2/2011 - Väestöliitto

vaestoliitto.fi

2/2011 - Väestöliitto

Entä suomalaisetsijaislapset?Kaikista vähiten houkutteleva vaihtoehtovanhemmuudelle näyttää olevan sijaisvanhemmuus.Se ei vastaa epävarmuutensavuoksi vanhempien toiveeseensaada oma lapsi. Anneli Miettisentutkimukseen vastanneista henkilöistävain yksi prosentti harkitsi sijaisvanhemmuuttavaihtoehtona hedelmöityshoidoille.Sijaisvanhemmuus, toisin kuinadoptio, ei takaa perheen pysyvyyttä lapselleeikä vanhemmalle.Suomessa ei käytännössä anneta lapsiaadoptioon ilman biologisen vanhemmansuostumusta. Uudessa adoptiolakiehdotuksessaon esitelty avoimenadoption mahdollisuus. Avoimella adoptiollatarkoitetaan sitä, että yhteydenpitobiologisten vanhempien ja lapsen välilläei tarvitsisi katketa, kun lapsi luovutetaanadoptioon. Avoin adoptio voisi sitenkannustaa biologisia vanhempia antamaansuostumuksen lapsensa adoptioonKansainvälinen adoption Ensimmäiset kansainvälisesti adoptoidut tulivat Suomeen 1970-luvulla,mutta vasta 1985 lain myötä adoptio ulkomailta hiljalleen yleistyi.n 1980-luvulla kansainvälisten adoptioiden vuosimäärät jäivät allesadan, 1990-luvulla saavutettiin 200 lapsen raja ja ”huippuvuotena”2005 Suomeen adoptoitiin lapsia yli 300. Viimeisimpien vuosien aikanalapsien määrä on laskenut jääden alle 200 lasta vuosittain.n Suomessa on verrattain vähän kansainvälisesti adoptoituja, määränon arvioitu olevan noin 4 000. Esimerkiksi Ruotsissa luku on ylikymmenkertainen.n Ensimmäiset Suomeen adoptoidut lapset ovat olleet syntyjäänlähinnä Intiasta, Etiopiasta ja Kolumbiasta. Vuonna 2009 Suomeen tulilapsia eniten Etelä-Afrikasta, Venäjältä, Thaimaasta ja Kiinasta.Sijaisvanhemmuus jakotimainen adoptiopitkässä sijoituskierteessä, jossapaluumahdollisuudet biologiseenperheeseen ovat olemattomat.Tulevaisuus näyttää, kuinkamonelle avoin adoptio voisi mahdollistaaperhe-elämän.Lapsia on hankittava tietyssäiässä, aikaa ei ole ikuisesti.Sitä ei takaa biologia eikä laki.Tärkeää on, että ihmiset saavatrealistista tietoa mahdollisuuksistansasaada lapsi vanhemmallaiällä, sillä ei ole olemassavarmaa tapaa saada lapsi. lLähteet:Anneli Miettinen: Äidiksi jaisäksi hedelmöityshoidolla.Väestöliitto,Väestöntutkimuslaitos.Katsauksia E 40/2011.Adoptiolakiehdotus,oikeusministeriö. www.om.fin Suomessa oli vuonna 2009 kaikkiaan noin 16 000 kodin ulkopuolellesijoitettua lasta (sekä huostaan otetut että muut sijoitetut lapset).n Vuonna 2009 otettiin huostaan tai sijoitettiin kiireellisesti yli 2 000lasta, joista suurin osa oli kouluikäisiä. 0-2-vuotiaita oli 324 lasta ja3-6-vuotiaita 279 lasta.n Sijoitetuista lapsista ja nuorista oli vuonna 2009 noin 33 prosenttiaperhehoidossa, 18 prosenttia ammatillisessa perhekotihoidossa, 35prosenttia laitoshuollossa ja 14 prosenttia muussa huollossa.n On arvioitu, että kotimaisia vierasadoptioita (ei perheen sisäiset)tehdään Suomessa vuosittain noin 30–50.Lähteet: Tilastokeskus, THL, STM, OMKirjoittaja on vieraileva tutkija Väestöliiton Väestöntutkimuslaitoksessa jatutkinut kansainvälistä adoptiota SuomessaKysyasiantuntijaltan Hyvä lukija, voit lähettää mm. perheeseen,parisuhteeseen, seksuaaliterveyteenja vanhemmuuteen liittyviä kysymyksiäVäestöliiton asiantuntijoille osoitteeseen:Väestöliitto, Pari & Perhe-lehti,Kysy asiantuntijalta, PL 849, 00101 Helsinki taisähköpostilla pari.perhe@vaestoliitto.fikysymyksiä lakimiehelle?Saako omaisuuden myydä ilmanpuolison lupaa?Luin miehestä, joka kyllästyi elämäänsäSuomessa, päätti myydä omaisuutensa, maksaavelkansa ja muuttaa ulkomaille. Ymmärsin niinettä hänen vaimonsa vastusti omaisuuden myyntiäja muuttoa. Voiko puoliso tosiaan myydä yhteisenomaisuuden toisen vastusteluista huolimatta.Nimim. Ihmettelevä!VASTAUS: Avioliiton solmiminen ei vaikutaomistussuhteisiin vaan omaisuus on myösavioliiton aikana lähtökohtaisesti sen, jonkanimissä se on. Puoliso ei kuitenkaan saa ilmantoisen puolison suostumusta myydä kiinteistöä taiasunto-osaketta, joka on tarkoitettu käytettäväksipuolisoiden yhteisenä kotina eikä muuta Avioliittolain38 §:ssä ja 39 §:ssä mainittua omaisuutta.Myöskään puoliso ei avioliiton perusteella ole vastuussatoisen puolison muusta kuin Avioliittolain 52§:ssä tarkoitetusta perheen elatusta varten otetustavelasta.?Rekisteröidyn parisuhteen purkaminen?Olemme rekisteröidyssä parisuhteessa elävä homopari.Nyt näyttää siltä että liittomme on tullutpäätökseen ja haluaisin puolisostani eron. Miten rekisteröidystäsuhteesta haetaan eroa? Kauanko eron saaminenkestää? Miten jaamme yhteisen omaisuutemme?Nimim. Omille teille?!VASTAUS: Rekisteröidyn parisuhteen purkamisestaon voimassa, mitä avioliittolaissa säädetäänavioerosta. Avioeroa haetaan jommankummanpuolison kotipaikan alioikeudesta. Avioeron saaminenedellyttää kuuden kuukauden harkinta-aikaapaitsi silloin, kun puolisot ovat asuneet erillään kaksivuotta. Puolisot voivat keskenään vapaasti sopia omai-suuden jakamisesta. Avioliittolaissa on määriteltytarkasti, miten omaisuus eri tilanteissaon jaettava. Jos sopimukseenomaisuuden jaosta ei päästä, voidaantuomioistuimelta hakea pesänjakajanmääräämistä omaisuuden jakamistavarten.Arto Nikkarinen,lakimies, VäestöliittoPari&Perhe 2/2011 23

More magazines by this user
Similar magazines