Lataa tutkielma pdf-muodossa.

tuoda esiin oman käsityksensä kuoleman syistä. Hakijat yrittivät vakuuttaa viranomaisetitsensä surmanneen sotilaan mielenhäiriöstä ja itsemurhan yhteydestä sotatapahtumiin,jotka olisivat mahdollistaneet myönteisen eläkepäätöksen. Omaisten kirjeissä ilmentyymyös näkemys siitä, että viranomaiset vähättelivät heidän kokemaansa kärsimystä. Aivankuin läheisen itsemurha ei olisi ollut riittävän kova hinta itsessään.Oman käden kautta kuolleiden sotilaiden perheiden asema on osoitus ennen kaikkeasiitä, millainen sotaa käyneen ja siitä toipuneen maan todellisuus oli. Monimutkainenhuoltolainsäädäntö ja vaihtuvat kuolemien korvausperusteet osoittavat valmiiden toimintamallienpuuttumisen. Kun kyseessä oli kuolemista poikkeuksellisin, tarkoitti seläheisten oikeuksien jäämistä lähes olemattomiksi.Sotilaan itsemurhan käytännön vaikutuksesta perheiden asemaan on tässä tutkimuksessavalotettu yhtä palasta. Omaisten kohtaloiden tutkimista voisi jatkaa selvittämällä heidänasiointiaan kuntien sosiaaliviranomaisten kanssa. Omaiset ovat myös saattaneet tukeutuavapaaehtoisjärjestöjen apuun. Vapaaehtoinen huoltotyö oli sotien aikaisessa ja jälkeisessäSuomessa mittavaa. Oletettavasti myös itsemurhan tehneiden sotilaiden läheisetsaivat tukea vapaaehtoisjärjestöiltä.Itsemurha oli sotilaalle itselleen lopullinen ratkaisu, jolla hän otti kohtalonsa omiin käsiin.Omaisille jäi kuoleman seurausten kantaminen. Toisin kuin suurelle osalle kaatuneidenomaisista, viranomaistuen myöntäminen oli heille erittäin harvinaista. Kuolemastaselviytymisessä sotilaiden läheiset olivat omillaan, ja voidaankin sanoa, että itsensäsurmanneen tavoin myös läheiset pitivät kohtaloa omissa käsissään.91