Esse 31/2013 (pdf) - Espoon seurakuntasanomat

AutuaatjoogitJooga on kiireestä ja stressistä kärsivän nykyihmisenpelastaja. Joogan juuret ovat hindulaisuudessa,mutta kristillinen Jeesus-jooga on jo nurkan takana.Teksti Salla RantaKuvat Nina KaverinenRauha. Jooga hoitaakehoa ja tyynnyttää mielen.Joogaohjaaja, toimintaterapeuttiKatja Liuksialaon ohjannut joogaa myöskristillisillä retriiteillä.Esse | Espoon seurakuntasanomat | 31 | 1.8.20138Lempeä ääni kehottaa löytämään oman hengityksenrytmin. Älä mieti, miten muut tekevät,äläkä mieti, miten pitkälle venyt, seei ole jooga-asenne, ohjaaja sanoo. Seisonjoogamatolla ja yritän muistaa ohjeet samalla,kun haen oikeaa liikerataa, jossa toimistotuolinja tietokoneen väliin jumiutuneet selkä, kylki ja takareidetkiristyvät.Ohjaaja on naapuruston tuttu nainen, joka perustioman joogasalinsa kerrostalon entiseen varastohuoneeseen.Juoksin tunnille myöhässä, keskeltä arjenasioiden ruuhkaa, hermostuneena ja huolestuneena.Joogasta luvataan paljon. Sen pitäisi vahvistaa kehonja mielen itsepuolustusta, tasapainoa ja viedä kohtikorkeampaa onnellisuutta. Mainosteksteissä puhutaantietoisuudesta, hengestä ja sielusta. Harjoitteluntulokseksi luvataan henkistä viisautta.En ole kuullut kenenkään valittavan, ettei toivottuatulosta kuulunutkaan. Ohjaajani sanoo tunnilla kuinohimennen, ettei jooga ole vain harjoitus, vaan kokonainenelämäntapa tai tie. Kukaan ei kysy, mitä häntarkoittaa. Jos viisaus ja tasapaino eivät lisäänny, yleinenselitys on varmaankin harjoituksen puute tai vääräasenne.Joogasta on tullut muoti-ilmiö, kolmekymppistennaisten kansallisurheilulaji, jota ymmärtämättömätleimataan helposti kummallisiksi tai vanhanaikaisiksi.Paitsi ettei se ole kansallista eikä urheilua, vaan metodi,joka on ylittänyt ennenkin maantieteellisiä, kulttuurisiaja uskonnollisia rajoja.Jooga epäilyttää kuitenkin monia kristittyjä uskonnollisistasyistä. Jotkut pohtivat, voiko kristitty joogata,vai uhkaavatko häntä joogaharjoituksessa vääräthenget. Toisaalta jotkut pohtivat tosissaan, miten joogavoitaisiin ”kastaa” kristityksi lajiksi ja ottaa kirkonpalvelukseen.Joogan juuret ovat ainakin kahden tuhannen vuodentakana hindulaisessa filosofiassa. Mutta jooga, jotatyöyhteisövalmentajat, hyvinvointiyritykset, kansanopistot,jumppasalit, kylpylät ja erikoistuneet joogakoulutnykyisin tarjoavat kymmenissä eri lajeissa, eiole sama asia kuin se, johon pyhissä intialaisissa teksteissäviitataan.Varhainen jooga liittyi askeesiin, jota tavoittelivatlähinnä pyhät miehet, eivät tavalliset ihmiset. Sana”jooga” on johdettu sanskritin yhdentymistä tarkoittavastasanasta. Alun perin se merkitsi tiettyä intialaisenfilosofian suuntausta. Klassisessa joogassamuuttumaton, passiivinen tietoisuus pyrittiin vapauttamaanaineellisuuden lainalaisuuksista. Joogassa olikyse tietoisuuden ja aineen välisestä suhteesta.Joissakin Suomessa harjoitettavista joogalajeistaon kyse myös henkisestä polusta. Uskontotutkija KimmoKetolan mukaan hengellisen joogan muotoihinvoi lukea esimerkiksi bhakti-joogan, raja-joogan, karma-jooganja hatha-joogan. Ketola muistuttaa kuitenkin,että joogaa ovat käyttäneet monet maailmanuskonnot,ei vain hindulaisuus ja sen pohjalta syntyneetliikkeet. Joogaa on käytetty esimerkiksi buddhalaisuudessaja islamissa.Jooga rantautui Eurooppaan 1900-luvun alkuvuosikymmeninä.Länsimaihin levinneen uuden joogaliikkeensyntyyn vaikutti Intian kansallinen ja hengellinenliikehdintä, jota kutsutaan uushindulaisuudeksi.Uushindulaisuuteen pohjautuvia liikkeitä ovat esimerkiksiHare Krishna ja Äiti Amma-liike.Uushindulaiset liikkeet tunnetaan suvaitsevaisuudestaan.Dogmatiikan dosentti Jyri Komulainen onkuitenkin huomauttanut, että tarkemmin analysoitunamuut uskonnot hyväksytään vain hindulaisittaintulkittuina. Tässä tulkinnassa kaikki uskonnot ovat perimmältäänyhtä. Ajatukseen törmää helposti Intiastainspiraationsa saaneiden joogaopettajien opetuksessa.Moderni joogaliike irrotti 1900-luvun alussa jooganpyhien miesten pelastuksen tavoittelemisesta ja askeettisestaihanteesta, johon se oli vanhassa hindulaisuudessaliittynyt. Vanhoista aineksista syntyi uuteentarpeeseen uusi joogamenetelmä, johon otettiin aineksiakeskiajalla kehitetyistä asanoista eli joogaliikkeistä.Modernissa joogassa ihmistä ei muokata joogaansopivaksi, vaan joogaa muokataan kaikille sopivaksi.Joogasta tuli kenen tahansa terveysliikuntaa: puistojoogaa,saunajoogaa, mammajoogaa ja äijäjoogaa. Nykyisinvaikuttaa siltä, että joogan avulla halutaan pelastualähinnä kiireeltä ja stressiltä.Jooga on matkalla myös kirkkoon. Ketolan mielestäjoogaa ei ainoastaan voida ottaa kristinuskon käyttöön,vaan niin suorastaan pitäisi tehdä.Joogaa voidaan harjoittaa ruumiin ja mielen hyvinvoinninvuoksi ilman kytköstä mihinkään uskontoon.Mutta se on omiaan herättelemään harjoittajassaanmyös maailmankatsomuksellisia ja hengellisiä kysymyksiä.”Vaikka jooga ei edellytä mitään tiettyä hengellistäsisältöä, on aivan selvää, että jos ihminen alkaa hiljentäämieltään, alkaa syntyä myös laajempia maailmankatsomuksellisiakysymyksiä. Jooga vetää magneetinlailla puoleensa hengellisiä asioita. Jos kristinusko eiota joogaa omaan käyttöönsä, sen tekevät joka tapauksessamuut uskonnolliset liikkeet”, Ketola arvioi.Kristus-jooga on monien toiveissa osa tulevaisuudenarkista seurakuntatyötä. Hindulaisuuden ja kristinuskonvälisiä suhteita tutkinut Jyri Komulainen on yksiheistä. Komulaisen mukaan kirkon on etsittävä Suomessakinkosketuskohtaa joogakulttuuriin, mutta säilytettäväomalaatuisuutensa.Kristillinen jooga olisi Komulaisen mielestä ”vaitiolemista sen vuoksi, että Jumalan ääni kuuluisi selvemmin”.Komulainen on nähnyt Kristus-keskeistäjoogaa Intiassa. Jooga-asennoille eli asanoille on annettuintialaisessa kristillisessä joogassa jopa omat rukousmerkitykset.Jeesuksen voi viedä joogasalille Komulaisen mukaansillä ehdolla, että lähtökohdaksi otetaan tietoisestikristillinen usko Kolmiyhteiseen Jumalaan. Pääsyälähemmäs Jumalaa sen avulla ei kuitenkaan voidaluvata.Komulainen kuvaa hindulaisten pyhien miestenhengellisiä harjoituksia ja kristillisen hengellisyydeneroa näin:”Pyhät miehet tavoittelevat joogan avulla yliluonnollisiakykyjä. Kristinuskon tavoite on päinvastainen,tulla pienemmäksi. Jos Luther olisi asunut Intiassa,hän olisi puhunut oikeanlaisesta joogasta.””Jos kristinusko ei ota joogaaomaan käyttöönsä, sen tekevätjoka tapauksessa muutuskonnolliset liikkeet.”Tutkija Kimmo KetolaFyysinen harjoitus voi olla yksinkertaisesti tapahankkia itselleen mielenrauhaa. Pappi ja joogaohjaajaHelena Turja on yksi kirkon työn ja joogakulttuurinvälisistä sillanrakentajista. Turjalle jooga on fyysisenrauhoittumisen väline, joka ei sinänsä liity mihinkäänuskontoon. Pappina hän ohjaa myös joogaa, johonkuuluu kristillinen sanameditaatio. Silloin joogaauttaa myös keskittymään Raamatun tekstiin tai rukoukseen.”Jooga on tie rauhoittumiseen ja hiljentymiseen,jotka ovat nykyaikana niin kovin vaikeita”, Turja tiivistää.Jooga ei ole kenenkään omaisuutta. Sitä on käytettymenetelmänä monenlaisissa uskonnoissa ja niidenerilaisissa tulkinnoissa. Tällä hetkellä jooga on kentiesuseimmiten uskontojen rajat ylittävän hidastamisliikkeenpalveluksessa. Samaan trendiin kuuluvat hidasruoka, viljelybuumi ja kosketukseen perustuvat luontaishoidot.Teknistyneessä ja nopeatempoisessa kulttuurissaihmisiä kiinnostavat hengityksen kaltaiset perusasiatja ruumiin ja mielen välinen yhteys.”Voi miettiä sitä, miltä hengellinen kokemus tuntuukehossa. Monet kokevat, että ehtoollisen jälkeen askelon kevyempi. Kristinuskossa ruumista ei voida unohtaa,tulihan Jumalakin lihaksi. Ruumis on ihmisyydenalusta, ja jokainen meistä asuu ruumiissa”, kuvailee japanilaisenmielen- ja kehonhuoltomenetelmä Shindonohjaaja Auli Iikkanen.Iikkanen ohjaa myös Rukoileva ruumis -nimisiätunteja, joilla tehdään yksinkertaisia venytyksiä ja pyritäänluopumaan suorittamisesta. Osa asennoista onerilaisia koko ruumiin ristikkäisvenytyksiä, joista kristitynon luontevaa ajatella, että ne ovat laajennettujaversioita käsien ristimisestä. Menetelmään – aivan kutenjoogaankin – kuuluu voimakas uloshengitys.”Monille syvä huokaus merkitsee rukousta. Se onkuitenkin lopulta jokaisen oma asia”, Iikkanen toteaa.Jooga muistuttaa uskontoa siinä, ettei se lopulta voiolla itsetarkoitus. Kun nousen varaston lattian loppurentoutuksestaja kävelen kotiin, tunnen itseni virkeäksi.Tunnen kiitollisuutta terveestä ruumiistani ja siitäelämästä, johon tunnilta voin palata. Kotimatkalla metsätielläkintekee mieli hengittää tietoisemmin. Minullejooga ei ole kenties tie, vaan yksi kulkuvälineistä.Iikkasenkin mielestä rentoutuminen ja hiljentyminenovat sukulaisasioita. Ruumis voi auttaa mieltä hiljentymäänniin, etteivät pelot tai jännittyneisyys vaivaa.Vaikka hänen ohjaamansa menetelmä on uskonnollisestisitoutumaton, hän näkee siinä yhtymäkohtialuterilaisuuteen. Menetelmän nimi tulee sydäntä jatietä tarkoittavista sanoista.”Ideana ei ole askeesi, vaan laskeutuminen armoon.Sitä ei voi saavuttaa, mutta sen voi vastaanottaa.”Esse | Espoon seurakuntasanomat | 31 | 1.8.20139