Esse 49/2011 pdf - Espoon seurakuntasanomat

Ääriviivaversioita saa käyttää väritaustaan tai kuvaan upotettuina.esse ❘ Espoon seurakuntasanomat ❘ Perustettu 1972 ❘ www.esse.fi ❘ Tuomiokirkko ❘ Espoonlahti ❘ Leppävaara ❘ Olari ❘ Tapiola ❘ Kauniainen8.12.2011 ❘ esse38.12.2011 KolumniLyhyestiP u h e e n v u o r oAhneus on huono ohjenuoraTämän joulun alla on kaupoista kuulunut kaksimerkittävää viestiä: ihmiset kuluttavat vähemmänja ostavat lahjoja entistä harkitummin.Järkevä kulutus merkitsee kaupalle ja monelleyrittäjälle katastrofia. Vuoden palkka jääsaamatta. Edessä saattaa olla taloudellinen romahdusja konkurssi.Järkevä kulutus merkitsee luonnonvarojensäästämistä ja lisävuosia maailman kestokyvylle.Ympäristöliike on ajanut vuosikausia kulutuksenvähentämistä. Ei voi edistää samaan aikaanympäristön säilymistä ja kulutuksen lisäämistä.Yksittäinen yrittäjä on sidottu talousjärjestelmään.Hän seisoo tai kaatuu sen mukana.Koko järjestelmämme on rakennettu taloudellisenkasvun varaan. Se on yrittäjän ja yrityksenpäivittäinen todellisuus.Talouselämä on täynnä varoittavia esimerkkejä.Maailman pankki- ja rahoitusjärjestelmäteivät toimi. Etuoikeutetut ihmisryhmät vievätelinmahdollisuuksia kokonaisilta kansantalouksilta.Kasvava raaka-ainetuotanto uhkaaluontoa ja ihmisten elinmahdollisuuksia myösSuomessa.Talouskirjoituksissa kuvaa talousjärjestelmäämmeosuva lentävä lause: Voitot privatisoidaanja tappiot sosialisoidaan.Ahneuden yhteiskuntaan kuuluu tuloerojenkasvaminen, toisten voittaminen ja toisten syrjäytyminen.Meidän hyvän suomalaisen yhteiskuntammetausta on inhimillinen. Kaikille on annettumahdollisuus, niin koulutuksessa, terveydessä,työssä ja toimeentulossa kuin yrittämisessäkin.Kun kaikki menestyvät, kaikki voittavat. Kunvain vahvimmat menestyvät, hekin lopulta häviävät.Lähimmäisen huomioon ottaminen onmenestyksen perusta.Susanne RäihäEsbo svenskan seurakuntaneuvostonjäsen jakirkkovaltuutettukilolekis@hotmail.comSarjassa kirjoittavat seurakuntienluottamushenkilöt.”Hyvän, suomalaisenyhteiskunnan taustaon inhimillinen.”Kirkossakin tanssitaanMinun sydämeni sykkii kirkossa musiikilleja tanssille. Meillä on Esbosvenskan seurakunnassa aktiivinenkirkkokuoro EsVoces, kamarikuoroNovena sekä lapsikuorot Tonsökarnaja Stämsökarna. Lisäksi seurakunnassammetoimii kaikille avoinsuuri ja aktiivinen kuoro, Kråksångeneli Variskuoro, joka vietti10-vuotisjuhlaansa 2010.Me tarvitsemme ihmisiä, jotka ovat sisäistäneetUuden testamentin kuvauksen viimeisestätuomiosta: Kaiken, minkä olette tehneet yhdellenäistä vähäisimmistä veljistäni, sen te olettetehneet minulle.Rahalla ei ole mitään merkitystä, ellei oletyötä, jonka tuloksia voi rahalla ostaa. Tarvitsemmeihmisiä, jotka tuottavat meille ruokaa.Emme tarvitse ihmisiä, jotka rikastuvat ravinnontarpeella. Tarvitsemme ihmisiä, jotkahoitavat terveyttämme. Emme tarvitse ihmisiä,jotka keräävät pääomia toisten sairaudenkustannuksella. Tarvitsemme ihmisiä, jotkarakentavat meille hyviä asuntoja. Emme tarvitseihmisiä, jotka pitävät asuntojen hintojamahdollisimman korkeina saadakseen itselleenrahaa.Yhteiskunta on säädellyt perustarpeiden käyttämistätaloudellisen hyödyn välikappaleina.Säätelyn taustana ovat olleet eettiset periaatteet.Nyt on kysyttävä, onko yhteiskuntammeeettinen pohja muuttumassa. Olemmekosiirtymässä lähimmäisen etiikasta ahneudenetiikkaan?Takavuosina puhuttiin kutsumusammateista.Se merkitsi, että ihminen katsoi eettiseksivelvollisuudekseen toimia toisten hyväksi. Nytvoitaisiin puhua ahneusammateista, joissa ihmisettoimivat saadakseen itselleen rahaa jaetuja.Tarvitsemme filosofeja, eetikkoja, profeettoja,teologeja, jotka osaavat nähdä ja uskaltavatsanoa, mihin suuntaan maailmamme onmenossa.Simo Reposimo.repo@evl.fiItse olen varislaulaja. Kuoro kaikille-konsepti lähtee siitä, että kaikkiosaavat laulaa ja harjoitus tekeemestarin. Johtajamme kannustaminaolemme kerta toisensa jälkeenylittäneet kuvitellut rajamme.Vaikka olisi harjoituksiin mennessäkuinka väsynyt tahansa, sieltälähtee aina iloisin ja tyytyväisinmielin.Osallistumme kuorona jumalanpalvelukseenmuutaman kerranvuodessa. On hieno kokemus saadalaulaa kirkkokansalle. Onneksimoni on löytänyt Kråksångenin, jameitä on keskiviikkoiltaisin Tuomiokirkonseurakuntatalolla kymmeniä.Tervetuloa kokeilemaan myöskaikki muut – kuoroharjoitus käysamalla kielikylvystä!Kauan sitten kirkossa tanssiminenoli aivan luonnollista. Tanssi tekeenyt varovasti tuloaan takaisin seurakunnantoimintaan.Epätäydellisyys oninhimillistäJokaisessa meistä asuu perfektionisti.Jollakin se piilotteleepienenä mielen taka-alalla japistää päänsä yllättäen esiin vainsatunnaisesti. Toiset se ajaa hulluudenpartaalle vaatien aivankaikessa täydellistä suoritusta.Sisäinen perfektionistihaluaa, että juhlien koristelutovat virheettömät, kokousjärjestelyttehty kaikkien taiteensääntöjen mukaan tai raporttiniin hyvin kirjoitettu, että kelpaisikehystettäväksi toimistonseinälle.Joillekin sisäinen perfektionisti on ystävä, joka siivittää loistaviinsuorituksiin tiukoissa paikoissa eikä lannistu vastoinkäymisistä,vaan rohkaisee yrittämään uudelleen: ”Osaatkyllä, ensi kerralla sujuu paremmin!”Toiset se lamauttaa täysin. Mikään määrä yrittämistä eiriitä, kun sisäinen perfektionisti vaatii aina vain parempiasuorituksia, syyttelee ja nalkuttaa pienimmistäkin virheistä.Pahimmillaan se puuttuu myös sellaisiin asioihin joihinei itse voi vaikuttaa.Sen mielestä on pelkkää omaa laiskuutta, jos raporttimyöhästyy siksi, ettei työkaveri ole toimittanut materiaalejaajoissa – olisihan sitä voinut ne materiaalit itsekin kootatai ainakin olisi pitänyt vahtia ja muistuttaa. Juhlien koristelutolisi pitänyt askarrella viimeistä piirtoa myöten, vaikkakoko perhe olisi ollut edeltävän viikon influenssassa.Kaikkein sitkeimmille sisäisille perfektionisteille tehtäviendelegoiminen on täysin vierasta. Se kuiskuttelee korvaan,että jos et tee asioita itse, eivät ne järjesty ollenkaan.Muiden suorituksiin ei voi luottaa, vaan kaikki on varmistettavaitse.Persialaiset matontekijät solmivat aina mattojensa kuvioihinjonkin pienen virheen. Tämä muistuttaa taitavaa tekijääsiitä, että ainoastaan Jumala on täydellinen. Jokainen ihminenon jollakin tavalla epätäydellinen olento. Sitä on vaikeamuistaa silloin kun täydellisyydentavoittelun mörkö istuuolkapäällä tai jomottaa takaraivossa.Ainoastaan Jumala on täydellinen – ihminen voi yrittääparhaansa. Virheet ovat osa ihmisenä olemista. Pieni perfektionistisisällämme voi olla hyödyllinen, mutta sille eipidä antaa liikaa valtaa. On tärkeä muistaa myös olla itselleenarmollinen.Kristel NybergKirjoittaja on Espoon kaupunginosayhdistystenliitto ry:n järjestösihteeri.kristel@iki.fi5Pyhä tanssi tanssitaan piirissä;piiri merkitsee kokonaisuutta. Piirinkeskelle on asetettu peruselementit:vesi, tuli, maa ja ilma. Niitäedustaa matala vesiastia, jossa kelluukolme kynttilää ja jonka pohjallaon kivi ja ympärillä ilmaa. Säestyksenävoi olla kirkkomusiikki taimaallinen musiikki. Piiri pyörii vastapäiväänyksinkertaisin askelin.Esimerkiksi yhdessä askelsarjassaliikutaan kolme askelta eteenpäinja yksi askel taakse, ihan niin kuinelävässä elämässä.Tanssiessa ei puhuta, muttatanssien välissä voi vaihtaa ajatuksiaja mietteitä. Viimeksi totesimmetanssiessamme, ettei ole vaarallistajos askeltaa väärin, koska piirikantaa. Lopetimme tanssi-illan veisaamallailtavirttä samalla rauhallisestitanssien, ja tuntui siltä kuinenkelit olisivat tanssineet kanssamme.Lähdimme rauhallisin mielinkotiin.Keväällä Esbo svenskan seurakunnassajärjestetään Pyhä tanssi­ tilaisuuksia, joten jos kirkossatanssiminen alkoi kiinnostaa, olettervetullut mukaan. Voit katsoa kotisivuiltamme,missä ja milloin liittyäseuraan.Raija Meriläinen tutki, miten lukio- ja ammattiopetus Suomessa on 1970-luvulta 1990-luvulle kehittynyt ja kuka koulutuspolitiikkasta todellisuudessa päättää.Valkolakille on vaihtoehtojaRaija Meriläisen kasvatustieteen väitös kirja -työstä ilmenee, että lukio- ja ammatti opintojenarvostus ja sisältö ovat muuttuneet viimevuosi kymmeninä paljon. Nuorilla on yhäenemmän mahdollisuuksia räätälöidäopintonsa omien halujensa mukaan.Teksti Elina RaunioKuva Jukka GranströmYlioppilaslakkia onaina arvostettu Suomessa.Toisen asteeneli peruskoulun jälkeisenopetuksen yhdistämistäsiten, että ammattiinopiskelun ja ylioppilastutkinnonvoisi suorittaasamassa opintoputkessa,on yritetty saada aikaiseksi1970- luvulta saakka.Nykyiset kaksoistutkinnotovat lähellä tätä ajatusta,mutta mahdollisuus niihinon melko rajallinen. Hallinnollisestise on ammattikoulunja lukion yhteensovittamista.Toisen asteen koulutuksenkehityksestä väitöskirjatutkimuksentehnyt RaijaMeriläinen sanoo, että kaksoistutkinnonlisäksi ammattikorkeakoulutovat nostaneetammatillisten opintojenarvostusta.”Ylioppilastutkinto onhyvä, laadukas tutkinto. Seon yleissivistävä, mutta teoreettinenja rankka, ja sopiiniille jotka tähtäävät tiedemaailmaan.Kun ammattikorkeakoulutaloittivat, seavasi tien jatkaa myös ammatillisissaopinnoissa vaikkatohtoriksi saakka.”Ammattikoulutuksennou seva arvostus näkyymyös ainevalintojen monipuolistumisena.”Vielä 1980-luvun lopussatyön antajat olivat sitämieltä, että kielten opetusammattikouluissa on turhaa.Uskon, että matematiikan,äidinkielen ja vieraidenkielten määrän kasvu oppilaitoksissaon tehnyt hyvää”,Meriläinen sanoo.Arvostukselliset asenteetovat hänen mukaansa siltitiukassa. ”Media rummuttaauusia ylioppilaita näyttävästi,ammattiin valmistuviaei juuri huomioida. Kaksoistutkintoon nostanut myösammattiin valmistuneetesille.”Koulutuspolitiikastapäättävät miehetMeriläisen väitöksen mukaanSuomessa koulutuspolitiikastapäättävät miehet. ”Miestenverkostot toimivat ja valtakeskittyy pienelle joukolle.Todellisiksi vaikuttajiksipäätöksenteossa 1970-luvulta1990-luvulle mainittiin tutkimuksessa30 henkilöä, joistavain neljä oli naisia.”Poliitikkojen ja virkamiestenlisäksi koulutuspolitiikkaanovat vaikuttaneet järjestöt.Kaikilla kolmella vuosikymmenelläon vaikutustaollut Opettajien ammattiliitolla,Suomen kunta liitolla jatyönantajajärjestöillä.Opiskelijat ovat vaikuttaneetvoimakkaimmin1970-luvulla Teiniliitonkautta ja 1990-luvullaSuomen lukiolaisten liitonvälityksellä. ”Ammattiinopiskelevien kahdellajärjestöllä on tässä haasteenpaikka”, Meriläinen sanoo.”Näyttää siltä, että he eivätRaija Meriläinen onespoolainen filosofianmaisteri, yhteiskuntatieteenmaisterija kasvatustieteen tohtori.Hän on toiminuthistorian ja psykologianlehtorina lukiossa, historianainedidaktiikanlehtorina Helsingin yliopistossa,koulutoimenja sivistystoimen johtajanaeri puolilla Suomea,erityisasiantuntijanaKuntaliitossa sekäopetus- ja kulttuurimi-ole olleet koulutuspoli tiikanpäätöksenteon ytimessä.”Oppilaskunnat lukioissaja nyt myös ammatillisissaoppilaitoksissa kasvattavatmerkitystään. ”Paluu 1960–1970 -luvuille on tässä mielessähyvä asia;nuori oppiivaikuttamaanasioihin ja perustelemaannäkökantojaan”,Meriläinensanoo.JoukoistayksilöihinOpiskelun moniosaajaYksilöllisyyden korostuminennäkyy Meriläisenmukaan myös opinnoissa.1990-luvun lukiouudistusoli ensimmäinen suuri askelnisteriössä aikuis-, ammatti-ja lukio-opetuksenparissa.Nyt Meriläinen toimiikehittämisyksikönjohtajana Suomen lähijaperushoitajaliitossa.VäitöskirjatyössäänMeriläinen tutki ammatti-ja lukiokoulutustakolmen vuosikymmenenajalta. Haastattelututkimuksessaoli mukanatoisen asteen koulutuspolitiikanvaikuttajia."Ylioppilastutkintosopii niille, jotkatähtäävättiedemaailmaan."opintoihin, joissa opiskelijaitse pystyy vaikuttamaantahtiin ja sisältöön.Raija Meriläinen oli rehtorinasivistystoimen johtajana,kun kurssi muotoiseenlukioon siirryttiin. ”Se olikova muutos.Kannatan luokatontalukiota,joka on yksilölleinhimillisempi;ei tule turhiaopiskelu vuosiaeikä jäädä luokalle”,Meriläinensanoo.Jos oppilas 1980-luvullahavaitsi valinneensa väärinja keskeytti ammattikouluntai lukion, hän putosi ainakinhetkeksi opintojen ulkopuolelle.”Nykyään katsotaan, löytyyköammatillisen koulutuksensisältä parempi vaihtoehto.Opinnot voi aloittaamyös tammikuussa jaaikuislukiossa vielä joustavammin,joten mukaan pääseenopeasti", Meriläinen sanoo.Hän uskoo, että opiskelijanitsensä räätälöimä koulutuslisääntyy entisestään;”Haasteena on, että nuorenon päätöksiä tehdessään oltavatietoinen kaikista erivaihtoehdoista.”Raija Meriläinen, Superinjulkaisuja 1/2011: Valkolakkivai haalarit, vaiko molemmat– Koulutuspolitiikanvaikuttajien näkemykset toisenasteen kehityksestäVirsiä haetaanverkostakännykälläEvl.fi-palvelun verkkovirsikirjastahaetaan mobiililaitteillajopa sata virttä päivässä.Verkkovirsikirjan historianvilkkain päivä oli ensimmäinenadventtisunnuntai, jolloinkäyntejä oli lähes kaksituhatta.Lähes kaikkia verkkovirsikirjanvirsiä luetaan, muttasuosituimpia virsiä verkkopalvelussaovat perhejuhlissausein lauletut virret.Espoo-mitalitkolmelletoistaKaupungin itsenäisyyspäivänjuhlakonsertissa jaettiin tunnustustaansiokkaasta toiminnastaEspoon hyväksi.Espoo-mitalit saivat Helsinginhiippakunnan piispaIrja Askola, europarlamentaarikkoCarl Haglund, RovioEntertainment Ltd:n toimitusjohtajaMikael Hed, Espoontanssiopiston rehtori TainaHuovila-Währn, Espoon kaupunginvt. liikuntajohtajaMauri Johansson, laulajaPaula Koivuniemi, kirjailijaMauri Kunnas, Espoon kaupungintyöterveyshuollon palvelupäällikköKaisa Lähtönen,Espoon mielenterveysyhdistysEMY ry:n puheenjohtajaTomi Ojala, puheenjohtaja,kansanedustajaTimo Soini, Aalto-yliopistonrehtori, professori, FT TuulaTeeri, Espoon ympäristöyhdistyksenpuheenjohtajaStephen Venn sekä valtuutettu,Helsingin seudun kauppakamarinEspoon toimistonjohtaja Saija Äikäs-Idänpään-Heikkilä.Mitalitaiteilija Kauko Räsäsensuunnittelemaa Espoo-mitaliaon jaettu vuodesta1972 alkaen.SeurakuntatyönkunniamerkitKirkkohallitus myöntääseura kuntatyön kunniamerkitkirkon työssä erityisen ansioituneillehenkilöille. Vuonna2011 kunniamerkin saavattoimittaja Mauno Hyyryläinen,hallintojohtaja MattiIlveskoski, dosentti JuhaKauppinen, kouluneuvosRaili Kemppainen ja diakoniSini Peltola.Piispat Matti Repo, WilleRiekkinen ja Kari Mäkinenluovuttavat kunniamerkitlähiviikkojen aikana tuomiokapitulienistuntojen yhteydessätai erillisessä tilaisuudessa.