Nappo_3_08 - Kuluttajaliitto

nappoIlkka Salminen16VUOKRASOPIMUKSENEHDOT ON SYYTÄ KATSOATARKKAANVuokravakuus ei ole yleinen ”remonttiraha”,jolla huoneisto kunnostetaan ainavuokrasuhteen päättyessä, vaikka näintunnutaan yleisesti meneteltävänkin.17Vuokralla asuminen koskee useita suomalaisiaja vuokra-asuminen näyttäälisääntyvän tulevaisuudessa. SuomenKuluttajaliiton asumisneuvonnan puhelin-ja sähköpostineuvontaan tulee päivittäinkymmeniä vuokrasuhteisiin liittyviäkysymyksiä. Useimmat niistä koskevatvuokravakuutta, korjaus- ja kunnossapitovelvollisuuttasekä vuokran tarkistamista.Ylivoimaisesti suurimman ongelmanmuodostavat vuokran korotukset javuokravakuuden pidättämiset.Vuokran korotuksista (vuokran tarkistamisesta)pitää sopia vuokrasopimuksessa.Vuokranantaja ei voi yksipuolisestiilmoittamalla korottaa vuokraa,ellei sitä ole sovittu vuokrasopimuksessa.Tämä asia aiheuttaa paljon epätietoisuuttaniin vuokralaisten kuin vuokranantajienkeskuudessa.Lähtökohtaisesti kaikista huoneenvuokrasuhteeseenliittyvistä ehdoista tuleesopia vuokrasopimuksessa, mukaanlukien vuokran tarkistamisen perusteetja ajankohta. Jos näistä ei ole vuokrasopimuksessasovittu ja vuokranantaja haluaakorottaa vuokraa, on korotuksesta,sen määrästä ja ajankohdasta sovittavavuokranantajan ja vuokralaisen kesken.Jos asiasta ei päästä osapuolten keskenyksimielisyyteen, on vuokranantajanainoa mahdollisuus irtisanoa sopimusvuokran tarkistamista varten. Käytännössäasia kannattaa pyrkiä sopimaanmolempia osapuolia tyydyttävällä tavalla,jotta vaivalta ja mahdollisilta kuluiltasäästyttäisiin. Sinänsä vuokrasopimuksenirtisanominen vuokran tarkistamistavarten on laillista.Toinen selkeä ongelma on vuokravakuudenkäyttö. Usein vuokravakuuttakäytetään ilmoituksenvaraisesti ja yksipuolisestivuokralaisen (vakuuden asettajan)vahingoksi. Vakuuden käytöllepitää olla laissa säädetty peruste, jokavakuuden käyttäjän, siis yleensä vuokranantajan,tulee pystyä osoittamaan jatodistamaan.Lähtökohtaisesti vakuutta voidaankäyttää maksamattomien vuokrien javuokralaisen vastuulle kuuluvien asunnolleaiheutettujen vahinkojen korvaamiseen.Vuokravakuus ei ole yleinen”remonttiraha”, jolla huoneisto kunnostetaanaina vuokrasuhteen päättyessä,vaikka näin tunnutaan yleisesti meneteltävänkin.Vuokralaisen velvollisuuksiinkuuluu maksaa vuokransa, hoitaa huo-Asiantuntijanaukeamaneistoa asianmukaisesti ja korvata aiheuttamansavahingot.Usein kysytään myös sitä, miten vuokra-asunnonkäyttöä rajoittavasta remontistaaiheutuva vuokranalennus määräytyyja miten se lasketaan. Laissa asuinhuoneistonvuokrauksesta ei ole mitään suoranaista”matemaattista kaavaa”, jollavuokranalennuksen voisi laskea. Haitan,vian tai puutteen vaikutukset ovat ainatapauskohtaisia, joten vuokranantajan javuokralaisen tulee sopia keskenään vuokranalennuksenmäärästä.Huoneiston putkiremontin, julkisivuremontintai jääkaapin rikkoutumisenhaittavaikutukset ovat erilaisia eri ihmisilleja talouksille. Tyypillinen esimerkkitilanneon tapaus, jossa vuokranalennukselleon selvät perusteet, muttaalennuksen määrästä ollaan eri mieltä.Kärjistetyssä tilanteessa vuokralainenei haluaisi maksaa ollenkaan vuokraaja vuokranantaja ei haluaisi antaa lainkaanvuokranalennusta. Jos asiasta eipäästä sovintoon, asian voi viedä jokokuluttajariitalautakuntaan tai käräjäoikeuteen.Kuluttajariitalautakunnan käsittelyon osapuolille maksuton, muttasen antama ratkaisu on suositus, joka eisido osapuolia. Käräjäoikeuden ratkaisusitoo osapuolia, mutta siihen sisältyyaina riski oikeudenkäyntikulujen korvaamisvelvollisuudesta.Tuomioistuinmenettelykalliina ja raskaana prosessina eitietenkään ole kummallekaan osapuolelletoivottavaa. Tulkintaerimielisyyksienvälttämiseksi tulisi kaikista vuokrasuhteeseenliittyvistä ehdoista sopia mahdollisimmantarkasti vuokrasopimuksessa.Monelta ongelmalta ja erimielisyydeltävältyttäisiin, jos vuokralainen ja vuokranantajatekisivät yhdessä huoneistonalku- ja loppukatselmuksen. Katselmuksistakannattaa laatia asiapaperi, jostakäy ilmi esimerkiksi mahdolliset huoneistonviat ja puutteet. Tällöin ei pitäisiolla epäselvyyttä esimerkiksi siitä, onkojokin vika tai puute ollut huoneistossa jovuokrasuhteen alkaessa vai onko se tullutvuokrasuhteen kestäessä. Näin vältytäänmahdollisilta todisteluongelmilta.Vaikka lähtökohtaisesti huoneistonkunnossapitovastuu kuuluukin vuokranantajalle,on vuokralainen vastuussa aiheuttamastaanvahingosta. Vuokralaisentulee myös välittömästi ilmoittaa vuokranantajallehavaitsemistaan vioista japuutteista huoneistossa, jotta lisävahingoiltavoidaan välttyä.Vuokrasopimuksen huolellinen laatiminenja ehtoihin tutustuminen onmolempien osapuolten edun mukaista.Asumisneuvonnassa on käynyt ilmi,että ongelmatilanteissa sopijakumppaniteivät ole useinkaan kovin halukkaitasopimaan ja neuvottelemaan erimielisyyksistä.Usein syynä tähän on myösepätietoisuus tai väärät tiedot omistaoikeuksista ja velvollisuuksista. Tämänvuoksi kannattaa kääntyä asiantuntijanpuoleen, jotta kumpikin osapuoli ymmärtää,mihin on sitoutumassa.Suomen Kuluttajaliiton asumisneuvontaantaa neuvontaa paikallispuhelunhinnalla sekä vuokranantajalle ettävuokralaiselle numerossa 010 802 240pääsääntöisesti tiistaista perjantaihin kello10.00-12.00. Sähköpostia voi lähettääSuomen Kuluttajaliiton kotisivujen kauttaosoitteessa www.kuluttajaliitto.fi.Ilkka Salminenlakimies