Cimo vuosik. 1- - CIMO Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön ...
Cimo vuosik. 1- - CIMO Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön ...
Cimo vuosik. 1- - CIMO Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön ...
- No tags were found...
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
22Lukuvuonna 2000–2001 Erasmus-opetta<strong>ja</strong>vaihtoonosallistui 743 suomalaistaopetta<strong>ja</strong>a EU-varoin. Keskimääräinenapuraha oli siten 436 euroa eli 67 euroapäivässä. Vaihtojen kesto oli keskimäärinyksi viikko. Komissiolta saaduista varoistakäytettiin määräa<strong>ja</strong>ssa 99 prosenttia. Lisäksi95 opetta<strong>ja</strong>a lähti vaihtoon korkeakoulujenomin varoin. Kokonaislisäysedelliseen vuoteen oli 116 opetta<strong>ja</strong>a. Suomeensaapui va<strong>ja</strong>at 600 opetta<strong>ja</strong>a muistamaista. Ohjelmassa on eräänlaisena ongelmana,että ohjelmapäätöksen mukaan vainEU-varo<strong>ja</strong> saaneet opetta<strong>ja</strong>t tilastoidaankomissiolle Erasmus-opettajina.Opetta<strong>ja</strong>vaihdon suosituimmat kohdemaatolivat Britannia (138 opetta<strong>ja</strong>a) <strong>ja</strong>Saksa (112); seuraaviksi suosituimpia olivatEspan<strong>ja</strong> (56), Unkari (48), Belgia (43)<strong>ja</strong> Alankomaat (42). Vaihdon suosituimmatkoulutusalat olivat kaupallinen (137),terveydenhoitoala (103), taideala (103) <strong>ja</strong>yhteiskunnalliset alat (78).Keskitetyt Erasmus-hankkeetKorkeakoulukohtaisten sopimusten (InstitutionalContract, IC) perusteella korkeakoulutsaivat komissiolta suoraan tukeaopetussuunnitelmien kehittämishankkeisiin<strong>ja</strong> intensiivikursseihin. <strong>CIMO</strong> neuvoikorkeakoulu<strong>ja</strong> hakemusten laatimisessa <strong>ja</strong>sopimusten soveltamisessa. Lukuvuonna2000–2001 Suomesta koordinoitiin 14intensiivikurssia <strong>ja</strong> 9 opintosuunnitelmahanketta.Erityisesti ammattikorkeakoulutolivat aktiivisia: hankkeista 14 oli ammattikorkeakoulujen<strong>ja</strong> 7 yliopistojen koordinoimia.Lisäksi suomalaiset olivat osapuolinalukuisissa muissa hankkeissa. Suomalaisetosallistuivat aktiivisesti myös IC-sopimustenulkopuolelta tuettuihin koulutusalakohtaisiinverkostoihin (ns. temaattisetverkostot).Erasmus-peruskurssiTiedotus- <strong>ja</strong> koulutustoiminnassa uutuutenaoli päivän mittainen Erasmus-peruskurssitehtävässään aloitteleville korkeakoulujenyhdyshenkilöille. Kurssi osoittautuisuosituksi, <strong>ja</strong> se aiotaan uusia vuosittain.Erasmus-yhdyshenkilöille järjestettiinkaksi valtakunnallista neuvottelupäivää,pidettiin pienimuotoisempia tiedotustilaisuuksia,julkaistiin EU-express-tiedotetta <strong>ja</strong> välitettiin tietoa sähköpostitse.Grundtvig (aikuiskoulutus)Aikuiskoulutuksen ohjelma Grundtvig käsittääneljä toimintamuotoa: eurooppalaisetyhteistyöprojektit (Grundtvig 1), oppimiskumppanuudet(Grundtvig 2), aikuisopettajien<strong>liikkuvuuden</strong> (Grundtvig 3) <strong>ja</strong>verkostot (Grundtvig 4).1.3.2001 päättyneellä hakukierroksella hyväksyttiinkaksi uutta Suomesta koordinoituaeurooppalaista yhteistyöprojektia(Grundtvig 1). Lisäksi suomalaisia olipartnereina 18 hyväksytyssä hankkeessa.Komissio hyväksyi yhteensä 60 uuttaGrundtvig 1-projektia. 1.11.2001 päättynytalustava hakukierros tuotti kahdeksanSuomesta koordinoitua hakemusta <strong>ja</strong> 43partnerihakemusta. Lopulliset päätöksethankkeista tehdään keväällä 2002.Oppimiskumppanuus (Grundtvig 2) onerityisesti pienille aikuiskoulutuslaitoksilleuudenlainen mahdollisuus osallistua eurooppalaiseenyhteistyöhön. Ensimmäisel-
Change language