SESinfo 3-06 paino.indd - Suomen elokuvasäätiö

Mitä…Olisiko elokuva-alan ja yleisön näkökulmasta parasta,jos Finnkino edelleen keskittyisi pääosin elokuvienesittämiseen eikä laajentaisi maahantuojan rooliaan1980- ja 90- –luvun malliin, jolloin se edusti suurintaosaa merkittävimmistä Hollywoodin studioyhtiöistä.Vaikka Finnkinon syntyä voitaneen pitää myösalan pelastusoperaationa, kaikki kokemukset ja tuloksettältä ajalta eivät ole järin mairittelevia. Elokuvissakäynnitlaskivat kaikkien aikojen pohjalukemiinjuuri samana aikana. Alimmillaan käytiin 5,3miljoonassa katsojassa vuonna 1995. Kun 1990-luvunlopulta lähtien mm. Buena Vista, Nordisk/Columbiaja myöhemmin vielä Foxia edustava FS Filmperustivat omat toimistonsa,levitystoimintaanMonia aikuisyleisöäkiinnostavia elokuviajää koko ajan vaillemaahantuontia.tuli toisenlaista energiaaja vauhtia. Erityisestikotimainen elokuva jatuottajat hyötyivät siitä,että levitysyhtiöt alkoivattosissaan kilpailla elokuvienesitysoikeuksista. Kotimaisen elokuvan ohellamyös kokonaiskatsojamäärä kasvoi reippaasti vuotta2001 lukuun ottamatta.Katsojalukujen vaihtelun syy- ja seuraussuhteeteivät suinkaan ole yksioikoisia eivätkä yhden muuttujanvarassa. Mutta ehkä voitaneen olettaa, että josalalla ei ole minkäänlaista kilpailua ja sekä kansainvälinenettä kotimainen elokuvatarjonta on kehnoa, katsojaluvutovat varmasti huonoja. Ja päinvastoin: kunohjelmisto on hyvää ja kilpailu kukoistaa, ne kääntyvätnousuun. Näiden ääripäiden välillä on olemassalukuisia mahdollisuuksia.Vuosina 2004 ja erityisesti vuonna 2005 katsojaluvutelokuvateattereissa laskivat maailmanlaajuisestija myös Suomessa. Tässä vaiheessa kilpailullinentilanne ei siis sinänsä taannut parempaa tulosta. Sensijaan vuodesta 2006 näyttäisi tulevan jopa noin 20 %parempi kuin edellisestä vuodesta. Sitä puolestaan selittääkotimaisen elokuvan erittäin hyvä menestys.Suomeen tuodaan vuosittain vähemmän elokuviateatterilevitykseen kuin esimerkiksi muihinpohjoismaihin. Multiplexien aloittaessa lukumääränousi sitä edeltäneestä 140–160 ensi-illan tasosta180–190:een. Kiinnostava kysymys onkin, kuinkapaljon ensi-iltoja tuodaan maahan jatkossa? Ja mitenkäy art-house-tyyppisen elokuvan ja dokumenttien?On sääli, että monia upeita ja erityisesti aikuisyleisöäkiinnostavia elokuvia jää koko ajan vaille maahantuontiaja ne nähdään meillä vain erikoisesityksissätai festivaaleilla.Maamme art-house-maahantuojien ja esittäjien joennestään pieni joukko harveni kesällä, kun KamrasFilm Group ajautui konkurssiin ja sulki teatterinsa.Senso Films/Andorra lopetti säännölliset esityksetjo pari vuotta sitten. Maahantuojille on elinehto, ettäniiden elokuvat pääsevät suurimmissa kaupungeissavalkokankaalle. Yliopistokaupungeissa tähän tarjoavatFinnkinon ohella mahdollisuuden lähinnä alueellistenelokuvakeskusten ylläpitämät teatterit tai muutamayksityinen elokuvateatteri, mutta niiden kaupallinenpotentiaali ei aina ole riittävä. Missä määrin Finnkinoprofiloituu art-house-sektorilla, nähdään lähikuukausina.… ja mitenElokuvateatterit ovat ratkaisevassa asemassa siinä, mitenlevitysyhtiöiden maahantuomia elokuvia esitetäänja millaisia esityskorvauksia ne suostuvat maksamaanlevittäjille. Yleisöä kiinnostaa taas aina pääsylipunhinta.Kysymys on mm. siitä, laitetaanko kaikki elokuvatteattereihin yhden ja saman mainstream-elokuvanesitysmallin kautta vai kehitetäänkö erilaisilleelokuville myös niitä vastaavia erilaisia esityskäytäntöjä?Kokemukset kotimaisten dokumenttielokuvienesityksistä kertovat, että niiden elinkaari on paljonpitempi kuin fiktioilla.Elokuvayleisön odotukset ja tarpeet eivät myöskäänpysy samana vuosikymmenestä toiseen. Tämäei ole pelkästään Finnkinon haaste. Näyttää siltä, ettämaamme elokuvateatterit eivät ole riittävästi reagoineetyleisön vapaa-ajan käytön muutoksiin ja katsojienmuuttuneisiin ajankäyttötapoihin. Toiminta- jakilpailuympäristö on muuttunut ja muuttuu kokoajan. Kodin merkitys elokuvien katseluympäristönäkasvaa yhä digitaalisen tekniikan kehittymisen myötä.Vuoden päästä meillä ei ole enää analogisia televisiolähetyksiä.Mutta myös elokuvateattereille digitaaliseen elokuvajakeluunsiirtyminen on suuri mahdollisuus parantaaomia toimintaedellytyksiä ja kehittää esimerkiksientistä joustavampaa ohjelmistosuunnittelua jaesitysaikakäytäntöjä elokuvan kopiologistiikan muuttuessavähitellen kokonaan.E S I T Y S J A L E V I T Y S 15