Joukkoliikenteen tietojärjestelmät - Esiselvitys - Liikennevirasto

32 • 2012LIIKENNEVIRASTONTUTKIMUKSIA JA SELVITYKSIÄJUHANI BÄCKSTRÖMOLLI KANERVAJUKKA LÄHESMAAJULIUS TELARANTAJoukkoliikenteen tietojärjestelmätESISELVITYSJOUKKOLIIKENNETOIMIJATTiedontoimittaminenhelpostisähköisestiToimivaltaisetkunnallisetviranomaiset(HSL, TRE, TKU,Oulu, yht 26 kpl)MuutkunnatTiedontoimittaminenhelpostisähköisestiELYkeskukset,reittiliikenneluvat,PSAliikenneTIETOKANTA-SOVELLUKSETKoontitietokanta(pysäkit, reitit,aikataulut)Matkustajamäärät,suoritetiedotKustannustiedotUusi digiroadReaaliaikatietoHELPPOKÄYTTÖISETKÄYTTÄJÄSOVELLUKSET JA-PALVELUT1. Matkustaja• aikatauluinformaatio• reitityspalvelut2. Palvelutasoanalyysit jasuunnittelu• palvelutasoanalyysit, tarjonnankuvaukset, linjastokuvaukset,pysäkkikohtaiset aikataulut,suunnittelutyökalu3. Matkustajamäärät• nousijatiedot lähdöittäin,pysäkeittäin, lippulajeittain4. Tilastopalvelu• rahan lähteet, rahoituksenkohdentuminen• ajoneuvo- ja paikkakapasiteetti,ajoneuvo- ja paikkakilometrit5. Ulkoiset rajapintapalvelut• kolmansille osapuolillelisäarvopalveluiden tuottamistavarten

Juhani Bäckström, Olli Kanerva,Jukka Lähesmaa, Julius TelarantaJoukkoliikenteen tietojärjestelmätEsiselvitysLiikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 32/2012LiikennevirastoHelsinki 2012

Kannen kuva: Trafix OyVerkkojulkaisu pdf (www.liikennevirasto.fi)ISSN-L 1798-6656ISSN 1798-6664ISBN 978-952-255-183-2LiikennevirastoPL 3300521 HELSINKIPuhelin 020 637 373

3Juhani Bäckström, Olli Kanerva, Jukka Lähesmaa, Julius Telaranta: Joukkoliikenteentietojärjestelmät - Esiselvitys. Liikennevirasto, liikennesuunnitteluosasto. Helsinki 2012.Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 32/2012. 52 sivua ja 2 liitettä. ISSN-L 1798-6656,ISSN 1798-6664, ISBN 978-952-255-183-2.Avainsanat: joukkoliikenne, tietojärjestelmät, tietokannat, aikataulut, liikennemuodotTiivistelmäTyössä on laadittu ehdotus joukkoliikenteen tietojärjestelmien tavoitetilaksi 2015.Lisäksi on tehty esitys etenemispoluksi. Työn aikana on pyritty lisäämään tietoisuuttaniin Liikenneviraston sisällä kuin sidosryhmien keskuudessa Liikennevirastonuudesta roolista joukkoliikenteen tietojärjestelmien kehittäjänä ja ylläpitäjänä.Liikenneviraston merkittävimmät joukkoliikenteen tietojärjestelmät ovat valtakunnallinentieliikennelupa- ja joukkoliikenteen suunnittelujärjestelmä (Vallu) sekävaltakunnallinen joukkoliikenteen ovelta-ovelle-reittisuunnittelupalvelu (Matka.fi) jasen taustalla oleva joukkoliikenteen koontitietokanta. Ohjelmat ovat osittainvanhentuneita.Vuoden 2015 tavoitetilanteessa tarjotaan matkustajille luotettavaa aikatauluinformaatiotakaikista liikennemuodoista sekä kaikki liikennemuodot käsittäväkorkeatasoinen ovelta-ovelle-reitityspalvelu. Joukkoliikennetoimijoilla (toimivaltaisetjoukkoliikenneviranomaiset, muut kunnat, liikenteenharjoittajat) on käytössäyhteinen helppokäyttöinen palvelu, jonka avulla he voivat tehdä joukkoliikenteenpalvelutaso-, kustannus- ja suoriteanalyysejä. Lisäksi toimijat voivat hyödyntääpalvelua linjasto- ja aikataulusuunnittelussa sekä omassa aikatauluinformaatiossaan.Joukkoliikenteen tietojärjestelmät ovat muiden kehityshankkeiden (mm. älyliikennehankkeiden)käytettävissä. Palveluntuottajille tarjotaan laadukas pysäkki-, reitti- jaaikatauluaineisto innovatiivisten jatkokehityshankkeiden pohjaksi. Tavoitteena on,että joukkoliikenteen koontitietokannan ympärille syntyy uutta toimintaa ja uusiapalveluja.Edellä esitettyjen palvelujen saavuttaminen edellyttää, että vuonna 2015 on käytössäuusi korkeatasoinen joukkoliikenteen koontitietokanta. Tämä puolestaan edellyttää,että kaikki joukkoliikennetoimijat (toimivaltaiset joukkoliikenneviranomaiset, muutkunnat, liikenteenharjoittajat) tietävät, mitä tietoja heiltä vaaditaan, minne tiedottoimitetaan ja mitä hyötyjä he saavat tiedon toimittamisesta. Jokaisen toimijan, jokatuottaa ja luovuttaa tietoja tietovarastoihin, on saatava myös konkreettisia hyötyjäerilaisten palvelujen muodossa. Palvelujen on oltava niin hyviä, ettei niistä halutajäädä pois.Muita merkittäviä kehittämistoimenpiteitä ovat kustannustietopalvelun toteutus erillisenäpalveluna, liikenteenharjoittajien sähköisen lupaprosessin kehittäminenValluun ja Vallun käytettävyyden parantaminen. Nykyisin Vallun käyttö on hankalaa.Liikennevirastoon tulee perustaa ohjausryhmä, joka vastaa hankkeiden kustannus- jaaikatauluseurannasta sekä niiden resurssoinnista. Liikenneviraston ja ELYjen pitäämääritellä roolinsa ja vastuunsa kehityshankkeissa. Liikenne- ja viestintäministeriönja Liikenneviraston työnjaon on oltava selkeä.

4Juhani Bäckström, Olli Kanerva, Jukka Lähesmaa, Julius Telaranta: Informationssysteminom kollektivtrafiken - Förstudie. Trafikverket, trafikplanering. Helsingfors 2012. Trafikverketsundersökningar och utredningar 32/2012. 52 sidor och 2 bilagor. ISSN-L 1798-6656,ISSN 1798-6664, ISBN 978-952-255-183-2.SammanfattningFörstudien innehåller ett förslag till en målbild för informationssystemen inomkollektivtrafiken 2015 samt ett föreslag om hur man bör framskrida. Under arbetetsgång har man strävat efter att öka medvetenheten både inom Trafikverket och blandintressegrupperna om Trafikverkets nya roll som utvecklare och upprätthållare avinformationssystemen inom kollektivtrafiken.Trafikverkets viktigaste informationssystem inom kollektivtrafiken är det riksomfattandeplaneringssystemet (Vallu) för vägtrafiktillstånd och kollektivtrafik samtkollektivtrafikens riksomfattande ruttplaneringstjänst (Resa.fi) som fungerar enligtfrån-dörr-till-dörr -principen och den bakomliggande samlingsdatabasen förkollektivtrafiken. Programmen är delvis föråldrade.Enligt målbilden 2015 erbjuds passagerarna tillförlitlig information om tidtabellernaför alla trafikformer samt en högklassig från-dörr-till-dörr -ruttplaneringstjänst somomfattar alla trafikformer. Aktörerna inom kollektivtrafiken (behöriga kollektivtrafikmyndigheter,övriga kommuner, trafikidkare) har till sitt förfogande en gemensam,lättanvänd tjänst, med vars hjälp de kan göra servicenivå-, kostnads- och prestationsanalyserinom kollektivtrafiken. Aktörerna kan dessutom utnyttja tjänsten när deplanerar linjerna och tidtabellerna samt i den egna tidtabellsinformationen. Kollektivtrafikensinformationstjänster kan användas för andra utvecklingsprojekt (bl.a.projekt inom intelligent trafik). Serviceproducenterna erbjuds ett högklassigt materialom hållplatser, rutter och tidtabeller som grund för en fortsatt utveckling avinnovativa projekt. Målet är att det ska bildas ny verksamhet och nya tjänster kringkollektivtrafikens samlingsdatabas.För att ovan nämnda tjänster ska kunna åstadkommas förutsätts det att man 2015 hari bruk en ny, högklassig samlingsdatabas för kollektivtrafiken. Detta å sin sidaförutsätter att alla kollektivtrafikaktörer (behöriga kollektivtrafikmyndigheter, övrigakommuner, trafikidkare) vet, vilka uppgifter som krävs av dem, vart uppgifterna skalevereras och vilken nytta de har av att uppgifterna ges. Varje aktör som produceraroch överlåter uppgifter till datalagren måste också få en konkret nytta i form av olikatjänster. Tjänsterna bör vara så bra att man inte vill stå utanför.Andra betydande utvecklingsåtgärder är att genomföra kostnadsinformationstjänstensom en separat tjänst, att utveckla en elektronisk tillståndsprocess för trafikidkare iVallu och att förbättra dess användbarhet. I detta nu är den besvärlig att använda.Man ska bilda en styrgrupp vid Trafikverket, som ansvarar för kostnads- och tidsplansuppföljningenför projekten samt för deras resurser. Trafikverket och näringstrafik-och miljöcentralerna ska definiera sina roller och sitt ansvar i utvecklingsprojekten.Arbetsfördelningen mellan kommunikationsministeriet och Trafikverketska vara tydlig.

5Juhani Bäckström, Olli Kanerva, Jukka Lähesmaa, Julius Telaranta: Public transportinformation systems - preliminary report. Finnish Transport Agency, Transport Planning.Helsinki 2012. Research reports of the Finnish Transport Agency 32/2012. 52 pages and 2appendices. ISSN-L 1798-6656, ISSN 1798-6664, ISBN 978-952-255-183-2.SummaryThe report includes a proposal for the target state of public transport informationsystems in 2015. In addition, the report includes a proposal of how to proceed. Theaim of this study is to increase the awareness among the Finnish Transport Agency'sown personnel and its stakeholders of the Finnish Transport Agency's new role as theauthority, which develops and maintains the public transport information systems.The Finnish Transport Agency's most important public transport information systemsare VALLU, the national planning system for road transport permits and publictransport, as well as the national door-to-door public transport route planner(Matka.fi) and the underlying public transport joint database. The programs are partlyout-dated.In the target state 2015, passengers are offered reliable timetable information for allmodes of transport and a high-quality door-to-door route planning service coveringall transport modes. The public transport actors (the competent public transportauthorities, other municipalities, and transport operators) have access to a joint easyto-useservice in which they can make analyses of the level of service, costs andperformance in public transport. In addition, the actors can utilise the service whenplanning their routes and timetables as well as in their own timetable information.The public transport information systems are available to other development projects(e.g. projects on intelligent transport systems). The service providers are offeredhigh-quality material on stops, routes and timetables which serves as the basis forfurther innovative development projects. The objective is to create new activities andnew services around the public transport joint database.The prerequisite for achieving the above-mentioned services is that a new highqualitypublic transport joint database is available in 2015. This, on the other hand,means that all public transport actors (the competent public transport authorities,other municipalities, and transport operators) know what is required of them, whereto submit their information and how they can benefit from submitting theinformation. Every actor, who produces and submits information to the data warehouses,must also enjoy concrete benefits in the form of different services. Theservices must be so good, that nobody wants to be left out.The significant development measures include implementation of a separate costinformation service, introduction of an electronic permit process for transportoperators in the VALLU system and improving the system usability. At present the useof VALLU is difficult.A steering group, which is responsible for the follow-up of project costs, schedulesand resourcing, should be established. The Finnish Transport Agency and the Centresfor Economic Development, Transport and the Environment should define their roleand responsibility in the development projects. The division of labour between theMinistry of Transport and Communications and the Finnish Transport Agency must beclear.

6EsipuheLiikenne- ja viestintäministeriö on siirtänyt joukkoliikenteen tehtäviä ja tietojärjestelmiäLiikenneviraston vastuulle. Liikennevirasto vastaa nykyään mm. Vallusta (valtakunnallinentieliikennelupa- ja joukkoliikenteen suunnittelujärjestelmä) sekä valtakunnallisestajoukkoliikenteen ovelta-ovelle-reittisuunnittelupalvelusta (Matka.fi) jasen taustalla olevasta joukkoliikenteen koontitietokannasta.Työn tavoitteena on laatia ehdotus Liikenneviraston tavoitetilaksi koskien joukkoliikenteentietojärjestelmiä ja esitys, miten tavoitetila on saavutettavissa. Samalla ontarkoitus lisätä tietoisuutta niin Liikenneviraston sisällä kuin sidosryhmien keskuudessaLiikenneviraston uudesta roolista koskien joukkoliikenteen tietojärjestelmiä.Tässä työssä joukkoliikenteen tietojärjestelmillä käsitetään Liikennevirastonylläpitämiä järjestelmiä, joista tärkeimmät ovat Vallu, Matka.fi ja joukkoliikenteenkoontitietokanta.Työn aikana haastateltiin laajasti eri joukkoliikennetoimijoita, tehtiin kohdennettukysely joukkoliikenteen toimivaltaisille viranomaisille ja pidettiin kaksi työpajaasidosryhmille.Työn ohjausryhmään ovat kuuluneet:Martin Johansson, pj. LiikennevirastoMarja RosenbergLiikennevirastoPietari Pentinsaari LiikennevirastoSatu HyvärinenUudenmaan ELY-keskusTyön tekemisestä ovat vastanneet Juhani Bäckström (Trafix Oy), Olli Kanerva (LogicaSuomi Oy), Jukka Lähesmaa (Digia Oyj) ja Julius Telaranta (Seasam House Oy). Työalkoi helmikuussa 2012 ja päättyi syyskuussa 2012.Helsingissä lokakuussa 2012LiikennevirastoLiikennesuunnitteluosasto

7SisällysluetteloKESKEINEN TERMINOLOGIA ................................................................................................... 81 JOHDANTO .................................................................................................................... 102 LÄHTÖKOHTIA ............................................................................................................. 122.1 Työn tavoitteet .............................................................................................................. 122.2 Hallitusohjelma ja liikennepoliittinen selonteko .................................................... 122.3 Liikenneviraston strategiset päämäärät ja liikenteenhallinnantoimintalinjat ................................................................................................................. 122.4 Nykyisiä tietojärjestelmiä ........................................................................................... 152.4.1 Vallu ............................................................................................................... 152.4.2 Joukkoliikenteen koontitietokanta ja Matka.fi -palvelu ........................... 172.4.3 Digistop ............................................................................................................. 192.4.4 Digiroad ............................................................................................................ 192.5 Yhteenveto ..................................................................................................................... 193 TARPEET ........................................................................................................................ 213.1 Matkustajat .................................................................................................................... 213.2 Liikenteenharjoittajat .................................................................................................. 223.3 Toimivaltaiset viranomaiset ja peruskunnat ........................................................... 223.4 Palveluntuottajat .......................................................................................................... 233.5 Liikennevirasto .............................................................................................................. 244 TAVOITETILA 2015 ...................................................................................................... 255 TOTEUTUSPERIAATTEITA 2012–2015 .................................................................... 275.1 Kokonaisarkkitehtuuri, rooli ja vastuut .................................................................... 275.2 Tiedolle asetettavia vaatimuksia ............................................................................... 315.2.1 Tietolajit ............................................................................................................ 315.2.2 Tiedon reaaliaikaisuus ................................................................................... 315.2.3 Standardit ......................................................................................................... 325.3 Palvelut .......................................................................................................................... 335.3.1 Tulevaisuuden palveluja ............................................................................... 335.3.2 Reitityksen kehittäminen .............................................................................. 345.3.3 Käytettävyys .................................................................................................... 365.4 Vallun kehittäminen .................................................................................................... 365.5 Liityntä Digiroadiin ..................................................................................................... 385.6 Muita asioita .................................................................................................................. 416 TOIMENPIDESUUNNITELMA (AIKATAULU, KUSTANNUKSET) ........................ 447 HYÖDYT JA RISKIT ..................................................................................................... 508 JATKOTOIMENPITEET ................................................................................................ 52LIITTEETLiite 1Liite 2Työn aikana haastatellut tahotKalkati.net -rajapinta

8Keskeinen terminologiaDigistop. Valtakunnallinen tietojärjestelmä linja-autoliikenteen pysäkkitietojen selailuunja hallintaan.Digiroad. Kansallinen tietojärjestelmä, johon on koottu koko Suomen tie- ja katuverkontarkat sijainnit sekä tärkeimmät ominaisuustiedot.ERRU. European Register of Road Transport Undertakings. Tietojärjestelmä, jolla seurataantieliikenteen luvanhaltijoiden kelpoisuutta Euroopan alueella. EU-asetuksenmukainen järjestelmä, jossa kansalliset liikennelupajärjestelmät kytketään yhteen.Joukkoliikenteen koontitietokanta. Tietokanta, jonne on koottu kaikille avoimenjoukkoliikenteen pysäkki-, reitti- ja aikataulutiedot.Joukkoliikenteen tietojärjestelmä. Tässä työssä joukkoliikenteen tietojärjestelmilläviitataan Liikenneviraston ylläpitämiin järjestelmiin, joista tärkeimmät ovat Vallu,Matka.fi ja joukkoliikenteen koontitietokanta.Markkinaehtoinen liikenne. Muu kuin palvelusopimusasetuksen (PSA) mukainen liikenne.Edellyttää Suomessa reittiliikennelupaa.Matka.fi. Valtakunnallinen reittineuvontajärjestelmä.Mobiilisovellus, mobiilipalvelu. Sähköinen tietopalvelu, joka on suunniteltu erityisestimobiililaitteilla käytettäväksi.Sopimusliikenne. Sopimusliikenne on säännöllistä, kaikkien käytettävissä olevaahenkilöliikennettä, jonka hoitaminen perustuu liikennöintisopimukseen. Sopimusliikenneon pääsääntöisesti kilpailutettua.Reitityspalvelu, reittineuvontajärjestelmä. Matkustajille suunnattu palvelu, jonkaavulla matkustajat saavat joukkoliikenteen reitti- ja aikataulutiedot ovelta-ovellepalveluna.PSA. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus rautateiden ja maanteiden julkisistahenkilöliikennepalveluista (EY) N:o 1370/2007, annettu 23 päivänä lokakuuta 2007.SEITTI-kysely. Kunnille vuodesta 2003 alkaen tehty kysely, jonka yhtenä osana ovatkuljetuskustannustiedot. Elikeino-, liikenne ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset)keräävät tiedot kunnilta pääosin vuosittain.SOA (Service Oriented Architecture) eli palvelukeskeinen arkkitehtuuri on ohjelmistotekniikassakäytetty arkkitehtuuritason suunnittelutapa, jolla eri tietojärjestelmientoiminnot ja prosessit on suunniteltu toimimaan itsenäisinä, avoimina ja joustavinapalveluina. Näitä palveluita tulisi pystyä käyttämään aina avoimien standardien rajapintojenkautta. Tämän avulla pyritään saamaan aikaan erilaisten tietojärjestelmienjoustava ja järjestelmistä riippumaton vuorovaikutus.Toimivaltaiset viranomaiset. Joukkoliikenteen järjestämisestä vastaavat alueellisettoimivaltaiset viranomaiset, joita Suomessa ovat ELY-keskukset (yhteensä 9 kpl) jakunnalliset viranomaiset (yhteensä 26 kappaletta).VALLU. Valtakunnallinen tieliikennelupa- ja joukkoliikenteen suunnittelujärjestelmä.

Velho. Velho on ELY-keskusten hankkima asianhallinta- ja arkistointijärjestelmäpalvelu,joka sisältää tavara- ja joukkoliikennelupien sähköiset hakupalvelut sekä hakevanyrityksen hyvämaineisuuden ja vakavaraisuuden tarkistukset. Velhon ja Vallunvälillä ei vielä ole integraatiota.9

13Liikenneviraston strategiset päämäärät (Liikenneviraston toiminta- ja taloussuunnitelmavuosille 2012–2015, Liikennevirasto 2011) kuvaavat tärkeimpiä asioita, joissaLiikenneviraston on onnistuttava. Joukkoliikenteen tietojärjestelmien mahdollisuuksiaedesauttaa Liikenneviraston 12 strategisen päämäärän toteutumista on arvioitukuvassa 2.Matka- ja kuljetusketjut toimivat hyvin ja turvallisesti.Elinkeinoelämän logistiset kustannukset pienentyneetJoukkoliikenne on kilpailukykyinen vaihtoehto kasvavillakaupunkiseuduilla ja kaukoliikenteessä.Tietojärjestelmillä on keskeinen rooli erilaisteninformaatiopalvelujen pohjana.Välillisiä vaikutuksia.Tietojärjestelmillä keskeinen rooli erilaisten informaatiopalvelujenpohjana sekä palvelujen suunnittelun ja hankinnan apuvälineinä.Turvallisuuden varmistaminen on toimintamme reunaehto.Liikenteen ympäristöjalanjälki pienentynytOlemme vahva vaikuttaja ja rohkea keskustelun käynnistäjä.Teknologia ja uudet toimintatavat ovat tehostaneettoimintaamme ja mahdollistaneet uusia palveluja.Hankintaosaamisemme, palveluntuottajien osaaminen jatoimivat markkinat mahdollistavat tehokkaan ja tuloksellisentoiminnan.Rahoitus on pitkäjänteistä ja uusia rahoitusmallejahyödynnetään.Olemme onnistuneet oman ja alan osaamisensäilyttämisessä ja kehittämisessä.Prosessit ja organisaation rakenteet tukevat yhteistyötä jaasiantuntijuutta.Työkulttuurimme on asiantuntijuutta arvostava jakannustava.Välillisiä vaikutuksia.Välillisiä vaikutuksia.Tähän on mahdollisuuksia joukkoliikenteen tietojärjestelmienosalta.Tietojärjestelmillä on keskeinen rooli erilaisteninformaatiopalvelujen mahdollistajana ja suunnittelunkehittämisessä.Joukkoliikenteen tietojärjestelmät mahdollistavat mm. palvelujentasapuolisen hankinnan ja myös palvelujen kehityksenseurannan.Välillisiä vaikutuksia.Tähän on mahdollisuuksia joukkoliikenteen tietojärjestelmienosalta.Joukkoliikenteen tietojärjestelmä tukee useiden eri osapuoltenpäivittäistä toimintaa (viranomaiset, liikenteenharjoittajat,palveluntuottajat jne. )Kuva 2.Liikenneviraston 12 strategisen päämäärän toteutuminenjoukkoliikenteen tietojärjestelmien avulla.Liikenneviraston liikenteenhallinnan 2017 toimintalinjoissa (Liikennevirastontoimintalinjoja 1/2012) todetaan, että liikenteenhallinnan keskeinen rooli joukkoliikenteenedistämisessä on varmistaa sen toimintavarmuus ja laadukasmatkustajainformaatio sekä tehokas häiriönhallinta. Suurten kaupunkiseutujen ja ELYkeskustenkanssa tulee huolehtia ajantasaisten joukkoliikenteen informaatiotaulujentoteuttamisesta ja ylläpidosta keskeisten joukkoliikennekäytävien pysäkeille jamatkustajaterminaaleihin sekä osallistua liityntäpysäköintialueille tarkoitetunopastus- ja joukkoliikenneinformaation toteuttamiseen. Lisäksi huolehditaan kaikkiliikennemuodot kattavan kansallisen reitti- ja aikataulutietokannan kehittämisestäja ylläpidosta. Tietojen laatua parannetaan kattamaan paremmin myös jalankulku japyöräily sekä liikennevälineiden ajantasainen sijainti- ja aikataulutieto.

14Lisäksi joukkoliikenteen palveluista todetaan, tavoitevuosi 2017 huomioon ottaenvarsin kunnianhimoisesti, seuraavaa:– Liikenteenhallinnan ratkaisulla voidaan lisätä joukkoliikenteen tehokkuutta,matkustamisen luotettavuutta ja matkustusmukavuutta. Tavoitetilassamatkustaja saa monipuolista tietoa kaikesta palvelutarjonnasta, eli joukkoliikenteenreiteistä, aikatauluista ja hinnoista. Matkustaja saa myös tietoa siitä,miten joukkoliikenteeseen pääsee, miten matkan aikana toimitaan ja miten voisaada tietoa muutoksista matkan aikana. Matkustajille tarjotaan liityntäpysäköintiinliittyvä ajantasainen opastus- ja joukkoliikenneinformaatio.– Tieto koko Suomen joukkoliikenteestä kerätään kansalliseen joukkoliikenteenkoontitietokantaan. Koontitietokanta toimii liikenteen suunnittelun ja järjestämisentietopohjana. Koontitietokannan tietoja käytetään myös matkan suunnittelunpohjana ja matkustajainformaatiopalveluissa. Tietokantaan kertyy samallatietoa tilastointia ja vaikutusarviointeja varten. Sisällön tuottamiseen jaylläpitoon osallistuvat yhteistyössä liikennöitsijät ja joukkoliikenneviranomaiset.– Ajantasainen tieto joukkoliikennevälineen sijainnista ja liikennöinnin häiriöistäkäytetään liikenteen hallinnassa ja tieto välitetään myös informaatiopalveluidentuottajille. Liikenneverkon häiriöistä ja muista toimivuusongelmista välitetäänvastavuoroisesti tietoa liikennöitsijöille.– Kysyntäohjautuvaa joukkoliikennettä kehitetään joustavaksi liikenteenjärjestämismuodoksi. Automatisoidun ajojärjestelyn tueksi kehitetään optimointialgoritmienlisäksi liikennetilanteen lyhyen aikavälin ennusteita. Tavoitetilassatieto matkustusvaihtoehdoista ja joukkoliikenneverkon tilasta on helposti jakattavasti tarjolla tietoverkoissa, mikä mahdollistaa tietojen välittymisenmatkustajille monien eri kanavien kautta. Matkan hinta ja maksamisen vaihtoehdotovat matkaa suunniteltaessa tiedossa. Matkustaja hyötyy rahallisesti siitä,että hän on joukkoliikenteen säännöllinen käyttäjä. Myös joukkoliikennettäharvemmin käyttävä ja joukkoliikennejärjestelmää puutteellisesti tuntevamatkustaja löytää helposti tietoa matkustamisen tueksi ja hän voi luottaa siihen,että kertamatkan voi aina maksaa yleisillä sähköisillä maksuvälineillä.– Matkaketjussa sujuva siirtyminen liikennevälineestä toiseen ja liikennemuodostatoiseen varmistetaan liikenteen solmukohdissa, liityntäpysäkeillä, terminaaleissaja pysäkeillä.

152.4 Nykyisiä tietojärjestelmiä2.4.1 ValluVallu-järjestelmä (Valtakunnallinen tieliikennelupa- ja joukkoliikenteen suunnittelujärjestelmä)siirrettiin liikenne- ja viestintäministeriöstä Liikenneviraston vastuulle1.1.2011 alkaen. Vallun kehitystyöstä päävastuun kantavat nykyisin Liikennevirasto jaUudenmaan ELY-keskus. Vallun pääkäyttäjä on Uudenmaan ELY-keskuksessa.Vallu-järjestelmä on alun perin tarkoitettu tieliikenteen toimivaltaisten viranomaisten(ELY-keskusten) käyttöön. Vallun keskeisenä tavoitteena on ollut edistää sähköistäasiointia lupahallinnossa ja tehostaa toimivaltaisten viranomaisten työtä.Vallu koostuu kahdesta pääosiosta:– LupaVallu (elinkeinoluvat, liikenteenharjoittajarekisteri) sisältää linja-autoliikenteensekä taksi- ja tavaraliikenteen alalletuloluvat. Vallussa on noin 65 000tavaraliikennelupaa, 10 300 taksilupaa ja 1 350 joukkoliikennelupaa. LupaVallunprosessinomistaja tulee olemaan Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus vuodesta 2013.– JoukkoliikenneVallu (joukkoliikenteen sopimukset ja suunnittelu) sisältääjokaisen ELY-keskuksen linja-autoliikenteen reitti- ja kutsuliikenneluvat,sopimukset sekä näihin lupiin liittyvät karkean tason aikataulu- ja reittitiedot.Järjestelmä sisältää lisäksi ostoliikenteen ja osin siirtymäajan matkustajalaskenta-ja kustannustietoja sekä valtionavustusten seurantaan tarvittaviatietoja. JoukkoliikenneVallussa on mukana myös osa muita toimivaltaisia viranomaisia.JoukkoliikenneVallun kehittämisestä vastaa Uudenmaan ELY-keskus.Pääpaino Vallun kehittämisessä viimeisten vuosien aikana on ollut LupaVallunkehittämisessä vastaamaan EU-säännöksiä (tavara-, taksi- ja joukkoliikenneluvat).LupaVallun kehitystyön päätyttyä voitiin ottaa tuotantokäyttöön Vallun toinen kehitysversio(VALLU 2) kesäkuussa 2012. Ohjelman kehityskaari on esitetty kuvassa 3.

1616201520082012Siirtyminen LIVI-ympäristöönKäytettävyyden parantaminen(kartat, reitit, pysäkit)Liikennöitsijöiden sähköinenasiointiErru (EU-vaatimus)LupaVallun kehittäminen~ 2000Matka.fi-liityntäVallu 1Vallu 2VallunjatkokehittämisajatuksiaKuva Kuva 3. 3. Vallun Vallun kehittäminen kehittäminen alkoi alkoi jo jo 2000-luvun alussa. Vuosina 2008–2010kehitettiin kehitettiin JoukkoliikenneVallua JoukkoliikenneVallua ja vuosina ja vuosina 2010–2012 2010–2012 voimakkaasti voimakkaasti LupaVallua.LupaVallua. Tärkeimpinä Tärkeimpinä jatkokehityshankkeina jatkokehityshankkeina on esitetty on esitetty JoukkoliikenneVallunliikenneVallun käytettävyyden käytettävyyden parantaminen parantaminen ja liikennöitsijöiden ja liikennöitsijöiden sähköinenJoukkoasiointipalvelu.sähköinen asiointipalvelu.Tieliikennelupien hallinnan osalta tilanne on varsin hyvä. Myös EU:n lainsäädäntö ontuonutTieliikennelupienmukanaan omiahallinnankehitystarpeitaosalta tilanneLupaValluun.on varsin hyvä.ERRUMyös(EuropeanEU:n lainsäädäntöRegister ofontuonut mukanaan omia kehitystarpeita LupaValluun. ERRU (European Register of RoadRoad Transport Undertakings) on EU-asetuksen mukainen järjestelmä, jossaTransport Undertakings) on EU-asetuksen mukainen järjestelmä, jossa kansallisetkansalliset liikennelupajärjestelmät kytketään yhteen. ERRUn avulla tarkistetaanliikennelupajärjestelmät kytketään yhteen. ERRUn avulla tarkistetaan elinkeinolupienelinkeinolupien käsittelyn yhteydessä toimijan hyvämaineisuus koko EU:n alueella.käsittelyn yhteydessä toimijan hyvämaineisuus koko EU:n alueella. Myös tiedotMyös tiedot mahdollisista rikkeistä välittyvät jäsenmaiden kesken.mahdollisista rikkeistä välittyvät jäsenmaiden kesken.VallunVallunvahvuuksinavahvuuksinavoidaanvoidaanpitääpitääseuraavia:seuraavia:+ LupaVallua on uudistettu merkittävästi viime vuosina ja käyttäjäpalautteetuudistetusta LupaVallusta ovat olleet positiivisia.+ JoukkoliikenneVallu soveltunee ilman suurempia muutoksia markkinaehtoisenliikenteen reittiliikennelupien ja ELY:n liikennöintisopimustenhallintaan. Käyttöliittymää on kuitenkin kehitettävä.+ Järjestelmä on tärkeä työkalu ELY:n joukkoliikennehenkilöille ja keskeinenosa joukkoliikenteen tietojärjestelmiä.

17Vallun heikkouksina voidaan pitää seuraavia:- Käyttäjäpalautteet JoukkoliikenneVallusta ovat tehtyjen haastattelujen jakyselyiden perusteella pääosin negatiivisia. Matka.fi-liitynnän ja LupaVallunkehittämisen myötä JoukkoliikenneVallun käyttö on käyttäjäpalautteidenmukaan vaikeutunut.- Sidosryhmistä osa ei ole motivoitunut olemaan mukana tiedontoimittamisessa ja ohjelman käytössä sen vaikeakäyttöisyyden takia.Sidosryhmät eivät myöskään koe itse hyötyvänsä ohjelman käytöstä.- Taloudelliset resurssit ja henkilöresurssit eivät ole riittäneet Vallunkehittämiseen alkuperäisten suunnitelmien mukaisesti varsinaiseksijoukkoliikenteen suunnittelu- ja informaatioalustaksi eikä pysäkki-, reittijaaikataulujen karttapalvelun kehittämiseen.- LupaVallua ja JoukkoliikenneVallua ei ole enää teknisesti järkevä erottaatoisistaan, mikä tekee kehittämisestä hyvin kallista. Jokaisella kehittämistoimenpiteelläon vaikutuksia useaan muuhun toimintoon.- Ohjelma on yhden toimittajan toteuttama, joten sen lisäominaisuuksienkilpailuttaminen on haastavaa.2.4.2 Joukkoliikenteen koontitietokanta ja Matka.fi -palvelu2.4.2 Joukkoliikenteen koontitietokanta ja Matka.fi -palveluLiikenne- ja viestintäministeriö (LVM) käynnisti joukkoliikenteen koontitietokantaprojektinkesällä 2002. Tietokanta valmistui kesällä 2003. Tietokantaan koottiin Matka-Liikenne- ja viestintäministeriö (LVM) käynnisti joukkoliikenteen koontitietokantaprojektinkesällä 2002. Tietokanta valmistui kesällä 2003. Tietokantaan koottiinhuollon, VR:n, YTV:n ja TKL:n aikataulutiedot. Koontitietokannan valmistumisen jälkeenMatkahuollon, VR:n, YTV:n ja TKL:n aikataulutiedot. Koontitietokannan valmistumisenLVM kilpailutti reitityspalvelun, joka nimettiin Matka.fi-palveluksi. Matka.fi otettiinjälkeen LVM kilpailutti reitityspalvelun, joka nimettiin Matka.fi-palveluksi. Matka.fituotantoon kesäkuussa 2005. Vuonna 2006 LVM kilpailutti Matka.fi- palveluoperaattorin.Kuvassaotettiin4tuotantoonon esitetty joukkoliikenteenkesäkuussa 2005.koontitietokannanVuonna 2006arkkitehtuuri.LVM kilpailutti Matka.fipalveluoperaattorin.Kuvassa 4 on esitetty joukkoliikenteen koontitietokannan arkkitehtuuri.VALLUDigistopReittien muodostusja pysäkkiaikojeninterpolointiPoiminnatKoontitietokannasta(Kalkati.net)KäyttöliittymäpalvelutKarttapalveluVR, HSL,Tre, SeasamLatausKoontitietokantaan(Kalkati.net)JoukkoliikenteenkoontitietokantaSovellusrajapinta(API)Lataus reitityksentietokantaan)ReititysOsoitteistoPaikkatiedotPysäkitKuva 4.Kuva 4.Joukkoliikenteen koontitietokannan arkkitehtuuri.Joukkoliikenteen koontitietokannan arkkitehtuuri.

18Vuonna 2012 Matka.fi-palvelun tilanne on seuraava:– Palvelussa on 45 000 arkipäivän lähtöä ja 80 000 pysäkkiä.– Palvelussa on ollut alusta lähtien mukana linja-autoliikenne ja junaliikenne.Lentoliikenne on lisätty palveluun vuonna 2012, joten kaikki joukkoliikennemuodotovat nykyisin palvelussa mukana.– Palvelussa on noin 20 miljoonaa katuosoitetta (=kiinteistönumeroa): ajantasainenosoitteisto muodostaa reititysalustan rungon, jota ilman palvelu olisipuutteellinen.– Valludata muodostaa noin 70 % aineistosta. Osa Valludatasta on kuitenkinpuutteellista toimivaltaisten kunnallisten viranomaisten ja peruskuntien osalta.– Kutsujoukkoliikenne voidaan esittää palvelussa.Palvelun vahvuutena on:+ Kaikkien liikennemuotojen mukanaolo valtakunnan tasolla yhtenäisellätavalla.+ Tietokantaratkaisu perustuu xml-pohjaiseen päivä- ja pysäkkikohtaiseenaikatauluun (kalkati.net).+ Liikennevirasto avasi syksyn 2012 aikana reittisuunnittelupalvelunohjelmointirajapinnan sovelluskehittäjien maksuttomaan käyttöön.Palvelun ongelmia ovat:- Matkustajan näkökulmasta palvelu jää koko ajan jälkeen teknisestäkehityksestä. Matka.fi:n reitityksen käyttöliittymä vaatisi pidemmälle vietyäräätälöintiä. Esimerkiksi karttaliittymä on vanhentunut.- Käyttökelpoisten reittiehdotusten esittäminen ontuu, jos tarjolla ei olejoukkoliikenneyhteyttä tai tietoja puuttuu. Matkustajille ei pitäisi tarjotareittiehdotuksia, joissa kävellään 20 kilometriä metsän halki.- Joukkoliikenteen koontitietokantaa ei hyödynnetä reitityspalvelun lisäksi.Muita käyttökohteita olisivat mm. palvelutasojen tarkastelu ja suunnittelusekä linjasto- ja aikataulusuunnittelu. Nykyisellään tietojen poiminta ontyölästä.- Aikataulujen kattavuus ja oikeellisuus. Tietosisällön täytyy aidosti vastatakäyttäjän odotuksiin ovelta ovelle reitittävästä kaikki liikennemuodotkattavasta palvelusta. Tällä hetkellä suurimmat aikataulupuutteet koskevatkeskisuurten ja pienten kaupunkien aikatauluja.- Joukkoliikennelaki ei velvoita joukkoliikennetoimijoita toimittamaan tietojajoukkoliikenteen koontitietokantaan.

192.4.3 DigistopDigistop on valtakunnallinen tietojärjestelmä linja-autoliikenteen pysäkkitietojenselailuun ja hallintaan. Digistopin perusajatuksena on luoda valtakunnallinentietokanta joukkoliikenteen pysäkkien hallintaan ja ylläpitoon. Järjestelmän keskeisiätietoja ovat pysäkin nimi, tyyppi, tarkka sijainti ja pysäkin yksilöivä numerotunnus.Näiden lisäksi järjestelmä mahdollistaa muiden ominaisuustietojen tallentamisenpysäkkitietokantaan.Digistopin tiedot ovat osittain samoja joukkoliikenteen koontitietokannan (Matka.fi)ja nykyisen Digiroadin tietojen kanssa. Tiedot eivät kuitenkaan automaattisesti siirryjärjestelmien välillä.Digistopin suurin ongelma on se, että tiedot ovat puutteelliset. Vastuutahot eivät olemotivoituneet toimittamaan tietoja, koska eivät koe saavansa siitä hyötyjä. Lisäksitietojen toimittaminen vaatii osaamista ja aikaa.2.4.4 DigiroadDigiroad on kansallinen tie- ja katutietojärjestelmä, johon on koottu koko Suomen tiejakatuverkon tarkat sijainnit sekä tärkeimmät ominaisuustiedot (yhteensä noin483 000 km). Nykyinen Digiroad ei ole katu- ja pysäkkiverkon osalta riittävän hyvällätasolla, jotta sen päälle voisi rakentaa joukkoliikenteen reitti- ja aikataulupalvelujasuunnittelun ja matkustajainformaation tarpeisiin. Digiroadin tietosisältö onpysäkkien osalta ollut ongelmallinen koko Digiroadin elinkaaren ajan. Tähän on syynälähinnä tietosisällön päivitysprosessien hajanaisuus.Liikennevirastossa on käynnistynyt Digiroad 2 -hanke, joka tulee korvaamaannykyisen Digiroadin ja mahdollisesti Digistopin vuoteen 2015 mennessä.2.5 YhteenvetoLiikennevirasto vastaa nykyään Valtakunnallisesta tieliikennelupa- ja joukkoliikenteensuunnittelujärjestelmästä (Vallu) sekä valtakunnallisesta joukkoliikenteenovelta-ovelle-reittisuunnittelupalvelusta (Matka.fi) ja sen taustalla olevasta joukkoliikenteenkoontitietokannasta. Ohjelmiin liittyy viisi merkittävää ongelmaa:1. Matka.fi:llä (http://www.matka.fi/) ei ole käyttäjien luottamusta ja käyttäjämäärätovat vähäisiä.2. Matka.fi:ssä joukkoliikenteen koontitietokannan päälle on rakennettuainoastaan yksi palvelu, joka on reititys.3. Vallun joukkoliikenneosio (JoukkoliikenneVallu) on pitkään kehitetty ohjelma,joka toimii parhaiten nykyisissä olosuhteissa eli vuoteen 2019 asti. Tämänjälkeen siirtymäajan sopimukset eivät ole enää käytössä. Ohjelman käyttövaadittavine tietoineen on haastavaa ja sen aineistossa on puutteita.4. Matka.fi:n tarjoaman palvelun laatu on riippuvainen JoukkoliikenneVallunsisältämän tiedon laadusta (katso kuva 4).

205. Ohjelmien käytettävyydessä on paljon parantamista. Matka.fi:n käytettävyysongelmistakärsivät matkustajat ja JoukkoliikenneVallun ongelmista sen käyttäjät(ELY-keskukset, toimivaltaiset viranomaiset). Myös valtakunnallisenkoontitietokannan käyttö kalkati.net -rajapinnan välityksellä on hankalaa.Teoriassa edellä mainitut joukkoliikenteen tietojärjestelmät toteuttavat nykyiselläänmelko pitkälle hallitusohjelman vaatimuksen valtakunnallisesta reitti- ja aikatauluohjelmasta.Myös Liikenneviraston strategiset päämäärät ja liikenteenhallinnantoimintalinjaukset täyttyvät niiden myötä osittain. Järjestelmien käyttö ja tiedontoimittaminen järjestelmiin on kuitenkin tehtävä huomattavasti helpommaksi. Tälläedesautetaan sitä, että järjestelmissä olevat tiedot ovat kattavia, ajan tasalla jaoikeita. Vain näin pystytään käytännössä vastaamaan laadukkaasti hallitusohjelmanvaatimuksiin ja Liikenneviraston päämääriin.

213 Tarpeet3.1 MatkustajatYhdenmukaisen informaation saaminen koko matkaketjusta katkeamattomasti onkaikkia matkustajaryhmiä koskeva yhteinen tarve. Käyttäjät tarvitsevat tietoa ennenmatkaa ja matkan aikana. Mitä lähempänä matkan aloitushetki on, sitä suurempi tarveon reaaliaikaiselle informaatiolle. Nykyisin eri lähteistä on saatavissa hyvin tietoayksittäisistä liikennemuodoista varsinkin aikataulujen osalta. Lisäksi useammallakaupunkiseudulla on tarjolla erilaisia ja eritasoisia matkustajainformaatiopalveluja.Sen sijaan kaikkien liikennemuotojen aikataulujen selvittäminen etukäteen on vaikeaasamasta tietolähteestä. Matkaketjujen helppo suunnittelu ja vertailtavuus on nykyisinhankalaa.Joukkoliikenteen säännöllisten ja satunnaisten käyttäjien tietotarpeet ovaterilaiset. Säännölliselle käyttäjälle syntyy ongelmatilanteita lähinnä häiriö- japoikkeustilanteissa ja vaihtoehtoisten reittien valinnassa. Satunnaiskäyttäjälle taijoukkoliikennejärjestelmää tuntemattomalle käyttäjälle ongelmaksi saattaa muodostuajo kysymys, mistä informaatiota on saatavissa.Tietoa tarvitaan mm. aikatauluista, sopivista liikennemuodoista, linjoista ja vaihtoyhteyksistäsekä mahdollisista muutoksista ja häiriötilanteista. Lisäksi erityisryhmilleon tärkeää saada informaatiota mm. joukkoliikenteen ja terminaalien esteettömyydestä.Matkan hintatiedot ovat tärkeitä kaikille matkustajille. Kuvassa 5 on esitetty tiedontarpeita matkan eri vaiheissa.TIEDON TARVE MATKAN ERI VAIHEISSAENNEN MATKAA• Kulkutapa• Tarjonta• Matkaketjut• Hinta• Liityntäpysäköinti• Esteettömyys• Terminaalit• …Muutokset matkanaikanaMatkustajilla pitääolla mahdollisuuspalautteen antamiseenPäätös kulkutavastaMATKAN AIKANA• Häiriötiedot• Reaaliaikaiset vaihtoyhteystiedot• Terminaalit• Sijainti terminaalissa• Toiminta kulkuvälineessä• …REAALIAIKAISEN TIEDON TARVE KASVAAKuva 5.Joukkoliikennematkustajan tietotarpeita matkan eri vaiheissa.

223.2 LiikenteenharjoittajatLiikenteenharjoittajien roolit ja tarpeet tulevat muuttumaan nykyisten siirtymäajansopimusten päättyessä.Markkinaehtoisessa ja PSA:n mukaisessa käyttöoikeussopimusliikenteessä ontärkeää turvata liikenteenharjoittajien tasapuolinen kohtelu ja mahdollisuus kannattavaanliiketoimintaan. Molempia tarkoituksia varten on tarvetta helppokäyttöisellejoukkoliikennepalvelujen analysointityökalulle, jonka avulla voi arvioida ja tarkastellaolemassa olevia joukkoliikennepalveluja tietyllä yhteysvälillä tai tietyllä alueella.Tarve korostuu niillä liikenteenharjoittajilla, jotka ovat vasta tulossa alalle ja joiltapuuttuu kokemusperäinen tieto alueelta.PSA-liikenteessä tiedon tuottamisen päävastuu on toimivaltaisilla viranomaisilla, jotkavoivat kuitenkin sopimusteitse siirtää vastuun esimerkiksi koontitietokannanaikataulu- ja pysäkkitietojen ylläpitämisestä liikenteenharjoittajalle. Tällöin tiedonylläpitotyökalujen helppokäyttöisyys on erityisen tärkeää.Liikenteenharjoittajat hyötyvät matkustajille tarjottavista informaatiopalveluista lisääntyneinämatkustajamäärinä ja lipputuloina, kun kyseessä on markkinaehtoinenliikenne ja lipputuloperusteinen käyttöoikeussopimusliikenne.3.3 Toimivaltaiset viranomaiset ja peruskunnatJoukkoliikenteen tietojärjestelmien osalta voidaan tunnistaa kolme merkittävääjulkista toimijaryhmää. Kaikilla on tarve toteuttaa alueensa joukkoliikennepalvelutmahdollisimman hyvällä palvelutasolla ja samalla kustannustehokkaasti. Tätä vartentoimijat tarvitsevat oikeat työvälineet liikenteen järjestämiseen, suunnitteluun ja seurantaan.Toimijaryhmät ovat:– Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (9 kpl). ELY-keskukset ovat joukkoliikennelainmukaisia toimivaltaisia viranomaisia, jotka määrittelevät joukkoliikenteenpalvelutason toimivalta-alueelleen, myöntävät linja-autoliikenteenreitti- ja kutsujoukkoliikenneluvat sekä hankkivat PSA-liikenteen.– Toimivaltaiset kunnalliset viranomaiset (26 kpl). Toimivaltaiset kunnallisetviranomaiset ovat joukkoliikennelain mukaisia toimijoita, jotka määrittelevätjoukkoliikenteen palvelutason toimivalta-alueelleen, myöntävät reitti- ja kutsujoukkoliikenneluvatsekä hankkivat PSA-liikenteen. Toimivaltaiset kunnallisetviranomaiset on esitetty kuvassa 6. Kuvan värit on valittu helpottamaantoimivalta-alueiden erottumista. Suomen väestöstä runsaat 60 % asuu toimivaltaisenkunnallisten viranomaisten alueilla.– Peruskunnat. Peruskunnilla tarkoitetaan kuntia, jotka eivät ole joukkoliikennelaintarkoittamia toimivaltaisia viranomaisia. Peruskunnat on esitetty kuvassa 6valkoisella värillä. Peruskuntien alueen toimivaltaisia viranomaisia ovat ELYkeskukset.Peruskunnat hankkivat kuitenkin kaikille avoimia joukkoliikennepalvelujaomalla alueellaan. Nämä ostoliikennepalvelut ovat esimerkiksikoululaiskuljetuksia ja palveluliikennettä.

23Toimivaltaistenkunnallistenviranomaistentoimivalta-alueetvuonna 2013Kuva 6.Toimivaltaisten kunnallisten joukkoliikenneviranomaisten toimivaltaalueet(väreillä) ja peruskunnat (valkoisella).3.4 PalveluntuottajatJotta esimerkiksi matkustajainformaatiota tarjoavat palveluntuottajat pystyvät toteuttamaankaupallisesti menestyviä tuotteita, on heillä oltava riittävän laadukas lähtöaineistokäytössä. Joukkoliikenteen koontitietokanta ja siihen liitetty hyvin toimivastandardoitu rajapinta luovat mahdollisuuksia kaupallisille palveluille.

24Esimerkiksi HSL:n reittioppaan rajapinta on käytössä jo useissa kymmenissä erisovelluksissa. Sovellukset ovat tyypillisesti pienten kehittäjäryhmien toteuttamiamobiilisovelluksia, jotka ovat ladattavissa ilmaiseksi tai pientä kertakorvaustavastaan mobiilisovellusten verkkokauppapalveluista. Tyypillistä on, että sovellustenelinkaari on varsin lyhyt (korkeintaan muutamia vuosia) ja sovellukset ovat halpoja.Silti niistä on jo muodostunut kehittäjilleen liiketoimintaa.Hyviä kokemuksia on saatu myös Apps4Finland -tyyppisistä kilpailuista, joissahaastetaan kehittäjäryhmiä kilpailemaan avointen rajapintojen varaan toteutetuillasovelluksilla kohtuullisilla palkinnoilla. Liikennevirasto avasi syksyllä 2012 julkisenliikenteen valtakunnallisen Matka.fi -reittisuunnittelupalvelun ohjelmointirajapinnansovelluskehittäjien maksuttomaan käyttöön. Rajapinnan avulla kehitettäviinsovelluksiin saadaan reitti ovelta ovelle paikallista ja valtakunnallista joukkoliikennettäkäyttäen. Tämä mahdollistaa niin kaupunkiseutujen sisäisten kuinvaltakunnallisten multimodaalisten reittioppaiden toteutuksen.Parhaimmillaan yhteistyö kolmansien osapuolten kanssa voi johtaa toimintamalliin,jossa loppukäyttäjälle (matkustajille) tuotetaan palveluja niin, että kaikki toimijat(matkustajat, palveluntuottajat ja Liikennevirasto) saavat hyötyjä. Kolmansiaosapuolia on kohdeltava tasapuolisesti. Tärkeää on avoin kommunikaatio sekäyhteiset toimintatavat ja pelisäännöt.3.5 LiikennevirastoLiikenneviraston tarpeet joukkoliikenteen tietojärjestelmille ovat:– Palvelutasoanalyysien tekeminen valtakunnan tasolla. Tällä varmistetaanalueiden tasapuolinen kohtelu ja joukkoliikenteen rahoituksen oikeudenmukainenjako.– Mahdollisuus seurata matkustajatietoja valtakunnan tasolla jopa reitti- ja vuorotasolla.Tässä on ongelmana markkinaehtoisen liikenteen nousijatietojen kerääminen,koska ne ovat liikenteenharjoittajien liikesalaisuuksia. On kuitenkinpystyttävä varmistamaan esimerkiksi lakiteitse, että liikennöitsijän lopettaessaliikennöinnin kesken sopimuskauden matkustajamäärät olisivat saatavissa liikennöitsijältä.Tämä on tärkeää, jos liikennöintiä halutaan jatkaa PSA-liikenteenä.– Talousseuranta valtakunnan tasolla käsittäen mm. valtionavustukset, toimivaltaistenviranomaisten maksamat tuet, kuntien maksamat tuet, liikennöintikustannuksetja lipputulot. Markkinaehtoisen liikenteen osalta myös lipputulotovat liikenteenharjoittajien liikesalaisuuksia.– Varmistaa, että ELY-keskuksilla on riittävät työkalut joukkoliikenteenjärjestämisen suunnitteluun, hankintaan ja seurantaan.– Mahdollisuus tarjota koontitietokantaa kaupallisten palvelujen pohjaksi.

254 Tavoitetila 2015Tavoitteet on asetettava riittävän korkealle. Minimilaadulla ja minimiresursseilla eipäästä haluttuihin lopputuloksiin, koska ne johtavat samalla minimipalveluihin.Kuvassa 7 esitetty joukkoliikenteen tietojärjestelmien tavoitetila vuonna 2015.Tavoitetilan lähtökohtana on, että toimivaltaiset viranomaiset velvoitetaan toimittamaantiedot kuvan 7 mukaisiin tietokantasovelluksiin. Viranomainen voi myös sopia,että liikenteenharjoittajat toimittavat tiedot. Tarkoitus on, että myös liikenteenharjoittajathyötyvät tietojärjestelmien kehittämisestä.Joukkoliikenteen tietojärjestelmän tavoitetila 2015JOUKKOLIIKENNETOIMIJATTiedontoimittaminenhelpostisähköisestiToimivaltaisetkunnallisetviranomaiset(HSL, TRE, TKU,Oulu, yht 26 kpl)MuutkunnatVR, Finavia,muutTiedontoimittaminenhelpostisähköisestiELYkeskukset,reittiliikenneluvat,PSAliikenneTIETOKANTA-SOVELLUKSETKoontitietokanta(pysäkit, reitit,aikataulut)Matkustajamäärät,suoritetiedotKustannustiedotUusi digiroadReaaliaikatietoHELPPOKÄYTTÖISETKÄYTTÄJÄSOVELLUKSET JA-PALVELUT1. Matkustaja• aikatauluinformaatio• reitityspalvelut2. Palvelutasoanalyysit jasuunnittelu• palvelutasoanalyysit, tarjonnankuvaukset, linjastokuvaukset,pysäkkikohtaiset aikataulut,suunnittelutyökalu3. Matkustajamäärät• nousijatiedot lähdöittäin,pysäkeittäin, lippulajeittain4. Tilastopalvelu• rahan lähteet, rahoituksenkohdentuminen• ajoneuvo- ja paikkakapasiteetti,ajoneuvo- ja paikkakilometrit5. Ulkoiset rajapintapalvelut• kolmansille osapuolillelisäarvopalveluiden tuottamistavartenKuva 7. Joukkoliikenteen tietojärjestelmien tavoitetila 2015.Palvelujen hyvä käytettävyys ja tiedon luotettavuus on ehdottoman tärkeää niinmatkustajille kuin joukkoliikennetoimijoille (viranomaiset, liikenteenharjoittajat).Näiden toteutuessa palveluille saadaan lisäarvoa ja toimijat sitoutumaan palvelujenvaatimiin ylläpitoprosesseihin (kuva 8). Käytyjen haastattelujen, työpajojen jakyselyiden perusteella voidaan todeta, että taulukon 1 kuutta periaatetta on toteutettavatavoitetilanteeseen pyrittäessä. Taulukko toimii myös joukkoliikenteen tietojärjestelmiätoteutettaessa tarkistuslistana.

2626LaatuLisäarvoKäytettävyysSitouttaminenKuva 8.Taulukko 1.Hyvä käytettävyys edesauttaa sitoutumista palveluun ja sitä kautta parantaatiedon laatua, jonka varaan on helppo rakentaa lisäarvopalveluja.Joukkoliikenteen tietojärjestelmien toteutuksessa huomioitavat kriittisettekijät.1. Prosessit ovat teknisiä ohjelmasovelluksia tärkeämmät.Sovellukset tuottavat puutteellista tai väärää tietoa, jos sovellusten lähtötiedoteivät ole ajan tasalla. Tiedon tuottamisprosessien on toimittava.Jokaisella palvelulla on oltava vastuuorganisaatio (isäntä) ja vastuuorganisaationon roolitettava vastuuhenkilö, joka vastaa palvelun ja sitä tukevienprosessien toimivuudesta.Vastuuorganisaation tulee antaa muille osapuolille selkeät ohjeistukset javaltuutukset, joiden mukaan eri osapuolet toimivat. Lisäksi vastuuorganisaationtulee määritellä vastuut mm. tiedon oikeellisuudesta.2. Hyötyjen on konkretisoiduttava tiedon tuottajille.Jokaisen toimijan, joka tuottaa ja luovuttaa tietoja tietovarastoihin, on saatavamyös konkreettisia hyötyjä erilaisten palvelujen muodossa. Palvelujen onoltava niin hyviä, että niistä ei haluta jäädä pois.3. Käytön on oltava helppoa.Ohjelmien käyttöliittymien on oltava nykyaikaisten vaatimusten tasolla.4. Tiedon alkutuottajilta kerätään tiedot vain yhden kerran yhteen paikkaan.Tiedon tuottaminen ja luovuttaminen aiheuttaa niitä tuottaville tahoille kustannuksia.Kustannusten minimoimiseksi tiedot on kerättävä vain yhden kerran.Tietojen siirtoa varten on oltava yksinkertaiset ja helppokäyttöiset menetelmät.5. Tiedon on oltava maksutonta.Tiedon käytön ja luovutuksen on oltava maksutonta kaikille osapuolille, myöskolmansille osapuolille.6. Lakivelvoitteita, bonuksia ja sanktioita tarvitaan.Keskeiset pysäkki-, reitti- ja aikataulutietoja koskevat vaatimukset on kirjattavajoukkoliikennelakiin (Joukkoliikennelaki 57 §, Tietojen luovuttaminenviranomaiselle). Viranomaiset voivat sitten sopimuksilla täsmentää vaatimuksiaja käyttää taloudellisia bonuksia ja sanktioita kannustimina. Asiassaon syytä tehdä yhteistyötä Digiroadin kehitysprojektin kanssa erityisesti pysäkkitietojentoimitusvaatimuksien suhteen.

275 Toteutusperiaatteita 2012–20155.1 Kokonaisarkkitehtuuri, rooli ja vastuutKuvassa 9 on esitetty joukkoliikenteen tietojärjestelmän kokonaisarkkitehtuuri jakuvassa 10 sen kehitys- ja ylläpitoprosessien vastuut. Pääperiaate on, että kukintoimija vastaa oman toimialueensa tietojen tuottamisesta. Toimivaltaiset viranomaisetvastaavat siitä, että tiedot toimitetaan Liikenneviraston järjestelmiin. Toimivaltaisetviranomaiset voivat kuitenkin hankkia tiedontoimituspalvelun kolmannelta osapuoleltatai sopia liikenteenharjoittajan kanssa siitä, että liikenteenharjoittaja toimittaa tiedotsuoraan koontitietokantaan. Tiedontoimituspalvelun ulkoistaminen ei kuitenkaanpoista viranomaisen vastuuta asian hoitamisesta.Kukin taho vastaaomien tietojensa tuottamisestayhteistyössä LIVI:n kanssaLIVI toimiitietokantojenvastuuorganisaationa/isäntänäLIVIkoordinoikehittämistäVR,Finavia,muutKustannustiedotNettisovellus,helppokäyttöisyysTilastopalvelutInformaatioSähköinen jahelppokäyttöinentiedontoimittaminenVelvoiteSähköinenlupienkäsittelyToimivaltaisetkunnallisetviranomaisetMuutkunnatVelvoite,sovitturajapintaSähköinen jahelppokäyttöinentiedontoimittaminenMatkustajamäärät,suoritetilastotJoukkoliikenteenkoontitietokantaDigiroad 2AvoinrajapintaELYkeskuksetPalvelutasoanalysaattoriEsimerkiksireititys +hintatiedotSuunnitttelutyökaluPalveluntuottajat vastaavatlisäarvopalveluiden kehittämisestä??????Kuva 9.Joukkoliikenteen tietojärjestelmien kokonaisarkkitehtuuri ja vastuut.

28PSA-liikenne:Lupaviranomainen vastaaMarkkinaehtoinen liikenne:Liikennöitsijät vastaavatLiikennevirastoohjeistaa ja valvooyhteistyössä joukkoliikennetoimijoidenkanssa (viranomaiset,liikenteenharjoittajat)• Suunnittelu• Hankinta• Kilpailutus• Ohjelmistojen kehitysja omistusTiedonluovutusprosessit• Suunnittelu jaoperointi• Ohjelmistojen kehitysja omistusLiikennevirastovastaa yhteistyössäjoukkoliikennetoimijoidenkanssa(viranomaiset,liikenteenharjoittajat)Joukkoliikenteen koontikannan omistus ja kehitysVALLUn omistus ja kehitysReititys ja muut palvelutOma organisaatio(viranomaiset)MaksujärjestelmätKuva 10.Prosessit ja vastuut..Nykyaikaisten tietojärjestelmien kokonaisarkkitehtuuri perustuu palvelukeskeiseenarkkitehtuuriin ja sen keskeisinä elementteinä ovat palvelut ja palveluväylä.Järjestelmäkokonaisuus koostuu osajärjestelmistä, joiden välillä tietoa siirretäänennalta määriteltyjen rajapintojen mukaisessa muodossa. Rajapinnoissa käytetäänpääosin XML-muotoista tiedonsiirtoa. Poikkeuksen muodostavat mahdollisestivanhempien järjestelmien olemassa olevat rajapinnat, jotka eivät ole XML-muotoisia,sekä rajapinnat, joilta edellytetään erittäin nopeaa tai paljon dataa sisältäväätiedonsiirtoa. Osajärjestelmät ovat mahdollisimman riippumattomia toisistaan. Tämänansiosta ylläpitomuutoksia voidaan tehdä paikallisesti niin, että muutokset yhdessäpalvelussa tai osajärjestelmän komponentissa eivät saa aikaan heijastusvaikutuksiamuualla.Järjestelmäarkkitehtuuri on suunniteltava joustavaksi ja laajennettavaksi niin, ettätiedonsiirron toteutustekniikkaa ei ole rajoitettu vain yhteen ratkaisuun, vaan tekniikatvoivat vaihtua järjestelmän elinkaaren aikana.Kokonaisarkkitehtuurin lähtökohtana on oltava avoimet ratkaisut. Avoimuudellatarkoitetaan sitä, että kokonaisjärjestelmä on jaettavissa selkeisiin osakokonaisuuksiin,jotka voidaan toteuttaa toisistaan riippumatta erillisinä kokonaisuuksina jatarvittaessa korvata järjestelmän elinkaaren aikana uusilla ratkaisuilla ilman vaikutustamuihin osajärjestelmiin.

29Valittavat tuotteet ja niiden teknologiat tulee olla käytössä koestettuja ja toimiviksiValittavat tuotteet ja niiden teknologiat tulee olla käytössä koestettuja ja toimiviksiosoitettuja. Teknologiat ja tuotteet tulee valita siten, että niiden avulla järjestelmääosoitettuja. Teknologiat ja tuotteet tulee valita siten, että niiden avulla järjestelmäävoidaan kehittää ja ylläpitää kustannustehokkaasti koko sen elinkaaren ajan.voidaan kehittää ja ylläpitää kustannustehokkaasti koko sen elinkaaren ajan.Kuvassa 11 on esitetty minkälaisista kokonaisuuksista joukkoliikenteen koontitietokantatulee muodostumaan pysäkkien, reittien ja aikataulujen ylläpidon osaltaKuvassa 11 on esitetty minkälaisista kokonaisuuksista joukkoliikenteen koontitietokantatavoitetilanteessatulee muodostumaan2015. Arkkitehtuurinpysäkkien,rinnallareittienyhtäjatärkeitäaikataulujenovat ylläpitoprosessit,ylläpidon osaltatavoitetilanteessa joilla tietovarastojen 2015. tietoja Arkkitehtuurin pidetään ajan rinnalla tasalla. yhtä Paraskaan tärkeitä tekninen ovat ylläpitoprosessit,arkkitehtuuri eijoilla pysty tietovarastojen korvaamaan ylläpitoprosessien tietoja pidetään puutteita. ajan tasalla. Paraskaan tekninen arkkitehtuuri eipysty korvaamaan ylläpitoprosessien puutteita.Reititys- jainfopalvelutmatkustajilleLupaValluAnalyysipalvelu:toimivaltaisetviranomaiset,peruskunnatliikenteenharjoittajatSuunnittelupalvelu:toimivaltaisetviranomaiset,peruskunnatliikenteenharjoittajatPysäkitDigiroadTiedonsyöttösovellusPysäkit, reitit,aikataulutJoukkoliikenteenkoontitietokantaELY (9 kpl)Pysäkit, reitit,aikataulutJoukkoliikenneluvanvoimassaolon tarkistusJoukkoliikenneValluSähköinenasiointityökaluReittiliikenteenlupakäsittely,PSA-liikenteen luvat,LiikennöintikorvauksetHSLToimivaltaiset kunnallisetviranomaisetPeruskunnatKuva 11.Kuva 11.Joukkoliikenteen koontitietokannan pysäkki- reitti- ja aikataulu-Joukkoliikenteen arkkitehtuuri. koontitietokannan pysäkki- reitti- ja aikatauluarkkitehtuuri.Tiedon toimittamisen vastuut tulee toteuttaa seuraavien periaatteiden a-emukaisesti:a) Joukkoliikennetoimijat (ELY, toimivaltaiset kunnalliset viranomaiset, peruskunnat)vastaavat pysäkki-, linja-, reitti- ja aikataulutietojen ylläpidosta.Ylläpidon joukkoliikennetoimijat voivat halutessaan ulkoistaa liikenteenharjoittajilletai muille kolmansille osapuolille.b) Markkinaehtoisen liikenteen liikenteenharjoittajat ovat velvoitettuja toimittamaanpysäkki-, reitti- ja aikataulutiedot ELY-keskuksille ja muille toimivaltaisilleviranomaisille, jotka toimittavat tiedot edelleen Liikennevirastonkoontitietokantaan. Tiedot luovutettuaan liikennöitsijällä on oikeus joukkoliikenteenkoontitietokannan sisällön analysointiin ja tarkasteluun sovittujensääntöjen puitteissa, mikä edesauttaa liiketoimintaa. Toisaalta jos liikennöitsijäei toimita velvoitettuja tietoja, on reittiliikennelupa voitava peruuttaa määräajaksi.

30c) PSA-liikenteen osalta toimivaltaiset viranomaiset ja peruskunnat tulee velvoittaatoimittamaan järjestämänsä liikenteen pysäkki-, reitti- ja aikataulutiedot Liikennevirastonkoontitietokantaan. Peruskuntien on tarpeen tehdä kiinteää yhteistyötäELY-keskusten kanssa. Toimivaltainen viranomainen voi sopimusteitsehankkia tiedontoimituspalvelun liikenteenharjoittajalta. Jos liikennöitsijä eitoimita velvoitettuja tietoja, voidaan liikennöintikorvauksia evätä.d) Nousijatiedot kerätään maksujärjestelmien kautta omana palveluna. Prosessittoimivaltaisten viranomaisten ja peruskuntien osalta on ratkaistava käynnissäolevissa lippu- ja maksujärjestelmäselvityksissä (Piletti, Maali). Nousijatietojenavulla on laskettavissa myös linjojen kuormitusprofiilit. Keräämisprosessinyhteyteen kannattaa toteuttaa samalla myös tilastojen lataamistoiminnot.Markkinaehtoisessa liikenteessä nousijatiedot ovat pääosin liikesalaisuuksia.Markkinaehtoisen liikenteen osalta matkustajamäärätiedot on kuitenkin oltavasaatavissa, jos liikenteenharjoittaja lopettaa liikenteensä kesken sopimuskauden.e) Kustannustietojen keräämisprosessi toteutetaan omana palveluna. Keräämisprosessinyhteyteen kannattaa toteuttaa samalla myös tilastojen lataamistoiminnot.Viranomaispalvelujen tiedon laatuun on voitava luottaa. Tämä korostuu erityisestikoontitietokannan päälle rakennetuissa palveluissa. Liikenneviraston joukkoliikenteenkoontitietokantoihin toimitettavien tietojen laadusta vastaa toimivaltainen viranomainen.Liikennevirasto ohjaa tietojen kokoamista sekä ohjeistaa ja valvooprosesseja. Koontitietokannan on oltava ehdottomasti ajan tasalla ja siinä tuleepystyä tarkastelemaan myös esimerkiksi kuukauden päästä voimaan astuvia aikatauluja.Jotta tietojen keräämisessä onnistutaan, Liikenneviraston on– annettava toimivaltaiselle viranomaiselle selkeä ohjeistus tietojen keräämisestä;tämän tarpeen etenkin kaupungit nostivat esille työn aikana tehdyissähaastatteluissa ja työpajoissa– LVM:n kanssa yhteistyössä pyrittävä uudistamaan lainsäädäntö vastaaman uusiatarpeita; luontevinta olisi sisällyttää pysäkkejä, reittejä ja aikataulutietojakoskevat vaatimukset Joukkoliikennelakiin (Joukkoliikennelaki 57 §, Tietojenluovuttaminen viranomaiselle) ja tarkemmat vaatimukset asetukseen; lisäksi toimivaltaisetviranomaiset voivat sitten sopimuksilla tarkentaa vaatimuksia sekäkäyttää bonuksia ja sanktioita– varmistettava, että pysäkki-, reitti- ja aikataulutietojen toimittaminen jasyöttäminen on yksinkertaista– rakennettava joukkoliikenteen koontitietokannan yhteyteen helppokäyttöinenkäyttöliittymä, jolla tiedon toimittajien on mahdollista tehdä erilaisia pysäkki-,reitti- ja aikatauluhakuja; tämä on se porkkana, jolla tiedon tuottajat saadaanmotivoitua tietojen toimittamiseen– valvottava, että viranomaiset ovat toimittaneet tiedot sovitun mukaisesti koontitietokantaanja ylläpidettävä tiedon toimittamisen statuslistaa; Liikennevirastovastaa, että mahdolliset asiakaspalautteet tiedon virheellisyydestä ohjautuvataina alkuperäisen tiedon tuottajalla, missä virhe korjataan.

315.2 Tiedolle asetettavia vaatimuksia5.2.1 TietolajitKuvassa 12 on esitetty tiedon keräämiseen keskeiset tietolajit (katso myös luku 5.5,liityntä Digiroadiin).Liikennöitsijöillälakivelvoite jamahdollinensopimusvelvoitetoimittaa tiedot.Oma sovellusVaadittavat tiedot määritettyLiikenneviraston esiselvityksessä”Julkisen liikenteensuoritetilaston kehittäminen”KustannustiedotLiikennöitsijöillälakivelvoitetoimittaa tiedotPSAliikenneOma sovellus• liikenteenharjoittajatunniste• reitin tunniste (nimi ja/tai numero ja/tai ID)• reitin aikataulu (=reitin jokainen lähtö)• jokaisen lähdön jokainen pysäkkitunniste• jokaisen lähdön jokaisen pysäkin arvioituohitusaikaMarkkinaehtoinenliikenneMaksujärjestelmistä• reitin nousijat lähdöittäin• reitin nousijat lippulajeittain• reitin nousijat pysäkeittäinMatkustajamäärät,suoritteetJoukkoliikenteenkoontikantaOn tärkeää, ettätiedon toimittajatpääsevättarkastelemaantoimittamiaan tietojaja tekemään erilaisiapysäkki-, reitti- jaaikatauluhakujaKuva 12.Tiedon keräämisen keskeiset tekijät ja tietolajit.5.2.2 Tiedon reaaliaikaisuusJoukkoliikennetiedon reaaliaikaisuusvaatimukset voidaan jakaa karkeasti kolmeentasoon. Tässä työssä on keskitytty päivätason tietojen hallintaan. Minuutti- ja sekuntitasontiedot vaativat omat arkkitehtuurinsa ja tiedonsiirtojärjestelmät.Päivätason tieto. Tiedot pysäkkimuutoksista, reiteistä ja aikatauluista on oltavanähtävissä ainakin kuukaudeksi eteenpäin. Tätä tarvitaan esimerkiksi matkansuunnitteluvaiheessa. Pysäkki-, reitti- ja aikataulutietojen on oltava ajan tasalla, jottapalvelut ovat riittävän luotettavia. Aikatauluihin ja reitteihin voi tulla lyhytaikaisiamuutoksia niiden voimassaoloaikana. Muuttuneet tiedot on pystyttävä toimittamaansaman päivän aikana joukkoliikenteen koontitietokantaan, kun tieto muutoksesta onsaatu. Suunnitelluille aikataulu- ja reittitiedoille voidaan asettaa seuraavia vaatimuksia:– aikataulutietietojen on oltava ajan tasalla– aikataulutietojen voimassaoloaikojen on oltava ajan tasalla– poikkeuspäivien aikataulujen on oltava ajan tasalla.

32Minuuttitason tieto, jota tarvitaan esimerkiksi ennustettaessa, kuinka monenminuutin kuluttua ajoneuvo on tulossa pysäkille, tai onko ajoneuvo jo ohittanutpysäkin. Minuuttitason tietoa tarvitaan myös esimerkiksi poikkeus- ja häiriötilanteista,kun aikataulunmukaista vuoroa tai vuoroja ei pystytä ajamaansuunnitellun mukaisesti.Sekuntitason tieto, jota tarvitaan esimerkiksi joukkoliikenteen liikennevaloetuuksiaannettaessa.5.2.3 StandarditStandardien käyttöä tulee suosia. Aina kun hanke käynnistetään, tulee selvittää, mitästandardeja hankkeessa kannattaa käyttää ja hyödyntää. ITS Finland on hyvä foorumilisätiedon saamiseksi. Seuraavassa on lueteltu lyhyesti Euroopassa käytössä oleviajoukkoliikenteen tietojen välittämiseen liittyviä standardeja.– VDV 452/453/454. Saksalainen staattisen ja reaaliaikaisen aikatauludatanvälittämiseen liittyvä standardi. Käytössä vain Saksassa.– RTIG, NapTAN ja TransExchange. Lähinnä Iso-Britanniassa käytössä oleviajoukkoliikenteen standardeja.– TRIDENT. Joukkoliikenteen tietojen välittämiseen liittyvä standardi. Käytössälähinnä Ranskassa, vaikka onkin EU-tasoinen standardi.– Transmodel. Joukkoliikenteen tietovarastojen tietomalli. EU-tasoinen standardi.– Noptis. Ruotsalainen joukkoliikenteen aikataulutietojen vaihtoon liittyvästandardi.– SIRI. Laajalti Euroopassa käytössä oleva aikataulutietojen vaihtoon liittyvästandardi.– NeTEx. Käytännössä SIRI-standardin laajennus, jolla voidaan välittää mm.tariffeihin ja reaaliaikatietoihin liittyviä tietoja.Katso myös liite 2 (Kalkati.net rajapinta).

335.3 Palvelut5.3.1 Tulevaisuuden palvelujaJoukkoliikenteen tietojärjestelmiin liittyvien palvelujen toteuttaminen perustuu kolmenerillisen tietokannan hyödyntämiseen. Joukkoliikenteen tietojärjestelmistä saataviakeskeisiä tulevaisuuden palveluita on esitetty kuvassa 13.Kustannustietopalvelu• Rahan lähteet• Joukkoliikenteen suoran ja välillisen rahoituksenkohdentuminen eri liikennetyypeilleSuoritetietopalveluKustannustiedot• Liikennevälineiden ajoneuvo- ja paikkakapasiteetti• Liikennepalvelujen tarjonta ajoneuvo- japaikkakilometreinäMatkustajamääräpalveluMatkustajamäärätja suoritetiedot -maksujärjestelmäKoontitietokanta• Nousijatiedot lähdöittäin• Nousijatiedot pysäkeittäin• Nousijatiedot lippulajeittain• Nousijatiedot reitin pysäkeiltä• Analyysit (ajankohdittain, alueittain jne.)Palvelutaso ja suunnittelupalvelu• Palvelutasoanalyysit• Linjastokuvaukset• Pysäkkikohtaiset aikataulut• Tarjonnan kuvaukset• jneUlkoinen rajapintapalvelu• Tarkoitettu 3. osapuolille lisäarvopalveluidentuottamista vartenMatkustajainformaatiopalvelu• Matkustajien aikatauluinformaatioKuva 13.Joukkoliikenteen tietojärjestelmiin liittyviä palveluita.

34Tavoitteena on, että vuonna 2015 on käytössä:– Kustannusten tilastopalvelu. Erityisesti SEITTI-kyselyn kuntien kuljetukset -osioon syytä toteuttaa sähköisenä versiona. Toteuttamiseen riittää kevyt,verkkoselaimella toimiva sovellus, jonka kautta kunnat voivat syöttää tietonsa jaselailla esimerkiksi omia aiempien vuosien tietoja ja muiden kuntien tietoja. Analyysejätukemaan kannattaa harkita kevyen karttasovelluksen toteuttamista.Järeitä rajapintoja kuntien taloushallinto-ohjelmistoihin ei kannattane toteuttaa.– Suoritepalvelu. Esitettäviä suoritteita ovat esimerkiksi liikennevälineidenajoneuvo- ja paikkakapasiteetti sekä liikennepalvelujen tarjonta ajoneuvo- japaikkakilometreinä. Suoritteet lasketaan sekä joukkoliikenteen koontitietokannastaettä maksujärjestelmien aineistoista. Laskenta on syytä automatisoidamahdollisimman pitkälle.– Matkustajamääräpalvelu. Matkustajamäärätietojen kerääminen on ollut liikennelupamaailmassahyvin kirjavaa. Tulevaisuudessa PSA-liikenteen matkustajamäärätietojenkerääminen tulee automatisoida uusien maksujärjestelmien myötä.– Palvelutasoanalyysi- ja suunnittelupalvelu. Palvelutasotietojen analysointijoukkoliikenteen koontitietokannasta on oltava helppoa. Koontitietokannan pitäätoimia myös suunnittelun apuvälineenä. Analyysien tueksi tarvitaan hyvä karttasovellus.– Matkustajainformaatiopalvelu. Junaliikenteen osalta Liikennevirasto on ottanutvastuulleen asemien ja terminaalien matkustajainformaation. Joukkoliikenteenkoontitietokannan kautta on mahdollista tarjota myös muiden liikennemuotojenmatkustajainformaatiotietoja esimerkiksi terminaaleissa, vaihtopisteissä ja pysäkeillä.Palvelujen kehittymisessä jatkuva laadunvalvonta on tärkeää. Matkustajilla on oltavamahdollisuus antaa palautetta, koska palautteiden avulla palvelujen laatua ja etenkintiedon oikeellisuutta voidaan mitata. Olennaista on, että palautteisiin reagoidaan jaettä niiden kautta ilmi tulleet epäkohdat korjataan. Palautejärjestelmä ja siihen liittyvätvastuut tulee miettiä huolella.5.3.2 Reitityksen kehittäminenJoukkoliikenteen koontitietokantaan perustuvan ovelta-ovelle-reitityksen tavoitteenaon joukkoliikenteen käyttäjämäärien lisääminen ja matkustuksen helpottaminen.Koontitietokanta tarvitaan joka tapauksessa, joten siihen perustuvan helppokäyttöisenreitityksen toteuttaminen ei ole enää merkittävä lisäponnistus.Olennaista on, että reitityksen tulee olla helppokäyttöinen, matkustajien haluama jasen kehitys tulee olla suunniteltua. Matkustajille tärkeää olisi myös hintatietojenesittäminen, mutta sen yksityiskohtainen toteuttaminen on toistaiseksi erittäinhaasteellista. Reitityksen toteuttamismalleja on käytännössä kolme kuvan 14mukaisesti.

35LISÄARVOKÄYTTÄJÄLLE= viranomaisvetoinen= yritysvetoinenPalvelutAPI etc.ReititysPalvelutAPI etc.AsiakastietokantaJoukkoliikenteenkoontikantaJoukkoliikenteenkoontikantaJoukkoliikenteenkoontikantaOperaattori 1Aikataulut,hinnat, paikatOperaattori 2Aikataulut,hinnat, paikatVE1NykymalliVE2Kaupallinen malli (PPP)VE3Joukkoliikenneoperaattorien malliKuva 14.Reitityksen toteuttamismallit.VE1: Viranomaisvetoinen malli, jossa Liikennevirasto vastaa joukkoliikenteen koontitietokannasta,reitityksestä käyttöliittymineen ja rakentaa reititykseen rajapinnankolmansien osapuolten palveluja varten. Vastaa nykyistä Matka.fi-toteuttamismallia.Mallin vahvuutena on sen varma toteutuminen ja koontitietokannan täysimääräinenhyödyntäminen. Sen sijaan hintatietojen esittäminen on vaikeaa muutoin kuinlinkittämällä joukkoliikennetoimijoiden verkkosivuille. Malli vaatii myös huomattavastivirkamiesresursseja eikä sisällä kaupallista ansaintalogiikkaa.VE2: Kaupallinen malli, jossa Liikennevirasto vastaa joukkoliikenteen koontitietokannasta.Reititys, käyttöliittymät ja rajapinnat annetaan markkinoiden kehitettäviksiyhden tai useamman toimijan toimesta. Malli sisältää selkeän ansaintalogiikan ja tuosen kautta myös lisäpaineita tietojen oikeellisuudelle ja käytettävyydelle, jolloin myöskäyttöliittymien ja palveluiden kehittämiseen panostettaisiin käyttäjälähtöisesti. Mallivaatii huolellisen kilpailuttamisen ja kumppanuusmallien pohdinnan. Hintatietojenesittäminen on haasteellista.VE3: Hajautettu malli, jossa reititys perustuu joukkoliikenneoperaattorien järjestelmistärajapintojen kautta haettuihin aikataulu- ja hintatietoihin. Täydentävätaikataulutiedot haetaan joukkoliikenteen koontitietokannasta. Mallin vahvuutena onaikataulu- ja hintatietojen ajantasaisuus. Malli mahdollistaa myös lipunmyynnin. Mallivaatii muutoksia toimijoiden järjestelmiin eikä joukkoliikenteen koontitietokantaahyödynnetä täysimääräisesti. Toteutuksessa on paljon teknisiä riskejä. Tässä mallissaaloitteen on luontevaa tulla joukkoliikenneoperaattoreilta.

365.3.3 KäytettävyysKäyttäjälähtöisyys on nostettava keskeisempään asemaan kuin mitä se on ollutnykyisissä Liikenneviraston joukkoliikenteen tietojärjestelmissä. Yleisesti ottaentuotteen käytettävyys kertoo, kuinka hyvin käyttäjät pystyvät käyttämään tuotettatuottavasti, tehokkaasti ja miellyttävästi määriteltyjen tavoitteiden saavuttamiseksitietyssä käyttöympäristössä. (ISO 9241-11). Käytettävyyttä voidaan mitata seuraavillaelementeillä:– Opittavuus. Miten nopeasti ja helposti vuorovaikutteisen laitteen tai järjestelmänuusi käyttäjä oppii laitteen toimintalogiikan ja käyttämisen.– Muistettavuus. Miten helppoa jo aiemmin laitteen käytön oppineen henkilön onpalauttaa mieleen laitteen käyttö ja sen toiminnallisuus.– Virheiden määrä. Kuinka paljon käyttäjän tekemissä toimenpiteissä on virheitä.Käyttäjäkokemus on kokonaiskuva, jonka palvelusta saa. Käyttäjäkokemuksen tuleeolla positiivinen.5.4 Vallun kehittäminenVallun kehittämisen osalta esitetään seuraavia kehittämistoimenpiteitä:1. Vallu (lupaosio+joukkoliikenneosio) tulee siirtää LIVI:n toimintaympäristöön.Tämä helpottaa jatkossa ohjelman kehitystyötä ja mahdollistaa Liikennevirastonmuiden kehityshankkeiden paremman hyödyntämisen (esimerkiksikarttapalvelut).2. LupaVallua (kuvan 15 keltainen osio) ei ole järkevää eriyttää Joukkoliikenne-Vallusta (kuvan 15 muut osiot), vaikka eriyttämisen myötä Joukkoliikenne-Vallun kehittäminen olisi helpompaa ja kustannustehokkaampaa. Nyt muutosJoukkoliikenneValluun edellyttää usein toimenpiteitä LupaVallussa. Osioideneriyttäminen on kuitenkin palveluntuottajan arvion mukaan erittäin suuri työja vie aikaa ainakin vuoden. Hyödyt eivät ole siten suhteessa panostukseen.3. LupaVallun uudistus on saatu valmiiksi ja käyttäjäpalaute on ollutmyönteistä. LupaValluun kannattaa toteuttaa jo aloitettu ERRU-liityntä.LupaVallun kehittäminen olisi järkevää siirtää Liikennevirastolta selkeämminELY-keskuksille.4. JoukkoliikenneVallun pysäkki-, reitti- ja aikataulutoiminnot on tehtäväselvästi helppokäyttöisimmiksi.5. Liikenteenharjoittajien sähköinen asiointi voidaan toteuttaa sen jälkeen, kunkohta 4 on saatu toteutettua.6. Vallun laajamittainen pilkkominen palveluperusteisiksi sovelluksiksiedellyttäisi Vallun arkkitehtuurin kokonaisvaltaista muuttamista, mikä olisisyytä tehdä Liikenneviraston SOA-arkkitehtuurilinjausten mukaisesti.

3737Mahdollista toteuttamista tulee harkita tarkkaan eikä sitä suositellatehtäväksi ainakaan lähivuosina.7. Vaikka Vallu ei ole toteutettu palvelukeskeisen SOA-arkkitehtuurin (ServiceOriented Architecture) mukaisesti, niin siitä on kuitenkin löydettävissä sopiviapalveluehdokkaita, jotka kannattaa toteuttaa erillisinä sovelluksina SOAperusteisesti.Jos uusilla sovelluksilla ei ole rajapintoja JoukkoliikenneVallunkanssa, kannattaa toiminnot yksinkertaisesti ”sammuttaa” Joukkoliikenne-Vallusta. Sopivat palveluehdokkaat on esitetty kuvassa 15 sinisellä.ORKsakkorekisteririkosrekisteriTrafitutkintotiedotVRK/VTJholhoustiedotVerohallintoverovelkatiedotELY:njoukkoliikenneviranomaisetToimivaltaisetkunnallisetviranomaisetELY;nlupaviranomaisetTilintarkastajattilintark.todistusPRHkaupparekisterioteUlosottoulosottotiedotELY,joukkoliikennePeruskunnat.joukkoliikenneLiikenteenharjoittajatERRU(Kansainvälinentiedonvaihto)Kansallinenyhteyspiste(Trafi)AsianhallintaDokumenttien hallintaRajapintaRajapintaRajapintaVALLU liikenteen suunnittelu ja lupajärjestelmäHakemustenkäsittelyPeruspalveluarviointiPäätöstenkäsittelySopimusluonnostenSopimustenkäsittelykäsittelySeittitaulukotPerustiedotMaksatusReittienkäsittelyKarttaselainRaportointiRajapintaTilastokeskusMuutviranomaisetSKALTaksiliittoMuut tahotesim. konsultitLinja-autoliittoPoliisiMatkustajalaskentaRajapintaRajapintaPysäkkitiedot(Digiroad, Digistop)RajapintaJoukkoliikenteenkoontitietokantaKuva 15.Kuva 15.Vallun kehittämisalueita. Keltaisella on esitetty LupaVallun keskeisetVallun kehittämisalueita. Keltaisella on esitetty LupaVallun keskeisetosa-alueet sisältäen myös Velhon palvelut. Sinisellä on esitetty sellaisiaosa-alueet sisältäen myös Velhon palvelut. Sinisellä on esitettyosa-alueita, joita esitetään toteutettavaksi omina SOA-perusteisinasellaisia osa-alueita, joita esitetään toteutettavaksi ominapalveluinaan.SOA-perusteisina palveluinaan.

385.5 Liityntä DigiroadiinLiikennevirastossa on käynnistynyt Digiroad 2 -hanke, joka tulee korvaamaannykyisen Digiroadin vuoteen 2015 mennessä. Digiroad 2:n ja joukkoliikenteen uudenkoontitietokannan tietosisältöjen tulee olla yhteneväiset joukkoliikenteen pysäkkientunnistetietojen (Nimi/Numero/ID) ja sijaintietojen osalta. Joukkoliikenteen koontitietokannallaja Digiroad 2:lla on kuitenkin erilaisia tietotarpeita muille pysäkkitiedoille,mitä on havainnollistettu kuvassa 16.Palvelut ja sovelluksetSuunnittelu, analyysitJokaisen lähdön jokaisen pysäkin arvioituohitusaikaJoukkoliikenteenkoontikantaJokaisen lähdön jokainen pysäkkiJoukkoliikenteenkoontikanta &DigiroadPysäkin sijaintitieto ja tunniste(Nimi/ID/Numero)DigiroadPysäkin omistus ja ylläpitäjä, katostyyppi,varustelutasoTie- ja katuverkkoKuva 16.Digiroad 2:n ja joukkoliikenteen koontitietokannan keskeiset joukkoliikenteettietotarpeetLiikenneviraston tulisi ehdottomasti tavoitella sitä, että kukin tiedon toimittajatoimittaa pysäkkitiedon vain yhteen kertaan. Tämän pohjalta esitetään kaksi vaihtoehtoistatoteutusmallia tietojen ylläpitoprosessiksi:• Ve1 (hajautettu malli)• VE2 (yhteinen käyttöliittymä).

39VE1: Hajautettu malliVE1: Hajautettu malliHajautetussa mallissa joukkoliikennetoimijat (toimivaltainen viranomainen, perus-Hajautetussa kunta, liikenteenharjoittaja) mallissa joukkoliikennetoimijat toimittavat pysäkki-, reitti- (toimivaltainen ja aikataulutiedot viranomainen, joukkoperuskunta,liikenteen koontitietokantaan liikenteenharjoittaja) kuvan toimittavat 18 mukaisesti. pysäkki-, Selkeintä reitti- on, ja että aikataulutiedottässä mallissajoukkoliikenteen tiedot sisältävät koontitietokantaan myös pysäkkien sijaintitiedot. kuvan 18 mukaisesti. Joukkoliikenteen Selkeintä koontitietokannastaon, että tässämallissa pysäkkitiedot siirretään sisältävät Digiroadiin myös pysäkkien lähes reaaliajassa. sijaintitiedot. Joukkoliikenteen koontitietokannastapysäkkitiedot siirretään Digiroadiin lähes reaaliajassa.Pysäkkien tiedot siirretäänDigiroadiin lähes reaaliajassa.Joukkoliikenteen koontitietokantatoimii Masterina.DigiroadVoi hyödyntää kumpaakinpysäkkitietokantaaJoukkoliikenteenpalvelutaso‐ jasuunnittelutyökaluJoukkoliikennetoimijattoimittavat pysäkki‐, linja‐, reittijaaikataulutiedotJoukkoliikenteenkoontitietokantaKuva 17.Hajautetun mallin toimintaperiaate.Hajautetun mallin vahvuuksia ovat:+ Digiroadin toteutus on kevyempi kuin vaihtoehdossa VE2+ pysäkkitieto toimitetaan vain yhteen kertaanHajautetun mallin heikkouksia ovat:- pahimmillaan kunnille tulee kaksi ohjelmaa ja käyttöliittymää opeteltavaksija ylläpidettäväksi. Resurssit toimittaa tietoja kahteen järjestelmään ovatrajalliset- järjestelmien väliset tiedonsiirto- ja rajapintaratkaisut ovat useinosoittautuneet suuritöisiksi.

4040VE2: yhteinen käyttöliittymäDigiroad 2:een on suunnitteilla helppokäyttöinen karttakäyttöliittymä, jolla aineistoavoidaanVE2: yhteinenylläpitää.käyttöliittymäSamaa karttakäyttöliittymää voitaisiin hyödyntää myös joukkoliikenteenkoontitietokannan aineiston ylläpitoon (pysäkit, reitit ja aikataulut).Digiroad Perusajatus 2:een on on se, suunnitteilla että kun helppokäyttöinen joukkoliikennetoimija karttakäyttöliittymä, (toimivaltainen jolla viranomainen, aineistoavoidaan peruskunta, ylläpitää. liikenteenharjoittaja) Samaa karttakäyttöliittymää tekee muutoksia voitaisiin pysäkkeihin hyödyntää tai reitteihin, myös joukkoliikenteenDigiroadin koontitietokannan tarvitsema pysäkkitieto aineiston välittömästi ylläpitoon Digiroad-aineistoon (pysäkit, reitit ja aikataulut).ja joukko-siirtyyPerusajatus liikenteen koontitietokantaan. on se, että kun joukkoliikennetoimija Vastavuoroisesti joukkoliikennetoimijalla (toimivaltainen viranomainen, on koko ajan peruskunta,käytössään liikenteenharjoittaja) ajantasainen Digiroad-aineisto tekee muutoksia tie- ja pysäkkeihin katuverkon osalta. tai reitteihin, Kuvassa siirtyy 17 onDigiroadin esitetty yhteisen tarvitsema käyttöliittymän pysäkkitieto perusajatus. välittömästi Digiroad-aineistoon ja joukkoliikenteenkoontitietokantaan. Vastavuoroisesti joukkoliikennetoimijalla on koko ajankäytössään ajantasainen Digiroad-aineisto tie- ja katuverkon osalta. Kuvassa 17 onesitetty yhteisen käyttöliittymän perusajatus.Joukkoliikenteen palvelutasoanalyysit,suunnittelu, matkustajainformaatiopalvelutjne.DR2-aineistotPysäkkienylläpitoReitit, linjat,aikataulutDR2 – karttakäyttöliittymä:joukkoliikennetietojen ja Digiroad-aineiston ylläpitoKuva 18.Kuva 18.Yhteisen käyttöliittymän toimintaperiaate.Yhteisen käyttöliittymän toimintaperiaate.Yhteisen käyttöliittymän (Digiroad 2, joukkoliikenteen koontitietokanta) vahvuuksiaovat:+ käyttäjillä (toimivaltaiset viranomaiset, kunnat) on vain yksi käyttöliittymä,mutta ne saavat kahden järjestelmän hyödyt+ pysäkkitieto toimitetaan vain yhteen kertaan+ Liikenneviraston ja toimijoiden näkökulmasta toiminta on selkeää, koskavaltakunnassa on pysäkki-, reitti ja aikataulutietoja varten yksi toimituskanava+ tiedot siirtyvät samanaikaisesti kumpaankin järjestelmään+ toisen järjestelmän tiedot ovat helposti hyödynnettävissä toisessajärjestelmässä+ Digiroadin merkitys kasvaa+ mahdollistaa resurssien kohdistamisen määrittelyvaiheessa yhteen jasamaan hankkeeseen

41Yhteisen käyttöliittymän (Digiroad 2, joukkoliikenteen koontitietokanta) heikkouksiaovat:- Digiroad 2 tai joukkoliikenteen uusi koontitietokanta myöhästyvät, millä onnegatiivisia heijastusvaikutuksia toiseen järjestelmään- kahden kehityshankkeen yhdistämiseen liittyy aina riskejä- sovelluksesta tulee liian raskas toteuttaa ja käyttää- aikataulu- ja reitinmuodostustyökalu voi osoittautua toteutettaessaodotettua monimutkaisemmaksi.5.6 Muita asioitaLipputuoterekisterin kehitystyötä on seurattavaKeskisuuret kaupungit ja neljä ELY-keskusta kehittävät omia maksujärjestelmiäänsiten, että ne ovat oleellisilta osin käytettävissä vuoden 2014 aikana. Maksujärjestelmienyhteensopivuutta ja yhdenmukaista kehittämistä edesauttaisi Liikennevirastonylläpitämä kansallinen lipputuoterekisteri, jossa olisi standardoituinakansallinen toimivaltaisten viranomaisten lipputuotevalikoima. Lipputuotevalikoimaei kuitenkaan edellytä sitä, että jokin lippuote olisi samanhintainen jokaisen toimivaltaisenviranomaisen alueella, vaan hinnoitteluvapaus säilyy kullakin toimivaltaisellaviranomaisella.Jatkossa tulee harkita, pitäisikö myös siirrettävillä tietolajeilla (pysäkit, reitit, aikataulut,voimassaoloajat, nousijat, pysäkkien/solmupisteiden ohitusajat jne.) olla omarekisteri, jossa olisi määritelty joukkoliikenteen koontitietokantaan ja Digiroad 2:eensiirrettävien joukkoliikennetietojen sisällöt ja formaatit.Valtion IT-palvelukeskuksen linjausten ja SADe-ohjelman kehittymistä on seurattavaValtion IT-palvelukeskus (VIP) kehittää ja tuottaa valtion yhteisiä IT-palveluja. Sejärjestää, hankkii ja tuottaa palveluita koko valtionhallinnon puolesta. Valtion ITpalvelukeskustoteuttaa osaltaan valtion IT-strategiaa ja vastaa valtion IT-strategianmukaisesta palvelutuotannosta.Valtion IT-palvelukeskuksen (VIP) varaan ei tässä vaiheessa kannata laskea liianpaljon, koska esimerkiksi joukkoliikenteen tietojärjestelmät eivät välttämättä oleniiden palveluiden joukossa, joihin VIPin kehittämistoimet lähitulevaisuudessakohdistuvat.Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelma (SADe-ohjelma) tuottaakansalaisten, yritysten ja viranomaisten käyttöön asiakaslähtöisiä ja yhteentoimiviasähköisiä palvelukokonaisuuksia, jotka vahvistavat julkisen sektorin kustannustehokkuuttaja laatua. SADe-ohjelman Etäpalvelut -erillishanketta kannattaa seurata,mutta se ei suoraan tuota ratkaisuja Liikenneviraston tarpeisiin.

42Joukkoliikenteen tietojärjestelmiä ei kannata lähteä kehittämään täysin tyhjältä pöydältäJoukkoliikenteen tietojärjestelmiä ei kannata lähteä kehittämään täysin tyhjältä pöydältä”Tyhjältä pöydältä” -skenaariossa tavoitetilan mukaisia joukkoliikenteen tietojärjestelmiä”Tyhjältä pöydältä”lähdetään kehittämään-skenaariossakokonaantavoitetilanuusiksimukaisiaolettaen,joukkoliikenteenettä nykyjärjestelmiätietojärjestelmiälähdetään hyödynnetä. kehittämään Kehitys tapahtuu kokonaan vaiheittain uusiksi olettaen, kuvan 19 että mukaisesti. nykyjärjestelmiäeitavoitetilassaei tavoitetilassa hyödynnetä. Kehitys tapahtuu vaiheittain kuvan 19 mukaisesti.toteutuksetmäärittelytarkkitehtuuriVUOSI 1 VUOSI 2VUOSI 3VUOSI 4KuvaKuva19.19.”TyhjältäTyhjältäpöydältä”pöydältä”-skenaarion-skenaarionaikataulu.aikataulu.Tavoitetilan mukainen tietojärjestelmäkokonaisuus toteutetaan yhtenäisenä hankkeena,jonka kesto olisi arviolta 4 vuotta. Arkkitehtuuriselvitysvaiheen kesto olisiarviolta 3–4 kuukautta ja vaatimusmäärittelyvaiheen kesto olisi 6–12 kuukautta.Tavoitetilan haastavuudesta riippuen toteutusvaiheen voidaan arvioida kestävänyhteensä 2–3 vuotta.Tyhjältä pöydältä skenaarion vahvuuksia ovat:+ järjestelmien toiminnallisuus voidaan toteuttaa vastaamaan täysintulevaisuuden tarpeita+ toteutus voidaan tehdä tiiviinä kokonaisuutena ja yhtenä hankkeena, jolloinjärjestelmien yhteentoimivuuden varmistaminen ja yhteiskäyttöistenkomponenttien hyödyntäminen on helpompaa.+ kilpailuttaminen on mahdollistaTyhjältä pöydältä skenaarion heikkouksia ovat:- järjestelmä vanhenee ennen valmistumistaan- jätetään hyödyntämättä olemassa olevat järjestelmät, tuhlataan resursseja jaosaamista- uudistuksen rinnalla on ylläpidettävä/kehitettävä nykyisiä järjestelmiätoiminnan varmistamiseksi- joukkoliikenteen toimintamallit ja osapuolien roolit eivät välttämättä ole vieläriittävän selkeitä, jotta järjestelmien tarpeet ja ratkaisut voitaisiin määritelläkokonaishankkeen edellyttämällä aikataululla- vaatii tilaajalta paljon resursseja määritysvaiheessa

43Koska työn aikana on löytynyt selkeitä osa-alueita, joita kannattaa jatkossa kehittää,ei tätä mallia suositella. Merkittävin ylläpidettävä ja kehitettävä palvelu on LupaVallu,johon kannattaa integroida ERRU-toiminto ja Velho-toiminnallisuus (katso luvut 2.4.1Vallu ja 5.4 Vallun kehittäminen). JoukkoliikenneVallussa on myös hyödynnettävissäja edelleen kehitettävissä esimerkiksi reittiliikennelupien hallinnointiin ja maksuliikenteeseenliittyviä selkeitä kokonaisuuksia.Matkahuollon aineiston käyttöä yksinomaisena linja-autoliikenteen tietolähteenä eisuositella.Matkahuollolla on MInfo-järjestelmä, joka on Matkahuollolle räätälöity sovellus Linjaautoliitonjäsenyrityksille. Sovellus perustuu liikennelupiin (nykyisiin siirtymäkaudensopimuksiin) ja sitä käytetään liikenteen aikataulutiedon hallintaan ja lippujenmyyntiin. Lisäksi Matkahuollolla on myös yli 20 seudullista joukkoliikenteen reittiopasta,joiden aikataulut perustuvat MInfon aikatauludataan. Matkahuolto kerääaikataulutiedot suoraan Linja-autoliiton jäsenyrityksiltä. Matkahuollolla on myösomia henkilöresursseja aikatauludatan ylläpitoon.Matkahuollon Minfo ja reittiopaspalvelu eivät ole varsinaisia kilpailijoita Liikennevirastonjoukkoliikenteen koontitietokannalle ja sen multimodaaliselle reitityspalvelulle.Matkahuollon palvelu on tehty palvelemaan Linja-autoliiton jäsenyrityksiä,jolloin palvelun ulkopuolelle jää merkittävä osa valtakunnan joukkoliikennetiedoista,kuten Helsingin seudun liikenteen (HSL) joukkoliikenneliikenne, kauko- ja lähijunaliikennesekä lentoliikenne. Lisäksi joukkoliikenteen multimodaalisella koontitietokannallaon hyvin paljon muita käyttötarkoituksia kuin pelkkä reittiopastus.Matkahuollon aineiston käyttöön liittyy myös Matkahuollon omistaja-ohjauksestajohtuva riski. Linja-autoliiton tehtävä etujärjestönä on ajaa omistajiensa etuja, jolloinMatkahuollon aikatauluaineistoon ja sen jatkuvuuteen liittyy riskejä. Tästä syystäMatkahuollon aineiston käyttöä yksinomaisena linja-autoliikenteen tietolähteenä eisuositella. Täydentävänä lähteenä sitä voidaan tarvittaessa käyttää.

446 Toimenpidesuunnitelma (aikataulu,kustannukset)Joukkoliikenteen tietojärjestelmien kehittämistoimenpiteet voidaan jakaa 9 kohtaan,jotka on esitetty jäljempänä. Toimenpiteiden kustannukset on esitetty taulukossa 2 jatoimenpiteiden toteutusaikataulu kuvassa 21.1. Liikenne- ja viestintäministeriön ja Liikenneviraston työnjakoTyönjako LVM:n ja Liikenneviraston välillä on oltava selkeä. Joukkoliikenteentietojärjestelmien ylläpito- ja kehittämistehtävät on määritettävä riittävän tarkastijoko joukkoliikennelaissa tai sitä täydentävässä asetuksessa. Jos lainsäädännössä eiole esitetty riittävän selkeää työnjakoa, tulee asia hoitaa esimerkiksi liikenneministerinerillisellä kirjeellä.2. LIVI:n organisoituminenJoukkoliikenteen tietojärjestelmien kehittämistä varten tulee perustaa Liikennevirastoonohjausryhmä, jonka puheenjohtajana on joukkoliikenteen tietojärjestelmistävastaava ylijohtaja. Ohjausryhmä muodostuu joukkoliikennetiimistäsekä liikenne- ja väylätieto-osaston, tietohallinnon ja Digiroad 2 -hankkeenedustajista. Ohjausryhmä vastaa hankkeiden kustannus- ja aikatauluseurannastasekä hankkeiden resurssoinnista. Ohjausryhmä kokoontuu neljä kertaa vuodessa.On suositeltavaa, että joukkoliikenteen tietojärjestelmien kehittämisestä vastaajoukkoliikennetiimi, koska joukkoliikenteen tietojärjestelmien kehittäminen vaatiiensisijaisesti joukkoliikenteen substanssialan ja toimijoiden tuntemusta ja vastatoissijaisesti järjestelmäteknistä osaamista. Tärkeintä on tunnistaa erilaistenkäyttäjien erilaiset tarpeet ja vasta sen jälkeen ratkaista tekniset yksityiskohdat.Liikennevirastossa on kuitenkin oltava riittävästi teknistä osaamista järjestelmientoteuttamiseen ja ylläpitoon, jolloin yhteistyö joukkoliikennetiimin ja tietohallinnonkanssa on tärkeää.Joukkoliikenteen tietojärjestelmien ja Liikenneviraston muiden kehittämishankkeidentulee tukea toisiaan. Näitä ovat mm. Liikenneviraston muiden tietojärjestelmienkehityshankkeet, Liikenneviraston karttapalvelut ja älyliikennehankkeet sekä valtakunnallinenmaksujärjestelmähanke.Liikenneviraston pitää selvästi määritellä ELY:jen roolit ja vastuut joukkoliikenteentietojärjestelmien osalta sekä ohjeistaa kunnalliset toimivaltaiset viranomaiset.Organisaatio: Edustajat Liikenneviraston eri toimialoilta ja yksiköistä3. Kehitystoimenpiteiden suunnittelu, ohjelmointi, resurssointi ja koordinointiKehitystoimenpiteiden 4–9 ohjaamiseen tulee osoittaa hankepäällikkö, joka vastaakehitystoimenpiteiden keskinäisestä koordinoinnista sekä niiden vaatimistakustannus- ja henkilöresurssitarpeista. Projektipäällikkö seuraa osaprojektienedistymistä ja raportoi niistä ohjausryhmälle. Henkilö toimii myös 1–2 osaprojektinvetäjänä.

45Organisaatio ja resurssitarve: 1,5–2 henkilöä Liikennevirastosta (Huom.: JosLupaVallun ylläpito ja kehittäminen ei siirry kohdan 4 mukaisesti ELY-keskukselle, onhenkilöstötarve 2–3 henkilöä Liikennevirastosta)4. Vallun kehittäminenVallun kehittäminen muodostuu seuraavista osa-alueista:– Vallun siirtäminen Liikenneviraston käyttöympäristöön. Tämä koskee koko Vallua(LupaVallu, JoukkoliikenneVallu).– JoukkoliikenneValluun käyttöä helpottavien parannusten toteuttaminen.– Vuosien 2014–2015 aikana Valluun toteutettava liikenteenharjoittajien sähköinenasiointipalvelu (luvanhaku- ja kilpailutusprosessit), koskien markkinaehtoistaliikennettä, ostoliikennettä ja käyttöoikeussopimuksiin perustuvaa liikennettä.Tämä voidaan toteuttaa myös Joukkoliikennetyökalun yhteyteen (katso kohta 5).– LupaVallun ERRU-toiminto saatetaan valmiiksi.– LupaVallun kehittämis- ja ylläpitovastuu siirretään Liikennevirastolta ELYkeskukselle.Organisaatiot: ELY-keskukset, LIVI, palveluntuottaja, sähköisessä luvanhakuprosessissaliikennöitsijätKustannukset: 300 000 euroa/vuosi (vuosille 2012–2015 yhteensä 1,2 milj. euroa)Lisäksi liikenteenharjoittajien sähköisen asiointityökalun toteuttamiseen on varattava200 000–300 000 euroa.5. Työkalu kartta-, pysäkki- ja aikataulutoimintoja varten (JL-työkalu)Määritellään ja toteutetaan helppokäyttöinen karttapohjainen työkalu, jolla voidaanylläpitää pysäkit, reitit ja aikataulut Vallussa ja joukkoliikenteen koontitietokannassa.Työkalua käyttävät aluksi viranomaiset (ELY-keskukset, toimivaltaiset kunnallisetviranomaiset ja peruskunnat), mutta myöhemmin myös liikenteenharjoittajat,konsultit jne. Joukkoliikennetyökalun elinkaari ulottuu ainakin siihen asti, kunnesuusi Digiroad 2 on tuotannossa, jolloin joukkoliikennetyökalun ominaisuudet onmahdollista sisällyttää Digiroad 2:n käyttöliittymiin. Sähköinen luvanhakuprosessivoidaan toteuttaa myös JL-työkalun yhteyteen. Periaatekuva JL-työkalunarkkitehtuurista on esitetty kuvassa 20.

46JL‐työkaluPysäkkien ylläpito‐ Reittien ylläpito‐ Aikataulujen ylläpitoPysäkit, reitit,aikataulutPysäkit, reitit,aikataulutJoukkoliikenteenkoontitietokantaVALLULupaValluLiikennelupaNykyinen liikenne- luvat ja sopimuksetJoukkoliikenteenkustannustiedotMatkustajamäärätiedotJoukkoliikenteen karttapalvelu- Olemassa olevien ja uusienpysäkkien käsittely (korvaaDigistopin)- Olemassa olevien ja uusienreittien, linjausten jaaikataulujen käsittelyKuva 20.Joukkoliikennetyökalun toimintaperiaatteita.Organisaatiot: LIVI, ELY-keskukset, toimivaltaiset viranomaiset, peruskunnat, palveluntuottaja(t),sähköisessä luvanhakuprosessissa liikennöitsijätKustannukset: Toteutus 200 000–300 000 euroa + ylläpito 30 000 euroa/vuosi

476. Kustannustietopalvelun toteutusToteutetaan kustannus- ja rahoitustietojen keruu erillisenä sähköisenä palveluna.Kunnille ja ELY-keskuksille varmistetaan mahdollisuus katsoa järjestelmästätalousseurantaan tarvittavia tietoja esimerkiksi aiemmilta vuosilta ja muiden kuntienvertailutietoja.Organisaatiot: LIVI, Tilastokeskus, ELY-keskukset, toimivaltaiset viranomaiset,kunnat, palveluntuottajaKustannukset: Määrittelyt 25 000–50 000 euroa ja itse toteutus testauksineen50 000–150 000 euroa.7. Joukkoliikenteen koontitietokannan ja siihen liittyvien palveluidenkehittäminenNykyistä Matka.fi:n koontitietokantaa ei enää voimallisesti kehitetä. Tavoitteena on,että vuosien 2014–2015 aikana toteutetaan uusi joukkoliikenteen koontitietokanta,jonka määritykset aloitetaan vuoden 2013 aikana. Uuden koontitietokannan yhteyteenon voitava toteuttaa luvussa 5.3.1 esitetyt helppokäyttöiset tulevaisuuden palvelut(palvelutasoanalyysit, tarjonnan kuvaukset, suoritetilastot, suunnittelutyökalu,matkustajainformaatio, ulkoiset rajapinnat). Teknisen uudistamisen ohella joukkoliikenteenkoontitietokannan sisältöä ylläpitävät prosessit jalkautetaan joukkoliikennetoimijoille(toimivaltaiset viranomaiset, peruskunnat, liikenteenharjoittajatjne.).Kalkati.net -prosessit ja tietosisällöt uudistetaan ajan tasalle uuden joukkoliikenteenkoontitietokannan määritystyön yhteydessä. Samalla hyödynnetään joukkoliikennetoimijoidenvalmiit rajapintadokumentaatiot.Organisaatiot: LIVI, HSL, ELY-keskukset, toimivaltaiset viranomaiset, kunnat,liikenteenharjoittajat, konsultit, toimittaja, LVM (lainvalmisteluvastuu)Kustannukset: Nykyisen ylläpito 350 000 euroa/vuosi, uuden määrittelyt 50 000–100 000 euroa ja toteutus testauksineen 250 000–500 000 euroa.8. Joukkoliikenteen multimodaalinen reitityspalveluReititys voidaan toteuttaa usealla mallilla (katso luku 5.3.2, reitityksen kehittäminen).Reitityksen toteutusmalli päätetään vuoden 2014 aikana. Edellytyksenä on korkeatasoinenjoukkoliikenteen koontitietokanta.Organisaatiot: LIVI, ELY-keskukset, toimivaltaiset viranomaiset, HSL, VR, bussiliikennöitsijät,palveluntuottajaKustannukset: Toteutus 500 000–1 000 000 euroa

489. Digiroad 2 -yhteistyöJoukkoliikenteen tietojärjestelmien ja Digiroad 2:n kehitys koordinoidaan siten, ettäDigiroad 2:n tietojen ylläpito sekä joukkoliikenteen pysäkki-, reitti- ja aikataulutietojenylläpito voidaan tehdä Digiroad 2:n käyttöliittymästä. Pidemmän aikavälin mahdollisenatavoitteena on, että Digiroad 2:een toteutetaan työkalu, joka korvaa JL-työkalun(katso kohta 5). Tällöin pysäkkitietojen ylläpitoprosessi yhdistetään joukkoliikenteenkoontitietokannan aikataulutietojen ylläpitoprosesseihin. Vaihtoehtoisesti voidaansiirtää joukkoliikenteen koontitietokannasta tarvittava pysäkkitieto Digiroad 2:een.Organisaatiot: LIVI (Digiroad vetovastuussa), palveluntuottajaKustannukset: Sisältyvät Digiroadin kustannuksiinTaulukko 2.Toimenpiteiden kustannukset.1. Liikenne- ja viestintäministeriön ja Liikenneviraston työnjako2. LIVI:n organisoituminen3. Kehitystoimenpiteiden suunnittelu, ohjelmointi, resurssointi jakoordinointi4. Vallun kehittäminen (koko Vallun siirto LIVIn ympäristöön,JoukkoliikenneVallun pienet kehittämistoimenpiteet, ERRU‐liityntäLupaValluun)VUOSI2012 2013 2014 2015LVM:n ja LIVI:n oma työ (ei ulkoisia kustannuksia)LIVI:n oma työ (ei ulkoisia kustannuksia)LIVI:n oma työ (ei ulkoisia kustannuksia)300 000 300 000 300 000 300 000+ liikenteenharjoittajien sähköinen asiointityökalu (luvanhakuprosessi) 100 000 200 0005. Joukkoliikennetyökalu kartta‐, pysäkki‐ ja aikataulutoimintoja varten 200 000 200 000 30 000 30 0006. Kustannustilastopalvelun toteutus 50 000 150 000 20 000 20 0007. Uuden joukkoliikenteen koontikannan ja siihen liittyvien palveluidenkehittäminen100 000 400 000 100 000+ nykyisen koontikannan ylläpito ja tarvittavat kehitystyöt 400 000 400 000 400 000 400 0008. Joukkoliikenteen multimodaalinen reitityspalvelu 250 000 500 0009. Digiroad 2 –yhteistyöSisältyy Digiroad 2:n kustannuksiinYHTEENSÄ (euro, alv 0 %) 950 000 1 150 000 1 500 000 1 550 000

492013 2014 20151. Työnjako LVM:nja LIVI:n välillä2. Joukkoliikenteentietojärjestelmienohjausryhmä3. Operatiivinentoiminta4. ValluMääritettävät tehtävät jatoimintamallitResurssointi, kehitystoimien seuranta, kokoontuu 4 kertaa/vuosiProjektipäällikkö: Toimenpiteiden ohjelmointi, resursointi, koordinointiKoko Vallu (joukko‐liikenne +lupa):Siirtäminen LIVI ympäristöönJoukkoliikenneVallu: Kehitystoimien määrittely ja toteutusJoukkoliikenneVallu:Sähköinen luvanhakuprosessiliikenteenharjoittajilleLupaVallu:ERRU liitännän toteutus,ylläpito ja kehitysvastuu ELY:lle5. JL‐työkalu kartta‐,pysäkki‐ , reitti‐ jaaikataulutoimintojavartenMääritykset Toteutus JL‐työkalun elinkaari ainakin Digiroad 2:ntuotantokäytön aloitukseen asti6. KustannustietopalveluMäärittely ja toteutusKäyttö7. Joukkoliikenteenkoontitietokanta japalvelut (suunnittelu,palvelutaso‐analyysit,info, kolmannetosapuolet)MäärityksetKilpailutus ja toteutus8. JoukkoliikenteenmultimodaalinenreitityspalveluToteutusmallinvalmisteluToteutus9. Digiroad 2 yhteistyöOsallistuminen pysäkkien ja reittien käyttöliittymänmääritystyöhön tai koontikanta – DR2 liitännän määritykseen.KäyttöKuva 21 .Toimenpiteiden aikataulu.

507 Hyödyt ja riskitHYÖDYTToimenpideohjelman toimenpiteillä on tarkoitus saada aikaan seuraavat konkreettisethyödyt:+ matkustajille tarjotaan luotettavaa aikatauluinformaatiota kaikista liikennemuodoista+ matkustajille tarjotaan multimodaalinen korkeatasoinen ovelta-ovellereitityspalvelu+ joukkoliikennetoimijoille (toimivaltaiset viranomaiset, peruskunnat,liikenteenharjoittajat) tarjotaan yhteinen helppokäyttöinen palvelu, jonkaavulla toimijat voivat tehdä joukkoliikenteen palvelutaso-, kustannus- jasuoriteanalyysejä. Lisäksi toimijat voivat hyödyntää palvelua linjasto- jaaikataulusuunnittelussa sekä omassa aikatauluinformaatiossaan+ joukkoliikenteen tietojärjestelmät ovat muiden LIVI:n kehityshankkeiden(mm. älyliikennehankkeiden) käytettävissä+ palveluntuottajille tarjotaan laadukas pysäkki-, reitti- ja aikatauluaineistoinnovatiivisten jatkokehityshankkeiden pohjaksi. Tavoitteena on toimintamallinkehittäminen joukkoliikenteen koontitietokannan ympärille, joka synnyttääuusia palveluja.+ kaikilla toimijoilla on tiedossa mitä tietoja heiltä vaaditaan, minne tiedot toimitetaanja mitä hyötyjä he saavat tiedon toimittamisesta. Kaikille toimijoilletaataan mahdollisimman kattava, yhtenäinen ja ajantasainen joukkoliikennetietoyhdestä lähteestä.RISKITLiikenneviraston roolin muutos ja joukkoliikenteen murros tuovat haasteitajoukkoliikenteen tietojärjestelmille. Toimivaltaiset viranomaiset ovat uuden tilanteenedessä, kun vastuut joukkoliikenteen järjestämistavasta ja maksujärjestelmistämuuttuvat.Käytettävissä oleva aika on lyhyt: kesäkuussa 2014 joukkoliikenne pitää olla suureltaosin järjestetty uudella tavalla. Järjestämistoimenpiteisiin (suunnittelu, kilpailutus)pitää ryhtyä vuoden 2012 jälkimmäisellä puoliskolla. Tämä rajaa myös tietojärjestelmienkehittämiselle käytettävissä olevaa aikaa ja resursseja.Suuria järjestelmämuutoksia ei ehditä käytettävissä olevan ajan puitteissa tekemään,vaan toteutus on syytä tehdä pienemmissä kokonaisuuksissa. Pienempiinkokonaisuuksiin liittyy riskien ohella myös etuja, kuten avoimen koodin ratkaisut,hyväksyttävien tarjoajien määrän lisääntyminen ja nopeammat toteutusprojektit.Työn aikana todennettuja riskejä on esitetty taulukossa 3.

51Taulukko 3.Joukkoliikenteen tietojärjestelmien toteutukseen liittyviä riskejä.RiskiRiskiin varautumienJärjestelmät pirstaloituvat.LiVi hankkii resursseja projektienmäärittelyyn ja läpivientiin.Sovellusten toteutusjärjestys on väärä.Kokonaisuuksien roadmapin tarkkasuunnittelu. Sovellusten elinkaarienmäärittäminen.Hankkeet viivästyvät.Keskitytään määrittelyissä jahankinnoissa perusasioihin.Liikenneviraston resurssit ovatpuutteelliset.Liikenneviraston johtoryhmäntäsmällinen informointi.Joukkoliikenteen osaajien vähäisyys.Yhdessä tekeminen ja muidenauttaminen.

528 JatkotoimenpiteetLuvussa 6 esitetty toimenpidesuunnitelma muodostaa keskeiset jatkotoimenpiteet.Kaikkein kiireellisin asia on JoukkoliikenneVallun käytettävyyden parantaminen jaLiikenneviraston oma organisoituminen, joka käsittää kaksi osaa:1. Liikennevirasto organisoituu sisäisesti (katso toimenpidesuunnitelmankohdat 1, 2, 3 ja 9).2. Hankkeet organisoituvat (katso toimenpidesuunnitelman kohdat 4-8).3. Lainsäädännön kehittäminen koskien pysäkki-, reitti-, aikataulu- ja matkustajamäärätietojenluovuttamisvelvollisuutta.Yli 20 kunnallista toimivaltaista joukkoliikenneviranomaista ja neljä ELY-keskustatulevat syksyn 2012 aikana pohtimaan omaa organisoitumistaan koskien joukkoliikenteenmaksujärjestelmiä. Tutkittavia vaihtoehtoja ovat mm. yhteenliittymänmuodostaminen, yhteisen osakeyhtiön perustaminen tai liikelaitoksen perustaminenhoitamaan koordinoidusti toimivaltaisten viranomaisten tarvitsemia maksujärjestelmiä.Samalla kannattaa miettiä, mikä rooli uudelle organisaatiolle olisi luontevavaltakunnallisten joukkoliikenteen tietojärjestelmien osalta huomioiden tässätyössä määritelty tavoitetila.

LIITE 1Työn aikana haastatellut tahotOrganisaatioLIVI/Digiroadin kehittämisprojektiDigiaLogicaLVMITS FinlandVRMatkahuoltoOnnibusFinaviaKoiviston AutoVäino PaunuTrafiELY-keskuksetTampere, Turku, Lahti, Jyväskylä, Hämeenlinna, Oulu, Kuopio,Pori, Lappeenranta, Vaasa, Joensuu, KotkaHenkilöMarkus MelanderSirpa Tarvonen, Jarkko SiitonenMika VuorioMarko ForsblomKimmo YlisiurunenHerbert Mannerstöm, TeppoSotavaltaJukka Ylitalo, Tom HeinoLauri HelkeSami KiiskinenHannu RantakömiJarmo Paunu.Ani SohlbergAnne Vierimaa, Liisa Joenperä,Pirkko ForssYhteinen kysely

LIITE 2 / 1 (2)Kalkati.net rajapintaKalkati.net palveluun (http://www.kalkati.net/) on koottu liikennetietojen välityksenrajapintojen nykyiset kuvaukset. Kustakin rajapinnasta on kuvattu tietomalli, tietolajienmäärittelyt sekä mahdollinen XML-schema. Joukkoliikenteen osalta palvelupitää sisällään seuraavat rajapintakuvaukset:Kulkutieto. Ajantasainen tieto junien toteutuneista tai arvioiduista saapumisajoistaliikennepaikoille sekä myöhästymisien syistä. Liikennevirastonrajapinta.Reaaliaikatieto. Ajantasainen tieto bussien sijainneista ja arvioiduistasaapumisajoista pysäkeille. Rajapinnat reaaliaikatiedon kyselyyn ja em.tiedot sisältävästä vastauksesta. Tampereen kaupungin liikennelaitoksenrajapinta.Joukkoliikenteen kansallinen ennusterajapinta on SIRI-standardiin perustuvawebpalvelu (XML/SOAP)-tyyppinen rajapinta. Rajapinta toteutetaanannettujen WSDL-palvelukuvausten ja XML Schema -sanomakuvastenpohjalta.Häiriötiedotus. Tiedot joukkoliikenteen häiriön paikasta, vaikutuksista erilinjoihin sekä häiriön vaikutuksesta, syystä ja arvioidusta kestosta. Helsinginkaupungin liikennelaitoksen (HKL/HSL) rajapinta. Tampereen kaupunginliikennelaitoksella (nyk. Tampereen joukkoliikenneyksikkö) on käytössä tästähieman suppeampi rajapinta.Reitinsuunnittelupalvelu. Joukkoliikenteen reitinsuunnittelupalvelun kyselyjavastausrajapinnat. Kyselyrajapinnalla määritellään lähtö- ja määräpaikkasekä muut kyselyehdot. Vastaus sisältää halutut reitit ja näihin liittyvättiedot. Tampereen kaupungin liikennelaitoksen (nyk. joukkoliikenneyksikkö)ja muiden vastaavien Suomessa käytössä olevien reitinsuunnittelupalveluidenrajapinta.Reitti- ja aikatauludata. Joukkoliikenteen reitit, vuorot sekä niiden aikataulutja palvelut kuvaavat tiedot. Joukkoliikenteen koontietokannan ja siihen tietojatuottavien tahojen kuten VR Oy:n ja HSL:n rajapinta.Kutsujoukkoliikenne. 10 kutsujoukkoliikenteessä tarvittavan keskeisen rajapinnankuvaukset mm. asiakasprofiileista, matkan tilauksesta, raportoinnista,kuljetuksen seurannasta jne. Rajapintakuvaukset ovat lähtökohta järjestelmientoteutukselle, mutta rajapintoja ei ole toistaiseksi tuotannossa.Kalkati.netin perusajatus on hyvä. Tavoitteena on, että jokaisen osapuolen ei tarvitserakentaa omia räätälöityjä rajapintoja, vaan useampi tiedon tuottaja/vastaanottajavoi käyttää hyödyksi valmiita määrityksiä. Seuraavan sivun kuvassa on yksinkertaistettukalkati.netin perusajatus.

LIITE 2 / 2 (2)Liikennetietokirjasto(KALKATI.net)määrittelytkomponentitvastaanottavajärjestelmäliikennetiedotlähettäväjärjestelmäYmmärtää sovitussamuodossa olevat tiedotLähettää tiedotsovitussa muodossaLähde: Kalkati.netPalvelun ongelmia ovat:- Reitti- ja aikatauludatan rajapinta on vuodelta 2003, jonka jälkeen ontoteutettu suurin osa reitinhaku- ja aikataulupalveluista.- Kalkati.netin ymmärtäminen vaatii hyvää tietoteknistä osaamista ja samallamyös hyvää joukkoliikenteen tuntemusta.- Kalkati.netin dokumentaatio ja käytön ohjeistus ovat puutteellisia. Vierailukalkati.netin sivustolla herättää helposti enemmän kysymyksiä kuin antaavastauksia.- Joukkoliikenteen organisaatioiden muuttuessa myös toimijoiden vastuut ovatmuuttuneet, mutta kalkati.net-prosesseja ei ole muutettu.Standardien rajapintojen perusajatus on, että palvelujen kehittäjät voivat hyödyntääsamoja tekniikoita useiden eri rajapintapalvelujen kohdalla ja näin madaltaa kynnystäpalveluiden hyödyntämiselle.Tällä hetkellä kalkati.net-rajapintoja on käytössä vain yksittäisten palvelujen osalta.Kalkati.net-rajapinnat, niiden dokumentaatio ja kalkati.net-verkkopalvelu tulee päivittääsamalla kun Liikenneviraston joukkoliikenteen tiedonkeräysprosessit päivitetään.

ISSN-L 1798-6656ISSN 1798-6664ISBN 978-952-255-183-2www.liikennevirasto.fi