VIIRU & PESONEN – MUISTI PÄTKII - Koulukino

KOULUKINON OPPIMATERIAALIVIIRU & PESONEN – MUISTI PÄTKIIRuotsi, Tanska, Saksa 2009Ohjaaja: Jørgen Lerdam ja Anders SørensenKäsikirjoittaja: Torbjörn Jansson (SvenNordqvistin kirjojen pohjalta) Alkuperäinennimi: Pettson & Findus - GlömligheterNäyttelijät: Suomenkielisinä ääninä JohannaViksten ja Jukka VoutilainenLevittäjä: FS Film OyKesto: 70 min.Ikäraja: SOppimateriaalin tehtäväton suunniteltu 3-6 -vuotiaidenvarhaiskasvatukseen.Oppimateriaalin teemoja: Leikkiminen,luovuus, keksiminen, uimataito,toivomukset, aikuiset ja lapset, kotityöt,muistot ja muisteleminen, ympäristön värit.SYNOPSISViiru ja Pesonen elelevät onnellisina Pesosenpienessä mökissä. Yhdessä he keksivätkaikenlaista mukavaa puuhaa.Seikkailu pääsee vauhtiin, kun he päättävätlähteä rannalle heittelemään leipiä.Tietysti Pesonen keksii taas uusia laitteita,mutta tällä kertaa hän joutuu pieneen onnettomuuteen,joka vie hänen muistinsa.Mikään ei tunnu auttavan. Pesosen muisti eivain näytä palaavan. Silloin Viiru keksii ratkaisunja alkaa kertoa mitä hauskimpia tarinoitaheidän yhteisistä seikkailuistaan. Häntoivoo, että jokin niistä palauttaisi Pesosenmuistin!Koulukinoyhdistys - Skolbioförening ryPohjoisranta 6, 00170 Helsinki www.koulukino.fiVINKKEJÄ ELOKUVAN KÄSITTELYYNLASTEN KANSSAENNEN ELOKUVAN KATSELUA1. Viiru ja Pesonen-kirjata. Tutustukaa yhdessä johonkin Viirusta jaPesosesta kertovaan kirjaan.Viirun syntymäpäivät 1984,Viiru ja Pesonen kettujahdissa 1986,Viiru puijaa Pesosta 1987,Viiru ja Pesonen saavat jouluvieraita 1989,Viirun ja Pesosen kylvöpuuhat 1990,Viiru ja Pesonen telttaretkellä 1993,Viirun ja Pesosen joulupuuhat 1994,Viiru ja Kososen 1996,Viiru kateissa 2001.Keskustelkaa yhdessä kirjoista. Ovatko kirjatennestään tuttuja? Minkä nimisiä henkilöitäniissä on? Kuvailkaa heitä. Millaisia naapurit1

ovat? Mitä eläimiä kirjoissa on? Mitä osaattekertoa eläimistä?Mistä asioista pidätte Viirusta ja Pesosestakertovissa kirjoissa? Etsikää valitsemastannekirjasta mielestänne hauskin kuva. Kertokaakuvasta.b. Ovatko aiemmat Viiru ja Pesonen elokuvattuttuja?Viirun syntymäpäivä 1999,Postia kuninkaalle 2000,Viiru kateissa 2002,Viiru ja Pesonen joulupuuhissa 2005.Mikä niistä on suosikkinne? Miksi?Kirja ja elokuva kertovat molemmat tarinanomalla tavallaan. Mitä eroa mielestänne onkatsoa sama tarina elokuvana tai lukea sekirjana. Mitä hyviä puolia on elokuvankatselussa? Entä kirjan lukemisessa?a. Mitä tarkoittaa leipien heittely? Onko jokukokeillut leipien heittelyä? Millaiset kivetsopivat parhaiten heiteltäväksi? Tehkää tekinretki veden äärelle. Matkan varrelta jarannalta voi etsiskellä sopivan litteitäleipäkiviä. Kuinka kauas jaksatte heittääkiven?b. Rakennelkaa yksin tai pienissä ryhmissärannalle pieniä taideteoksia erivärisistäkivistä, hiekasta, levästä ja rannan tikuistasekä kasveista.4. Pesonen muisteleeRannalla Viiru heittelee leipiä onnistuneesti,mutta Pesoselle käy köpelösti, hän nimittäinmenettää tasapainonsa ja molskahtaa veteen.Pian Pesonen alkaa muistella, kuinka hän olipoikasena uimakoulussa ja sai siellä palkaksiuimamerkin osoituksena hyvästä uimataidostaan.Elokuvan katselun jälkeen1. Juonen kulkuMuistelkaa yhdessä elokuvan tarinan kulkua.Aiemmat elokuvat perustuivat kirjoihin, muttatähän elokuvaan on tehty erillinenkäsikirjoitus Sven Nordqvistin kirjojenpohjalta.Elokuvan tarina on kirjoitettu kursiivilla, jotensen tapahtumia on helpompi muistella.2. Ankea aamuEräänä aamuna Pesonen herää vuoteessaanikävään yllätykseen. Ulkona sataa ja katto vuotaa,niin, että pisarat tipahtelevat lopulta hänenpäähänsä. Hän toteaa huokaisten, että rikkonaisetkattotiilet pitäisi vaihtaa.a. Millainen talo Viirulla ja Pesosella on?b. Piirtäkää kuvia heidän talostaan.3. LeikkipäiväViiru-kissa on aivan toista mieltä, sillä hän haluaaleikkiä. Hänen mielestään katon korjauksetsaavat odottaa, nimittäin tänään on juuri sopivaheittelypäivä. Niinpä Viiru saa houkuteltuaPesosen leikkimään. Yhdessä he päättävät lähteärantaan heittelemään leipiä.Koulukinoyhdistys - Skolbioförening ryPohjoisranta 6, 00170 Helsinki www.koulukino.fia. Millainen olisi hieno uimamerkki?Piirtäkää vahaliiduilla sopiva. Liimatkaamerkki tukevalle kartongille ja leikatkaa irti.Niihin voi myös liimata erilaisia kiiltäviä javärikkäitä koristeita.b. Kuinka moni on nähnyt mustavalkoisiaelokuvia? Millaisia?Huomasitteko, kun Pesonen muistelee elokuvassaomaa lapsuuttaan ja uimamerkinsaamista, niin elokuvan värit muuttuvat erilaisiksi?Miksi arvelette niin tapahtuneen?Ruskeansävyisellä kuvalla on tarkoitus korostaasitä, että asiat tapahtuivat kauan sitten.5. Pesonen keksiiPesonen, jolla on tapana kehitellä kaikenlaisiavempeleitä, päättää keksiä uimaharjoittelulaitteen.Hienon näköinen laite näyttää toimivan oikeinmainiosti ja Pesonen ui sen avulla tyylikkäinvedoin pitkin ja poikin järveä.Äkkiä jokin kuitenkin menee pahasti pieleen japian Pesonen sinkoilee sinne ja tänne lennähtäenlopulta laitteineen päivineen pienelle saarellevähän matkan päähän rannasta.a. Keskustelkaa yhdessä uimisesta.Onko uimataito mielestänne tärkeä? Miksi?Onko joku käynyt uimakoulussa?2

Miten siellä harjoitellaan uimista?Mitä elokuvassa kerrotaan Pesosen uimataidosta?Miksi luulisitte Pesosen kehuskelleenliikoja uimataidollaan? Oletteko te joskusliioitelleet omia taitojanne? Onko helppoatunnustaa, että ei ole puhunut totta?Ehkä Pesosta harmitti niin kovasti, kun hän eiollut lapsena niin taitava uimari kuin muut. Ehkäpämuut ilkkuivat hänelle, kun hän oli niin arka.Vai olisiko käynyt niin, että “aika kultaamuistot?”Viirun mielestä Pesonen voisi hyvin uida saareltatakaisin rantaan. Pesonen joutuu tunnustamaan,että hän oli liioitellut kehuskellessaan uimataidollaan.Hän ei tainnut olla uimakouluntähtioppilas.Nyt hän on jäänyt vangiksi saarelle. Viiru päätyypian samalle saarelle yrittäessään auttaa Pesosta.b. Mitä laitteita Pesonen keksii elokuvassa?Ovatko laitteet hyödyllisiä?On tapana sanoa että henkilö, joka on kuinPesonen, on luova. Mitä tarkoittaa “ollaluova”?Yrittäkää olla mahdollisimman luovia jakekseliäitä. Miettikää yhdessämahdollisimman monta ratkaisua mihinkaikkeen voisi käyttää aivan arkisia tavaroita.Esimerkiksi kynä: piirtäminen, värittäminen,koputtaminen, rytmin rummutus, kirjanmerkki,selän raaputus, hiusnutturan kiinnitys, keksikäälisää.c. Millaisen laitteen te haluaisitte keksiä?Millainen laite olisi hauska olemassa?Millaista ei ole vielä keksitty?Kun Pesonen keksii uuden vekottimen, täytyyhänen miettiä ja suunnitella kaikenlaistaennen rakentamista. Joskus hän piirtääsuunnitelmiaan etukäteen.Piirtäkää tekin kuvia omasta vekottimesta.Millaisia osia siihen tarvittaisiin?d. Järjestäkää romutuspäivä.Pyytäkää kotoa vanhoja tavaroita,toimimattomia pikku laitteita, kelloja,pahvilaatikoita, muttereita, nauloja, puunpalasia, peltipurkkeja, kansia yms.Purkakaa osat. Suunnitelkaa ja rakentakaapareittain tai yksin laite. LaitteenKoulukinoyhdistys - Skolbioförening ryPohjoisranta 6, 00170 Helsinki www.koulukino.firakentaminen saa kestää monta päivää.Laitteen perusrunkoa voi muotoilla myöskanaverkosta ja kaikkea voi päällystääliisteröidyillä sanomalehtisuikaleilla.Rautalangalla ja liimalla yms. saa kiinnitettyäerilaisia osia. Maalatkaa ja koristelkaa lopuksilaitteenne pulloväreillä.6. Viirua harmittaaKun Pesonen on pinteessä pikku saarella, naapuriKosonen soutelee paikalle veneellään ja ilkkuuvahingoniloisesti, että onko tapahtunut haaksirikko.Silloin Pesonen kimpaantuu ja hyppääveteen näyttääkseen, ihan pelkästä näyttämisenhalusta, että hän osaa todellakin uida.a. Kosonen, Pesosen naapuri, näyttääpitävän Pesosen kiusoittelusta. Hänellätuntuu olevan hauskaa, kun hän muisteleePesosen kehnoa uimataitoa.Keskustelkaa, miltä Pesosesta tuntuu, kunhäntä pilkataan. Onko mielestänne hyväajatus nauraa sille, että joku ei osaa samojaasioita yhtä hyvin kuin te osaatte?Oletteko koskaan uskaltaneet puolustaatoisia, jos heitä kiusataan? Miltä tuntuu, josjoku nauraa teille, silloin kun epäonnistutte?Ovatko kaikki lapset samanlaisia? Osaavatkokaikki samoja asioita? Missä te olette jotaitavia? Mitä haluaisitte vielä oppia?b. Lopulta, kun Viiru ja Pesonen ovat selvinneetretkestään, alkaa Viiru olla jo melko väsynyt.Häntä alkaa harmittaa se, että isoilla ukoilla onniin paljon hauskempaa kuin pienillä kissoilla.Hänen mielestään isot saavat tehdä mitä hehaluavat eikä pienten elämässä ole mitään kivaa.Harmittaako teitä, että ette ole vielä aikuisia?Keskustelkaa, mitä eroa on aikuisena jalapsena olemisessa. Mitä hauskaa arveletteaikuisena olemisessa olevan? Onko lapsenaoleminen hauskaa? Onko kummassakaanmielestänne huonoja puolia? Millaisissatilanteissa olisi mukavaa olla aikuinen?Millaiseksi aikuiseksi te haluaisitte tulla?7. ToivomustähtiIllan tullen, kun Viiru ja Pesonen vihdoinpujahtavat vuoteisiinsa, Viiru toivoo, että hänhaluaisi olla suuri. Juuri samalla hetkellä, kunhän lausuu toivomuksensa, taivaalla näkyytähdenlento.3

a. Keskustelkaa tähdenlennosta. Olettekokuulleet, että kun näkee tähdenlennon, saatoivoa? Millaisen toiveen esittäisitte tähdelle?b. Sulkekaa silmänne ja kuvitelkaa, että olettevierailulla Pesosen kodissa.On jo ilta. Avaatte varovasti ulko-oven jakuljette Pesosen pihalle, jossa on ihanpimeää. Kaikkialla ympärillä on aivanhiljaista. Taivaalla näkyy paljon tähtiä.Yhtäkkiä näette tähdenlennon.Jokainen saa miettiä ja kuvitella hiljaamielessään yhden toivomuksen, mitä toivoisitähdeltä. Lopuksi kaikki saavat kertoavuorollaan oman toivomuksensa muille.Kun Viiru sitten herää seuraavana aamuna,hänen toiveensa on käynyt toteen, nimittäin hänon kasvanut aikuisen ihmisen kokoiseksi. Eikäsiinä vielä kaikki, sillä Pesonen on kutistunut yhtäpieneksi kuin pikkuvauvat.Miltä Pesosesta tuntuu, kun hän onmuuttunut äkkiä pieneksi? Mitä Viiru jaPesonen tekevät elokuvassa, kun naapurihaluaa tulla Pesosen luo kahville ja Pesonenonkin niin pieni? Mitä jos teillä lapsetmuuttuisivat isoiksi ja aikuiset kutistuisivatpieniksi?8. Viiru kotitöissäPian Viiru joutuu huomaamaan, että suurenaoleminen ei olekaan ihan samanlaista, kun hän olikuvitellut. Kaikki arkiset puuhat tuntuvat ikäviltäja kaiken lisäksi Pesonen on liian pieniauttaakseen töissä.Pian kanatkin vaeltavat keittiöön valittamaan,sillä niidenkin katto vuotaa. Näyttää siis siltä, ettämyös kanalan katon korjaaminen olisi nyt Viirunhommia.Pian Viiru hermostuu ja harmittelee kyllästyneenäsitä, että hänen tehtävä kaikki työt kotosalla.Viiru yrittää tehdä kodissa kaikkia niitä puuhia,mitä Pesonen tavallisesti tekee, sillä nythän on suuri.Millaisia kotitöitä aikuiset teidän perheessännetekevät? Onko teillä tapanaauttaa kotitöissä? Onko niiden tekeminenhelppoa?Luetelkaa yhteiseen listaan, millaisia kotitöitälapset voivat tehdä. Mistä kotityöstä pidätteeniten?9. Katon korjaaminenOnnekseen Viiru on seuraavana aamuna ihantavallisen kokoinen.Katto on vielä korjaamatta. Pesonen päättäätuunata uimaharjoittelukoneestatiilenheittokoneen.Niinpä ryhdytään korjaamaan kattoa. Viiruntehtävä on ampua laitteella kattotiilet Pesoselle,joka keikkuu katon harjalla niitävastaanottamassa.Aluksi kaikki näyttää hyvältä. Mutta kanat katselevatpuuhaa ja tuumaavat, että on epäoikeudenmukaista,että vain kissat saavat niin mukaviatehtäviä. Siksi ne tuuppaavat Viirun sivuun jaottavat heittokoneen ohjakset käsiinsä.Nytpä kone alkaa ladella kiihtyvällä tahdilla tiiliäkatolle eikä Pesonen ehdikään napata niitä kiinni.Hän kadottaa tasapainonsa ja horjahtaa alaskatolta kolauttaen päänsä.10. MuistinvirkistystäKun Pesonen lopulta virkoaa, on hän menettänytmuistinsa. Saadakseen Pesosen kuntoon, alkaaViiru kertoa hänelle tarinoita.Ensimmäinen muistoEnsiksi Viiru kertoo, kuinka hän tuli asumaanPesosen luo. Kuinka yksinäistä ja tylsää Pesosellaolikaan ennen Viirua!Naapuritkin tuumasivat, että Pesonen tarvitseeseuraa. Ehkäpä joku täti olisi hyvä ratkaisu,tuumaa naapurin rouva, mutta kokonainen tätiolisi ollut Pesosen mielestä liikaa. Niinpä vanharouva Anttonen tuokin hänelle vikisevän laatikon.Laatikon sisällä on pieni kissanpentu viirullisenpeitteen alla.a. Muistatteko, kuinka Viiru sai nimensä?Kissa tuodaan Pesoselle laatikossa, jossa lukeeFindus. Sillä lailla sai Viiru nimensä ja Pesonenrakkaan kaverin. (Findus on Viiru-kissan nimiRuotsissa.)Ja voi minkälaisen kissan Pesonen saakaan! Enääei ole Pesosen talossa yksinäistä ja hiljaista.Pesonen juttelee kissalleen niin paljon, että sekinalkaa lopulta puhua. Pesonen ompelee sille myöshienot vaatteet.Tämän tarinan avulla Pesonen muisti rakkaankissansa.Koulukinoyhdistys - Skolbioförening ryPohjoisranta 6, 00170 Helsinki www.koulukino.fi4

. Mikä on ensimmäinen asia, jonkamuistatte? Millaiset asiat jäävät helpoitenmieleen? Kysykää vanhemmiltanne taiisovanhemmilta tai tutuilta aikuisilta, mikä onmukavin, hassuin tai muuten vain mieleenpainunein muisto heidän lapsuudestaan.c. Suunnitelkaa Viirulle uudet vaatteet.Piirtäkää kuvia Viirusta uusissa vaatteissaan.Toinen muistoSeuraavassa muistinvirkistystarinassa Viiru jaPesonen löytävät aarteen.Kylän urheiluseura järjestää kirpputorin jaPesonen siivoaa vintiltä vanhat tavaratantaakseen ne myytäväksi. Vahingossa myös aluslasipullossa päätyy kirpputoritavaroidenjoukkoon.Siitäpä seuraakin varsinainen hullunmylly!Lopulta Pesonen saa takaisin aluksensa, muttaitse pullo on rikkoutunut. Se, joka pullossa näyttiaalloilta, onkin aarrekartta!Yöllä Viiru ja Pesonen aloittavat aarteen etsinnän.Varjoissa, heidän kannoillaan hiipivät sekänaapuri Kosonen että urheiluseuran mies, jotkamolemmat ahnehtivat aarretta.Kun Viiru ja Pesonen sitten ovat kaivaneetaarteen esiin, ilmestyvät muut paikalle.Pian näyttää kuitenkin siltä, että aarteen sisältö eioikein ole sitä, mitä muut olettivat sen olevan.Pesonen on nimittäin haudannut aarteensalapsena ja se mikä oli hänelle poikasena aarre,onkin naapureille arvotonta.Pesonen tuumaakin, että toisen aarre on toisenroska.a. Mikä on teidän mielestänne aarre?Millainen aarre olisi hauska löytää?b. Leikkikää aarteen kätkentää.Piilottakaa pihalle aarre. Ohjeet aarteenetsintään voisivat löytyä vaikka yllättävästäpullopostista.c. KarttakuvioitaKartan piirtäjän täytyy tarkastella asioitaylhäältä päin. Pohtikaa yhdessä, miltä esim.pihan leikkitelineet, kivet ja puut yms.näyttävät ylhäältä päin katsottuna.Tunnetteko kuva-arvoituksia, jossa joku asiaon piirretty ylhäältäpäin ja toisten täytyyarvata, mitä kuva esittää?d. Piha-alueesta piirretään yhdessä A 3-kokoinen kartta, johon merkitään pihallaolevat kohteet.Tai jokainen piirtää ja värittää erikseen omankarttansa. Jokaisen piirroksesta leikataan jaliimataan joku kohde yhteiseen karttaan.Tutkitaan lasten kanssa karttaa ja väritetäänja viimeistellään kartta valmiiksi.Kopioidaan kartasta muutama versio.Kun kartan päällystää laminoimalla taimuovikelmulla, niin siihen voi tehdä merkintöjätussilla. Merkinnät voi aina pyyhkiä poisseuraavaa käyttökertaa varten.e. Kätketään aarreJaetaan lapset kahteen ryhmään, jotkasaavat vuorollaan kätkeä jonkun esineenpihalle toisen ryhmän etsittäväksi. Yhdessäaikuisen kanssa harjoitellaan rastien ja niidensijaintien merkintää kartalle.Keksikää yhdessä erilaisia tehtäväpolkuja.Rastipaikat merkitään numeroina kartalle.Numeroidusta kohteesta löytyy aina jokukysymys, kirjain tai tehtävä tms.Kolmas muistoViimeinen muistinvirkistystarina kertooorkesterista, jonka Pesonen kokoaa yhdessäkanojen ja Viirun kanssa.Tapahtuu nimittäin niin, että eräs kuuluisaruotsalainen laulajatar ja hänen kahden miehenorkesterinsa tupsahtaa Pesosen pihaan.Yhdessä päätetään järjestää konsertti. Pienenvaivannäön jälkeen saadaan kasattua kaikillesoittopelit. Pesonenkin lainaa svengaavankuuloista kelloa naapurin lehmältä. Pianpäästään myös yhteisymmärrykseen pihakonsertinohjelmistosta.Kun soitto yltyy, tanssahtelevat lehmätkinympäriinsä ja jopa vastentahtoinen Kosonentempautuu mukaan iloisiin rytmeihin.Tämän tarinan myötä Pesosen muisti sitten palautuu.Nytpä Viiru saa todeta onnellisena, ettäPesonen on maailman paras ukko!11. Leikkejä ulkona ja sisälläViirulla ja Pesosellakin on elokuvassa juurisopiva leikkipäivä.a. Keskustelkaa, mikä leikkimisessä onhauskinta? Onko leikkiminen mielestännetarpeellista? Mikä on teidän mielestänneKoulukinoyhdistys - Skolbioförening ryPohjoisranta 6, 00170 Helsinki www.koulukino.fi5

mukavin leikki? Millainen on hyväleikkipaikka? Millainen on mukavaleikkikaveri? Saavatko aikuiset leikkiä?Osaavatko aikuiset leikkiä? Milloin leikissätulee riitaa? Miten riidat sovitaan?b. Leikkipäivän leikkejäJaetaan lapset kolmen hengen ryhmiin.Kussakin ryhmässä annetaan lapsillevuorotellen jokin esine luonnosta tunnusteltavaksiselän taakse. Lasten täytyy arvata,mikä esine milloinkin on. Esim. käpy, kuusenoksa, kivi, neulanen, naavaa, sammalta, kukka,ruusunmarja jne.Tarkastelkaa lopuksi yhdessä tunnusteltavanaolleita asioita. Miltä ne tuntuvat, väri,haju, koko jne.c. Kun luonnosta on valmiiksi kerätty erilaisiaesineitä, niillä on helppo leikkiä pienissäryhmissä esim. Kim-leikkiä.d. KuvasuunnistustaEtsitään lehdistä esim. eri eläinten kuvia,jotka päällystetään muovilla ja leikataankahtia.Aikuinen jakaa kaikki kuvapuolikkaat satunnaisessajärjestyksessä lapsille niin, etteikukaan saa näyttää toiselle, minkä kuvan sai.Annetaan merkki, jonka jälkeen kaikki saavatetsiä kuvaparinsa.Näin saatiin lapset jaettua pareiksi.Nyt aikuinen kerää pareilta toisen kuvanpuolikkaan pois. Pari saa viedä/kätkeä jäljellejääneen kuvan puoliskon näkyvälle paikallemaastoon.Kun kaikki ovat kätkeneetkuvanpuolikkaansa, jaetaan kuvien toisetpuoliskot pareille niin, ettei kukaan saa itsekätkemäänsä kuvan puolikasta.Yhteisestä merkistä parit lähtevätmetsästämään oman kuvansa toistapuolikasta maastosta.Leikitään etsimisleikkiä monta kierrosta.12. VärejäMissä Pesosen koti sijaitsee? Millaiseltapihalla näyttää?Tutkikaa kirjoista Pesosen pihamaisemia.Mitä värejä tunnistatte kuvista?b. Muistelkaa elokuvasta, millaiselta samapiha, pelto tai puut näyttävät yöllä. Millaisiaääniä yöllä kuuluu? Mitä ovat yön eläimet?Millaisia värejä yöhön mielestänne kuuluu?Miten yön ja päivän maisemat väreineeneroavat toisistaan?Maalatkaa maisemakuvia päivänvalonväreillä ja yön väreillä.c. Pihan väritKaikille annetaan esim. A 4 -kokoinen pahvi,johon on leikattu keskelle pieni aukko esim.10 cm x 10 cm. Kukin saa valita pihalta jonkinkohdan, kaukaa tai läheltä, mitä katseleeaukon läpi.Luetelkaa vuorollanne, mitä näette, mitävärejä näette. Mistä näkyvistä väreistä pidätteeniten tai mistä ette pidä, miksi?Asettakaa pahvi maahan ja kertokaa, mitävärejä ja sävyjä pahvin aukosta nyt näkyy.d. Värejä sisälläJakaantukaa 3-4-hengen ryhmiin. Levittäkäälattialle valkoinen lakana. Aikuinen antaa ohjeita:Hakekaa jotakin punaista, sinistä,keltaista, vaaleaa, tummaa, kirjavaa jne.Tutkikaa ja nimetkää yhdessä värejä ja niideneri sävyjä.e. Tehkää lasipurkkeihin eri sävyisiä vesiävesiväreillä.Tai tipauttakaa vesipurkkiin pieni tippaväripigmenttiä. Purkit näyttävät kauniiltapäivänvalossa ikkunalaudalla ja niiden avullaon mukava muistella värien nimiä.Muistatteko mitä värejä pitää sekoittaa, ettäsaadaan vihreää, violettia, oranssia tairuskeaa väriä?Oppimateriaalin on laatinutluokanopettajaTuula NiinirantaOppimateriaalin on tuottanutMarjo KovanenKoulukinosta.Koulukinoyhdistys - Skolbioförening ryPohjoisranta 6, 00170 Helsinki www.koulukino.fi6