Viesti - Suomen Inkeri-liitto ry

Uutisia inkeristäWladimir KokkoAjankohtaista inkeriläistäUutiskolumnistin kannanottoYstävän ääni ei vaikeneInkerin kulttuuriseuran avulla olen saanutArvi Kempin CD-levyn Inkerin-suomalaisialauluja. Onpa tämä digitaalinen nykymaailmakummaa, lauluja saa levyllelaulajan kuoltua ja laulajan ääni liikuttaajopa enemmän, kun tietää, että se kuuluumelkein ”tuolta päin”...Oli hyvää tuuria, että Arvi tapasi SuomessaAntero Prihan kavereineen. Heidänansiostaan Kempin laulut äänitettiinammattitaitoisesti ja ne saivat taustalleensäestyksen. Säestys on minusta erittäinsopiva, kansanlaulut soivat parhaiten juuripienen orkesterin tukemina. Ison orkesterinsävelmiin ne voisivat helposti upota,ja yhden kitaran tai hanurin säestykselläkuulostaisivat liian vaatimattomilta.Instru menttien elävä soitto lisää tunnelmaajoka kappaleeseen.Tiedän, että kymmenen vuotta sittenäänitettynä Arvi Kempin ääni olisi soinutparemmin, mutta tälläkin levyllä se ontarpeeksi raikas. Kaikki pitivät Kempinlaulamisesta Inkerinmaalla, hänen esityksensäjuhannusjuhlilla usein muuttuivatkonserttiohjelman kohokohdaksi. Yleisövain huusi hänelle, Laula lisää!Levyllä on 17 Inkerissä laulettua kansanlaulua,jotka ovat keskenään hyvin erilaisia.Ehkä syntyperältään vanhin on El´se ennen miun emoni, joka seuraa kalevalamittaistasäveltä ja kertoo pakana-ajoistavakiintuneesta tavasta, kun uuden miniäntäytyi saunoa talon emäntä. Vanhojaovat laulut, jotka selvästi tanssittavat kuulijaa(esim. Ero oli yöl´, ero päivällä, Läksinsuolle sotkemaan), ja ennen vanhaanInkerissä monet kansanlaulut laulettiinjuuri tanssiessa. Toisissa käytetään paljonmurresanoja, kuten laulussa Oi riiu,riiu, toiset taas lauletaan melko puhtaallakirjakielellä. Koska inkerinsuomalaistenperinnekulttuuri kehittyi vuorovaikutuksessaSuomen kulttuurin kanssa, meillälaulettiin yleisimpiä suomalaisia kansanlauluja.Niistä kuitenkin tehtiin omia versioita,mistä Arvi Kempin laulama Suomessaolen minä syntynyt on parhaimpiaesimerkkejä. Venäläisenkin laulukulttuurinvaikutus tuntuu ainakin laulussa Hiljaavirtaa Neva. Tämän surulaululaji onperäisin Venäjän kaupunkien köyhälistöstä,sävel muistuttaa venäläistä ”razlukaty, razluka...”.Olimme Arvi Kempin kanssa ystävät.Aina kun hän kävi asioimassa Pietarissa,hän pistäytyi Inkerin Liiton toimistoon.Keväällä 2008 hän kutsui minut toimistommekeittiöön ja antoi mapin, jossa olihänen laulujensa sanat. Hän sanoi, ettäPietarin kuoro ja muut niistä kiinnostuneetvoivat niitä vapaasti käyttää. Ehkähän tunsi, että aika siirtää viestikapulanuoremmille on tulossa.Arvin virtuoosilaulaminen ja sammumatoninto kansanlauluihin jäivät ikuiseksisieluuni, ystävän ääni ei vaikenekoskaan.Arvi Kemppi.Inkerinsuomalaisialauluja. Helmi Levyt2009.Tiedustelut:www.helmilevyt.com24inkeriläisten viesti