26: 10.7. 2008 - Espoon seurakuntasanomat

14 • nro 26 • 10.7.2008 • elämänkaarinro 26 • 10.7.2008 • 15L lehtikirkkoTotta vai harhaa?Portista oli astuttava sisään aivan kumarassa. Raskas säkki selässäja silmät sidottuina se tuntui melko mahdottomalta. Joku meistäymmärsi jättää säkkinsä tuon ristin muotoisen portin pieleen, toinenkonttasi kaikkineen läpi.Sen jälkeen polku oli kapea ja kulki vaikka minkälaisessa ryteikössä.Enkeli oli oppaana vaarallisella reitillä, mutta kiusaajat yrittivät vähänväliä kuiskutella korvaan mitä houkuttelevimpia tarjouksia saadakseenkulkijan poikkeamaan polulta. Kaikki eivät päässeet taivaaseen.Elettiin 1970-lukua, jolloin Kristityn vaellus -nimiset polut olivatnuoren seurakunnan suosiossa. Ne pohjautuivat John Bunyanin samannimiseenkirjaan, joka ilmestyi Englannissa jo vuonna 1678 jaon sittemmin käännetty yli sadalle kielelle.Lienetkö tutustunut tähän fantasiakirjan piirteitä sisältävään klassikkoon?Siinä Kristitty vaeltaa Turmeluksen kaupungista kohti Taivaallistakaupunkia. Matkan varrella hän kulkee Ahtaasta portista,putoaa Epäilyksen suohon, joutuu Nöyryytyksen laaksoon, tutustuuTurhuuden markkinoihin ja levähtää välillä Suloisilla vuorilla.Hän tapaa vaelluksensa aikana monenlaista väkeä, mutta tärkeimpiämatkaseuralaisia ovat Evankelista, Uskollinen ja Toivorikas.Kirja päättyy taivaan kirkkauteen ja sitten portit sulkeutuvat.Portti ja tie ovat molemmat kuvia Jumalan valtakunnasta, joka vaikuttaakeskellämme jo nyt, mutta toteutuu lopullisesti vasta iankaikkisessaelämässä. Valtakunnan totuudesta on liikkeellä monenlaista tulkintaa.Missä kulkee toden ja harhan raja? Ketä kristitty kuuntelee ja ketä ei?Yksinäinen ja väsynyt vaeltaja voi olla altis houkutuksille. Matkaseuraksihän tarvitsee seurakunnan jumalanpalvelusyhteisön, jossaSana ja sakramentit näyttävät tietä ja antavat tukevaa matkaevästä.Millainen pitäisi kirkon portin olla, jotta mahdollisimman moni löytäisiValtakunnan tien?Tuula Pohjalainen-Vinkotuula.pohjalainen-vinko@espoonseurakunnat.fiKirjoittaja on seurakuntayhtymän kasvatustyön pastori.Hän asuu Leppävaarassa.RukousHerramme ja Jumalamme. Me olemme usein yleisen mielipiteenvankeja. Se, mitä ihmiset sanovat, merkitsee meille enemmän kuin se,mikä sinun sanasi mukaan on totta ja oikeaa.Avaa silmämme näkemään, mikä elämässämme on vastoin sinuntahtoasi. Anna voima mielesi mukaiseen elämäntapaan.Tätä rukoilemme Herramme Jeesuksen Kristuksen nimessä.EvankeliumiMatteuksenmukaan15:11–32Jeesus sanoo: ”Menkää sisäänahtaasta portista. Monetmenevät avarasta portistaja laveaa tietä, mutta se vie kadotukseen.Miten ahdas onkaanse portti ja kapea se tie,joka vie elämään, ja vain harvatlöytävät sen!”Psalmi92:5–10, 13–16Herra, sinä ilahdutat minuateoillasi, minä riemuitsensinun kättesi töistä.Kuinka suuret ovatkaan sinuntekosi, Herra, kuinka syvätsinun ajatuksesi!Tyhmä ei sitä käsitä, mieletönei sitä ymmärrä.Vaikka jumalattomat rehottavatkuin ruoho, vaikka väärintekijätnyt kukoistavat, he tuhoutuvat,katoavat ikiajoiksi.Sinä, Herra, olet iäti Korkein.Sinun vihollisesi sortuvat,sinun vihollisesi sortuvat,Herra, kaikki väärintekijätjoutuvat hajalle.Hurskaat kukoistavat kuinpalmupuu, kasvavat korkeallekuin Libanonin setrit.Heidät on istutettu Herrantemppeliin, he kukoistavatJumalamme esipihoilla.Vielä vanhoinakin he ovatvoimissaan, versovat javihannoivat, kertovat Herranoikeamielisyydestä.Herra on minun turvakallioni,hän ei tee vääryyttä.YhdeksässunnuntaihelluntaistaPyhän aihe on Totuus ja harha.Liturginen väri on vihreä.Pyhän tekstit ovatPsalmi 92:5–10, 13–161. Kun. 18: 21–26, 36–39Heprealaiskirje 4:1–2, 9–13Evankeliumi Matt. 7:13–14Kirsti SergejeffRengon Pyhän Jaakon kirkko toivottaa tervetulleeksi.JaakonpäivänävaeltamaanLiikunnan, kulttuurin ja uskonnonyhdistämisestä kiinnostuneitailahduttavat seurakuntien järjestämätpienimuotoiset pyhiinvaellukset.Niissä on mahdollisuus saadatietoa pyhiinvaellukseen perinteistäja reiteistä.Moni käy kokeilemassa vaellustaennen varsinaisen haaveensa,Caminon, toteutumista EspanjanSantiago de Compostelan pyhiinvaellusreiteillä.Jaakontien ystävät ry. järjestääJaakonvaelluksen 25. heinäkuuta,Jaakon päivänä. Se on järjestetty jokymmenenä kesänä. Osallistujia onympäri Suomen. Lähtöpaikka vaihtelee,tänä kesänä lähdetään Hattulasta.Espoosta sinne ajaa tunnissa.Määränpää on Rengon PyhänJaakon kirkko, jolla on perinteikäspyhiinvaeltajahistoria. Sieltä on lähetettypyhiinvaeltajia matkaan joammoisina aikoina. Moni on vaeltanutsieltä jalan Santiago de Compostelaan.Matkaa kertyy lähes neljätuhattakilometriä.Jaakonpäivän elämysreitillävaelletaan verkkaisesti parikymmentäkilometriä. Tarkkanäköisimmätehtivät noukkia kantarellitmatkan varrelta. Välillä pysähdytäänsyömään eväitä ja kuulemaanotteita pyhiinvaelluskirjasta.”Ihmisillä on tarve kiireettömäänoloon nykyajan kiireen keskellä”,Rengon kirkkoherra Soili Juntumaaselittää lisääntynyttä kiinnostustapyhiinvaellusmatkoihin.Saunaan ja messuunHämeessä metsästä valtatielle ilmestyväkulkue, jota johtaa ristiäMukaan Jaakonvaellukselle!kantava hahmo, saattaa herättää ihmetystä.Ristiä kannetaan merkkinäpyhiinvaelluksesta, lyhyestäkin.Matkan aikana lauletaan muutamiauskonnollisia säkeitä, muttapääasiassa kuljetaan ja keskustellaanvarsin arkisista asioista.Rengossa odottaa sauna, ateriaja matkamiehen messu ehtoollisineen.Caminon käyneet huomaavateron ehtoolliskäytännöissä. Luterilaisessatarjotaan viiniä kaikille,roomalaiskatolisessa ainoastaanpappi juo viiniä ja seurakuntalaisetsaavat vain leivän.”Jeesuksen veri on roomalaiskatolisenkäsityksen mukaan liian arvokastatarjottavaksi kaikelle kansalle”,valistaa Timo Heikka, Rengondiakoni.Simpukan salaisuusCaminolla olleilla roikkuu täälläkinrepussa simpukka, Santiago deCompostelaan johtavien reittiensymboli. Kävijät jakavat vinkkejämatkalta, jonka reittien päätepisteon Santiagon Pyhän Jaakobin katedraali.Apostoli Jaakobin luidenuskotaan lepäävän täällä.”Compostela tulee sanoista ’tähdenpaikka’. Tähti osoitti aikoinaanapostoli Jaakobin hautapaikan. Santiagotaas on peräisin Santa Jakobista,Pyhästä Jaakobista”, Soili Juntumaakertoo.Kirsti Sergejeffkirsti.sergejeff@cosyfinland.com• Kirjoittaja on espoolainentoimittaja ja yrittäjä, jokaon osallistunut vaellukseenvuosina 2007 ja 2005.pe 25. 7. Jaakonvaellus. Kuljetus Rengon kirkolta klo 8.30.Lähtö Hattulan Vuohiniemen rukoushuoneelta klo 9.30 PyhänJaakon kirkkoon, jossa matkamiehen messu klo 17. Matkanpituus noin 15 km, pääasiassa metsäpolkuja pitkin. Ilmoittautuminen21.7. mennessä, puh. (03)652 7104 tai050 4063186 (ma, to), s-posti: pirkko.karppi@evl.fi. Reitti jalisätiedot: www.kotikone.fi/kalle.elonheimo/jaakontie. Aineistoa:Kalle Elonheimo, Pieni pyhiinvaelluskirja (Kirjapaja 2003).Muita vastaavia vaelluksia: To 7.8. Pieni pyhiinvaellus SauvostaKarunaan, la 30.8. Birgitan kirkkovaellus Lempäälässä.Espoonlahden seurakuntaKastettu:Malakias Miska Miikkael Sivula, Taavetti Väinö Susi.Avioliittoon kuulutettu:Emilia Kristiina Raejärvi ja Heikki Olavi Lahtiluoma, Johanna Jose ina Rajala jaJouni Kalevi Tilli, Marianne Lilja ja Juha Olavi Viinikainen, Milla Elina Manninen jaSami Matias Vistiaho, Minna Tuulia Stenberg ja Petri Tapio Aho.Hautaan siunattu:Eila Kyllikki Fagerholm 94 v, Martti Antti Lehtonen 85 v, Vilho Vänttinen 81 v,Timo Taneli Lindqvist 73 v.Espoon tuomiokirkkoseurakuntaKastettu:Alissa Olivia Salonen, Milena Virág Szakaly, Anni Julia Valkama.Avioliittoon kuulutettu:Tiina Mikaela Orassaari ja Tomi Juhani Laakso, Tia Daniela Nyman ja JuusoTahvo Heljaste, Sari Marianne Kivilompolo ja Ari Tapani Ranki, Sanna MaariaMiettola ja Vesa Jaakko Kuivila, Marita Johanna Kääriäinen ja Ari MikaelTurunen, Laura Maria Lenkkeri ja Christopher Paul Sheridan, Laura MariaLenkkeri ja Christopher Paul Sheridan, Katinka Katjuska Mäkipää ja Ilkka JuhaniAarto, Kati Marjaana Illi ja Juha Pekka Samuli Palin, Heli Niina-JohannaLehtonen ja Janne Johannes Kekki, Anna-Liisa Hänninen ja Ville AleksiSilvekoski.Hautaan siunattu:Vilma Aliina Saarinen 95 v, Kerttu Elisabet Wasenius 90 v, Sten Erik Lounekorpi79 v, Matti Juhani Purojärvi 54 v.Kauniaisten suomalainen srk.Kastettu:Selma Lyyti Kastilan, Pyry Tuomas Otsonpoika Ilvonen.Avioliittoon vihitty:Reijo Veikko Laakio ja Riitta Inkeri Aaltonen.Hautaan siunattu:Vappu Ilona Vaahtokari 93 v.Leppävaaran seurakuntaKastettu:Elli Anna Karoliina Eskola, Lisa Aino Katariina Lindbohm, Amanda Roosa-MariaNiiranen, Erik Johan Alaruikka.Avioliittoon kuulutettu:Esa Ilmari Airola ja Mari Johanna Kunnas, Teppo Timo Kilpiäinen ja Kati AnneliViik, Mikko Petteri Saukko ja Minna Elina Alaräisänen, Kai-Mikael Lindfors jaAnne Maarit Ahokas, Ville Martti Patama ja Maria Elisabeth Björkstrand, EsaPeter Hellgren ja Hannele Maria Wuorio, Teemu Hermanni Malmelin ja MarjaTuulia Oksanen, Harri Juhani Riikonen ja Anna Katriina Riihivaara, Timo PetteriVirtanen ja Eija Maarit Kerola, Jarno Antero Laihi ja Katja Therése Hörman, JaniPetri Kekäläinen ja Sari Hannele Ilvonen.Hautaan siunattu:Teuvo Eino Leveilä 70 v, Raimo Kalevi Lindholm 67 v, Tuula Helena Pöllänen51 v.Olarin seurakuntaKastettu:Emilia Anni Aurora Kariola, Oliver Aaron Aittokallio, Tuikku Annika Hautasaari,Veikka Oskari Koivuranta.Avioliittoon kuulutettu:Sanna-Kaisa Maaria Ruokola ja Ville Antero Konsti.Hautaan siunattu:Airi Heljä Tuulikki Ruuskanen 85 v, Pauli Kalevi Pesonen 75 v, Lahja AnneliBjörkman 74 v, Matti Tapio Pastila 67 v, Risto Heikki Turu 58 v, Roland RobertHelin 52 v, Jani Matti Vepsäläinen 25 v.Tapiolan seurakuntaKastettu:Sara Hannele Toijala, Laura Emilia Rehtijärvi.Avioliittoon kuulutettu:Katri Johanna Pöyry ja Tatu Oskari Satoniitty, Virpi Kerttu Esteri Savolainen jaMikko Johannes Salo, Mervi Tuulikki Mäki-Marttunen ja Carolus Cornelis MichielBarth, Silja Johanna Valli-Jaakola ja Otto Ilmari Arponen.Hautaan siunattu:Mirjam Linnea Mutanen 87 v, Eini Hillevi Fagerström 85 v, Ellen Mari Toivanen70 v, Maarit Sinikka Rouhiainen 50 v.Esbo svenska församlingHautaan siunattu:Björn Jarl Pettersson 84 år, Birgitta Kristina Weckman-Laxén 76 år.RodeoMamskeli,kyllä se tästäViime viikkoina meillä kotonaon kaikunut tuon tuostakin sanat”kyllä se tästä”. Toisinaan sanat onlausuttu uutta intoa puhkuen. Silloinjokin asia on mennyt toivottuunsuuntaan ja eteenpäin, mikäon herättänyt luottamusta siihen,että muutkin asiat vielä järjestyvät.Toisinaan sanat on sanottu pidätetynitkun saattelemana. Sanat ovatolleet kuin viimeinen oljenkorsi, johonon toivottu jonkun toisen yhtyvän,jonkun, joka sillä hetkellä pystyisivakuuttamaan sanojen todellapitävän paikkansa.Muutto toiseen maahan merkitseeaina epävarmuutta. Emme tiedä,miten elämä vieraassa kulttuurissa,vieraalla kielellä ja vieraan valuutanvarassa alkaa sujua. Olemme jättäneettaaksemme itseään toistavanja tutun arjen, joka usein tuntui tylsältäja mitäänsanomattomalta.Nyt, kun kaikki onkin yhtäkkiäennakoimatonta ja kyseenalaistettua,kaipaamme arjen toiston tuomaaturvallisuutta. Toivomme kiihkeästielämän asettumista uomilleen,sillä silloin voimme keskittyäparemmin uuteen maahan tutustumiseenja siitä nauttimiseen.Viiden lapsen äitinä kannan erityisestihuolta lasteni puolesta. Mitenhe pärjäävät uudessa koulussa? Mitenhe oppivat kielen? Miten muuttommeAustraliaan vaikuttaa heidänpersoonaansa ja koko elämäänsä?Koen olevani vastuussa siitä,että ”kyllä se tästä” ei jää vain sanahelinäksi,vaan sen eteen myös ponnistellaan.Järjesteleminen ja tekeminenvaativat vain paljon aikaa javoimia, ja samanaikaisesti on paljonkuntoon saatettavaa.Liian usein sanon uupuneena,epäröiden, ”kyllä se tästä”. Silloinkoen olevani petturi.Toin lapseni tänne uskoen kykeneväniluomaan meille hyvän arjenja olevani tukena lapsilleni, kunheistä tuntuu vaikealta. Nyt olenkinse, joka tarvitsee eniten tukea ja kannustusta.Onneksi meitä on monta. Ainalöytyy joku, joka uskoo asioidenjärjestyvän. Mikä onkaan parempilohdutus kuin oman miehen olkapääja turvallinen ääni ”kyllä setästä”. Tai teini-ikäisen tyttären reipashuudahdus ”mamskeli, kyllä setästä”. Pienin kietoo pehmeät kätensäkaulani ympärille ja kuiskaakorvaani ”äiti, älä nyt, kyllä se tästä”.Leena Vuorinenleena.vuorinen@hotmail.com• Kirjoittaja on Espoosta Ruotsinkautta Australiaan Brisbaneenmuuttanut viiden lapsen äitija papin puoliso. Hän viimeisteleeparhaillaan väitöstutkimusta,joka käsittelee ikääntymistämaalaiskylässä.