merimiesPalkansaajien mielestätyön mielekkyys laskenutPalkansaajat arvioivat työnteonmielekkyyden muuttuneen kielteisemmäksivuosina 2004 ja2005. Palkansaajien näkemyksiäselvitettiin työministeriön työolobarometrienperusteella. Kokemuksettyönteon mielekkyydestäovat synkemmät kuin kertaakaanaiemmin vuodesta 1992 toteutetunbarometrin aikana. Muutos selittyyglobalisaation aiheuttamallaepävarmuuden lisääntymisellätyöelämässä, ei työelämän laadunheikentymisellä. Tutkimusesittää ratkaisuksi johtamisen jatyön organisoinnin kehittämistä,joiden tavoitteena olisi tarjotatyöntekijöille <strong>parempi</strong>a mahdollisuuksiahaasteelliseen ja osaamistaedistävään työhön.Tutkimuksen on tehnyt Työelämänkehittämisohjelma Tykesinprojektipäällikkö Tuomo Alasoini.Vuosina 2004 ja 2005 yli kolmannespalkansaajista koki työnteonmielekkyyden heikkenevän, javain runsas kymmenes näki senparanevan. Vuosina 1994-2000useampi näki työnteon mielekkyydenmuuttuvan myönteisesti,mutta sen jälkeen muutos onkoettu kielteisenä. Kokemuksetovat heikentyneet kaikilla sektoreillaja kaikissa ikäryhmissä.Mielekkyyden lasku koskeeyhtä lailla työntekijöitä kuin toimihenkilöitäkin.Palkansaajiennäkemykset työn mielekkyydenmuutoksesta ovat työolobarometreissäseuranneet viime vuosiinasti palkansaajan oman työpaikantaloudellista kehitystä, mutta nyttilanne on muuttunut.2000-luvulla suomalaistenpalkansaajien kansainvälisestiverraten vahva usko työnantajienja työntekijöiden etujen yhtenevyyteenon selvästi heikentynytvaloisista talouden odotuksistahuolimatta. Tämä liittyy taloudenglobalisaation mukanaan tuomaanturvattomuuden tunteen kasvuun,jota symboloivat näyttävästi uutisoiduttyövoiman vähennykset.Työelämän muutoksia pidetäänennakoimattomampina ja työnantajiennähdään sitoutuvan henkilöstöönsämuutosten yhteydessäheikommin. Sinänsä työelämänlaadun ei koeta heikentyneen.Tutkimuksessa oletetaan, ettäglobalisaation myötä työelämänmuutosten ennakoimattomuuskasvaa edelleen. Tämä voi muuttaakäsityksiä työnteon mielekkyydestäyhä kielteisemmäksi jamuodostua esteeksi kansallisestitärkeille tavoitteille kuten tuottavuudenkasvulle, työurien pidentymiselleja työllisyysasteennousulleTyöelämän kehittäminennostamaan työnmielekkyyttäTutkimus esittää keinoksi työelämänjohtamisen ja työn organisointimuotojenkehittämistä. Tavoitteenaon tukea palkansaajienmahdollisuuksia kehittää omaaosaamistaan ja parantaa omaatyöllistyvyyttään. Näin voidaanedistää sekä henkilöstön joustavaakäyttöä työnantajan kannaltaettä vahvistaa henkilöstön omaanosaamiseen perustuvaa työsuhdeturvaa.Tutkimuksessa ei sen sijaanuskota, että työsuhdeturvaa taiyhteistoimintamenettelyjä kehittämällävoidaan globaalissataloudessa parantaa merkittävästipalkansaajien todellista muutosturvaaja tätä kautta muuttaanäkemyksiä työnteon mielekkyydestämyönteisemmiksi. Tutkimusesittää, että tuottavuudenja osaamisen samanaikaiseenkasvattamiseen perustuvat johtamisenja työn organisoinninperiaatteet ja mallit voisivattuoda uutta sisältöä myös paikalliseensopimistoimintaan.Työpaikoilla voitaisiin johdonja henkilöstön yhteistoimintanalöytää uusia ja innovatiivisiaratkaisuja.Tuomo Alasoinin tutkimus”Työnteon mielekkyyden muutosSuomessa vuosina 1992-2005”perustuu vuosien 1992-2005työolobarometrien aineistojenanalysointiin. Barometritiedotvoidaan yleistää <strong>Suomen</strong> kokopalkansaajakuntaan. Tutkimus onjulkaistu Työelämän kehittämisohjelmanraporttina nro 45, ja se onsaatavilla ohjelman verkkosivuiltaosoitteessa www.tykes.fi -> Aineistopankki-> Julkaisuluettelo jaosoitteessa www.mol.fi/julkaisut.Painetun julkaisun voi tilatamyös sähköpostitse osoitteestatykes@mol.fi.Työpaikkakiusaamisen ratkaisu vaatiikoko organisaation yhteisiä toimiaTyöpaikkakiusaamiseen ei työpaikoilla osata edelleenkään puuttua,vaikka uusi työturvallisuuslaki sitä työnantajalta edellyttää. Työpaikkakiusaaminenon kiusatun ihmisarvoa loukkaavaa ja aiheuttaa suuriakustannuksia niin työnantajalle, kiusatulle kuin koko yhteiskunnalle.Tunnista ja torju työpaikkakiusaaminen on käytännönläheinen kirjatyöpaikkakiusaamisilmiön ymmärtämiseksi, ratkaisemiseksi jaennaltaehkäisemiseksi. Se on opas erityisesti esimiehille, johdolleja kiusatuille, mutta tarjoaa ratkaisuja myös työterveyshuollolle,ammattiliitoille ja viime kädessä jokaiselle.Suomalaisen työelämän heikkous on sen yksilökeskeisyys. Työntuottavuutta pyritään parantamaan kehittämällä yksilöitä. Samallatyöyhteisön ja koko organisaation toimivuuteen kiinnitetään liianvähän huomiota. Ongelmille etsitään syitä yksittäisistä ihmisistä −silloin, kun niitä ei kokonaan vaieta hiljaiseksi.Myös työpaikkakiusaaminen on pohjimmiltaan organisaatiotasonongelma, jonka taustalta löytyy johtamiseen ja organisaatiokulttuuriinliittyviä puutteita. Kiusaamista lisääviä tekijöitä ovat ylikorostunutkilpailu, konsensushenkisyys, yhdenmukaisuuden paine sekä haluttomuusja kyvyttömyys sietää ongelmia. Kiusaamiselle syntyyhedelmällinen maaperä myös silloin, kun tasa-arvo virheellisestiymmärretään tasapäistämisenä, jolloin työntekijät halutaan nähdätoistensa kaltaisina. Ihmisellä on kuitenkin tarve kokea olevansa ainutlaatuinen,sillä se antaa hänelle enemmän elintilaa. Tasapäistävässäyhteisössä tätä tilaa haetaan painamalla liian lähellä oleva työkaverialaspäin kiusaamalla häntä.Kirja tarjoaa käytännönläheisen toimintamallin kiusaamistilanteidenratkaisuun ja kymmenen keinoa organisaation kehittämiseksiniin, ettei kiusaamiselle synny jatkossa tilaa. Kirjassa on omat lukunsakiusatulle sekä organisaation ulkopuolisille toimijoille. Vaikka kirjaon käytännönläheinen, sen taustalla on käytetty tutkimustietoa jaalan teorioita.Kirjan kirjoittaja Camilla Reinboth (43) on tuore työ- ja organisaatiososiologi(VTM). Hän teki muutama vuosi sitten omanratkaisunsa ja jätti hyvin palkatun, mutta tylsäksi kokemansa työnja lähti yliopistoon opiskelemaan. Kirjassaan hän yhdistää tuoreenakateemisen tiedon pitkään käytännön työkokemukseensa.Camilla Reinboth (2006):Tunnista ja torju työpaikkakiusaaminen.Yrityskirjat Oy.ISBN 952-9660-67-7.Salibandyvaltikka pysyi AmorellallaTulokset:Amorella - Isabella 5 - 4Amo - Global Freighter 8 - 4Mariella - Isa 7-2Mariella - Amo 3-5Isa - Global F 2 -8Global f-mariella 10-4Amorella 18 - 11 6Global F 22 - 14 4Mariella 14 - 29 2Isabella 8 - 20 0Tsemppareiksi valittiin:Amorellan vaihtopenkki valmiina taistoon.Tammikuussa kokoontuivat taasmerimiehet ratkomaan laivojenvälisiä mestaruuksia salibandyssa.Tällä kertaa Mepan KaarinanKilosportissa järjestämässä turnauksessaoli paikalla vain neljäjoukkuetta. Silja Line ei mitä erikoisimmistasyistä saanut yhtäänedustajaa paikalle.Mestaruuspokaalia pääsi taasnostelemaan Amorellan joukkueenkapteeni Masa Mäkinen. Hopeallekiilasi ensimmäistä kertaamukana ollut Global Freighter.Mariella korjasi pronssin ja Isabellajätettiin neljänneksi.Leppoisaa yhdessäoloa jasiinä sivussa hieman totisempaapelailua. Siinä pähkinänkuoressaturnauksen anti. Seuraavan kerransuuri osa porukasta tapaa lätkäturnauksenmerkeissä Paimiossamaaliskuun alussa.Isabella - Sam LönnqvistMariella - Kai LindroosGlobal F - Jokke NordmanAmorella - Masa MäkinenKimmo KallunkiAmorellan vaihtopenkkiä: MasaMäkinen ja Henry Helenius.12
merimiesTuuli ja meteli saavat kopterin alapuolellauuden merkityksen.Pelastautumisharjoittelua RaumallaMerivartioston Turun vartiolentolaivueosallistui torstaina 2.122005 yhteiseen pintapelastusharjoitukseenSatakunnan ammattikorkeakoulunRauman merenkulunyksikön kanssa. Vanhankompassintarkastuspoijun luonaRauman Lahdenaukealla järjestettyharjoitus oli Vartiolentolaivueenväelle rutiinia mutta opiskelijoillemelkoisen jännittävä tilanne. Hikiei tosin valunut, siitä piti huolenpirteä pikkupakkanen. Venekyydilläkolmetoista koululaistasovitulle paikalle, pelastautumispuvutja liivit päälle ja laidan yliodottamaan ”jatkokuljetusta”.Viileä kuljetusKyyti saapui tarkasti oikeaanaikaan ja paikkaan Super Pumahelikopterinja sen viisihenkisenmiehistön muodossa. Pintapelastajalaskeutui alas paikoillaanleijuvasta kopterista ja alkoi lähettääväkeä ylösvinssattavaksi yksikerrallaan. Porukka lennätettiinUPM-kymmenen laskeutumispaikalleRaumalle kahdessa erässä.Arvokas kokemusKopteri jätettiin harjoituksen jälkeenkentälle parkkiin ja lähdettiinmerikoululle jakamaan palautettapuolin ja toisin. Helikopterinpäällikkö kapteeni Miki Krouvioli merikoulun puolesta harjoitustaohjanneen Sakari Lehtisentavoin tyytyväinen työpäiväänsä.Harjoitus oli onnistunut ja jokainenmukana ollut opiskelija tietääparemmin, kuinka toimia jos moiseenkyytiin on joskus taipaleellapakko turvautua tositilanteessa.Kyyti oli yllättävän tasainen,mutta kaikki tietysti toivomme,että näin ei koskaan kävisi.FaktatietoaMerivartioston Super Puma-helikopterikykenee nostamaan noin3000:en kilon taakan tai kuljettamaankerralla 24 henkilöä.Käytännössä se voi noutaa 15henkilöä 200 kilometrin päästäja palata lastattuna takaisin lähtöpaikkaan.Janne LahtinenHekolenkin käyttöä kylmäharjoiteltiin etukäteen yhdessä.Klaus Kauko testasi pukunsakoulun uima-altaalla.Pelastettavat lähtökuopissa.13
Change language