Sekahedelmä 2 - Helsingin Elintarviketyöntekijät ry AO 10

More documents

Recommendations

Info

MAALTAMUUTTAJIA TILASTOJEN TAKAA Suomalaisen hyvinvointivaltion syntyä mikro- ja makrozoomauksilla Suomen hyvinvointivaltiokehityksen liikkeellelähtö vuosina 1956 ja 1957 alkoi hiukan vastaavanlaisesta tilanteesta, kuin viime kevään tunisialaisten kansannousu: sokerin, kahvin, vehnäjauhojen ja bensiinin toistu vista korotuksista. Muutamilla zoomauksilla on kenties mahdollista avata tilastojen taustaa ja historiallisten prosessien kulkua tarkastelemalla suuren rakennemurroksen ja ihmisten arkisen elämän keskinäissuhteita. Maaseudulla asui 67 % suomalaisista vuonna 1950. Valtaosa tiloista oli niin pieniä, että perheet selvisivät ainoastaan metsä- ja muiden sivutöiden, aputalouden ja koko perheen, myös lasten yhteisen raadannan avulla. Maaseudulla ja myös kaupungeissa oli tilallisten lisäksi paljon käsityöläisiä, ja muita työntekijäryhmiä, mökkiläisiä, jotka palkkatyön, eläinten pidon ja taloihin tehtävien talkoiden avulla elivät elämäänsä vaihtelevan niukkuuden oloissa. Oman palstan ja lehmän tai talkoilla hankitun perunan ja maidon avulla selvittiin hengissä vaikeinakin vuosina. Monet ostivat kaupasta vain sokeria, kahvia, vehnäjauhoja ja palo-öljyä. Suomessa ruokaan käytettiin silti yli puolet perheiden tuloista. Olimme vielä vuonna Sekahedelmä 2 | 2012 Terve maalaiskodin tytär saa paikan pienen talouden hoitajana heti. ( Työpaikkailmoitus HS 1.3.1957 ) 10 1950-luvulla köyhä ja alikehittynyt maatalousyhteiskunta. Vanhukset ja sairaat ja lapset hoidettiin pääosin kotona ja lasten vieraille tekemän työn palkoistakin osa annettiin vanhemmille. Rahatalouden ulkopuolella oli suuri epävirallinen talous, josta verovaroja oli myös ilmeisen hankalaa kerätä. Tämä vanha pienviljelykseen, aputalouteen ja hevosvetoiseen metsätalou - teen perustunut elämänmuoto alkoi taantua 1950-luvulla, eikä tarjonnut enää elämisen mahdollisuuksia kasvavalle nuorisolle. Maa- ja metsätaloudesta ansionsa saavan väestön osuus väheni 64 prosentista 35 prosenttiin vuosien 1940 ja 1960 välissä. Suomalaisen yhteiskuntatutki muksen ehkä laajimmin käsitellyt kysymykset, eli pientilatuotannon rapautuminen, suuri maaltamuutto ja hyvinvointivaltion synty, sekä 1950-luvun lopun poliittinen kuohunta olivat yhtäaikaisia historiallisia prosesseja ja ne todellakin kohtasivat toisensa ihmisten arjen ja poliittisen päätöksenteon tasoilla. Sokerin, kahvin ja paloöljyn hinnankorotukset tuskin ajaisivat nykysuomalaisia kadulle, mutta vielä vuonna 1957 kyse oli monessa perheessä tuotteista, joihin vähäiset rahat pääasiassa kuluivat. Ja kun samanaikaisesti tulot supistuivat metsätöiden vähetessä ja lapsilisien lykkäysten takia, löydämmekin asetelman,
josta käynnistyi valtava koko yhteiskuntaa järisyttänyt prosessi: yleislakko vuonna 1956, äitien liikehdintä 1957 ja suuret mielenosoitukset etenkin vuosina 1958, 1959, 1960 ja 1961. Eduskuntaan tuli itsenäisyyden ajan ensimmäinen vasemmistoenemmistö vuosina 1958 -1962. Työttömyysturva- ja työeläkejärjestelmä sekä sairausvakuutuslait säädettiin vuosien 1960-1963 välillä. Maaseudulta kaupunkeihin Tiedämme, kuinka köyhistä maista muuttaneiden rahalähetykset omaisille saattavat olla kotiseudulle jääneiden perheiden toimeentulon kannalta ratkaisevia. Suuri osa suomalaisista maaltamuuttajista 1950- luvulla oli pientilojen nuorisoa. Vuosien 1950 -1960 välisenä aikana maa- ja metsätaloudesta sekä maatilataloudesta vähentyi runsas 500 000 ihmistä. Helsingin Sanomat raportoi, vuonna 1956, että Helsingin väestömäärä oli lisääntynyt 21 000 hengellä. Seuraavana vuonna lehdessä pelättiin, että maaseutu tyhjenee, kun nuoriso hakeutui työhön kaupunkiin. ”Melkein maakunnassa kuin maakunnassa on havaittavissa väkiluvun vähenemistä, kun taas kaupungit, kauppalat ja suuret teollisuuskeskukset yhä vain kasvavat suuren muuttoliikkeen ansiosta. Myös Kansan Uutiset raportoi, kuinka nuorisoa virtasi työnhakuun Helsinkiin. Vuonna 1957 oli tullut yli 5000 15 - 24 -vuotiasta, joista suurin osa Itä- Suomesta. Myös suomalaiset maaltamuuttajat olivat kasvaneet oloissa, joissa yhteiskunnallinen sosiaaliturva oli hyvin vähäinen ja perheiden keskinäinen elatusvelvollisuuden tunne vallitseva, kuten ne miljoonat ihmiset, jotka tänä päivänä lähettävät eri puolilta maailmaa rahaa köyhille omaisilleen. Suomessa vielä vuonna 1955 lasten velvollisuus huoltaa vanhempiaan ja van- Sekahedelmä 2 | 2012 11 hempien taloudellinen vastuu myös täysikäisistä lapsistaan säilytettiin lainsäädännössä. Tekemääni pääkaupunkiseudun elintarvike- ja rakennusalojen eläkeläisille suunnattuun kyselytutkimukseen vastasi lähes 400 elintarvike - ja 500 rakennusalan eläkeläistä, jotka tulivat ympäri Suomea, olivat tiloilta tai työläisperheistä, olivat eri-ikäisiä ja eri alojen työntekijöitä. Vastauksissa näkyneet yhteinen elämäntapa ja arvot olivat hämmästyttävän samanlaisia. Esimerkiksi elintarviketyöläisistä vain 11,7 prosenttia ja rakennustyöläisistä 11,4 prosenttia kuvasi asuneensa kaupunkimaisesti lapsuudessaan. Etenkin ammattiyhdistysaktiiveista lähes 70 prosenttia katsoi, että heidän velvollisuutenaan olisi ollut auttaa nuoruudessaan vanhempiaan ja sisaruksiaan tarvittaessa myös taloudellisesti. Pääkaupunkiseudun kyselyyn vastanneista lähes 50 prosenttia myös kävi auttamassa vanhempiaan kotoa muuton jälkeen. Vastaajista noin 18 prosenttia myös auttoi taloudellisesti vanhempiaan muutettuaan pois. Noin 12 prosenttia vastaajista ilmoitti ettei ollut pystynyt auttamaan ja vastaajista vain 33 prosenttia ilmoitti, ettei heidän lapsuudenkodissaan tarvittu lainkaan poismuuttaneiden lasten apua. Kysymykseen "Odotettiinko teiltä apua vanhemmillenne tai sisaruksillenne, enemmän kuin mitä itse pystyitte tai halusitte antaa" runsas 40 prosenttia pääkaupunkiseudun eläkeläiskyselyyn vastanneista ruksasi kohdan kyllä tai jonkun verran. Maaseudulta muuttavalla nuorisolla ei ollut useinkaan ammattikoulutusta, nuorten palkat olivat pieniä ja oman kodin perustaminenkin vaati rahaa. Toisaalta maaseudulle jääneen köyhän perheen odotuksiin ei ollut varmaankaan helppoa suhtautua kylmäkiskoisesti, jos oli kasvanut yhteisvastuun maailmassa ja sisäistänyt sen vaatimukset.
Page 1 and 2: Sekahedelmä 2 • 2012 Helsingin E
Page 3 and 4: Pääkirjoitus Morjens toverit M it
Page 5 and 6: Sihteerin terveiset Tervehdys tover
Page 7 and 8: ka alueella on erinomaisia nuoria,
Page 9: K esä on saapunut Pakilaan ja polo
Page 13 and 14: seurata niinkin erikoisella menetel
Page 15 and 16: ja sanoin, että olenhan minä se s

Sekahedelmä 2 - Helsingin Elintarviketyöntekijät ry AO 10

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?