11.07.2015 Views

Janakkalan kunta • Turenki

Janakkalan kunta • Turenki

Janakkalan kunta • Turenki

SHOW MORE
SHOW LESS

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

<strong>Janakkalan</strong> <strong>kunta</strong> • <strong>Turenki</strong>1Asemakaava ja asemakaavan muutosKorkeavuorenrantaLiite 8 Yhdistelmä luonnosvaiheen mielipiteistä ja lausunnoista sekä kaavanlaatijanvastine.Kaavaluonnos pidettiin nähtävänä MRL 62 § tarkoituksessa 18.2.-13.3.2009. Kaavaluonnoksestasaatiin 4 mielipidettä. Ympäristökeskuksen ja ympäristölautakunnan lausunnoissaesitettiin kaavaluonnokseen muutosehdotuksia. Hämeen liiton ja Vattenfallinlausunnoissa ei ollut huomautettavaa kaavaluonnoksesta.1. Vähähiiden yksityistien hoito<strong>kunta</strong> c/o Harri Hamberg.Hoito<strong>kunta</strong> pitää hyvänä luonnosaineistossa esitettyä liittymän siirtoa ja kytkemistäuuden asuntoalueen liikenteen kanssa, koska Teboilin risteyksen liikenneongelmatsaataisiin osittain ratkaistua.Hoitokunnan näkemys on, että uuden asuntoalueen aiheuttama lisääntyvä liikenneja rakentamisaikainen liikenne rikkovat tien perustukset ilman perusparannusta.Hoito<strong>kunta</strong> esittää, että tien kunnossapito siirretään nopealla aikataululla kunnanvastuulle.Hoito<strong>kunta</strong> esittää, että liikenne Korkeavuorenrannalle johdetaan Veistäjäntienkautta tai käyttämällä Mäntyniemenraittia.Mielipide 1 vastineKaavoitusmenettelyllä kaikki katualueet tulevat kunnan vastuulle haltuunotolla.Uuden alueen rakentamisen vaikutukset Vähähiidentiehen eivät näin ollen jatkossarasita hoito<strong>kunta</strong>a vaan <strong>kunta</strong>a.2. Heikki Mattila, Vähähiidentie 12Ei hyväksy luonnoksissa esitettyä tiejärjestelyä. Vähähiidentien ja Hiidenpellon alkupäänkatuosuuden sulkeminen ja uuden kaava-alueen liikenteen ohjaaminenVähähiidentien kautta, korttelin 610 ympäri, aiheuttaa huomattavan liikenteen kasvunMattilan omistaman tontin kohdalla. Tiejärjestelyllä on kiinteistön arvoa alentavavaikutus.Mielipiteessä esitetään, että Korkeavuorenrannan liikenne tulisi järjestää Veistäjäntienkautta. Jos Vähähiidentietä on pakko käyttää, uuden tien liittymä tulisi sijoittaaetäämmäksi korttelista 610, esim. Vähähiidentien ja Veistäjäntien yhdistävän nykyisenkevyen liikenteen väylän kohdalle.3. Marika Lehto, Vähähiidentie 14 LiiteEsittää mielipiteessään, että jo nyt vilkasliikenteinen Vähähiidentie tulee entistävilkkaammaksi ja saasteisemmaksi autojen lisääntyessä. Ylinopeus on jo nykyiselläänyleistä. Uuden tien pitäisi kulkea koko matkaltaan kauempana rauhoittaenvanhan alueen ja jättäen väliin puistokaistaleen.Mielipiteet 2 ja 3 vastineMielipiteiden johdosta on tutkittu tarkemmin liikenteen järjestämistä. Kaavaselostuksenliite 7 Liikenteellinen tarkastelu esittää mahdollisen kaavaratkaisun.Uusi katu, joka on tarpeen ennen kaikkea Vähähiidentien länsipuolellerakennettavaa asuntoaluetta varten, liittyy Vähähiidentiehen vasta korttelin 613kohdalla. Vähähiidentien alkupään kortteleiden 609, 610 ja 612 kohdalla läpikulkupoistuu kokonaan.4. Janne Sorvari, Vähähiidentie 32


<strong>Janakkalan</strong> <strong>kunta</strong> • <strong>Turenki</strong>2Asemakaava ja asemakaavan muutosKorkeavuorenrantaKysyy mielipiteessään, miksi tie tehdään kaikista ahtaimmasta paikasta. Liikennetulisi olemaan kohtuuttoman vilkas niin ahtaaseen paikkaan. Liikenne on myös kaikenlaistahuoltoajoa.Liikenne tulisi johtaa Veistäjäntien kautta. Se olisi järkevin ja turvallisin ratkaisu.Mielipiteessä ennakoidaan, että <strong>kunta</strong> joutuu kuitenkin tekemään tien Veistäjäntienkautta Korkeavuorenrannan tulevien asukkaiden vaatimuksesta.Mielipide 4 vastineLiikenteen pääsuunnan muutokselle keskeinen syy ovat kustannukset. Asiaaselostetaan kaavaselostuksen kohdassa 5.1, josta ote kursiivilla:Suunnittelu on ollut vireillä pitkään. Alun perin luonnoksissa tieyhteys uudellekorttelialueelle on johdettu Veistäjäntien suunnasta. Alueen eteläkulmassa onturvealueen syvyys jopa 6 m. Etelän suunnasta johdettava katu olisi kallis ja rakenneteknisesti haastava. Kun kaavoitettavien uusien tonttien lukumäärä vähenisuunnittelun kuluessa päädyttiin osoittamaan liikenneyhteys alueen luoteiskulmastaVähähiidentien puolelta. Kohdassa on käytössä oleva kulkuyhteysvedenottamolle. Kokonaan uuden rakennettavan kadun määrä on lyhyempi jakadun rakenne on normaali.Korttelien 613 ja 614 välisen katualueen leveys on pääosin 12 m, mikä on normaalistikäytössä oleva tonttikadun leveys. N. 8 m matkalla katualueen leveyson 8 m. Tähänkin leveyteen mahtuu 4,5-5 m levyinen ajorata hyvin. Haastettatien rakentamiselle aiheuttavat maaston korkeustasot.Uusi katu tarjoaa mielipiteen esittäjän tontin länsipäällekin kaavan mukaisenkulkuyhteyden.9 uuden omakotitontin aiheuttama liikenne ei ole niin merkittävää, että se haittaisipysyvästi katuun rajoittuvien omakotitonttien viihtyisyyttä.Ympäristökeskuksen lausunnon pääkohdat1. Tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat tulleet voimaan 1.3.2009 jaerityistavoitteiden osalta koskevat soveltuvin osin nyt luonnosvaiheessa olevaaasemakaavaa. Tältä osin osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa esitetään päivitettäväksi.Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa on täydennetty lausunnon perusteella.2. Alueidenkäytössä on otettava huomioon viranomaisten selvitysten mukaiset tulvavaara-alueetja pyrittävä ehkäisemään tulviin liittyvät riskit. Alueidenkäytön suunnittelussauutta rakentamista ei tule sijoittaa tulvavaara-alueille. Tästä voidaan poiketavain, jos tarve- ja vaikutusselvityksiin perustuen osoitetaan, että tulvariskit pystytäänhallitsemaan ja että rakentaminen on kestävän kehityksen mukaista. Alueidenkäytönsuunnittelussa on tarvittaessa osoitettava korvaavat alueidenkäyttöratkaisutyhdyskuntien toimivuuden kannalta erityisen tärkeille toiminnoille, joihin liittyyhuomattavia ympäristö- tai henkilövahinkoriskejä.Alueidenkäytössä on otettava huomioon pohjavesien suojelutarve ja käyttötarpeet.Suunnittelualue sijaitsee osittain Kalpalinnanmäen I luokan pohjavesialueella jaKalpalinnan vedenottamo sijaitsee kaava-alueella. Kaavan jatkosuunnittelussa tuleeottaa huomioon ja arvioida pohjaveden laadulle ja määrälle sekä Kalpalinnanvedenottamon toiminnan jatkumiselle kaavan toteutumisesta mahdollisesti aiheu-


<strong>Janakkalan</strong> <strong>kunta</strong> • <strong>Turenki</strong>3Asemakaava ja asemakaavan muutosKorkeavuorenrantatuvat riskit. Pohjavedenottamolla tulee olla riittävä suojavyöhyke jolla pohjavesillehaitallisia toimintoja voidaan kieltää tai rajoittaa. Riittävänä suojavyöhykkeenä kaavoituksessapidetään lähtökohtaisesti noin 500 metriä. Suojavyöhykkeen laajuusriippuu pohjaveden virtaamisalueesta ja –suunnasta. Mikäli vaikutusten arvioinninlopputulos on, että suunniteltu maankäyttö saattaa aiheuttaa sellaista haittaa pohjavedenlaadulle tai määrälle, jota ei voida kaavamääräysten avulla estää, on valmisteillaolevaa kaava muutettava niin että haittaa ei aiheudu.Kaavan tarkoittaman rakentamisen vaikutuksia pohjaveteen on selostettu kaavaselostuksenkohdassa 4.3.2 Asemakaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiinja maa<strong>kunta</strong>kaavaan.Kalpalinnan pohjavesialueen ja sen muodostumisalueen rajaus ilmenevät ympäristöhallinnontuottamasta pohjavesiaineistosta. Virtaussuunta pohjavesialueellaon luoteesta kaakkoon ja pohjavesi purkautuu Hiidenjokeen. Kaavoituksenkohteena oleva alue sijaitsee virtaussuunnassa vedenottamon alapuolella. Tämävähentää vedenottamolle aiheutuvaa riskiä merkittävästi. Rakennettavuusselvityksenperusteella maaperä turvekerroksen alapuolella on läpäisemätöntäsavea. Savikerroksen pinta viettää idän suuntaan, poispäin vedenottamosta.Ottaen lisäksi huomioon pohjaveden muodostumisalueen pinta-ala ja kaavoitettavanasuntoalueen pinta-alasta se osa jolla pohjaveden imeytyminen vähenee,ei voida katsoa aiheutuvan riskiä pohjaveden määrälle.Asumista ei yleisesti ottaen ole kaavoituksessa poissuljettu pohjavesialueilla.Asumisesta aiheutuu aina määrätty riski pohjavedelle, joka kuitenkin on selvästipienempi kuin esimerkiksi teollisen toiminnan riski. Kaavamääräyksillä pyritäänriski minimoimaan. Ulkoalueiden sadevedet johdetaan hallitusti alueen ulkopuolelle.Jätevedet johdetaan kunnan verkostoon ja edelleen puhdistamolle.3. Asemakaavoituksessa on varauduttava mm. lisääntyviin rankkasateisiin ja tulviin.Kortteli 617 sijoittuu osittain tulvarajan (+81 mpy) alapuolelle. Lähtökohtaisesti uuttarakentamista ei tule sijoittaa tulvavaara-alueille. Tästä voidaan poiketa vain, jos tarve-ja vaikutusselvityksiin perustuen osoitetaan, että tulvariskit pystytään hallitsemaanja että rakentaminen on kestävän kehityksen mukaista. Kaavan toteuttaminenedellyttää tonttien täyttöä. Jatkosuunnittelussa tulee arvioida täyttöjen määräsekä vaikutukset ja sopivuus maisemaan.Kaavalla osoitetun uuden rakentamisen suhdetta tulvarajaan on selostettu kaavaselostuksenkohdassa 4.3.2 Asemakaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiinja maa<strong>kunta</strong>kaavaan.Kaavoituksessa on huomioitu tulvavaara-alueet tonttien alinta rakentamiskorkeuttasäätelevällä määräyksellä. Tulvariski hallitaan nostamalla tonttien rakennettavataso tulvarajan yläpuolelle. Kunta nostaa tontit yhtenäisesti ennen niidenluovuttamista rakentajille. Yhtenäinen tonttien korkeusasema sovitetaan lisäksitonttikadun suunniteltuun korkeusasemaan. Kaavaan sisältyy katujen javirkistysalueiden suunnittelua koskeva määräys, jonka perusteella tulee huomioidahulevedet.4. Hiidenjoen rantaan yleiskaavan mukaiselle lähivirkistysalueelle osoitettu lomarakennuspaikkaon tulvavaaran kannalta hyvin kriittinen ja yleiskaavan vastainen.Ympäristökeskus esittää loma-asuntojen korttelialueen poistamista kaavasta.


<strong>Janakkalan</strong> <strong>kunta</strong> • <strong>Turenki</strong>4Asemakaava ja asemakaavan muutosKorkeavuorenrantaRA-korttelin suhteesta tulvarajaan ja maisemaan on selostettu kaavaselostuksenkohdassa 5.2.1Yksityiseen käyttöön jäävän saunan rakennuspaikka otettiin kaavaan, koska arvioitiin,että detaljikaavalla ratkaistava alue pohjoisen suuntaan päättyy tähänkaavaan. Saunan rakennuspaikka sulkee rannan, mutta ranta-alue ei jatkossakaanolisi käytettävissä esim. rantareittinä alueen alavuuden ja yksityisenmaanomistuksen johdosta. Virkistysalue jatkuu maa<strong>kunta</strong>kaavan ja yleiskaavanlinjauksen mukaisesti Hiidenjoen rannasta länteen. Kaavaratkaisulla on huolehdittuulkoilureittien jatkuvuudesta Kalpalinnan harjujakson suuntaan.Kaavan mukaan rakennuksen etäisyys rantaviivasta on vähintään 30 m. Rakennuksenja rannan välinen alue tulee säilyttää luonnonmukaisena ja kasvullisena.Rakentamisessa on huomioitava tulvaraja +81.Turengintien pohjoispuolella Vähähiidentien ja Mäntyniemen (n. 155 asukastatällä hetkellä) sekä uusien kortteleiden asukkaiden arkilii<strong>kunta</strong>mahdollisuudetparanevat kaavoituksen ja rakentamisen myötä merkittävästi: Mäntyniemenraitiltaalkava rantareitti jatkuu, täydentyy ja muodostaa lenkin. Yhtenäisen virkistysalueeksikaavoitetun rantaviivan pituus on n. 440 m.Ympäristölautakunnan lausuntoYmpäristölautakunnan lausunnossa todettiin, että alue on pohjaveden hankintaavarten tärkeä pohjavesialue. Kaavamerkinnöissä tulee öljysäiliöt määrätä sijoitettavaksirakennusten sisätiloihin.Kaavamerkintää on muutettu lautakunnan esittämällä tavalla.


<strong>Janakkalan</strong> <strong>kunta</strong> • <strong>Turenki</strong>Asemakaava ja asemakaavan muutosKorkeavuorenranta1Liite 9 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma / täydentyvä 10.2.200912.5.2009KAAVA-ALUEEN SIJAINTIAlue sijaitsee n. 1,5 kilometriä Turengin keskustastalänteen, Turengintien pohjoispuolella.Alue rajoittuu Hiidenjokeen.KAAVAN TARKOITUSAlueen rakentamiskelpoiselle osalle kaavoitetaanomakotitontteja. Vähähiidentien varrenomakotialueen asemakaava ajantasaistetaan.KAAVA-ALUEEN NYKYTILANNEAlue sijoittuu rivitalo- ja pienkerrostalorakentamistavarten kaavoitetun Mäntyniemenpohjoispuolelle. Lännessä alue rajoittuuavoimeen peltomaisemaan. Veistäjäntie ulottuukaavassa nyt kaavoitettavan alueen rajalle,mutta se on toteutettu Laituritiehen asti.Kaavoitettavan alueen pohjoispuolella ei oleasemakaavaa.Alueen länsiosa on vanhempaa sekametsää.Hiidenjoen rantaan rajoittuvalla osalla nuorempaatiheää sekametsää. Korttelialueeksikaavailtu osa on hakattu avoimeksi. Kalpalinnanvedenottamo on alueen luoteiskulmassa.Vesihuoltolinja kulkee alueen poikki. 110 kVvoimalinja kulkee alueen länsiosassa. Alueon yhdyskuntien vedenhankintaan soveltuvaaSUUNNITTELUTILANNEValtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteetSeuraavat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet koskevat kaavoitettavaa aluetta:Eheytyvä yhdys<strong>kunta</strong>rakenne ja elinympäristön laatuErityistavoitteet• Alueidenkäytön suunnittelussa on edistettävä olemassa olevan rakennuskannan hyödyntämistäsekä luotava edellytykset hyvälle taajamakuvalle. Taajamia kehitettäessä on huolehdittavasiitä, että viheralueista muodostuu yhtenäisiä kokonaisuuksia.• Alueidenkäytössä on varattava riittävät alueet jalankulun ja pyöräilyn verkostoja vartensekä edistettävä verkostojen jatkuvuutta, turvallisuutta ja laatua.• Alueidenkäytössä on otettava huomioon viranomaisten selvitysten mukaiset tulvavaaraalueetja pyrittävä ehkäisemään tulviin liittyvät riskit. Alueidenkäytön suunnittelussa uuttarakentamista ei tule sijoittaa tulvavaara-alueille. Tästä voidaan poiketa vain, jos tarve- ja vaikutusselvityksiinperustuen osoitetaan, että tulvariskit pystytään hallitsemaan ja että rakentaminenon kestävän kehityksen mukaista. Alueidenkäytön suunnittelussa on tarvittaessa osoi-


2tettava korvaavat alueidenkäyttöratkaisut yhdyskuntien toimivuuden kannalta erityisen tärkeilletoiminnoille, joihin liittyy huomattavia ympäristö- tai henkilövahinkoriskejä.• Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon alueen maa- ja kallioperän soveltuvuussuunniteltuun käyttöön. Pilaantuneen maa-alueen puhdistustarve on selvitettävä ennenryhtymistä kaavan toteuttamistoimiin.• Alueidenkäytön suunnittelussa on turvattava terveellisen ja hyvälaatuisen veden riittäväsaanti ja se, että taajamien alueelliset vesihuoltoratkaisut voidaan toteuttaa. Lisäksi alueidenkäytönsuunnittelussa on otettava huomioon jätevesihaittojen ehkäisy.Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvaratYleistavoitteet• Alueidenkäytöllä edistetään elollisen ja elottoman luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkienalueiden monimuotoisuuden säilymistä. Ekologisten yhteyksien säilymistä suojelualueiden sekätarpeen mukaan niiden ja muiden arvokkaiden luonnonalueiden välillä edistetään.Erityistavoitteet• Alueidenkäytössä on otettava huomioon pohja- ja pintavesien suojelutarve ja käyttötarpeet.Pohjavesien pilaantumis- ja muuttamisriskejä aiheuttavat laitokset ja toiminnot on sijoitettavariittävän etäälle niistä pohjavesialueista, jotka ovat vedenhankinnan kannalta tärkeitä ja soveltuvatvedenhankintaan.Maa<strong>kunta</strong>tason suunnitelmatKanta-Hämeen maa<strong>kunta</strong>kaava on vahvistettuvaltioneuvostossa 28.9.2006. Maa<strong>kunta</strong>kaavassaalueen länsiosa on asuntovaltaistataajamatoimintojen aluetta, A.Maa<strong>kunta</strong>kaavaan on merkitty aluetta sivuavaksiulkoilureitti ja Hiidenjoen laivaväylä,vesimatkailureitti.Maisema-alue. Kulttuurimaiseman, rakennetunkulttuuriympäristön tai kulttuurihistoriankannalta tärkeä alue.YleiskaavaTurengin – Sälilammin osayleiskaava on vahvistettu18.12.1991. Yleiskaavassa alue onosoitettu pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi(AP). Ranta-alue on osoitettu lähivirkistysalueeksi(VL).Yleiskaavaan on merkitty aluetta sivuavaksiulkoilureitti.AsemakaavaAlueella on voimassa 26.8.1980 ja 5.12.1986 vahvistetut asemakaavat. Hiidenjoen puoleinen osa alueestaon kaavoittamaton.


<strong>Janakkalan</strong> <strong>kunta</strong> • <strong>Turenki</strong>Asemakaava ja asemakaavan muutosKorkeavuorenranta3SELVITYKSETLuontoselvitys 2001Pohjatutkimus 1989, pohjatutkimuksen täydennys 2007Rakennusinventointi 2002-2004. Kaavoitettavalla alueella ei ole kohteita inventointiluettelossa.KAAVAN VAIKUTUKSETEtusivun sijaintikarttaan on rajattu arvioitu välitön vaikutusalue ulottuvaksi Veistäjäntien varteen jalähimpiin Vähähiidentien varren asukkaisiin.Vaikutusten arviointi suoritetaan osana kaavatyötä ja se raportoidaan kaavaselostuksessa.Seuraavat näkökulmat painottuvat asemakaavan vaikutusten arvioinnissa:YmpäristövaikutuksetKokonaisrakenne, taajamakuvaMaisema ja maisemakuvaMelu, päästöt, estevaikutuksetKulkuyhteydetSosiaaliset vaikutuksetAsuntoalueen viihtyisyysSuhde nykyiseen asutukseenVirkistysalueiden riittävyys ja saavutettavuusPalveluiden saavutettavuusTaloudelliset vaikutuksetYhdys<strong>kunta</strong>rakenteen taloudellisuusKokonaisrakenne, yhdys<strong>kunta</strong>tekniset kustannukset, rakentamisen investoinnit, käyttökustannuksetOSALLISET• Alueen ja vaikutusalueen asukkaat jamaanomistajat: Vähähiidentien varren tontit• Kunnan viranomaisetKunnallistekniikan suunnittelu, ympäristötoimi,vapaa-aikatoimi• <strong>Janakkalan</strong> vesi• Hämeen ympäristökeskus• Hämeen liitto• Merenkulkupiiri• Vattenfall• Fingrid• Elisa• Posti• <strong>Janakkalan</strong> luonto ja ympäristöSOPIMUKSETKunta osti alueen v. 2006. Kauppakirjaan sisältyi alueen kaavoittamiseen vaikuttavia ehtoja:• Kaavan tulee olla hyväksytty 1.1.2010 mennessä.• Myyjälle jää 4 tonttia, joiden yhteispinta-ala on 8.320 m².• Kunta hoitaa kustannuksellaan kunnallistekniikan rakentamisen yhteydessä ko. tonttien täytönvaatimusten mukaiseen tulvarajan (+81,00) tasoon 1.1.2010 mennessä.• Myyjälle osoitetaan kaavaluonnoksessa Kanta-Hiiden tilan koilliskulmaan noin 1,0 ha:n alue 60m²:n saunarakennusta varten. Saunarakennuksen rakennuspaikalle osoitetaan kulkuoikeus kunnanomistaman alueen kautta.Hiidenjoen ranta-alueeseen kohdistuu uimapaikkaa, laituria ja kulkuoikeutta koskeva rasite neljälle eritilalle.


KAAVAPROSESSIN VAIHEETAlueen kaavoittaminen alkoi v.-96, jolloin silloinen maanomistaja esitti, että alue kaavoitettaisiin lomaasumiselle.Hanke lähti liikkeelle rantakaavana, mutta osittain vahvistetun rakennuskaavan alueellesijoittuvaa asiaa ei käsitelty rantakaavana vaan rakennuskaavana. Myöhemmin maanomistaja esitti,että alueelle kaavoitettaisiin omakotitontteja ja että rantaan voitaisiin toteuttaa asukkaille yhteinensauna sekä venevalkama.Kaavaluonnoksesta käytiin työneuvottelu Hämeen ympäristökeskuksen ja Hämeen liiton kanssa25.1.2002. Neuvottelussa ympäristökeskus ja Hämeen liitto ottivat kantaa rannan säilymiseksi vapaanayksityisestä rakentamisesta.Tekninen lauta<strong>kunta</strong> on käsitellyt asiaa 14.5.1996 § 74, 25.3.1997 § 47 ja 27.4.2004 § 74. Viimeisenkäsittelyn jälkeen <strong>kunta</strong> osti alueen v. 2006. V. 2007 teetettiin rakennettavuusselvitys, jossa todettiin,että perustamisolosuhteet Hiidenjoen rantaa lähinnä olevilla tonteilla ovat niin huonot, että kohtuullisinkustannuksin voidaan rakentaa vain liitekartassa 1 rajatulla alueella.Kaavaprosessi aloitetaan alusta asettamalla kaavaluonnos nähtäville. Kaavoitettavaa aluetta on laajennettukoskemaan Vähähiidentiehen rajoittuvia tontteja.TAVOITEAIKATAULU• Helmikuu 2009 osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja kaavaluonnos nähtävillä• Toukokuu 2009 kaavaehdotus nähtävillä ja lausunnoilla• Marraskuu 2009 valtuusto hyväksyy kaavamuutoksenTIEDOTTAMINEN• Kaavamuutoksen vireilletulosta on kuulutettu kaavoituskatsauksessa 2008.• Kaavaluonnoksesta tiedotetaan lehtikuulutuksella <strong>Janakkalan</strong> Sanomissa ja Hämeenlinnan Viikkouutisissasekä kirjeitse kaava-alueen ja vaikutusalueen maanomistajille.• Virallinen nähtävänäolo tiedotetaan lehtikuulutuksella <strong>Janakkalan</strong> Sanomissa.• Aineisto on nähtävänä kunnan ilmoitustaululla Turengissa. Aineisto on lisäksi soveltuvin osin nähtävänäkunnan internet-sivulla.VALMISTELUVAIHEESSA KUULLAAN:• Osalliset4LAUSUNNOT PYYDETÄÄN:• Ympäristölauta<strong>kunta</strong>• Hämeen ympäristökeskus• Hämeen liittoYHTEYSTIEDOT<strong>Janakkalan</strong> <strong>kunta</strong>Kaavoitusarkkitehti Leena Turkka p: 03- 680 1293Postiosoite: <strong>Janakkalan</strong> <strong>kunta</strong>, Juttilantie 1, 14200 <strong>Turenki</strong>leena.turkka@janakkala.fi

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!