Sekahedelmä 2 - Helsingin Elintarviketyöntekijät ry AO 10

More documents

Recommendations

Info

Suomen teollistuminen ja valtava muutto tapahtui saman maan ja lainsäädännön piirissä ja valtaosaa maalle jääneistä ja sieltä muuttaneista yhdisti sama tausta, useimmilla myös sukusuhteet. Vuoden 1956 kansaneläkeuudistuksen ja 1961 työeläkeuudistuksen jälkeen vanhusten toimeentulo alkoi olla enemmän julkisen eläketurvan kuin syytinkien, lapsilta saatavan taloudellisen tuen tai loppuelämän kestäneen työnteon varassa. Maaltamuuttajien kannatti satsata voimiaan sosiaalivakuutuksen synnyttämiseen, koska oli turva heidän omalle elämälleen, mutta myös maaseudulle jääneille omaisille. Tällöin eräs sosiaalisten turvamallien muotoutumiseen vaikuttava tekijä saattaisikin olla se, tuntevatko yhteiskunnan turvattomuutta kokevat kansanryhmät samaistumista ja solidaarisuutta toisiaan kohtaan. Infrastruktuuri koetuksella nopeasti kasvavassa kaupungissa Sanomalehdissä kuvattiin suuren muuton aiheuttamia ongelmia pääkaupungille. Helsingin kaupungin rahatoimenjohtaja Warosen totesi, että ”Helsinkiä rasittavat suurkaupungin pulmat.” Warosen mukaan ”Liikennekysymykset ovat asutuksen laajentuessa ja väkiluvun kasvaessa vaikeasti hoidettavia, asuntopulasta on tullut pysyvä ilmiö, sähkövoiman ja vesijohtoveden tuottaminen ja jakelu on yhä vaikeampaa ja kalliimpaa.” Helsingin kaupungin kiinteistölautakunnan kokouksessa oli todettu, että Kivinokan Kansanpuiston alueella oli 82 talviasukasperhettä. Lautakunta oli päättänyt, että tällainen asutus on kiellettävä. Kuitenkin vielä vuonna 1958 lehtitietojen mukaan Kivinokassa asuttiin vakituisesti. ”Slummiasutusta kaupungin laidalla. Kivinokan kurjissa mökeissä asutaan ympäri vuoden. Ensin kiellettyä, mutta asuntopulan takia nyt sallittua.” Helsingin Sanomat kirjoitti Sekahedelmä 2 | 2012 12 asuntotilanteesta hyvin usein. ”Läntiseen maailmaan lukeutuvana Suomi on aina ollut asumistasoltaan musta maa, jopa niin musta, että eräät huomattavat ulkomaalaiset menneinä vuosina arvelivat yhteiskunnallisten levottomuuksiemmekin johtuvan asuntokurjuudesta.” Artikkelin pohjana olivat Helsingin kaupungin tilastollisen vuosikirjan tiedot. Asunnoista lähes 15 000 oli vailla keskuslämpöä, 296 puuttui sähkövalo ja 8 000 asunnosta vesijohto. 27 000 oli vailla sisävessaa. 60 000 huoneistoa oli vailla lämmintä vettä. Kylpyhuone oli vähemmässä kuin puolessa helsinkiläisistä asuinhuoneistoista. Aikalaislehtien raportit olivat värikkäitä: ”Mellunkylä järvenä keväisin ja syksyisin. Kenelle kuuluu viemäreiden kunnostaminen?” ”Helsingin uimavedet saastuneita, bakteereja vuosi vuodelta enemmän”. ”Vesipula uhkaa esikaupunkeja, vesijohtotöitä suunnitellaan. Kesällä rakennetut tilapäiset kesäpostit ja johdot joudutaan purkamaan jo marraskuussa pakkasten tultua”. ”600 katua – niistä yksi päällystetty. Malmin seutu jäänyt pahasti jälkeen kaupunkikehityksestä. Viemäri on elämämme toive”. ”Kaupunkilaisia ollaan mutta vettä ei tule Vartiokylässä ei viemäreitäkään, mutta äyri sama kuin kaupungissakin”. "Ilma löyhkää, kalat kuolevat, Helsingin puhdistamot saastuttaneet rannat, Iso Huopalahti muodostunut likalätäköksi, Talissa haisee, Herttoniemessä haisee. Kyläsaaressa haisee”. Uuden infrastruktuurin rakentaminen tuotti uutta kansalaisaktiivisuutta Tämän suuren myllerryksen keskellä eläneet ihmiset olivat hyvin aktiivisia ja Helsingin paranevan asuntokannan ja infrastruktuurin rakentumista saattaisi
seurata niinkin erikoisella menetelmällä kuin tutkimalla rakennustyömaiden lähetystöjä eduskuntaan. Infrastruktuuri ja kansalaisyhteiskunta etenivät yhtä jalkaa. Vuosien 1957-1961 välillä SKDL:n eduskuntaryhmälle saapuneiden kirjeiden ja lähetystöjen diaarin mukaan helsinkiläisten rakennustyömaiden lähetystöjä vieraili eduskunnassa yli 60 kertaa ottamassa kantaa yhteiskunnallisiin asioihin, vastustamassa hinnankorotuksia sekä vaatimassa työttömyysturvaa, työeläkettä ja sairausvakuutusta. Vuonna 1957 eduskunnassa vierailivat mm. Herttoniemen Kettutien rakentajat, rakennuksilla työskentelevät naiset, vesisäiliötyömaan rakentajat, Porintien rakentajat, Pohjoisen Munkkiniemen rakentajat ja erityisen aktiivisia olivat Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitoksen rakentajat, jotka vierailivat myös seuraavana vuonna. Vuonna 1958 rakennettiin Herttoniemeä edelleen. Sekä Herttoniemen kirkon rakentajat että Siilitien rakentajat vierailivat eduskunnassa, Katajanokalle rakennettiin makasiinia ja laituria ja näidenkin rakentajat kävivät eduskunnassa esittämässä näkemyksiään ja vaatimuksiaan. Vuonna 1959 rakennustyömaiden lähetystöjen määrä lähes kaksinkertaistui ja kansanedustajilla oli mahdollisuus kuunnella jälleen Pitkäkosken vesivoimalan rakentajien näkemyksiä, mutta nyt lähetystöinä tulivat myös mm. Kätilöopiston rakennustyöläiset, Sompasaaren rakentajat, Hanasaaren voimalaitostyömaan rakentajat. Etelä- Kaarelaa ja Etelä-Haagaa rakentavat työntekijät kävivät myös aktiivisesti eduskunnassa. Vuonna 1960 Herttoniemeen rakennettiin jo Talousosuuskauppaa, jonka rakentajilla oli myös ilmeisen painavaa sanottavaa eduskunnalle. Herttoniemen rakennustyömaiden työntekijät olivat niin tunnettuja aktiivisuudestaan, että pakinoitsija Arijoutsi viittasi ilmeisesti juuri Sekahedelmä 2 | 2012 13 Herttoniemen rakennustyömaihin kuvatessaan miten Hyppyrimäen rakennustyömaalla valmistauduttiin suurmielenosoitukseen. Kasvavan kaupungin infrastruktuuri vaati paljon uutta rakentamista. Se työllisti puolestaan rakentajia, joilla ei ollut kunnollista työttömyysturvaa, työeläkettä tai sairausvakuutusta. He olivat oman aikansa pätkätyöläisiä, jotka toimivat uudenlaisen kaupunkilaiselämän turvallisuutta lisäävän sosiaalivakuutuksen puolesta. Pääkaupunkiseudun rakennustyöläisille tehty kyselytutkimus kertoo lisäksi, että rakentajista valtaosa oli juuri maaltamuuttajia. Vastaajista vain vajaa 7 prosenttia oli syntyperäisiä helsinkiläisiä, ja valtaosalla oli kasvutaustanaan puolittaisen omavaraistalouden eettiset velvoitteet. Lähitarkastelu osoittaa monin tavoin, ettei hyvinvointivaltio toteutunut itseohjautuvan kehän lailla, vaan uudenlaista turvaa tarvitsevien ihmisten toiminnan tuloksena: myös maaltamuuttajat muuttivat maailmaa.
Page 1 and 2: Sekahedelmä 2 • 2012 Helsingin E
Page 3 and 4: Pääkirjoitus Morjens toverit M it
Page 5 and 6: Sihteerin terveiset Tervehdys tover
Page 7 and 8: ka alueella on erinomaisia nuoria,
Page 9 and 10: K esä on saapunut Pakilaan ja polo
Page 11: josta käynnistyi valtava koko yhte
Page 15 and 16: ja sanoin, että olenhan minä se s

Sekahedelmä 2 - Helsingin Elintarviketyöntekijät ry AO 10

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?