja ympäristöministeriönkanssa ensimmäistä kertaa Ympäristötekniikka-messujenyhteydessä 10.9.Voittajan valitsee raati, jonka puheenjohtajanatoimii Ilmatieteen laitoksen pääjohtajaPetteri Taalas. Ehdotuksia palkittavista voitehdä 10.8. mennessä osoitteeseenymparistopalkinto@finnexpo.fi.52 Kuntatekniikka 4/2008

Mukaantulo on mahdollistakaikille niille, jotka ovat näytteilleasettajinamessuilla ja ilmoittavatKuntatekniikan messunumerossavähintään koko sivulla. Kuntatekniikka-lehti toteuttaa yhteistyössäSuomen Messujen kanssa osastollaan Kuntatekniikanuutuudet -näyttelyn Ympäristötekniikka08 -messuilla syyskuussa 2008.Kuntatekniikan uutuudet -näyttelyesittelee tapahtuman mielenkiintoisimmatuudet tuotteet, palvelut ja ideat sekätapahtumassa osastollamme että myösvirallisessa messulehdessämme.Kuntatekniikka 5/2008 ilmestyy 26.8.ja on jaossa ovilla kaikille messukävijöille. Näyttely on keskeisellä paikallatapahtumassa sijaitseva näyttävä kokonaisuus,jossa esitellään mukaan tulevien tahojenuutuudet joko tuotteena, kuvana taikuvauksena. Messuyleisön mielenkiintoapidetään yllä myös kilpailulla, jossaäänestetään mielenkiintoisin uutuus.ILMOITTAUTUMISET JA LISÄTIEDOT:Marianne Lohilahtipuh. 040 708 6640marianne.lohilahti@netti.fi

Pysäköintihallista Kuusamolle 9,7 miljoonan laskuRUKAN KÄVELYKYLÄSSÄrakentamisen tahti kiihtyySuunnittelukuva kävelykylästä/Arkkitehtitoimisto Havas Rosberg OyKuusamo on Suomen suurin mökkikunta jaRuka Suomen suosituin matkailukeskus. Matkailunmerkitys näkyy kaupungin päätöksenteossa.Huhtikuussa valmistui Kuusamon kaupunginrakennuttama Rukan ydinkeskustanpysäköintilaitos, jonka myötä Rukanydin on jatkossa autoton. Kuusamonkaupungille 9,7 miljoonan euron investointion historian suurin.54 Kuntatekniikka 4/2008TEKSTIT Pekka MoliisKUVAT Pasi Määttälä■■ Rukan kehittämisen kivijalkaon 2005 valmistunut Master Plan,jonka takapiruna on kanadalaisenEcosign yhtiön toimitusjohtajaPaul Mathews. Matkailugurunajatuksena on tiivistää aluerakennettaja tuoda alueen ytimeenentistä enemmän kuumiasänkyjä.– Rukan ydinkeskustaan ha-lutaan saada mahdollisimmanpaljon vuokrattavia petejä. Kunaivan ytimessä on paljon väkeä,lomakeskuksessa riittää oheispalvelujenkäyttäjiä, Kuusamonkaupunginjohtaja Timo Halonenkertoo Master Planin perusideasta.Entistä tiiviimmän rakenteenja rakentamisen mahdollisti autojenpoistaminen matkailukeskuksenytimestä.– Pysäköintilaitos on perusinvestointi,jonka päälle kaikki rakentuu.Ilman pysäköintilaitostamuutkaan ideat eivät toteutuisi.Tämä mahdollistaa Rukan kävelykyläkonseptinsynnyn, Halonenarvioi.Mittava investointiAlun perin hankkeen kustannusarvioilman arvonlisäveron

MATKAILUINFRAosuutta oli 8,8 miljoonaa euroa.Hieman enemmän on panostettu,mutta lisäkustannukset ovat syntyneenkaupungin tilauksesta– Hankkeen kustannusarviooli 8,8 miljoonaa euroa ilmanalvia, ja siinä on pysytty. Kaupunkitilaajana on teettänyt lisätöitä,joista lisähintaa on tullutnoin 900 000 euroa. Kaltiolammenpintaa laskettiin 3 metriä jasen seurauksena rantoja jouduttiinkorjaamaan, Rukajärven tietäparannettiin ja RukaSuitesin 23parkkipaikkaa yhdistettiin halliin,yhdyskuntatekniikan toimialajohtajaMika Mankinen laskeskelee.Rukan ydinkeskustan alle rakennettuunpysäköintilaitokseenmahtuu autoja 300. Sisäänjaulosajorampit löytyvät niin Rukatunturintienkuin Rukanlaskunsuunnasta. Puolilämmin halli pitääsisällään tarvittavat tekniset jahuoltotilat sekä väestösuojan.– Parkkipaikat ovat tavanomaistasuurempia. Noin 100paikkaa on 2,7 m leveitä ja loput200 paikkaa 2,5 m leveitä. Halusimmeluoda kokonaispaikkamääränkustannuksella asiakasystävällisemmänratkaisun,Mankinen esittelee.Pysäköintihalli on varustettuautomaattisilla sammutus- ja paloilmoitusjärjestelmilläsekä turvavalaistus-,pysäköinti- ja rahastusjärjestelmällä.Rakennuksenkerrosala on noin 9 000 neliötä.Pysäköintihallista on suorayhteys Kauppakeskus Kumpareeseenja RukaSuites-huoneistohotelliin.Nyt on yritysten vuoroMittavan hankkeen päätöksentekosyntyi kohtuullisen jouhevasti.– Meillä asiat eivät jää vuosiksimakaamaan, vaan täällä saadaanpäätöksiä aikaan. Nyt on sittenyritysten vuoro. Rantasipillä onRukalle tulossa kylpylä ja hotellinlaajennus,YIT:llä on hotellilletonttivaraus Pitäjänpirtin taakse,Timo Halonen kertoo.Pysäköintihallin rahoitukseenosallistuivat Euroopan unioninaluekehitysrahasto ja Pohjois-PohjanmaanTE-keskus.Kaupungin omaa rahoitusosuuttapienensivät maankäyttösopimuksetja rakennusoikeuden kasvualueella.– Pysäköintihalli tulee pyörimäänomillaan. Sen kustannuksetkatetaan pysäköintimaksutuloillaja hallin päälle tulevientonttien lisääntyvillä vuokratuloilla,Mankinen muistuttaa.Palapeliä ja mosaiikkiaVuosikymmenten saatossa raken-Kuntatekniikka 4/200855

– Pysäköintihalli tulee pyörimäänomillaan, yhdyskuntatekniikantoimialajohtaja MikaMankinen vakuuttaa.RUKAN PARKKIHALLI Kaupunki rakennuttanut javastaa hallin toiminnasta KVR-urakkahinta 8,8 milj.euroa (ilman alv) Sijaitsee Rukan keskusaukionalla 302 autopaikkaa Pysäköitävien autojenmaksimikorkeus 2,4 m– Matkailu pitää saada menemäänsisälle paikalliseen elämään,kaupunginjohtaja TimoHalonen visioi.tuneen matkailukeskuksen tiivistäminentulevaisuuden lomakeskukseksiei ole helppo tehtävä.Monta asiaa olisi pitänyt tehdätoisin.– Aika hyvin on kuitenkinonnistuttu sulattamaan uutta javanhaa. Vesi-, viemäri- ja kaukolämpöverkostojaon rakennettuvuosien saatossa pala palaltakuin mosaiikkia. Tiivistysratkaisutauttavat kaukolämpö- ja jätevesiratkaisujatehtäessä.– Kunnallistekniikkaa suurempiongelma on reitistöjen jaajoneuvoliikenteen järjestäminenalueella. Se tulee olemaan meilleiso haaste lähivuosina, MikaMankinen myöntää.Kuusamolaisilta ei saa nyhdettyäulos satojen miljoonieninvestointilistaa tulevista hankkeista.Koillismaan miehet syynäävätmieluummin jo toteutuneitahankkeita.– Matkailukeskusten välilleon tullut kilpailu siitä, kuka tekeepisimmän listan investoinneista.Ne ovat kuitenkin vaintoiveita. Me toteutamme kohteitahanke kerrallaan ja katsommemieluummin taaksepäin, Halonenheittää. Autopaikkojen leveys100 x 2,7 m ja 200 x 2,5 m Kerrosala noin 9 000 neliötä,koko noin 35 000 kuutiota KVR-urakoitsija Niska &Nyyssönen Oy Tekee mahdolliseksi entistätiiviimmän rakentamisen Rukanydinkeskustaan”Tähtäämmekakkosasumiseen”Tulevaisuutta visioitaessa esiinnousee Ruka-Kuusamo-matkailukaupunki.Reilu 20 kilometrinvälinen Rukan ja Kuusamon etäisyyshalutaan rakentaa matkailuvyöhykkeeksi,josta löytyvät kaikkimatkailijan kaipaamat palvelut.– Seuraava steppi on se, ettäalueelle syntyisi lomakeskus,joka ei olisi Rukan yhteydessä.Tavoitteenamme on, että Ruka-Kuusamon väli rakennetaan yhteenmatkailukaupungiksi. Mökkikuntaname olemme Suomensuurin, ja suurin osa mökeistälöytyy muualta kuin Rukalta.Kakkosasuminen on sana, jokavilahtelee kaupunginjohtajaTimo Halosen tulevaisuudenvisioissa. Kun vieraat saapuvatkakkosasunnolleen entistä pidemmäksiaikaa, samalla vahvistetaanpaikallisten asukkaidenpalveluja.– Tähtäämme kakkosasumiseen.Meillä on tulevaisuudessavahva Kuusamon taajama kaikkinepalveluineen, mitä kakkosasukkaattarvitsevat. Toisessa päässä onRuka vahvana loma- ja matkailukohteena.Sinne emme lähde kaavoittamaansuuria hypermarketteja,vaan palvelut haetaan Kuusamonkeskustasta. Matkailu pitääsaada menemään sisälle paikalliseenelämään, Halonen korostaa.Lentoasema seuraavaksiKuusamon kansainvälisen matkailunpullonkaula on ollut lentokentänkapasiteetti. Tilanteeseenon tulossa lähivuosina parannusta,kun huhtikuussa käynnistyilentoaseman laajennus- jasaneeraustyömaa.Lentoasemalaajennuksen hinnaksion arvioitu noin 9,5 miljoonaaeuroa, josta alueen kuntienosuus on 10 prosenttia. Päävastuunrahoituksesta kantavatFinavia ja Suomen valtio. Hankepitää sisällään 5 000 neliön laajennusosanja 1 800 neliön saneerausosa.Uusien puitteiden myötäKuusamon lentokentän kapasiteettikolminkertaistuu.– Kun yksi kone laskeutui,niin kenttä oli 1,5 tuntia kiinni.Jatkossa pystytään ottamaankoneita alas huomattavasti nopeampaantahtiin. Charter-lennotajoittuvat viikonloppuihin jaKuusamon kentän kapasiteetti onollut rajoite kansainvälisen matkailunkehittymiselle, Timo Halonenarvioi. ■Inarin kunta kehSAARISESaariselän matkailukeskuksenympäristö kokeemuodonmuutoksen,kun kesällä alkavakatuympäristön kehittäminenon valmis. Reilunvuoden kestävänurakan painopisteitä onkeskusaukio tunturipuroineen. Pirkka Hartikainen, insinööri Taina Tuominenmaisema-arkkitehtiFCG Planeko Oy■■ Inarin kunnassa sijaitsevanSaariselän keskusta on aikanaanrakentunut kokonaan turisminympärille. Saariselkä onmaineeltaan talviurheilukeskus,mutta ympärivuotisten toimintojentarjontaa on jatkuvasti pyrittykehittämään, jotta alue olisi eläväja houkutteleva kaikkina vuodenaikoina.Keskusta on viime vuosina tiivistynytja tiivistyy edelleen lisärakentamisenseurauksena. Saariselänkeskusta palvelee pääasiassamatkailua. Pysyviä asukkaitaalueella on vähän. Matkailijoidenvaatimustason nousun jakasvavan kilpailun myötä keskustaaon lähdetty kehittämäännäyttävästi.Suunnitteluun EU-rahaaKeskustan katujärjestelyt ja katumiljöönkehittäminen perustuvat2005 laadittuun toimenpideselvitykseen.Suunnittelutyö sai avustustaEU:n aluekehitysrahastosta.Samanaikaisesti suunnittelutyönkanssa on muutettu koko ydinkeskustanasemakaavaa, jolloinmaankäytön suunnittelu on pystyttytekemään hyvässä vuorovaikutuksessakatu- ja ympäristösuunnittelunkanssa.Hankkeen tarkoituksena oli56 Kuntatekniikka 4/2008

MATKAILUINFRAittää matkailukeskuksensa katumiljöötäLKÄ saa houkuttelevan keskusaukionHavainnekuva Vesa Ylitapio, FCG Planeko OySaariseläntie ennen (yllä) ja katumiljööremontinjälkeen (alla).Keskusaukiota (iso kuva) elävöittävät alueelle tyypilliset männyt ja luonnonkivirakenteet. Katulinja erottuu aukiosta massiivistenkivipollareiden, luonnonkiviaitojen ja lipputankorivin avulla. Pysäköinti haluttiin saada pois keskusaukiolta.parantaa keskustan alueen liikennejärjestelyitä,parantaa kevyenliikenteen yhteyksien toimivuuttaja turvallisuutta sekä lisätä keskustanvetovoimaisuutta ympärivuotisessakäytössä. Alueen vahvuuson hieno luonto; keskustaansaakka näkyvä paljaslakinen tunturimaisemaja keskustan ympäristöäleimaavat kookkaat vanhatmännyt.Painopiste sisääntuloissaja aukiossaTyössä päädyttiin kaventamaanpääkatua hieman alkuperäisestäparemmin alueen mittakaavaansopivaksi. Suunnittelutyö piti sisälläänympäristösuunnittelunosalta pinnoitteiden, kasvillisuuden,kalusteiden ja valaistuksensuunnittelun. Lähtökohdaksisuunnittelulle otettiin tunturit –karu maisema ja luonto sekä alueenpitkä vaellushistoria. Erityisiäpainopistealueita työssä olivatsekä eteläinen että pohjoinen sisääntuloja keskusaukio. Ne jaksottavatkatumiljöötä ja auttavatorientoitumisessa.Sisääntulo valtatieltä keskustaantulee suunnitelman toteuduttuatapahtumaan sekä etelästäettä pohjoisesta kiertoliittymienkautta. Pohjoinen sisääntuloon suunnitelmassa luonteeltaankylmä ja karu. Eteläinen sisääntuloon lämmin ja hiukan pohjoistavehreämpi.Kiertoliittymien keskusaiheeton haettu alueen luonnosta;kivenlohkareista rakennettujamuuriaiheita, soraa jne. Eteläisessäkiertoliittymässä lämmin kultakimmeltää paikoin kivenlohkareidenlomasta, pohjoisessa senkorvaa viileä hopea.Pääkatua jaksottava kirkonkiertoliittymä on maamerkkinäkintoimivalle kirkolle alisteinenja toimii ikään kuin kirkonedusaukiona. Pääkadun varrellaesiintyvistä luonnonkivilohkareistatehdään tukimuureja jamuitakin alueen luontoon viittaaviaaiheita hyödynnetään.Pääkadun tasaus laskettiinsuunnitelmassa keskusaukionkanssa samaan tasoon. Katualueerottuu aukiosta lähinnä luonnonkiviaitojenja pollareina toimivienlohkopintaisten graniittikuutioidenavulla. Aiheet ovatmassiivisia, jotta runsas lumi talvellaei hautaisi niitä kokonaanalleen. Kiviaidat jaksottavat aukiotilaaja erottavat pysäköinninjalankulkumiljööstä. Läheskaikki aukiolla sijaitsevat männytpyrittiin säilyttämään. Pohjoisenkasvukausi on lyhyt, jotenkookkaat männyt ovat erityisenarvokkaita.Aukion poikki kiemurteleetunturipuroAukion poikki kiemurtelee ”tunturipuro”(mustaa graniittia),jossa kimmeltää muutama kultakimpale(pronssivalua). Aiheviittaa alueen kullan kaivuperinteisiin.Pinnoitteet on pääasiassaesitetty betonikiveksi, jota luonnonkiviaiheetelävöittävät. Värityspainottuu harmaan ja mustansävyihin, jota punainen luonnonkivipaikoin värittää.Uutta kasvillisuutta alueelleon esitetty istutettavaksi varsinvähän; pääasiassa erikokoisiamännyn taimia sekä maksaruoho-ja varpumattoja. Puustopyritään säilyttämään.Pääkadun valaistus suunniteltiinmittakaavaltaan ja valaisintyypiltäänkohteeseen sopivaksi.Pääkadun keskustajaksolla kaksirivinenvalaistus luo päiväsaikaankadun tilallisen ilmeen valaisinpylväidenavulla, pimeän aikaanvalo rajaa tilan.Erikoisvalaistus painottuupääkadun varren kookkaidenmäntyjen kohdevalasuun sekäkeskusaukion ja kiertoliittymienkeskusaiheiden luonnetta korostaviinvalaistusaiheisiin. Alueellakohdevalaistut männyt muodostavatnäyttävän ja persoonallisenaiheen mm. pääkadun varrelle.Pääkadun varren valaisimissavarauduttiin myös jouluvalaistuksenasentamiseen.Hankkeen rakennustyöt aloitetaankesällä 2008. Keskustankeskeisimmät alueet valmistuvatsyksyllä 2009. ■Hankkeen pääurakoitsijana toimii Destia.Projektin johto, katu- ja kunnallistekniikkasekä ympäristösuunnitteluovat FCG Planeko Oy:n vastuulla, valaistussuunnittelunhoitaa WSP Group.Tilaaja on Inarin kunta.Kuntatekniikka 4/200857

BADESCHIFFon Spree-joenkelluva kesäjatalviparatiisiUimalaiva katetaan talveksi kevyestikoottavalla ja purettavalla konstruktiolla,joka pystytetään auringonottotasojenja altaan päälle.58 Kuntatekniikka 4/2008

LIIKUNTAPAIKATSuurimpia ponnistuksia Badeschiffin toteuttamisessaoli uima-altaaksi sopivan aluksenlöytäminen ja erityisenä teknisenä suorituksena8 x 32-metrisen teräksisen jokiproomunmuokkaaminen nykyaikaiseksiuima-altaaksi.Berliini tarjoaa joka käynnillä jotainuutta. Ainakin niille, jotkaosaavat etsiä. Kiinnostavimpiauusia vapaa-ajanviettopaikkojaon Spree-joessa sijaitseva jokiuimalaBadeschiff.TEKSTI Tarja NurmiKUVAT Florian Bolk ja Arena Berlin■■ Aloite jokiuimalaan tuli kaupunkitaideprojektilta(Stadtkunstprojekt) ja sen aktiivisiltaja luovilta ihmisiltä. He alkoivat kehitelläkevyellä kädellä toteutettavia parannuksia yhdentyneenSaksan pääkaupungin arkielämäänja vapaa-aikaan.Badeschiff- käsite ei ole uusi. Jo 1800-luvullaoli Euroopan suurkaupunkien läpi virtaavissajoissa samannimisiä kylpylöitä tai uimapaikkoja.Usein itse uimavesi oli omassa, turvallisessaaltaassaan, joka kellui virtaavassa vedessä.Uima- tai kylpypaikkaa ympäröivät tyylikkäät,pilarien päälle rakennetut pukeutumis- jaauringonottotilat.Viime vuosisadan alkupuolella Spreen vedestätuli vähitellen niin likaista, että berliiniläisetsiirtyivät kaupunkia ympäröivien järvienuimarannoille ja maauimaloihin, joita sodanjälkeen rakennettiin sekä itä- että länsipuolelle.Tämän vuosituhannen vapaa-ajanvietontäysosuma Badeschiff sijaitsee Kreuzberginkaupunginosan tuntumassa, kahden sillan välissäSpreen etelärannalla, entisellä itäpuolella.Se on suurten, käyttötarkoitukseltaan muutettujentehdashallien tuntumassa ja tukeutuukinniihin sekä logistisesti että kulttuurillisesti.Lähin maamerkki on Allianz-vakuutusyhtiönmöhkälemäinen tornitalo sekä joessa kohoava,kolmen mieshahmon muodostama reikäinenmetalliveistos.Asiantuntijatapahtuma ja ideakilpailuVuonna 2002 kuraattori Heike CatherineMertens kutsui joukon kansainvälisiä taiteilijoitaja arkkitehteja pohtimaan siltojen merkitystäkaupungin eri osia yhdistävinä elementteinä.Eri ammattikuntia edustavien ryhmienjoukossa AMP arquitectos ja saksalaissyntyinenarkkitehti Gil Wilk sekä berliiniläistaiteilijaSusanne Lorenz tulkitsivat annetun tehtävänuudella tavalla ja voittivat ideakilpailun.Sen sijaan että olisivat kekseliäästi ”lavastaneet”tai ”tapahtumaistaneet” jonkin Spreensilloista, he ehdottivat ”siltaa Spreen tykö”.Kuntatekniikka 4/200859

LIIKUNTAPAIKATBADESCHIFF Omistaja Kulturarena VeranstaltungsGmbH, www.arena-berlin.de Kesälaivan suunnittelu:AMP arquitectos (Artengo, Menis, Pastrana)ja Gilbert Wilk + Susanne Lorenz Kesälaivan kustannuksetnoin 550 000 € Talvilaivan suunnittelu:Wilk-Salinas Architekten + Thomas Freiwald,www.wilk-salinas.de ja www.thomasfreiwand.com Talvilaivan kustannuksetnoin 500 000 €Talveksi Badeschiff muokkautuu sisältä lämpimäksipienoiskylpyläksi. Omien korokkeittensapäälle asennetaan saunat, suihkujasaniteettitilat sekä baaritiski.Tuloksena on täysimittainen, joessa kelluvauima-allas ja siihen liittyvä kahdesta puisestatasosta koostuva auringonottokeidas.Uusi Badeschiff antaa mahdollisuuden uidapuhtaassa vedessä melkein joen vesipeilintasolla ja metropolin panoraamaa samallaihaillen. Kaukana häämöttää neulamainenpallopäinen näkötorni, yksi kaupungin perussymboleista.Viereisen tehdasrakennuksen ranta-alueelleluotiin Badeschiffiä täydentämään hiekkainenkesäkeidas telttakatoksineen, rantalentopalloineen,baareineen ja tapahtumineen.Niistä vastasi organisaatio nimeltä ArenaBerlin.Valmiiksi kahdeksassa viikossaBadeschiffin rakennusaika oli 2004 kaikkineenvajaa kaksi kuukautta. Uusi laivauimalaja sen oheistapahtumat olivat saman tien menestys.Projektin toteutumisen taustalla olikuitenkin ollut ammattilaisten ja virkamiestenvälinen kädenvääntö siitä, mitä ja mitenvoidaan tehdä ja miten rakentaminen teknisestisuoritetaan. Ja tietenkin se, kuka hankkeestavastaa.Suurimpia ponnistuksia oli uima-altaaksisopivan aluksen löytäminen ja erityisenä teknisenäsuorituksena 8 x 32-metrisen teräksisenjokiproomun muuttaminen ja muokkaaminennykyaikaiseksi uima-altaaksi sekä senkuljettaminen paikalleen.Allastekniikka jouduttiin sijoittamaanmaihin. Viranomaisia huolestutti mm. klooripitoisenveden joutuminen jokeen. Huolta– mutta turhaa – aiheutti myös ”laivan” mahdollinenkeinuminen tai se, että ihmiset tippuisivatuima-altaasta jokeen.Nyt on Badeschiffin ja Spreen pinnan välillätasoeroa kokonaiset 80 senttiä. Turvallisuusasiatlienevät myös kunnossa, sillä Badeschiffon kesällä auki jopa puoleen yöhön.Yleisön pyynnöstä talvikäyttöönLehdistö ja yleisö ottivat tulokkaan vastaanriemuiten, mutta jatkoa seurasi jo vuonna2005. Koska uimalaiva piti kattaa talveksi,kehittelivät Gil Wilk ja arkkitehtitoimistonuusi yhteistyökumppani Ana Salinas kevyestikoottavan ja purettavan konstruktion, jokakylmäksi vuodenajaksi pystytetään auringonottotasojenja altaan päälle.Rakenteeseen kuuluvat kolmen pitkänomaisentason päälle asennettavat, keskenäänsamankokoiset soikeat puukaaret sekä niitäsitovat ja tukevat terästangot ja vaijerit. Ulkoseininätoimivat kerrokselliset kalvot, joidenväliin jää leveä ilmatila.Talveksi Badeschiff muokkautuu näin sisältälämpimäksi pienoiskylpyläksi. Omienkorokkeittensa päälle asennetaan saunat,suihku- ja saniteettitilat sekä baaritiski. Ilmastointikanavatja muut vastaavat tekniset laitteetasennuksineen on toteutettu mahdollisimmankeveinä, mutta kuitenkin niin, etteilikaisia saippuavesiä pääse jokeen.Lämmin vesi ja lumihiutaleetAllasosasto on päätyjensä alaosasta sillä tavoinauki, että päätyseinän alaosan läpi onmahdollista uida ulkotilaan ihailemaan suurkaupunkiatähtitaivaineen ja samalla kellua itselämpimässä vedessä. Saunat sijaitsevat siten,että niiden uloin kaksoisseinä on läpikuultava:lauteilta käsin voi havaita ulkonavirtaavan joen. Monet käyttäjät ovat pesu- jasaunatiloissa alasti, joten valaistus Badeschiffinniissä osissa on hämärä ja diskreetti.Lähimpänä rantaa sijaitsevassa ”pötkössä”on tämän talvikylpylän baari. Sen ympärillä,kuten kokonaisuuden muissakin osissa,on kutsuvia lepotuoleja valkoisine patjoineen.Ihmiset viettävät Badeschiffissä kerrallaanmuutaman tunnin ja nauttivat saunanjälkeen toistensa seurasta tai keskittyvät lukemiseentai lepäilyyn. Tarjolla on sekä virvoitusjuomiaettä olutta ja viiniä, jopa samppanjaa.Badeschiff on viikonloppuisin auki ainakolmeen asti yöllä ja tarjoaa mainion vaihtoehdontavanomaiselle klubi-illalle. MeuhkaamispaikkaBadeschiff ei missään nimessäole.Pukuhuoneet on talvella sijoitettu läheiseenteollisuusrakennukseen, josta voi tarvittaessavuokrata myös pyyhkeet, tohvelit japaksun kylpytakin. Itse Badeschiffiin kävelläänsiis kylpytakeissa ulkokautta ja alas laituritasoillejohtavaa siltaa. Kokonaisuus hehkuupimeinä iltoina ympäristöönsä hienoa, lämpimänsävyistävaloa. Läpikuultavien kalvojenkautta voi kuin arvaillen nähdä sisällä liikkuviaihmishahmoja.Palkintoja ja kiitostaArkkitehdit ovat saaneet oivaltavalle työlleentunnustusta sekä yleisöltä ja medialta että ammattilaisilta.Kohde on julkaistu useissa arkkitehtuuri-ja muotoilulehdissä, ja siitä on olemassajopa pieni arkkitehtuurikirja.Tusinakylpylöihin verrattuna se tarjoaapoikkeavan ja myönteisen elämyksen jaon hyvä muistutus siitä, miten asiat voidaantehdä toisinkin: oivalluksella ja kevein otteinja – ennen kaikkea – kohtuullisin kustannuksin.Kolme tuntia Badeschiffiä tähtitaivaan allamaksaa kylpytakkeineen ja muine tarpeineensatunnaiselle kävijälle noin 16 euroa. ■60 Kuntatekniikka 4/2008

Vuodenrakennusalan DI• Suomen rakennusinsinöörienliitto on valinnutvuoden 2008 rakennusalandiplomi-insinööriksiEspoon kaupungin teknisentoimen johtajan OlaviLoukon. Valintaperusteissatodetaan, että Loukoon uraauurtavalla tavallaollut edistämässä kunnanja yritysten kumppanuuttakaavoituksen vauhdittamiseksija tasapainoistenyhdyskuntien aikaansaamiseksi.Kunniaterveystarkastaja• Suomen ensimmäiseksiKunniaterveystarkastajaksion valittu terveystarkastajaHeikki Keski-OrvolaSavonlinnasta. Keski-Orvolaon toiminut terveystarkastajanavuodesta1967 Savonlinnan seudulla.Hän on ollut keskeisestivaikuttamassa alan järjestö-ja kustannustoiminnankehittämiseen. EläkkeelleHeikki Keski-Orvola jääkesällä Itä-Savon sairaanhoitopiiristä.Avara Suomi Oy• Avara Suomi Oy:n hallituksenpuheenjohtajaksion valittu rahoitusjohtajaMika Mäkinen (Lahti)ja varapuheenjohtajaksiapulaiskaupunginjohtajaMartti Lipponen(Vantaa). Hallituksen jäseninätoimivat kaupunginvaltuustonpuheenjohtajaTapani Mäkinen (Vantaa),toimitusjohtaja AarrePeltonen (Hyvinkää),asianajaja Risto Saloranta(Lahti), sijoitusjohtajaTimo Stenius (Eläke-Fennia)sekä apulaiskaupunginjohtajaJorma Virtanen(Kemi).Tiehallinto• DI Matti Räinä on nimitettyTiehallinnon Ouluntiepiirin tiejohtajaksi.Räinän viisivuotiskausialkaa elokuussa. Ouluntiepiirin tiejohtaja ErkkiMyllylä jää eläkkeellesyyskuussa 2008.FCG Planeko Oy• Arkkitehti SAFA UllaRäihä on kutsuttu Maankäyttöja maisema -toimialanpäälliköksi Helsinkiin.Räihä siirtyi FCG:lleRauman kaupungin asemakaava-arkkitehdintehtävistä.• FM Esa Kallio on nimitettysuunnittelupäälliköksiVesihuolto ja tutkimus-sektorin Prosessit ja tutkimus-toimialalle Helsinkiin.RambollFinland Oy• Ins. AMK Kimmo Heiniahoon nimitetty suunnittelupäälliköksiGEO,TKA ja jätehuolto -yksikköönHollolaan.• Vuorimestari ErkkiKontiokorpi on nimitettytyömaavalvojaksi Rakennuttamispalvelut-yksik-köön Espooseen.• RI Kimmo Nikama onnimitetty toimialapäälliköksiRambollFM-yksikköönEspooseen.• Ins. AMK Laura Takalaon nimitetty suunnittelijaksiMaisema-yksikköönHelsinkiin.• Ins. AMK Suvi Virta onnimitetty suunnittelijaksiVesihuolto-yksikköönHollolaan.Lassila & Tikanoja• Heikki Pakkanen onnimitetty kehityspäälliköksiYmpäristö- ja Teollisuuspalveluihin.• Markku Iivonen, JaniHollman, Jussi Karttunenja Johanna Hietakangason nimitettymyyntineuvottelijoiksiYmpäristöhuollon yritysmyyntiin.• Petri Väänänen on nimitettyL&T Muoviportinasiakkuuspäälliköksi.Energiateollisuusry• DI Petteri Haveri (30)on nimitetty Energiateollisuusry:n tukkumarkkinaasiantuntijaksi.Aiemminhän työskenteli OMX:lläHelsingissä.Ympäristöministeriö• OTT Hannele Pokka(55) on nimitettyympäristöministeriönkansliapäällköksi1.9.2008–31.8.2013.Pokka on toiminut Lapinläänin maaherranavuodesta 1994. Ympäristöministeriönnykyinenkansliapäällikkö SirkkaHautojärvi jää eläkkeellesyyskuun alusta.Euroopan keräyspaperijärjestö• Johtaja Merja HelanderPaperinkeräys Oy:stäon valittu Euroopan keräyspaperijärjestöERPA:npuheenjohtajaksi kolmeksivuodeksi. ERPA (EuropeanRecovered Paper Association)on kansainvälisen,kierrätysalan teollisuuttaedustavan BIR:in (Bureauof International Recycling)tytäryhdistys.ServPro Oy• Timo Luiro on nimitettyServPron myyntipäälliköksisijoituspaikkanaKerava.AIRIX Ympäristö Oy• DI Jouko Riipinen onkutsuttu maankäytönsuunnittelupäälliköksi Espoontoimistoon. Riipinenvastaa myös Tampereentoimiston maankäytönsuunnittelusta.• Arkkitehti Teija Patrikkaon nimitetty projektipäälliköksimaankäyttötoimialalleEspooseen.• DI Minna Nurmi on valittumaankäytön suunnittelijaksiEspooseen.• RakennusarkkitehtiEsko Hyytinen on nimitettymaankäytön projektipäälliköksiTampereelle.• MaanmittausinsinööriJuha-Matti Ala-Laurilaon nimitetty kaavoittajaksiTampereelle.• FM, ins. AMK JaniSillanpää on nimitettyvesihuollon suunnittelupäälliköksiTampereelle.• Ins.AMK Kai Saralehtoon nimitetty vesihuollonprojektipäälliköksi Kaarinaan.• DI Antti Ryynänen onvalittu projektipäälliköksija ins. AMK JonnaTuomiranta suunnittelijaksivesihuollon toimialalleKaarinaan.• Tekn.yo. Jukka Jokihaaraon valittu vesihuollonsuunnittelijaksi Tampereelle.Tekla Oyj• Building & Construction-liiketoiminta-alue: SoftwareEngineerin tehtäväänRoger Carulla Bové,Erik Fallenius, KatiKallasjoki ja Simo Kähönen,Testing EngineerintehtäväänTimo Holck, SoftwareSpecialistin tehtäväänJuha Nieminen, JuniorProduct Engineerin tehtäväänMarcus Lindh, alihankintojenkoordinaattoriksiHanna Voutilainen,myyntiassistentiksi MaijaVierimaa ja asiakaspalvelupäälliköksiAnil Kumar.• Infra & Energy -liiketoiminta-alue:SoftwareEngineerin tehtäväänMatti Antila, JariJuntunen ja HannuKaski, Software SpecialistintehtäväänJyri Ahonen, käytettävyysasiantuntijaksiSoniaKaukonen, konversioasiantuntijaksiTeroKallio ja myyntiassistentiksiHeidi Kurki.Kuntatekniikka 4/200861

Ilmastonmuutosmukaan maankäytönsuunnitteluun Ilmastonmuutoksen hillinnänja ilmastonmuutokseen sopeutumisenolisi oltava vakiintunutosa maankäytön ja rakentamisensuunnittelua. Näin todetaanVTT:n ympäristöministeriölle tekemässätutkimuksessa, jossalaadittiin ennusteet ilmastonmuutoksestakuudessa eri kohteessaja arvioitiin niiden vaikutusta alueidensuunnitteluun.Tärkeimmiksi ilmastomuutokseensopeutumisen kannalta osoittautuivattulvariskien kartoitus, hyvänpienilmaston luominen ja yhdyskuntarakenteeneheyttäminen.Tutkimuskohteina olivat Kalasatamanosayleiskaava Helsingin kaupungissa,VanhansatamanlahdenyleiskaavaKokkolan kaupungissa, Uudenmaanmaankäytön kehityskuvavaihtoehdot,Nilsiän Tahkon kehittämissuunnitelmat,Kuopion Saaristokaupunkija Sodankylän raviradanasuntoalue.Tutkimushankkeen loppu- ja osaraportitlöytyvät VTT:n sivuiltawww.vtt.fi/uutta/2008/20080509.jspESPOO RAKENTAA KIVIHOLVISILTAA Espoon keskukseen Espoonjoen yli rakennettava kiviholvisilta on valittukaupungin 550-vuotisjuhlan rakennushankkeeksi keskeisen sijaintinsavuoksi. Kannusilta on Espoon tuomiokirkon ja kaupungin hallinnollisenkeskuksen välittömässä läheisyydessä.Siltatyypiksi on valittu kiviholvisilta, koska se on pitkäikäisin. Sillan onsuunnitellut DI Jussi Luokkakallio SITO Oy:stä.– Se on ollut haastava tehtävä, sillä kiviholvisillan suunnittelu ja rakentaminenon jo pääosin kadonnutta kansanperinnettä. Edellinen kiviholvisiltarakennettiin Suomessa 1950-luvulla, siltahankkeen projektipäällikköJuha Saarikoski kertoo.Silta rakennetaan Taivassalon punagraniitista. Kiven pintakäsittelynäon pääosin lohkopinta. Reunapalkki ja holvikaaren nurkkakivet ovat poltettuapintaa. Kivirakenne tehdään laastisaumoin muuraamalla.Kannusillan ja siihen liittyvien katutöiden kustannukset ovat noin 1,5milj. euroa. Sillan avajaisia vietetään elokuussa Espoo 550 -juhlaviikolla.Jussi HelimäkiEspoon keskukseen Espoonjoen yli rakennettavan kiviholvisillanharjakivi muurattiin huhtikuun lopulla, jolloin Kannusillalla asennettiinkiviholvin ylimmästä kivirivistä viimeinen, noin 1 000 kgpainava graniittikappale. Juhlapuhetta pitämässä Espoon teknisentoimen johtaja Olavi Louko.Hankoon Suomen suurinkaupunkipuisto Hankoon on perustettukansallinen kaupunkipuisto.Se on Suomen suurin, pinta-alaltaannoin 6 300 hehtaaria.Päätöksellä turvataanHangon arvokkaan kulttuurijaluonnonperinnön säilymineneheänä kokonaisuutena,jolle kaupunki laatii käyttö-ja hoitosuunnitelman yhdessäUudenmaan ympäristökeskuksenkanssa. Valtaosaalueesta on Hangonkaupungin ja valtion omistuksessa.Hangon kansallinen kaupunkipuistoon neljäs Suomessa.Muut ovat Hämeenlinnassa,Heinolassa ja Porissa.Ruka-Kuusamon kesäkampanjavoittoisaa kuntamarkkinointia Ruka-Kuusamon kesämarkkinointion saanut pääpalkinnonkolmansissa KuntamarkkinoinninSM-kilpailuissa.Tuomaristonmukaanvahvaa talvista Ruka-brändiähyödyntäen markkinoitiinonnistuneesti kesän 2007sesonkia teemalla ”Luonnonoma huvipuisto”.Hopealle matkailusarjassatuli Hämeenlinnan kaupunkiAulangonrannan markkinoinnistaja pronssille Satakunnankäsi- ja taideteollisuusyhdistysVammalankaupungin kanssa markkinoimastaanHerra Hakkaraisentalosta.Kuntamarkkinoinnin SMkilpailunjärjestivät Kuntaliitto,Seudulliset kehittämisyhteisötSekes ry sekä Suomenmatkailuorganisaatiot Suomary. Kilpailu on osa kuntajaseutumarkkinoinnin kehittämistyötätekevien järjestöjenPiiri-hanketta.www.piiri.infoLahti palkittiinliukkaudestavaroittavistatekstiviesteistä Lahden teknisen toimialankunnallistekniikkaon saanut Liikenneturvankunniakirjan viime talvenaLahdessa käytössä olleestajalankulkijoita varoittavastatekstiviestikokeilusta.Kaupunki kokeili viimetalvena normaalin liukkaudentorjunnanohella uudenlaistatapaa ehkäistäliukastumisia. Koska liukkaudensyntyä seurataanhiekoittajien hälyttämiseksijoka tapauksessa, syntyiajatus saman varoituksenlähettämisestä tekstiviestilläsuoraan kaupunkilaisille.Kokeiluun osallistui340 henkilöä. Jopa 92prosenttia ilmoitti hyötyneensävaroituksista.Tekstiviesti lähetettiin,kun yli puolet keskustanjalkakäytävistä oli muuttunuterittäin liukkaiksi.Varoitus annettiin yhdeksänkertaa ja niistä viisikoski yöllä alkanutta liukkautta.Suunnitelmana on laajentaapalvelu seuraavaksitalvikaudeksi koskemaankoko kaupunkia ja kaikkiahalukkaita kaupunkilaisia.Varoitus voidaan vastaisuudessalähettää myösvanhainkodeille, terveyskeskuksiinsekä paikallisradioihin.Karkeasti arvioidenvuosittaisella alle 20 000euron panostuksella saadaanjopa 500 000 euronkokonaissäästöt.www.sva.putteri.fi62 Kuntatekniikka 4/2008

Suunnittelukuva Marina Housing LtdReposaaren 13.6. avattavilla loma-asuntomessuilla on nähtävillä kaksi kelluvaa huvilaa.PORI HYVÄKSYI ENSIMMÄISENÄ KELLUVIEN HUVILOIDEN KAAVAN Reposaaren Tukkiviikiin nousevat Suomen ensimmäisetkelluvat huvilat, sillä Porissa on vahvistettumaan ensimmäinen kelluvien kaava. Vastaaviahankkeita on ollut ja on vireillä muuallakin, muttatoistaiseksi yhdessäkään kaupungissa ei ole vastaavaakaavaa hyväksytty.– Saattaa käydä niin, ettei kelluvia huviloita Reposaareenrakennettavien 16 huvilan lisäksi rakennetaSuomessa moneen vuoteen, Marina HousingLtd:n toimitusjohtaja Kimmo Anttalainen arvioi.Kaikkiaan Reposaareen tulee 16 kelluvaa huvilaakahteen laituriin. Niiden on tarkoitus olla valmiinavuoteen 2010 mennessä.Taloponttoonit, joihin huvilat kiinnitetään, onrakennettu Suomessa ja huvilat Marina Housinginalihankkijan suomalaisomisteisessa tehtaassaVirossa.Kelluvia huviloita ei ole vielä myyty, muttakiinnostus on ollut suurta. Anttalainen on saanutsatoja kyselyjä. Kaksi kelluvaa huvilaa on nähtävilläPorin loma-asuntomessuilla Reposaaressa13.6.–6.7.www.marinahousing.fi/reposaari/Keski-UudenmaanVesi etenee Järvenpään ja Keravan kaupungitsekä Sipoon ja Tuusulan kunnatovat valmistelleet jo parin vuodenajan yhteisen vesihuoltoyksikön perustamista.Organisaatiomuodoksiesitetään yhteistä vesihuoltoyhtiötä,Keski-Uudenmaan Vesi Oy:tä.Kuntien vesihuoltolaitosten lisäksiuuteen yhtiöön siirtyy alueellinentukkuveden toimittaja, Tuusulanseudun vesilaitoskuntayhtymä.Toisessa vaiheessa mukaan liitetäänyhteinen jätevesien viemäröintiorganisaatio,Keski-Uudenmaan vesiensuojelunkuntayhtymä. ToteutuessaanKUV on alansa seitsemänneksisuurin toimija Suomessa.Kaikkien neljän kunnan kunnanjohtajatovat käyneet suunnitelmatläpi huhtikuussa yhdessä teknistenjohtajien kanssa. Yksimielisestikunnanjohtajat sopivat asianjatkovalmistelusta. Tavoitteenaon käynnistää vesihuoltoyhteistyö2009 alussa.Kaivopuhdistamo tarvitsee toimintaansakolme hyväkuntoista betonikaivoa: ensimmäinentoimii saostuskaivona, toisessa vesipääsee mikrobien tehokäsittelyyn ja kolmannessaalumiinipohjainen kemikaali saostaamikrobeilta ylijääneen fosforin.Kaivopuhdistamo hyödyntäävanhoja kaivoja Biolanin uusi biologiskemiallinen jätevedenpuhdistamoon tehokas ratkaisu haja-asutusalueidenjäteveden käsittelyyn. Puhdistamo ei vaadisuuria maansiirtotöitä, vaan sen voi asentaa vanhoihinkinsaostuskaivoihin. Kaivopuhdistamontoiminta perustuu sekä vettä puhdistaviin pieneliöihinettä fosforin saostumiseen. Puhdistamosopii kaikille kotitalouden jätevesille. Laitteistonhinta on noin 4 000 euroa.www.vsagendatoimisto.fi/jatevesi/esimerkkikohteet/pp_biolan.htmÄlykäs jätehuoltovähentää jätettä Encore Ympäristöpalvelu Oy tuo markkinoilleRFID-teknologiaa hyödyntävän älykkäänjätehuoltopalveluratkaisun. Ideana on jäteastioitatunnistamalla kerätä tarkkaa, todenmukaistatietoa organisaation tuottamista jätevirroista.Kerätty tieto tallentuu automaattisestitietokantaan, josta informaation saa analysoitavaksihelposti vertailtavassa ja ympäristöraportteihinliitettävässä muodossa.Tuotetun tiedon perusteella yrityksen onmahdollista vaikuttaa jätteen syntyyn esimerkiksikehittämällä prosessejaan ja kohdentamallavalistusta turhaa tai virheellisesti lajiteltuajätettä tuottaviin yksiköihin. Todenmukainentieto antaa myös mahdollisuuden tehostaajätehuollon organisointia. Kun jäteastiattyhjennetään vain tarvittaessa, ei keräilyastioiden,jätehuoltotilojen, puristimien ja kuljetuskalustonmäärää tarvitse mitoittaa suurimmanmahdollisen tarpeen mukaan.Älykkään jätehuoltopalvelun avulla onmahdollista päästä 10 prosentin säästöihinsuurissa organisaatioissa.www.encoreoy.fiUV-DESINFIOINTI ONTURVALLISTA UV-säteilyä pidetään turvallisena, kemikaalittomanaja luotettavana desinfiointimenetelmänä.Tutkimukset ja hyvät käyttökokemuksettukevat UV-desinfioinnin käyttöäjuoma- ja jätevesisovelluksissa.UV-käsittelyssä desinfioinnin tehokkuus eiole riippuvainen pH-arvosta, siinä ei synny sivutuotteitaeikä veden haju tai maku muutu.Desinfiointi tapahtuu halutussa kohdassa, eikäreaktiosäiliöitä tarvita . Lisäksi investointijakäyttökulut ovat alhaiset.www.prominent.fiProMinentin Dulcodes M-sarjan UV-laite,jonka tilantarve on pieni.Kuntatekniikka 4/2008 63

TAIDETEOS SAI KUUMASINKITYSPALKINNONJukka LehtisenOma maa mansikka-teoksenkukan terä- javarjolehdet ovatleikattua 6 millimetrinterästä.Marjat ja varretovat 90-millisistäimacro-teräspyörötangoista.Teokseen on käytettylähes 7 000kiloa terästä.Kaks fooninkia, työryhmä Matti Arvilommi, arkkit.yo,Juha Jääskeläinen, arkkitehti SAFA ja Mikko Reinikainen,arkkitehti SAFA, HelsinkiUUSIA RATKAISUJA MAALLAASUMISEEN Talonpoikaiskulttuurisäätiön järjestämän ja yhteistyössäArkkitehtiliitto SAFA:n kanssa toteutetun ”Uusia ratkaisujamaalla asumiseen” -arkkitehtikilpailun palkinnot on jaettu.Kilpailulla haettiin uusia, ennakkoluulottomia ja taajamarakentamisestapoikkeavia malleja sekä visioita maaseudullaasumiseen. Kilpailuun tuli 54 ehdotusta, joista palkittiin neljä.Kahdelle myönnettiin kunniamaininta.Palkitut työt edustavat toimivaa uudis- ja täydennysrakentamista,yhteisöllistä ratkaisua, raikasta sovellusta perinteisestäumpipihasta ja esimerkkiä innovatiivisesta vaipparatkaisusta.Kilpailulautakunnan puheenjohtaja Lasse Ristikartanosanoo uusien rakentamismallien etsimisen tukevan tietoisestipoikkeamista nykyisestä trendistä, jonka mukaan pientalojentulisi muodostaa tiiviitä taajamia. Hänen mukaansakilpailutöissä oli havaittavissa suuntaus ekologiseen matalaenergiarakentamiseen.Arvostelupöytäkirja ja kuvia palkituista töistä osoitteessawww.varpula.fi/urmavoittajat/Liikennevirastoja yhteen Valtion liikennehallintoa aiotaan uudistaa niin, ettäalan virastoja olisi kuuden sijasta kaksi. Liikenne- javiestintäministeriö on käynnistänyt muutoksen valmistelun.Uusista virastoista toinen hoitaisi väyläasioita, toinenturvallisuusasioita. Väylävirasto muodostuisi Tiehallinnonja Merenkulkulaitoksen väylätoiminnoista sekäRatahallintokeskuksesta. Turvallisuusvirastoon koottaisiinAjoneuvohallintokeskus, Rautatievirasto ja Ilmailuhallintosekä Tiehallinnon ja Merenkulkulaitoksen turvallisuustehtävät.Uudet virastot aloittaisivat 2010 alusta. Ministeriöntyöryhmät tekevät ehdotuksen uudistuksesta maaliskuun2009 loppuun mennessä.Liikennevirastojen budjettimäärärahat ovat yhteensäyli 1,5 miljardia euroa vuodessa. Työntekijöitä onnoin 2 200. Vuoden 2008 Kuumasinkityspalkinnonon saanut taiteilija JukkaLehtinen veistoksellaan Oma maamansikka. Veistos sijaitsee HelsingissäPikkuparlamentin edessä. Senmateriaaleina on käytetty sekä kuumasinkittyäettä haponkestävää terästä.Teos paljastettiin viime vuodenlokakuussa.Kuumasinkittyä terästä on totuttunäkemään erilaisten teollistenkohteiden, kiinteistöjen jainfrastruktuurin sekä koneiden, laitteidenja erilaisten käyttöesineiden Iisalmen uudistettu satama avattiinmatkailu- ja virkistyskäyttöön16.5. Satamaympäristön parantaminenliittyy kaupungin ydinkeskustanja Luuniemen ympäristönkehittämiseen. Ydinkeskustan ympärilleon luotu vihreä kaupunkipuistokokonaisuus,johon satamakinkuuluu.Hankkeen kokonaiskustannuksetolivat 2 605 300 euroa, josta 40teräspintojen korroosiosuojana.Kuumasinkityspalkinto annettiinnyt ensimmäistä kertaa taiteelle.– Oma maa mansikka -veistoson yksi hyvä esimerkki siitä, millätavalla kuumasinkittyä terästä voidaankäyttää rakennetussa ympäristössämme.Lisäksi teos on palkintoraadinmielestä tavattomankaunis, Kuumasinkitsijät ry:n hallituksenpuheenjohtaja Juhani Ylitalosanoo.Iisalmi kohensi satamaansa 2,6 miljoonallaprosenttia oli TE-keskuksen työllisyysperusteistainvestointiavustusta.Iisalmen uusi satama toimii kattavinepalveluineen osana viidenkunnan 2007 valmistunutta retkisatamaverkostoa.Satamassa käykuhina myös vuoden kuluttua, kunIisalmi toimii isäntänä kestävän kehityksenja matkailun EU-kokouksellekesäkuussa 2009.Iisalmen uudistetussa satamassa on 104 venepaikkaa, joista vierasvenepaikkoja15.Ilkka Niskanen64 Kuntatekniikka 4/2008

PAIKANNIMETKIRJOISSA Nyt on pantu paikannimetAakenustunturista Östermyraankirjoihin ja kirjan kannet kiinni.Suomalainen paikannimikirjakertoo taustat noin 4 700 paikannimestä.Karttakeskus yhdessäKotimaisten kielten tutkimuskeskuksenkanssa on toimittanut592-sivuisen vastauksen”niihin lukemattomiin paikannimikysymyksiin”,joita yleisötiedonjanossaan tekee.Kirjan päätoimittaja on SirkkaPaikkala ja kustannustoimittajaJussi Iltanen. Kolme vuottakestäneeseen toimitustyöhönon osallistunut 30 muutaasiantuntijaa. Paikkojen nimiäesiintyy niin suomen-, saamenkuinruotsinkielisinä.Nimien valintakriteeri on tekijöidenmukaan ”kohteidenkeskeisyys tai muu tunnettuus”.Valinta on ollut varmasti haastava;poimia arkistojen miljoonienja satojentuhansien nimienjoukosta edustavimmat. Kohteeton ryhmitelty neljään osajoukkoon:suurimmat maastokohteet,asutukset, historiallisestimerkittävät kohteet jahuomattavat, nimiltään kiinnostavatrakennetut kohteet.Nimet ovat kaikki nykyisten rajojenSuomesta. Mukana ovatkaikki kunnannimet, nykyisetja entiset.Kerrotaan, että aloitteen kirjaanteki Karttakeskuksen johtajaSakari Viertiö syksyllä 2004.Siis aloite ja osittainen toteutustulivat suomalaisen paikkatiedonsyntysijoilta.Kirjan yksityiskohtainen jalaaja lähdeluettelo täyttänee tieteellisenteoksen vaatimukset.Aakkosellista hakemistoa täydentääkunnittainen hakemisto,josta on iloa kotiseutunsa historiastatietoa janoaville.Kirjan alussa käydään läpi lukuisinhavainnollistavin esimerkeinnimien historiaa ja joutumistakarttanimiksi ja muuhunyleiseen käyttöön. Mielenkiintoinenyksityiskohta on nimienloppuosan yleisyys. Kangas-loppuisianimiä kerrotaan peruskartoissaolevan 27 000.Kirja on esipuheen mukaantarkoitettu luotettavaksi hakuteokseksi”suurelle yleisölle, toimittajille,kielen ja nimistön ammattilaisille,opettajille ja opiskelijoille”.Luetteloon voisi lisätätietokilpailujen kysyjät ja sanaristikoidenlaatijat.Kuntien toimialalla tulevatkirjasta hyötymään erityisestinimistösuunnittelijat ja asemakaavanimiäpohtivat. Muillekuntateknikoille merkitsee kotiseudunja asuinpaikkakunnannimihistorian tuntemus lähinnälisäystä yleissivistykseen.Painoasultaan kirja on korkealaatuinenja kuvitus monipuolinen.Suosittelen tutustuttavaksi. Arto NuoraSuomalainen paikannimikirja,päätoimittaja Sirkka Paikkala.592 sivua. Karttakeskus, Kotimaistenkielten tutkimuskeskus, Helsinki2007.Tampere ja Spondatekivät kaupat Tamperen kaupunki ja kiinteistösijoitusyhtiöSponda ovat sopineetuuden Ratinan kauppakeskuksentoteuttamisesta. Kaupunkimyi noin 24 000 neliön tontinSpondalle 20 407 000 euron kauppahinnalla.Kyseessä on Tampereenkaupungin kaikkien aikojen suurintonttikauppa.Ratinan kauppakeskuksen kokonaisinvestoinninarvioidaan olevannoin 200 milj. euroa. Kauppakeskukseenon suunnitteilla noin55 000 neliötä liike- ja palvelutilaasekä paikoitustilaa noin 1 350autolle. Stadionin ja linja-autoasemanväliselle alueelle Tampereenkeskustaan sijoittuva kauppakeskuson suunniteltu alueen funkistyyliseenympäristöön soveltuvaksi.Kauppakeskuksen rakentaminenon tarkoitus aloittaa ensi syksynä,ja se valmistuu aikaisintaan2011.Valokuitu ja viemärisamaan kaivantoon Valokuituun perustuvat laajakaistaverkotkannattaisi rakentaa hajaasutuksessasamalla uusien viemäriverkkojenkanssa. Näin saataisiinedullisesti kiinteä valokuituyhteysvuosittain jopa kymmeniin tuhansiinkiinteistöihin. Ehdotus sisältyyliikenne- ja viestintäministeriön selvitykseen.Vesiosuuskunnissa suunnitellaanaluekohtaisten viemäriverkostojenrakentamista jätevesiasetuksenvaatimusten mukaisesti 2013loppuun mennessä. Yhdistämälläkaapelointi viemäriverkon kaivamiseenvoitaisiin paikallisia valokuituverkkojarakentaa marginaalikustannuksinsiitä, mitä erillisen verkostonrakennuskulut olisivat.Kuntatekniikka 4/2008 65

Tapahtumakalenteriin on poimittu kuntatekniikan sekä sitä lähellä olevien alojen messuja,seminaareja ja tapahtumia 2008 ja 2009 niin kotimaasta kuin ulkomailtakin.tapahtumakalenteriALANSA YKKÖNEN4/ 2008VaasanSuvilahdessayhdistyvät2008International NODig 20082.–5.6.2008 Moskovahttp://nodig2008sibico.comHelsinki Summer Schoolon Transportation 20082.6.–7.6.2008 Espoohttp://www.tkk.fi/Units/Transportation/SummerSchool/Ecwatech 20083.–6.6.2008 Moskovawww.ecwatech.ruVesihuolto 20084.–5.6.2008 Kuopiowww.vvy.fiKuntatekniikan päivät5.–7.6.2008 Espoowww.kuntatekniikka.fi6. Pohjoismainenjuomavesikonferenssi9.–11.6.2008 Oslowww.norvar.no/nvk2008/forsideVia Nordica 20089.–11.6.2008 Helsinkiwww.vianordica2008.fiLoma-asuntomessut13.–19.6. ja 23.6.–6.7. Porin Reposaarihttp://asuntomessut.rakentaja.fiTilaa Kuntatekniikka!VesistölämpöMikkelin on urheiluopistolleyhtiölle, hyväteknisetpalvelutMikko ratkaisu, Jukolalla Markopitkä Ruti sanoo. listahyödyistä. sivu 30Woking on brittikuntienkärkeä ilmastotyössä sivu 50sivulla 36Kuusamo tekijätti-investoinninRukan matkailu-infraan sivu 54Espoo rakentaaSuurpeltoontietoajan puisto-kaupungin sivu 22KUNTA-TEKNIIKKAESPOOSSA5.–7.6.sivu 6MEREN LUMO JA LÄMPÖVesiopasKANSI2008.indd 1 20.11.2007 13 5Asuntomessut11.7.–10.8.2008 Vaasa, Suvilahtiwww.asuntomessut.fiFinnmetko28.–30.8.2008 Jämsänkoskiwww.finnmetko.fiPohjoismainen seminaaritalousveden ja materiaalienvuorovaikutuksesta2.–3.9.2008 Poriwww.prizz.fiKansainvälisen vesijärjestönIWA:n maailmankongressi7.–12.9.2008 Wienwww.iwa2008vienna.orgKuntamarkkinat10.–11.9.2008 Helsinkiwww.kuntamarkkinat.fiYmpäristötekniikka 0810.–12.9.2008 Helsinkiwww.finnexpo.fiPaikkatietomarkkinat22.–24.9.2008 Helsinkiwww.finnexpo.fiFinnBuild 0824.–27.9.2008 Helsinkiwww.finnexpo.fiTilaa Kuntatekniikanvuosikerta jatkuvanakestotilauksena 67 euroa.Saat kaupan päälletoukokuussa ilmestyvänVesihuollon osto-oppaan.Kuntatekniikan vuosikerranmääräaikaistilaus (8 numeroa)maksaa 76 euroa, irtonumero8,50 euroa.Tilauksen ja osoitteenmuutoksenvoi hoitaa kätevimmin os.http://lehti.kuntatekniikka.fitai puh. (09) 77 11/Tuula Vesa.Miljöteknik 20087.–9.10.2008 Göteborgwww.miljoteknik.comVäylät ja liikenne8.–9.10.2008. Tamperewww.tieyhdistys.fiKuntien Putkimestareidenkoulutus- ja neuvottelupäivät8.–10.10.2008 Vantaawww.kuntienputkimestarit.fiInterbad15.–18.10.2008 Stuttgarthttp://cms.messe-stuttgart.de/cms/interbad-start.0.htmlglasstec 200821.–25.10.2008 Düsseldorfwww.glasstec.deEnergiaForum 0827.–30.10.2008 Tamperewww.energiaforum.comKommunalteknikk 2008/Miljø & Teknikk29.–31.10.2008 Lillestrømwww.kommunalteknikk.noWater Expo China10.-12.11. 2008 Beijinginfo@china.messefrankfurt.com2009Rakentaminen jaTalotekniikka6.–8.3.2009 Jyväskyläwww.jklmessut.fiSportec 200926.–27.3.2009 Tamperewww.sportec.fiWasser Berlin 200930.3.–3.4.2009www.wasser-berlin.comYhdyskuntatekniikka YT 0927.–29.5.2009 Tamperewww.yhdyskuntatekniikka.fi66 Kuntatekniikka 4/2008

Tarkatlaitos ja kuntasääasemat,ukkostutkaimet,tuulimittarit.SITO on liikenteen, ympäristön jainfran suunnittelu- ja asiantuntijapalvelujatuottava moniosaaja.Palvelutarjontamme kattaakonsultoinnin, suunnittelun,rakennuttamisen ja tietotekniikan.ESPOO • KOUVOLA • KUOPIO • TAMPERE • TURKU • ROVANIEMI• Alueidenkäyttö ja arkkitehtuuri• Geotekniikka ja kenttätutkimukset• Geotieteellinen konsultointi• Kalliorakennus-, rakenne- jatunnelisuunnittelu• Kaukokartoitus ja GIS-konsultointi• Liikenteen konsultointi• Maisema- ja vihersuunnittelu• Paikkatietopalvelut• Siltasuunnittelu• Tie-, katu- ja ratasuunnittelu• Vesi- ja ympäristötekniikka• YmpäristökonsultointiLIIKENNEJÄRJESTELMÄ • LIIKENNE-TURVALLISUUS • JOUKKOLIIKENNELIIKENTEEN HALLINTA • LOGISTIIKKAI N S I NÖÖR I T O I M I S T OLIIDEA OYwww.liidea.fi08-8810300Kirkkokatu 2, Franzenin talo, 90100 OULUMarjaniementie 29a, 00930 HELSINKILAADUKASTA OSAAMISTAYHTEISTYÖKYKYISESTIYMPÄRISTÖTEKNIIKAN ASIANTUNTIJAGolder Associates OyHelsinki · Oulu · Tampere · Turkupuh. (09) 5617 210 www.golder.fi• Pilaantuneen maaperän ja pohjavedentutkiminen ja kunnostus• Jäteluokitukset• Kaatopaikkakelpoisuusarvioinnit• Hyötykäyttöarvioinnitmaanrakentamisessa• Vesistöjen ja ranta-alueidensedimenttitutkimukset ja kunnostus• Ympäristöriskien arvioinnit• Vanhojen kaatopaikkojenkunnostussuunnitteluPöyry Environment OyPöyry Infra OyJaakonkatu 3, 01620 VantaaPuh. 010 33 11www.environment.poyry.fiwww.infra.poyry.fiHitsaajankatu 4 c00810 Helsinkipuh. 044 091 77 77info@veela.fiwww.veela.fiVESIHUOLTOPALVELUA•osaamistestaus•vesihuollon projektinhoito•suunnittelun valvonta•palveluhankintojen kilpailutus•osuuskuntien isännöintiGEOPALVELU OYRistimäenkatu 2G33310 TamperePPuh (03) 2767 200Faksi (03) 2767 222geopalvelu@geopalvelu.fiKuntatekniikka 4/200867