Viesti - Suomen Inkeri-liitto ry

kauppatienä. Mikäli näin on, ei tuntuisiollenkaan ihmeelliseltä, jos erämiehiä jamyöhemmin siirtolaisia olisi siirtynyt vilkasliikenteisenLaukaanjoen varsilta turkistenpyyntiin Keski-Suomeen saakka,jonne muinoin riistasta rikkaat metsät jaantoisat kalavedet houkuttelivat pyydystäjiä.Siksi Tunkelo uskoikin, että Laukaanpitäjän muinaisen asutuksen alkuunpanijoistaeräät ovat olleet kotoisinInkerin Laukaanjoen varrelta.Kiintoisaa on panna merkille, ettävuosi satoja myöhemmin Ruotsin vallanalle joutunutta Inkerinmaata asutettiinjopa Keski-Suomesta saakka. Muunmuassa Survon tilan joutopoikia lähti etsimäänsieltä parempaa toimeentuloa.Myös aikoinaan Laukaassa sijainnutrautatiepysäkki ja talonnimi Vatia, kylännimiHaapavatia sekä Vatiajärvi viittaavatTunkelon mukaan todennäköisestivatjalaisiin. Jos Laukaan pitäjä on saanutnimensä Inkerinmaan laukaalaisista,miksi ei Vatia-nimi olisi tullut Laukaanpitäjään Inkeristä vatjalaisperheentuomana? Kangas alan Vatiala saattaa sekinviitata vatjalaisiin, joskaan Tunkeloei pitänyt tätä selitystä varmana. Sitäsaattaisi tosin tukea se, että samassa pitäjässäon Riunvaivan kylässä talonnimiLempoinen. Tämä saattaisi juontua vatjalaisalueellaolevasta Lempolan kylästä.Kangasalan talonnimi Lempoinen on todennäköisestiperäisin Lempäälän pitäjänLempoisista. Lempäälä on äännesukulainenPohjois-Inkerin Lempaalalle. Vesilahtelainenkylännimi Narva tai Naarvaon äännesukulainen Länsi-Inkerin pitäjännimelleNarvusille.Kansassamme inkerois- javatjalaisvertaJopa Keski-Pohjanmaalta saakka Tunkelolöysi yhteyksiä Inkeriin. Haapavedellä onVatjuskylä ja Vatjusjärvi, jotka todennäköisestikertovat varhaisesta vatjalaisasutuksesta.Myös Toholammin pitäjä sekäRautalammin Toholahden kylä voivat viitatainkeriläisiin juuriin. Toholahden varhaisetasukkaat ovat ehkä siirtyneet Suonenjoelta,jossa on samanniminen kylä.Tunkelo arveli, että toho voi juontua vatjansanasta toho, joka merkitsee tuohta.Nämä A.E. Tunkelon näkemyksetavaavat eteemme kiintoisia näkymiä. Neosoittavat, kuinka vilkasta turkis- ja muutakauppaa on käyty yli Suomenlahden.Ne osoittavat myös, kuinka inkeroiset javatjalaiset ovat osallistuneet Suomen varhaisenelinkeinoelämän kehittämiseen jamyös Suomen vesireittien varsien asuttamiseen.Heidän merkityksensä on ollutniin suuri, että monet paikat on nimettykinheidän mukaansa.Mikäli Tunkelon johtopäätökset ovatoikeita, Suomen kansassa on hyvin todennäköisestivirrannut inkeroisten javatjalaisten verta, Kymenlaaksossa jopahuomattavassa määrin. Kun nykyisin kysytään,kuolevatko inkeroiset ja vatjalaisetkansoina sukupuuttoon, niin on huomattava,että heidän verenperintöään ontoki sekä Venäjän ja Suomen kansoissa.Ja ehkä heidän nykyinen kansallinen, kielellinen,kulttuurinen ja miksei uskonnollinenkinheräämisensä, joka on tapahtumassayhdennellätoista hetkellä, auttaaheitä pelastamaan kansojensa kulttuurinrippeet.Kirjoittaja on karjalaissyntyinen pappi, toimittajaja kirjailija, joka on kirjoittanut mm. kirjan ArvoSurvon matkassa Viipurista Volgan mutkaan (Kirjapaja2007)inkeriläisten viesti17