Suomi turvallistenhedelmöityshoitojenLapsettomuuden syistä osa tunnetaan hyvin, mutta osa on vielä nykytieteenkeinoin selittämättömiä. Maailmassa joka kymmenes20–44-vuotias nainen ei tule vuoden aikana raskaaksi yrityksistähuolimatta. Suomessa joka kuudes pari kokee tahatonta hedelmättömyyttäjossain elämänsä vaiheessa.lapsettomuus on hyvin yleinen sairaus.Lapsettomuuden taustalla voiolla monenlaisia syitä vaikeasta endometrioosistaja siittiötuotannon häiriöstänykykeinoin vielä selvittämättömiinsyihin. Ne liittyvät ehkä munasolun laatuunja hedelmöittymistapahtumaan solutasolla.Teksti Anne-Maria Suikkari Kuva Antero Aaltonendot ovat yleisesti hyväksyttyjä. Tärkein tekijäon varmasti ollut se, että hoidot ovatosoittautuneet turvallisiksi ja tehokkaiksisekä syntyneet lapset terveiksi.Kehitys on ollut nopeaa, sillä vielä ensimmäisenkoeputkilapsen syntymän aikaan1978 ajateltiin, että tällä uudellaluonnottomalla menetelmällä puututtiinasioiden luonnonmukaiseen järjestykseenja ihmiselämän synnyn mysteeriin.Elämän alun tapahtumat olivat siirtyneettarkastelun kohteiksi mikroskoopinalle. Samalla kun monet lasta toivovat paritsaivat avun, avautui myös monia uusiamahdollisuuksia tutkia ihmisyksilön kehityksenalkuvaiheita. Se vaati totuttujenajatusmallien muutosta.Vähitellen tutkijoiden väsymättömäntyön tuloksena vastustus laimeni. Huomattiin,että syntyneet lapset olivat teredelläkävijäTavoittamaton elämänmysteeriKoeputkihedelmöityshoito on osoittautunutturvalliseksi ja tehokkaaksi keinoksisaada oma lapsi. Viime vuoden lääketieteenNobel palkinnon myöntäminen koeputkihedelmöityksen(IVF) uranuurtajalleRobert G. Edwardsille kertoo mielestänilapsettomuuden hoidon tärkeästä asemastatämän päivän yhteiskunnassa. Samoinse kertoo siitä, että hedelmöityshoi-14 Pari&Perhe 2/<strong>2011</strong>
veitä. Vanhemmat olivat hyvin kiitollisiaja onnellisia saatuaan vihdoin oman lapsen.Tähän mennessä lukuisat lastenseurantatutkimuksetovat osoittaneet, ettähedelmöityshoitomenetelmät itsessäänovat niin turvallisia, että niitä on perusteltuakäyttää. Hedelmöityshoidoilla voidaanauttaa raskaus alkuun, silloin kun seon tavallista hankalampaa. Elämän mysteerion edelleen tutkijoiden ja lääkäreidenulottumattomissa.Suomalainen menetelmätehokkainTutkimustyön hedelmät ovat päätyneetnopeasti kliiniseen käyttöön. Parhaat menetelmätovat usein valikoituneet käytännöntyössä. Suomessa voimme olla aidostiylpeitä siitä, että hoitokäytäntöjemme ansiostaolemme turvallisten hedelmöityshoitojenedelläkävijöitä maailmassa.Viime kesänä alan johtavassa, kansainvälisessä,tieteellisessä kokouksessa (EuropeanSociety of Human Reproductionand Embryology, ESHRE) Roomassa todettiin,että monissa suomalaisissa klinikoissakäytetty menetelmä on kaikkeintuloksekkain. Tavallisesti koeputkihedelmöityshoidossasaadaan keskimäärin 10munasolua, joista syntyy keskimäärin 6-7alkiota. Näistä paras valitaan siirrettäväksikohtuun tuoreeltaan ja loput hyväkuntoisetalkiot pakastetaan.Parhaimmillaan tuorealkion siirrostasyntyy lapsi noin joka neljännestä yrityksestä.Jotta saisimme yhdestä koeputkihedelmöityshoidostaja siitä syntyneistäalkioista kaiken hyödyn irti,siirrämme yhden tai joskuskaksi alkiota kerrallaan. Josraskaus ei ala tuoresiirronjälkeen tai raskaus meneekesken, voidaan pakastettujaalkioita sulattaa jasiirtää aivan omassa luonnonkierrossa tai hormoneillakorvatussa kierrossa.Tällöin ei tarvita munasarjojenhormonitoimintaa kiihdyttäviähormonilääkkeitä.Solukuvat Sirpa Mäkinen” Parhaimmillaantuorealkionsiirrosta syntyy lapsinoin joka neljännestäyrityksestä.Alkion siirrot helpompiaPakastetun ja sulatetun alkionsiirrot ovat naiselle fyysisestihelpompia varsinaiseenkoeputkihedelmöityshoitoonverrattuna. Näitä pakastetunja sulatetun alkion siirtoja voidaantehdä tarvittaessa vaikka peräkkäisissäkierroissa. Tämän tuloksena todennäköisyyssaada täysiaikaisena syntynyt lapsiyhdestä koeputkihedelmöityshoidostamuodostuneista alkioista on osoittautunutparhaaksi mahdolliseksi.Suomessa tehdään suhteellisesti enitenpakastetun ja sulatetun alkion siirtoja verrattunamuihin maihin. Vuosittain näistähoidoista syntyy yli 600 lasta. Tuoreessasuomalaisessa pakastetuista alkioista syntyneidenlasten seurantatutkimuksessa todettiin,että nämä lapset voivat vastasyntyneinäkeskimäärin paremmin kuin tuorealkionsiirroistasyntyneet lapset. Tutkimuksessaseurattiin yli 2 000 lasta. Tämätieto kannustaa meitä jatkamaan tehokkaaksija turvalliseksi osoittautunutta hoitopolitiikkaamme.Hyvien hoitotulosten edellytys on,että sekä pakastus- ja sulatusmenetelmätsekä hoitokierron kliininen seuranta ovathuippuluokkaa. Ulkomaiset alan ammattilaisetovat käyneet Suomessaottamassa oppia alkionpakastus hoidoistaja kertovat omien tulostensa selvästiparantuneen.Kevyempiä keinojaVaikka koeputkihedelmöityshoidot ovatkaikkein tehokkaimpia hoitomuotoja,kannattaa usein yrittää ensin kevyemminkeinoin. Hoitoon lähtöön ja hoitomenetelmänvalintaan vaikuttavat naisen ikä,raskauden yritykseen käytetty aika sekäparin henkilökohtaiset taustatekijät eliparin diagnoosi. Mitä vanhempi nainenon, ja mitä kauemmin raskautta on yritetty,sitä herkemmin kannattaa aloittaahoidot ja edetä tehokkaimpiin hoitomuotoihinnopeammin, vaikka mitään muutasyytä vauvan viipymiseen ei voida todeta.On tärkeää ymmärtää, että pelkästäännaisen iästä johtuvaa hedelmällisyydenlaskua, joka alkaa jo 30 ikävuodenjälkeen, eivät parhaatkaan omilla munasoluillatehtävät hedelmöityshoidot korjaaenää 40 ikävuoden jälkeen.Kevyempiä hoitomuotoja ei pidä unohtaatilanteissa, joissa raskauden alkamisentodennäköisyys arvioidaan hyväksi. Joskyseessä on nuoren naisen ovulaatiohäiriö,hoidoksi riittää joko tabletti tai pistosmuotoinenhormonihoito. Usein mukanaon myös ongelmia siittiöiden toiminnassa.Tällöin hoitoon liitetään inseminaatioeli keinosiemennys. Jos raskauttaei kuulu 3-4 hoitokerran jälkeen, onaika pohtia tehokkaampia keinoja. Inseminaatiohoidoistasyntyy Suomessa reilut360 lasta vuosittain. lKirjoittaja on Väestöliiton Helsinginlapsettomuusklinikan ylilääkäri.Pari&Perhe 2/<strong>2011</strong> 15