ISBN 951-594-125-3 - Keski-Suomen liitto

kKESKI-SUOMEN LIITON TOIMINTAKERTOMUS 20001

kT O I M I N T A K E R T O M U S 2 0 0 0KESKI-SUOMEN LIITTOKESKI-SUOMEN LIITON TOIMINTAKERTOMUS 20003

JulkaisutiedotJulkaisija:Keski-Suomen liittoSepänkatu 4, 40100 Jyväskyläpuhelin 014 652 200fax 014 652 277Yhteydet:Internet -kotisivu:http://www.keskisuomi.fi/Internet-sähköpostiosoite:etunimi.sukunimi@keskisuomi.fi/info@keskisuomi.fi (ei skandeja)X.400 -sähköpostiosoite: G=etunimi;SU=sukunimi; O=ksliitto; P=reg; A=elisa, C=fiISBN 951-594-125-3ISSN 0788-7051Julkaisun avainsanat:ToimintakertomusMaakuntaSeutukaavoitusHinta: 30 mk (ilmaisjakelun ulkopuolella)Painos: 260Painopaikka: Kirjapaino Oma4

kSisällysMaakuntajohtajan katsaus ............................................. 52. EU-ohjelmat maakunnan kehityksen tukena ..............62.1. Edellisen EU- kauden tavoiteohjelmat2, 5b ja 6 .................................................................62.2 Uudet EU-tavoiteohjelmat Keski-Suomessa ........72.2.1. Keski-Suomen tavoite 1 -ohjelma ..............72.2.2. Keski-Suomen tavoite 2 -ohjelma ..............82.3 Koulutus ja osaaminen osana Keski-Suomenkehittämisstrategiaa ............................................92.4 Toimialojen kehittäminen .................................102.5. Keski-Suomen Kehittämisrahasto .....................103. Alueidenkäyttö sekä alue- ja yhdyskuntarakenteenkehittäminen.....................................................................113.1. Toimintaympäristön muutos ................................113.2. Ympäristö ............................................................113.3 Vuoden 2000 tuloksia ...........................................114. Muu toiminta .................................................................134.1. Edunvalvonta .....................................................134.2. Kuntien palvelutehtävät ja yhteistoiminnanorganisointi ...........................................................134.3 Yhteistyö muiden maakuntien kanssa ...............134.4. Kansainvälisyys .................................................144.5. Tietoliikenne ja tiedotus .......................................165. Talous vuonna 2000........................................................185.1. Talousarvion toteutuminen .................................185.2. Kuntien maksuosuudet ........................................195.3. Keski-Suomen liiton tilinpäätös .........................205.4. Keski-Suomen Kehittämisrahaston talous ..........235.5 Maakunnan ja EU:n kehittämisrahojen talous ....256. Keski-Suomen liiton hallinto ja henkilöstö ...................276.1 Maakuntavaltuusto ............................................276.2. Maakuntahallitus .................................................316.3. Tarkastuslautakunta ........................................... 326.4. Keski-Suomen liiton toimisto ja henkilöstö ...........33LIITTEET1. Keski-Suomen liiton julkaisut2. TilintarkastuskertomusKESKI-SUOMEN LIITON TOIMINTAKERTOMUS 20005

6M a a k u n t a j o h t a j a n k a t s a u s

kKeski-Suomi menestyi maakuntien välisessä vertailussakohtuullisen hyvin. Väestökehityksellä mitaten Keski-Suomisijoittui maakuntien joukossa kuudenneksi vuonna 2000.Hyvä menestys perustui Jyväskylän seudun kasvuun.Erityisen ilahduttavaa on ollut teollisuuden voimakas kehitys,joka näkyy liikevaihtolukujen ohella myös työpaikkojenlisäyksenä: teolliset työpaikat lisääntyivät Keski-Suomessa yli 10 prosentilla vuonna 2000.Tilastojen perusteella Keski-Suomen suunta kohti tavoitettaan- olla tiedolla ja työllä itsensä elättävä maakunta -on selkeä. Kehittämispanosten suuntaaminen kannattavaan,uudistuvaan ja alueelle muualta rahaa tuovaan liiketoimintaanon kantanut hedelmää. Tässäkin yhteydessä on paikallaankiittää yrityksiä osallistumisesta toimiala- ja muuhunkehittämistyöhön. Yrittäjyyden arvostus ja henki onnoussut Keski-Suomessa ennen kokemattomalle tasolle.Hyvin liikkeelle lähteneen kehityksen jarruna Keski-Suomessaovat liikenneolot. Olemme olleet viisi vuotta lähespaitsiossa teiden kehittämisrahoituksessa. Oikeutettuvaatimuksemme on, että Orivesi-Muurame -välin lisäksiE 75 -tien pahimmat pullonkaulat Jyväskylästä lentoasemalleja Heinolan Lusista Vaajakoskelle saadaan pikaisestiväljennetyksi.Väestön muuttoliike erityisesti Etelä-Suomeen on niin voimakasta,että sen hillitseminen vaatii valtiovallalta koviatoimenpiteitä. Erilaisia selvityksiä ja ohjelmia on käynnistetty,mutta tahtoa todella vaikuttaviin toimiin ei oletoistaiseksi riittänyt. Maakunnan veturi, Jyväskylän seutu,on kuitenkin noussut harvojen väestöltään kasvavien seutujenjoukkoon Suomessa. Jyväskylänä seudun menestysei kuitenkaan yksin riitä pitämään Keski-Suomea kasvumaakuntienjoukossa. Kehityksen hyvä vauhti on saatavatarttuman myös muualle maakuntaan. Pitkäjänteiselläkehitystyöllä ja yhteisesti luoduilla strategioilla se on mahdollista.Uusi EU-ohjelmakausi toi mukanaan Keski-Suomeen uudenaluejaon ja sen myötä omat alueelliset kehittämisstrategiatPohjoiseen Keski-Suomeen eli Saarijärven ja Viitasaarenseutukunnille sekä viiteen muuhun seutukuntaan.Suomenselän alueelle eli EU:n tavoite 1 -alueelle pyritäänluomaan EU-ohjelmien avulla uutta tervettä tulopohjaasiten, että ohjelmien voimavarat kohdennetaan alueen luonnonvarojajalostaviin yritysverkostoihin. Muualla Keski-Suomessa, EU:n tavoite 2 -alueella, haetaan kuntien jayritysten yhteisellä prosessilla kestäviä kilpailuetutekijöitä,joihin perustuen synnytetään ja vahvistetaan liiketoimintakeskittymiämaakunnan eri osiin.Erkki JärveläKESKI-SUOMEN LIITON TOIMINTAKERTOMUS 20007

2. E U - o h j e l m a t m a a k u n n a nk e h i t y k s e n t u k e n a82.1. Edellisen EU-kaudentavoiteohjelmat 2, 5b ja 6Keski-Suomen liiton rahoittamia EUhankkeitakäynnistyi vanhan EUohjelmakaudenaikana yhteensä 147hanketta, joista tavoite 2 -alueella 58,tavoite 5b -alueella 47 ja tavoite 6 -alueella 42 hanketta. Niihin sitoutuiEU-rahoitusta koko kaudella yhteensä47 miljoonaa markkaa ja vastinrahoituksenamaakunnan kehittämisrahaa22 miljoonaa markkaa.Keski-Suomen liiton rahoittamia vanhanohjelmakauden hankkeita oli toimintavuoden2000 aikana edelleenkäynnissä runsaasti. Hankkeiden ohjauksenja neuvonnan lisäksi liiton toimistoatyöllistivät avustusten maksatukset,seuranta ja raportointi. Tavoitteenaoli varmistaa ohjelmien resurssientäysimääräinen hyödyntäminen,hankkeiden jatkuminen ja asetettujentavoitteiden saavuttaminen.Keski-Suomen liitossa päätetyistä 47miljoonan markan hankkeista oli vuoden2000 puoliväliin mennessä maksettu21 mmk (viimeisin rekisteritieto),eli yli puolet maksatuksista onhankkeilta vielä hakematta. Vastaavastivaltion vastinrahoituksesta olimaksettu noin puolet. Hanketyö viivästyiohjelmakauden alussa ja pääsikunnolla käyntiin erityisesti tavoite 5b-ohjelmassa vasta viimeisenä ohjelmavuonna.Maakunnan kaikkien rahoittajaviranomaistenkäynnistämiä hankkeita olivanhan ohjelmakauden aikana yhteensälähes 2 500, ja niihin sidottiin viranomaistenpäätöksillä rahoitusta yhteensämelkein 400 miljoonaa markkaa.Kaikkien rahoittajien käynnistämät hankkeet ja niihin sidottu EU-rahoitusohjelmittain:Hankkeethankkeisiin sidottuEU-rahoitustavoite 2 (1997-99) 636 156 mmktavoite 5b 966 77 mmktavoite 6 890 160 mmkYht 2492 393 mmkToimintavuoden 2000 puoliväliin mennessämaakuntaan oli maksettu EUrahoitustayhteensä 189 miljoonaamarkkaa ja kansallista ministeriöidenvastinrahoitusta 219 miljoonaa markkaa.Kunnat osallistuivat hankkeidentoteuttamiseen 63 miljoonalla sekä yksityisetja muut rahoittajat yhteensä520 miljoonalla markalla.Tavoite 2 -ohjelman hankkeille maksettiinvuoden 2000 puoliväliin mennessäEU-rahoitusta 89 miljoonaamarkkaa, joka on runsas puolet rahakehyksestä.Tavoite 5b -ohjelmanhankkeille maksettiin 48 miljoonaamarkkaa eli reilut 60 % ja tavoite 6 -ohjelman hankkeille 52 miljoonaa mk elinoin kolmannes rahakehyksestä.Toimintavuoden 2000 puoliväliin mennessä Keski-Suomeenmaksettu EU-rahoitus:tavoite 2 89 mmk (57 % kehyksestä)tavoite 5b 49 mmk (62 % kehyksestä)tavoite 6 52 mmk (33% kehyksestä)Yhteensä189 mmkEdellisen ohjelmakauden tavoitetietojenperusteella vuoden 2000 puoliväliinmennessä käynnistyneillä hankkeillamaakuntaan syntyy yhteensä yli 6 500uutta työpaikkaa ja yli 700 yritystä.uudettyöpaikatuudetyrityksettavoite 2 4862 470tavoite 5 b 750 111tavoite 6 975 131Yhteensä 6587 712

123451234512345678123456781234567812345678123456781234567812345678123456781234567812345678123456781234567812345678123456781234567812345678123456781234567812345678123456781234567812345678123456781234567812345678901123456789011234567890112345678901123456789011234567890112345678901123456789011234567890112345678901123456789011234567890112345671234567kKeski-Suomen tavoite 1 - ohjelma2.2. Uudet EU-tavoiteohjel-mat Keski-Suomessa2.2.1. Keski-Suomen tavoite1-ohjelmamilj. mk30252015käytettävissä hankkeisiinhankkeisiin sidottu yhteensä12345Keski-Suomen tavoite 1-ohjelman päämäärävuonna 2006 on luonnonvarojapitkälle jalostava, osaavien verkostojenpohjoinen Keski-Suomi. Voimavaraton tarkoitus kohdentaa luonnonvarojajalostaviin yritysverkostoihin niissätoimivien johdolla ja ehdoilla. Valitutyritysverkostot ovat puu, energia,metalli, matkailu, kivi ja maatilatalous.Keski-Suomen tavoite 1 -ohjelmanEU-rahoista 32% sidottiin hankkeisiinvuonna 2000. Parhaiten käynnistyiyritystoimintaan liittyvä hanketyö.Erityisesti Viitasaaren seudulla syntyirunsaasti investointi- ja kehittämishankkeita.Keski-Suomen liitto on rahoittanutvalittujen toimialojen perustyötäpalkkaamalla verkostoasiantuntijatkunkin yritysverkoston avuksi.Vuonna 2000 työ käynnistyi matkailu-ja energiatoimialoilla, kivitoimialallatehdään peruskartoitusta.Puu- ja metallitoimialoilla työ käynnistyivuodenvaihteessa.Maaseudun kehittämisen ja maatilataloudenrahoituksen myöhästyminenhidasti ohjelman käynnistymistä.Lainsäädännön ja tietojärjestelmienviivästymisen vuoksi vuonna 2000 eivoitu tehdä lainkaan rahoituspäätöksiä.Osaamisen ja työllisyyden toimintalinjakäynnistyi työttömiin ja syrjäytyneisiinliittyvillä hankkeilla. Keski-Suomen liiton ja Länsi-Suomen lääninhallituksenrahoitukselle syntyi kysyntääloppuvuodesta 2000, kun alueenoppilaitokset ja kehittämisorganisaatiotolivat saaneet päätökseen edellisenohjelmakauden hankkeita.5,5 miljoonan markan kuntarahoituksestahankkeisiin sidottiin 1,8 miljoonaamarkkaa. Kunnat sitoutuvat rahoittamaanhankkeita yksittäin. Kehittämishankepäätöstenviivästyminenjohti siis myös kuntarahoituksen hitaaseenkertymiseen. Tämä aiheuttaakinvuodelle 2001 lisäpaineita kuntarahoituksenkerryttämiseksi.Kehittämistyön yhteensovittamiseksiKeski-Suomen liitto ja Saarijärven SeudunYrityspalvelu Oy jatkoivat sopimustaohjelmapäällikön työn jakamisesta.Ohjelmapäällikkö toimii puolettyöajasta Keski-Suomen liiton toimistossaja puolet pohjoisessa Keski-Suomessa.105EU-rahoituskehys vuonna 2000toimintalinjat yht. 26 380 000 mksidottu päätöksillä 8 405 059 mktoteutunut % 32 %kehystä jäljellä17 974 941 mkKeski-Suomen tavoite 1 -ohjelmaTL 1: YritystoimintaTL 2: MaaseutuTL 3: Osaaminen ja työllisyysmilj. mk141210864käytettävissä hankkeisiin123456hankkeisiin sidottu yhteensä1234561234562TL 1kehys 14 423 000 mksidottu 8 117 950 mk% 56 %jäljellä 6 305 050 mkTL 26 240 000 mk0 mk0 %6 240 000 MKTL 35 717 000 mk287 109 mk5 %5 429 891 mkKESKI-SUOMEN LIITON TOIMINTAKERTOMUS 20009

123456712345671234567123456712345671234567123456712345671234567123456712345671234567123456712345671234567123456712345671234567123456712345671234567123456712345671234567123456712345671234512345123456789011234567890112345678901123456789011234567890112345678901123456789011234567890112345678901123456789011234567890112345678901123456789011234567890112345678901123456789011234567890112345678901123456789011234567890112345678901123456789011234567123456712345671234567123456712345671234567123456712345671234567123456712345671234567123456712345671234567123456712345671234567123456712345671234567123456712345671234567123456712345671234567Keski-Suomen tavoite 2 - ohjelmamilj. mk60käytettävissä hankkeisiinhankkeisiin sidottu yhteensä123452.2.2. Keski-Suomen tavoite2-ohjelma5040302010Keski-Suomen tavoite 2 -ohjelma, jotatoteutetaan Jyväskylän, Äänekosken,Keuruun, Jämsän ja Kaakkoisen Keski-Suomenseutukunnissa, käynnistyireippaasti: viime vuonna hankkeisiinsidottiin 61% EU-rahoituksesta eli runsaat33 miljoonaa markkaa. Tulos onodotusten mukainen, kun ottaa huomioonettä rahoitus saatiin täysimääräisestikäyttöön vasta syyspuolella.valintoja hankerahoituksen suuntaamiseksimahdollisimman järkevästi.Erikoistumisvalintaprosessi on tarkoitussaada päätökseen juhannukseen 2001mennessä.milj. mk201510512345678901EU-rahoituskehys vuonna 2000toimintalinjat yht. 54 710 000 mksidottu päätöksillä 33 170 284 mktoteutunut % 61 %kehystä jäljellä21 539 716 mkKeski-Suomen tavoite 2 -ohjelmaTL 1: Yritystoiminnan kehittäminen ja tuotantorakenteenuudistaminenTL 2: Osaavan työvoiman ja teknologian kehittäminenTL 3: Aluerakenteen ja elinympäristön kehittäminen1234567TL 1kehys 21 972 000 mksidottu 16 007 260 mk61 %jäljellä 5 964 740 mk1234567käytettävissä hankkeisiin1234512345hankkeisiin sidottu yhteensä12345TL 221 972 000 mk13 603 524 mk62 %8 368 476 mk1234567TL 310 766 000 mk3 559 500 mk33 %7 206 500 mkHanketoiminnan kärjessä ovat yritysinvestoinnitja informaatioteknologiahankkeet.Yritysten investointihankkeisiintarkoitetut EU-rahat on jo käytännöllisestikatsoen sidottu: esimerkiksisuoraan yritysten kehittämishankkeisiintarkoitetuista EU-tuista onvuoden 2000 loppuun mennessä sidottujo 87% eli lähes 14 miljoonaa markkaa.Kehittämisohjelman toinen merkittäväosa-alue on osaamisen vahvistaminen.Sillä puolella Jyväskylän yliopistonripeästi käynnistyneet IT-alanmaisteriohjelmat ovat vuoden 2000mittavin hankekokonaisuus. Sen sijaanTE-keskuksen työvoimaosastonkautta rahoitettavat hankkeet ovat vastakäynnistymässä kevään 2001 mittaan.Kakkosalueella hankkeet tulisi asettaastrategisesti tärkeysjärjestykseen,sillä näyttää siltä että Keski-Suomentavoite 2-alueella tulee alkaneellaohjelmakaudella pula EU-rahoituksesta.Koska hankkeita joudutaan karsimaan,on kuntien syytä asettaahankesuunnitelmat tärkeysjärjestykseenja arvioida niiden tuloksellisuuttapitkällä aikavälillä. Jos halutaan pysyviätuloksia, on viisaampaa keskittyämuutamaan tärkeään hankkeeseen,kuin höylätä ohuita siivuja monelletaholle. Tätä filosofiaa tukee tavoite 2 -alueen kehittämisstrategia, jonka mukaankunnat tekevät parhaillaan omaakilpailuetuaan tukevia erikoistumis-10

k2.3. Koulutus ja osaaminenosana Keski-Suomen kehit-tämisstrategiaaKeski-Suomen liitto on toiminut aloitteentekijänäkoulutuksen maakunnallisenohjauksen kehittämisessä, yhteistyönkäynnistäjänä koulutus- ja osaamistarpeidenennakoinnissa ja yhteistyönaktivoijana koulutusta uudistettaessasekä työelämäsuhteita ja osaamistavahvistettaessa. Kehittämistyöpohjaa oppivan alueen periaatteisiin,joiden mukaan maakunnassa vahvistetaankykyä oppia monimuotoisestija jatkuvasti uutta, kykyä sopeutua tarvittaviinmuutoksiin sekä kykyä synnyttääosaamisen keskittymiä ja verkostoja.Työn perustana on ollut tiivisyhteys koulutus- ja osaamisorganisaatioihinsekä opetushallintoon.Työssä Oppiva Keski-Suomi -sateenvarjohankekokosi 2. asteen ammatillisenkoulutuksen kehittämisen maakunnalliseksiyhteistyöksi ja loi sille rakenteetja menettelytavat. Ammatillisenkoulutuksen kuntayhtymien yhteistyönytimenä on ollut työelämäyhteyksiä jatyössä oppimista laajentanut TOP-TEN-hanke. Se on lisännyt runsaasti työelämäyhteyksiäja työpaikkakouluttajia erikoulutusaloille. Myös ennakoinnin jayhteistyön valmiuksia on tullut hankkeenmyötä lisää.Maakunnan kattavassa koulutusalakohtaisessaopettajien yhteistyössä ontuettu opetussuunnitelmien uudistamistasekä opettajien jalkautumista työelämään.Ammatillisen koulutuksenopettajaresurssien ja -koulutuksenkehittämistarpeita on arvioitu yhteiselläselvityshankkeella. Tätä on tukenutmyös ammatillisen koulutuksen jatyöelämäsuhteiden laadullinen kehittäminen.Toimialakohtaiset koulutushankkeetovat jatkuneet informaatioteknologia-alalla,puutoimialalla sekämatkailu- ja ravitsemusalalla. Ammatillisenkoulutuksen uudistumista alueellisestiovat tukeneet hankkeet Jämsänseudulla ja Pohjoisessa Keski-Suomessa.VÄYLÄ-hanke on synnyttänyt rakenteellistayhteistyötä ammatillisen koulutuksenja ammattikorkeakoulun välille.Samantyyppistä yhteistyötä on kehitettymyös lukion ja ammatillisen koulutuksenvälille. Tällainen yhteistyövahvistaa paikallista osaamista myösmm. Keuruun seudulla toteutettavassahankkeessa.Jyväskylän yliopiston hankkeet erityisestiIT -alaa ja uusmediaa kehitettäessäovat luoneet kilpailukykyä keskisuomalaisellekoulutukselle ja yritystoiminnalle.Koulutuksen jatkuvuudenja laajentamisen edellytykset ovat parantuneetuuden EU -ohjelmakaudenalkaessa. Alan kehittymisen asettamatvaatimukset ovat näkyneet myös Jyväskylänammattikorkeakoulun koulutuksessaja sen uudistumisessa. SamallaIT-alan mahdollisuudet ovatnousseet esiin opetusteknologian kehittymisenäja kehittämistarpeina.Tietoyhteiskuntavalmiuksia lisääväkehitystyö Pedanet -hankkeessa onlaajentunut uusiin opetuksen käyttäjäryhmiin.Länsi-Suomen Allianssinyhteisessä tietoyhteiskuntahankkeessaon toteutettu strategian mukaistakehittämistyötä. Sen yhteydessä onmyös selvitetty seudullisia tietoyhteiskunnanvalmiuksia.Kuntakohtainen strategiatyö kilpailuetu-ja erikoistumisvalintojen tekemiseksitukee EU:n tavoiteohjelmien toteuttamistatavoite 2 -alueella. Erikoistumisvalintojenmukaisesti yritykset jakunnat yhdessä laativat hankkeisiin perustuviainvestointi- ja koulutusohjelmia.Tämä tukee koulutus- jaosaamisorganisaatioiden alueellistayhteistoimintaa sekä kaikkien koulutusasteidenstrategianmukaista suuntautumista,ja luo edellytyksiä maakunnankoulutustason nostolle jaosaamisen vahvistamiselle.KESKI-SUOMEN LIITON TOIMINTAKERTOMUS 200011

122.4. Toimialojen kehittämi-nenKeski-Suomen liitto koordinoi maakunnallistayritystoiminnan kehittämistäseuraavilla toimialoilla: matkailu,puutuoteteollisuus, metalliteollisuus,graafinen teollisuus, elektroniikkateollisuusja pien(käsi)teollisuus.Toimialatyössä on tehty yritysten liiketoiminnankehittämistä tukevat strategiasuunnitelmatja vuotuiset toimintasuunnitelmat.Toiminta on aidosti yrityslähtöistäja maakunnan kärkiyrityksetovat keskeisiä toimijoita. Yritysvetoisentoiminnan tarkoituksena on hyödyntääyritystoiminnan kehittämiseenkäytettävissä oleva EU-rahoitus ja maakunnanosaamisresurssit mahdollisimmantehokkaasti ja tuloksellisesti.Jokaisen toimialan ja toimialapäälliköntulostavoitteena on saada vuosittaistensuunnitelmien mukaiset hankkeetkäyntiin yhdessä yritysten, rahoittajienja asiantuntijoiden kanssa. Vuosina1999-2000 toteutettujen hankkeidenseurauksena maakuntaan syntyi 1089uutta ja 167 tilapäistä työpaikkaa.Uusia yrityksiä syntyi 58. Tuloksistareilu puolet saavutettiin vuonna 2000,jolloin toimialatyössä oli mukana noin800 yritystä. Uusia hankkeita ei tarvinnutkäynnistää kovin paljoa sillätoimivat hankkeet työllistivät yrityksiä jatoimi-alaorganisaatiota. Työpaikkojasyntyi ja toimivat yritykset laajensivat,mutta uusia yrityksiä ei synnytoivotusti.Toimialatyössä yritysten omat investointihankkeetja laajemmat kehittämishankkeeton saatu hyvin tukemaantoisiaan. Toimintavuoden suurimmatsatsaukset tehtiin metalliteollisuuteen,johon kohdistui myös suurin osa TEkeskuksenyrityskohtaisista rahoituspäätöksistä.Metalliteollisuuden hankkeissa keskityttiintoimittajayhteistyöverkostojenkehittämiseen. Suuret yritykset toimivathankkeiden vetureina ja resursseina,pienemmät yritykset ovat olleetedunsaajina.Matkailussa tavoitteena oli ulkomaistenmatkailijoiden määrän kasvattaminenja suuralueyhteistyön aikaansaaminen.Järvi-Suomen suuralue syntyija vientihankkeet toivat tulosta erityisestiHimoksen alueelle.Elektroniikassa oli välivuosi toimialavetäjänvaihdoksen vuoksi. Uusi vetäjäsaatiin vasta lokakuussa. Toiminnanpainopiste siirtyi koulutustarjonnanjärjestämisestä yritysverkostojen kehittämiseenja yrityshankkeiden edistämiseen.Pien-(käsi)teollisuudessa hanketoimintaatehostettiin ja sitä suunnattiinenemmän yritysten liiketoimintaapalvelevaksi. Liikelahjamarkkinointiin,sisustustuotteisiin, keramiikkatuotteisiinja yritystoiminnan kehittämispalveluihinluotiin uudet hankkeet.Puutuoteteollisuudessa keskityttiinyritysten tuotekehitys- ja yhteistyöhankkeidenedistämiseen sekä alanosaamispalvelujen kehittämiseen. Samallaluotiin WFA-alueen strategia2000-2006.2.5 Keski-Suomen kehit-tämisrahastoKeski-Suomen Kehittämisrahastoakartutettiin toimintavuoden aikana 4Mmk:lla. Rahastosta myönnettiinavustuksia 59 hankkeelle yhteensä4,465 Mmk. Avustukset jakaantuivathanketyypeittäin seuraavasti:Esiselvitykset 9 hanketta 0,506 MmkEU-hankkeet 16 hanketta 1,47 MmkInfrahankkeet 2 hanketta 0,25 MmkKoulutushankkeet 7 hanketta 0,598 MmkKulttuurihankkeet 20 hanketta 0,925 MmkWFA.n yhteiset 2 hanketta 0,39 MmkMuut hankkeet 3 hanketta 0,326 MmkGraafisessa teollisuudessa keskityttiinyrityskohtaiseen työskentelyyn, laatuhankkeidentoteuttamiseen sekä uusienteknologioiden hyödyntämiseen.Kaikkien toimialojen suunnitelmatpäivitettiin ja asiakastyytyväisyystutkimukset/yritysanalyysittehtiinpien(käsi)teollisuuden, puutuoteteollisuudenja matkailun toimialoilla.Organisointi uudistettiin vastaamaanuuden EU-ohjelmakauden hallinnollisiamuutoksia. Matkailu-, puutuote-,metalli- ja pien(käsi)teollisuustoimialoilleperustettiin rahoittajista koostuvattoimialakohtaiset johtoryhmät.Toimialakohtaisesti alan toimijoille järjestettiin1-2 toimialapäivää. Jokaiseenjärjestettyyn toimialapäivään osallistui100-200 henkilöä, joista yritystenedustajia keskimäärin 90%.Toimialapäälliköiden isäntä-organisaatioinatoimivat v. 2000 kehittämisyhtiöKarstulanseutu, Jyväskylänteknologiakeskus, Keski-Suomen käsijataideteollisuusoppilaitos, Jykes ja Jyväskylänammattikorkeakoulu.Kehittämisrahaston ja muiden rahoittajienhankerahoituksella voitiin panostaaKeski-Suomen kehittämiseenyhteensä 45 Mmk. Keski-SuomenKehittämisrahaston vuoden 2000 toiminnastajulkaistaan erillinen toimintaraportti.

k3. A l u e i d e n k ä y t t ö s e k ä a l u e-j a y h d y s k u n t a r a k e n t e e n k e-h i t t ä m i n e n3.1. ToimintaympäristönmuutosRakennuslainsäädännön kokonaisuudistustuli voimaan 1.1.2000. Uudistusoli kaavoituksen osalta merkittävä,sillä ns. kuntakaavojen vahvistuttaminenvaltion viranomaisella poistuieräitä poikkeuksia lukuun ottamatta.Maakuntakaava on aina valtion viranomaisellavahvistettava kaavamuoto.Maakunnallisen aluesuunnittelun perustanatulee olemaan maakuntasuunnitelma,joka on lakisääteinen, pitkänaikavälin strateginen suunnitelma. Senlaatimista koskeva pohdinta aloitettiinvuonna 2000. Kuntien tosiasiallinenkiinnostus yhteiseen vapaaehtoiseltapohjalta toteutettavaan yleiskaavaanon jäänyt epäselväksi. Yhteinen yleiskaavajouduttaisiin alistamaan ympäristöministeriölle.Ympäristöasiat korostuivat edelleensekä lakisääteisessä kaavoituksessaettä aluekehittämisessä. Tämä näkyikaikissa liitossa käsiteltävänä olleissakaavoissa ja liiton valmistelemissaaluekehittämisen asiakirjoissa.Keski-Suomi osallistui vuosina 1999-2001 eräisiin kansainvälisiin EUrahoitteisiinhankkeisiin (mm. InterregIIC:n toteutukset kansainvälisissäBALTSURD- ja KASPNET- hankkeissa‘Alueellinen epätasapaino jainfrastruktuurin kustannukset’ sekä‘Kestävät kaupunki- ja aluerakenteet’ja niihin liittyvät kansalliset seminaaritja kokoukset; pohjoismainen yhteistoiminta;SAVE-ohjelmasta rahoitettavaenergiatoimisto).Akuutit kuntakohtaiset ja ylikunnallisetselvittelyt ovat lisääntyneet olennaisesti(esim. kuntakaavoituksenneuvottelut, Jyväskylän seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman,JYSELInjatkon valmistelu yhdessä kuntien jaliikenteen viranomaisten ja muidenosapuolten kanssa, liikennesektorinedunvalvonta, energia-asiat).Alue- ja yhdyskuntarakenneselvityksettoteutetaan vuosina 2000-2001pääosin liiton ja maakunnan ulkopuolisellarahoituksella. Tuloksena onvuonna 2001 valmistuva maakunnallinenalue- ja yhdyskuntarakenteenkehittämisstrategia sekä toimenpidesuunnitelma.Vastuualueelle oli arvioitu puolenhenkilötyövuoden lisätarve. Resurssilisäystäei toimintavuonna kuitenkaansuoritettu.3.2 YmpäristöLiiton ympäristöasiat liittyivät maankäyttö-ja rakennuslain sekä aluekehityslainmukaisiin toimiin ja olivatluonteeltaan jatkuvia prosesseja,joiden tulokset näkyvät erillisissä suunnitelmissaja toimenpiteissä. Erikseenon syytä mainita osallistuminen Natura-ohjelman täydennysten valmisteluun,ekologisen metsäsuunnitelman ja alueellisenmetsätalousohjelman laadintaan,luontomatkailusuunnitelmaan,tiemaisemahankkeeseen, Huopanankoskenmonipuolisen hyväksikäytönhankkeistukseen ja perinnepihakilpailuntoteuttamiseen Keski-Suomessa.Kaikki Keski-Suomen liiton ja EU:nrakennerahaston rahoittamat hankkeetarvioitiin ympäristövaikutusten osalta.Lisäksi toteutettiin yhteistyötahoillesuunnattua koulutusta (4 alustusta jaesitelmää).3.3. Vuoden 2000 tuloksia5.VK:aa ja 5A.VK:aa ei ole toteutettu,koska KHO ei ole tehnyt päätöstäasiassa Natura-kiireiden vuoksi. Liittoon antanut vastaselitykset annettuihinvastineisiin. Uutta maakuntakaavaaei käynnistetty v. 2000, koska maakuntahallituslinjasi suunnitelmientärkeysjärjestyksen toimintasuunnitelmastapoiketen. Kuntapalvelu olipääsääntöisesti kaavoituksen ja kuntasuunnitteluntarvitseman tiedon tuottamistaja jakamista. Toimintavuonnakuntapalvelu oli lähinnä kuntakohtaistaeikä mitään suurempia kaikkiakuntia yhteisesti koskevia operaatioitatoteutettu. Keski-Suomen energiatoimistonpääsopijan velvollisuudethoidettiin Komission suuntaan (kaksipuolivuotisraporttia tilityksineen)sekä välitettiin yhteistyöosapuolilleFEDARENEn ja Komission puoleltatullutta runsasta informaatiota.Suunnittelu- ja vaikuttamismenetelmienuudistamiseksi on osallistuttukansallisiin menetelmien kehittämishankkeisiinyhdessä YM:n, SM:n,Kuntaliiton, Efektian ja VTT:n kanssa.Näitä ovat julkisten investointientuottavuuden laskentamenetelmätsekä omina töinä toteutetut alue- jaKESKI-SUOMEN LIITON TOIMINTAKERTOMUS 200013

yhdyskuntarakenneselvitykset (InterregIIC- ja rakenneohjelmarahoitukset),joista seuraavassa osaselvitystenluettelo.Alue- ja yhdyskuntarakenneselvityksetUseista EU:n rahoituslähteistä johtuenkuntakohtaiset alue- ja yhdyskuntarakenneselvityksettoteutettiin useanaerillishankkeena:1. Tavoite 2 -alueen hanke(valmistuu v. 2001)2. Tavoite 5b -alueen hanke(valmistuu v. 2001)3. Tavoite 6 -alueen hanke(valmistuu v. 2001)4. Interreg II C-rahoitteinenBALTSURD:4.1 Keski-Suomen alue- ja yhdyskuntarakenneselvitystenmenetelmällinenkehittäminen(väliraportointi, loppuraportti valmistuuv. 2001)4.2. Kuntien koulutushankkeenI osa (II osa v. 2001)Joutsa, Jyväskylän mlk, Jämsä, Jämsänkoski,Karstula, Kivijärvi, Korpilahti,Kuhmoinen, Laukaa, PihtipudasSaarijärvi, Suolahti, Uurainen, Äänekoski4.3. Kuntakohtainen alue- ja yhdyskuntarakenneselvitys(väliraportointikunnittain; valmistuu v. 2001);kustakin seuraavasta työstä valmistuuerillisraportti:Joutsa, Jyväskylän mlk/Vaajakoski,Jämsä, Jämsänkoski, Karstula, Kivijärvi,Korpilahti, Kuhmoinen, Laukaa/kirkonkylän sisääntuloteiden vetovoimaisuus,Pihtipudas, Saarijärvi,Äänekoski, (Pendelöintiselvitys, Kauppapalveluselvitys,Torialueen suunnittelu,Keskustan vetovoimaisuus, Keskustanpuistot)4.4. Kaupallista palveluverkkoa koskevaselvitys (väliraportointi; lopullisestivalmistuu v. 2001); kustakinseuraavasta työstä valmistuu erillisraportti:Joutsa, Jämsä, Jämsänkoski, Karstula,Keuruu, Kivijärvi, Korpilahti,Kuhmoinen, Laukaa, Pihtipudas, Saarijärvi,Uurainen4.5. Liikenneselvitys/taajaan asuttujenalueiden teiden hallinnollinenluokitusselvitys, kattaa kaikki kunnat(valmistuu v. 2001)5. Interreg IIC-rahoitteinen KASP-NET:5.1. Taajamamiljöön kehittämisselvitys(kuntakohtaiset loppuraportitvalmiina)Hankasalmi, Jämsä, Jämsänkoski,Kannonkoski, Kinnula, Kuhmoinen,Kyyjärvi, Muurame, Petäjävesi, Pihtipudas,Saarijärvi, Uurainen, Viitasaari5.2. Jyväskylän yhdyskuntarakenteenhallintajärjestelmä (väliraportointi;lopullisesti valmistuu v. 2001)5.3. Pilottihanke: Suolahden keskustankehittämisselvitys (loppuraporttivalmis)Hankkeet palvelevat kuntien yleiskaavatasoistasuunnittelutointa, liikenneviranomaisiasekä maakuntasuunnittelua/-kaavoitusta.Jatkoselvitys Jyväskylän seudun liikennejärjestelmästä(Jyseli)Jatkotyön käytännön muodot hahmottuivatosapuolilta saatujen lausuntojenperusteella toimintavuoden aikana.Liikenneministeriön liikennejärjestelmäsuunnitelmientoteuttamiseksityöskennelleen toimikunnan keskeisenäehdotuksena oli aiesopimuksenkaltainen seudullinen toteutusjärjestelmä.Aiesopimusluonnos valmistettiin.Hyväksymismenettely siirtyi vuoden2001 puolelle liitosta riippumattomistasyistä. Sopimusmenettelyn tarkoituksenaon parantaa liikennejärjestelmäsuunnitelmantoteutusta ja prosessinjatkuvuutta.TietoyhteiskuntaKeski-Suomen liitto oli edelleen keskeinenosapuoli maakunnallisen tietoyhteiskuntakehityksenstrategian luomisessaja toteuttamisessa sekä kunnallistenverkkoratkaisujen hahmottelussa.Toimintavuoden aikana alueidenkäytön vastuualue teki maakuntajohtajalleselkeän maakunnallisen vastuujärjestelmäehdotuksen.Päätöksentekovastuujärjestelmästä siirtyi seuraavallevuodelle. Toimintavuodenaikana osallistuttiin mm. seuraaviinprojekti- ja työryhmiin:• Pohjoisen Keski-Suomen tiedonvaltatie -sateenvarjohanke• Seutuverkon ja taajamaverkkojenrakentamisen valmistelu• GTCDoc -hanke• 6 -alueen tietoverkon sisältöhanke• HubNet: Jämsän - Keuruunseudun hanke• Kaakonseudun hanke• Konnevesi - Sumiainen hanke• Koko WFA:n HubNet ja senpuheenjohtajuus14

4. M u u t o i m i n t ak4.1. EdunvalvontaKeski-Suomen liitto ajaa maakunnanja sen kuntien etuja. Erityisesti onpyritty lisäämään maakunnallisia vaikutusmahdollisuuksiaja hankkimaanlisää resursseja maakunnan kehittämistyöhön.Liiton tavoitteena on turvataKeski-Suomen asemaa hallinnonmuutoksissa ja vaikuttaa valtion aluejapaikallishallinnon toimintaan.Sekä maakuntavaltuusto että maakuntahallitusovat kannanotoillaan pyrkineettoteuttamaan maakunnan etuja.Valtion talousarvioon tähtäävät maakunnantavoitteet hyväksyttiin maakuntahallituksessaalkuvuodesta 2000.Vuoden 2002 talousarvion valmisteluaei käynnistetty loppuvuodesta, tilalletulivat EU-ohjelmien toteutustavarten laadittavat vuosittaiset yhteistyöasiakirjatja ohjelmasopimuksetsekä niiden yhteydessä käsiteltäväthankkeet. Liiton toimistossa edunvalvontaon vuoden aikana hajautettuorganisaatiouudistuksen myötä siten,että kukin yksikkö on vastannut toimenpiteistätiimien tehtäväjaon pohjalta.Tärkeimpiä haasteita ovat olleet vuoden2000 alussa käynnistynyt uusiEU:n tavoiteohjelmakausi ja ohjelmientarvitsemien resurssien turvaaminen,kansallisen aluepolitiikan ja hallinnonmuutokset sekä maakuntienasema Suomessa.Edunvalvonnassa ja valtion talousarvioonvaikuttamisessa on toimittu yhteistyössämm. kansanedustajien, valtionpiirihallinnon sekä kuntien kanssa.4.2. Kuntien palveluteh-tävät ja yhteistoiminnanorganisointiValtion- ja kunnallistalouden tiukkuuson leimannut kuntien ja kuntayhtymientoimintaa. Kuntien väliset erotovat kasvaneet. Joidenkin kuntien taloudellisetmahdollisuudet pitää ylläja kehittää palveluja ovat kaventuneet.Keski-Suomen liitto on tukenut kuntientoiminnan ohjauksen kehittämistäkäynnistämällä kuntien yhteisenjohdon tietojärjestelmän (johdonVertti) hankinnan maakunnassa.Terveys- ja sosiaalipalveluiden ylläpitoja kehittäminen vaativat kunniltapaljon rahaa. Palveluiden oikea kohdentaminenja palvelurakenteen kehittäminenkeventää kuntien taloudellistarasitetta. Keski-Suomen liitto yhdessäyhteistyökumppaneiden kanssa ontehnyt selvityksiä kehittämistyön perustaksija käynnistänyt yhteistyötäpalvelurakenteen kehittämiseksi.Maakunnan kulttuurin valtakunnallisenja kansainvälisen näkyvyydenedistäminen on myös kuulunut Keski-Suomenliiton tehtäviin. Kulttuurion vahvasti mukana toimialojen kehittämisessä.Kulttuurista nousevalleuudelleyritystoiminnalle ja kulttuuriteollisuudelleon luotu edellytyksiäyhteistyössämuiden toimijoiden kanssa.Keski-Suomen liitto on edistänyt maakunnallistaja seudullista yhteistoimintaamm. sellaisissa asioissa, kutenmaakunnallinen energiapolitiikka, joissaei ole omaa erillistä viranomaista.Liitto on järjestänyt mahdollisuuksiaajankohtaistenmaakunnallisten asioidenkäsittelyyn mm. kansanedustajilleja kunnanjohtajille.4.3. Yhteistyö muiden maa-kuntien kanssaMaakuntien liitot ovat hoitaneet osanyhteistyöstään Suomen Kuntaliitonkautta. Kuntaliiton hallituksen alaisuudessaon toiminut liittojen puheenjohtajienkokous, jossa on otettu kantaamaakuntien kannalta merkittäviinasioihin. Myös maakuntajohtajat ovatkokoontuneet säännöllisesti. LisäksiKuntaliitto on järjestänyt koulutus/neuvottelutilaisuuksia muulle henkilöstölle.Pitkään jatkunut yhteistyö kehitysalueidenmaakuntien liittojen välillä päätettiinvuoden aikana ainakin toistaiseksilopettaa. Syynä ovat mm. EUohjelmientoteuttaminen suuralueittainja liittojen vapaaehtoiset yhteistyöorganisaatiot,allianssit tai liittoumat.KESKI-SUOMEN LIITON TOIMINTAKERTOMUS 200015

kkansainvälistymisen kehittäminen1- ja 2-tavoitealueilla• Jyväskylän Ammattikorkeakoulu /PHaCES EU:n laajentumisen hyödyntäminenja projektitoiminnanlisääminen KIE-maissa ja Baltiassa• Jämsek Oy / Himoksen matkailupuistonkehittämissuunnitelmaLiitto oli jäseninä vain niissä kansainvälisissäorganisaatioissa, jotka suoraantukevat liiton tavoitteita ja niidentoteuttamista. Pysyvä jäsenyys,edustus tai seuranta oli seuraavissaorganisaatioissa:• Assembly of European Regions(AER; jäsenyys): EU:n kanssa yhteistoiminnassatoimiva yleinen maakunta-ja aluetason yhteistoimintaorganisaatio• EU:n European Spatial DevelopmentPerspective-prosessi(ESDP; aktiivinen seuranta)• EURADA• Euroopan maakuntien ympäristö-ja energiajärjestö FEDARENE(jäsenyys ja hallituksen varapuheenjohtajuus:maakuntahallituksen puheenjohtajaSimo Salmelin)• Keskipohjola-komitea (henkilöedustajatkomiteassa; ei yhteisöjäsenyyttä;alueellisen vastuun hoitaminen;osarahoitus yhdessä kehitysyhtiöJYKESin kanssa)• WFA:n Brysselin toimisto (osarahoitus)• Pohjoismainen tiedotustoimistoJyväskylässä (osarahoitus)• Keski-Suomen liitto johti (v.1999-2001) EU:n SAVE2 -ohjelmarahoitteistaenergiatoimistoketjua,jonka muina osapuolina olivat Jämtland(S) ja Sör-Tröndelag (N) sekä tukijäseninäEnergiesparverband (AUS) jaPoitue-Charentes (F)Keski-Suomen liitto tuki taloudellisestihenkilöstönsä kansainvälistymisenperusvalmiuksia (erityisesti kielijakommunikointitaidot) järjestämälläliiton kustantamaa englanninkielenkoulutusta. Myös henkilöstön omaaaktiivisuutta edellytettiin. Kansainvälisissäasioissa toimivat henkilöt osallistuivatmyös muuhun kielikoulutukseenkulloistenkin työtarpeiden jamaakuntajohtajan tekemien päätöstenmukaisesti.Maakuntahallitus teki opintomatkanPortugaliin 16.-19.4.2000. Matkaohjelmaoli valmisteltu Suomen suurlähetystönja Portugalin kehittämispolitiikastavastuullisten viranomaistenkanssa. Erityisteemana oli portugalilaiseterikoistumisvalinnat (klusteripolitiikka)ja niiden toteuttaminenEU:n ja Portugalin valtion toimin.Liiton henkilöstöä (13 henkilöä) perehdytettiinWFA:n toimiston sekäEU:n keskeisten organisaatioiden toimintaantutustumismatkalla EU-kohteisiinBrysselissä 30.9.-3.10.2000.Liiton henkilökuntaa tutustumismatkallaEU-parlamentissa 30.9.-3.10.2000.KESKI-SUOMEN LIITON TOIMINTAKERTOMUS 200017

4.5. Tietoliikenne ja tiedo-tusSisäministeriön ylläpitämät maakuntienliittojen ulkoiset tietoliikenneyhteydetovat olleet Keski-Suomen liitossaerittäin aktiivisessa käytössä.Järjestelmään kuuluvat sähköposti- jainternetpalvelut. Sisäministeriö onkustantanut tietoliikenneyhteydetnopeuteen 128 kbit/s saakka. Koskaem. nopeus jakaantuu usean käyttäjänkesken, on tarve nopeuden kasvattamiseentullut ajankohtaiseksi. Lisänopeudenliitto joutuu maksamaanitse, eikä sitä ole siksi vielä toteutettu.Keski-Suomen liitto on rekisteröinytitselleen seuraavat domain-tunnukset:www.keskisuomi.fi (liiton varsinainenkotisivu)www.centralfinland.netwww.centralfinland.orgwww.keskisuomi.netwww.keskisuomi.orgLiiton henkilöstön sähköpostiosoitteetovat muotoaetunimi.sukunimi@keskisuomi.fi jaliiton yleinen sähköpostiosoite oninfo@keskisuomi.fi.Osalla henkilökuntaa on käytössäetätyömahdollisuus, eli yhteys kotimikroltaKeski-Suomen liiton palvelimeen,jolloin liiton internet- ja sähköpostiyhteydetsekä liiton tietokoneellaolevat tiedostot ovat käytettävissä.Vuoden 2000 aikana aloitettiin Keski-Suomenliiton tietoturvasuunnitelmanvalmistelu ja sen viimeistelyäjatketaan edelleen. Liiton palvelintietokoneetsaadaan taloyhtiön kanssakäytyjen neuvottelujen tuloksenaentistä suojatumpaan paloturvalliseenATK-laitehuoneeseen. Loppuvuodestaaloitettiin myös sisäverkon uusimisensuunnittelu, jonka tavoitteena ontoteuttaa v. 2001 aikana koko toimistossaparikaapelointi ja yhteys talonATK-konehuoneeseen. Virustorjuntahoidetaan F-Secure -ohjelmalla. Tietokantojennauhavarmistus tapahtuujoka yö.ATK-hankinnat ovat olleet lähinnä lisääntyvänkäytön aiheuttamia ohjelmalisenssienhankintoja sekä yksittäisiälaiteuusintoja.Keski-Suomen liittoon palkattiin EU:nteknisellä tuella tiedottaja 1.9.2000 alkaen.Tiedottaja toimii ohjelmientoteutustiimin jäsenenä pääasiallisenatehtävänään suunnitella, koordinoida jatoteuttaa EU:n tavoite 1- ja tavoite 2 -ohjelmiin liittyvää tiedotusta. Tavoitteenaon myös lisätä Keski-Suomen liitontunnettuutta ja merkitystä aluekehitysviranomaisena.EU-ohjelmien tiedotus perustuu komission30.5.2000 antamaan asetukseen(EY) N:o 1159/2000. EU-ohjelmientiedotuksella tuetaan ohjelmastrategioidenja -tavoitteiden tehokastatoteutumista.Edellisen EU-ohjelmakauden kokemustenperusteella haasteena pidetäänerityisesti sanoman perillemenon ongelmaa,koska EU-asioista saadut viestiton koettu vaikeaselkoisiksi. SM:nviestintäsuunnitelmassa ongelmanratkaisuksi esitetään, että “viestintäprosessiakehitetään vastaanottajaystävällisemmäksikäyttämällä selkeääja ymmärrettävää kieltä ja välttämällävaikeasti avautuvan hallinnollisenkielen ja käsitteiden käyttöä.”Tiedotuksen tavoitteena on tehdäEU-ohjelmat tutuiksi ‘suurelle yleisölle’sekä hankkeiden vetäjille jatoimijoille. Kansalaisille tarjotaanperustietoa selkeästi ja kiinnostavasti,EU-ohjelmista pyritään luomaanmyönteinen mielikuva. Tavoitteenaon aktiivinen, avoin tiedotus ja hyvät,säännölliset suhteet tiedotusvälineisiin.Konkreettisia tiedotustoimia syksyn2000 aikana olivat tiedotussuunnitelmanlaatiminen ohjelmakaudelle2000-2006 (hyväksyttiin MYR:ssä1.12.2000) ja hanketoimijoille tarkoitettujenEU-tukien hakuoppaiden laatiminen(ilmestyvät helmikuussa 2001).Lisäksi toimenkuvaan kuuluvat lehdistökutsutja -tiedotteet, yhteydenpito toimittajiin,tiedotustilaisuuksien järjestäminen,jne.18Keski-Suomen liiton internet-sivuttarjoavat ajankohtaista tietoa liitosta,maakunnasta, keskisuomalaisista kunnistasekä EU-asioista. Sivujen ylläpidostavastaa Keski-Suomen liitontietopalvelusihteeri. Kotisivuilla onollut noin 4000 vierailua kuukaudessajopa yli kahdestakymmenestä erimaasta. Liiton sivuilta on yhteydetkuntien ja keskeisten yhteistyökumppaneidensivuille.

kMediajulkisuutta kertyi syksyn 2000aikana seuraavasti:9.-12.9.2000 Baltsurd & KaspnetJoint Conference In Jyväskylälehdistötilaisuus Hotelli Alexandrassa.• Radio Plus Jyväskylä/uutiset,TV2/Keski-Suomen uutiset,STT, Radio Keski-Suomi/uutiset25.9.2000 MYRin kokous• Radio Keski-Suomi/uutiset,Radio Plus Jyväskylä/uutiset,Keskisuomalainen27.9.2000 Tavoite 2 -alueen kuntienerikoistumisvalintatilaisuus• Radio Keski-Suomi/uutiset,Radio Plus Jyväskylä/uutiset,TV2/Keski-Suomen uutiset,Koillis-Häme2.11.2000 Oppiva Keski-Suomi. LehdistötilaisuusMessukeskuksessa.• Kansan Uutiset, STT, Keskisuomalainen,Radio Keski-Suomi/uutiset, Radio Keski-Suomi/päivittäistoimitus,Keski-Suomen Viikko, Sisä-Suomen Lehti, TV2/Keski-Suomen uutiset8.11. 2000 Presidentti Tarja HalonenKeski-Suomessa• Vierailua seurasivat kaikki paikallisettiedotusvälineet sekäHelsingin Sanomat, STT jaMTV3 uutiset.EU-tiimi esitti “rautalankamallin” EU-asioista toimittajille 13.12.20004.12.2000 Keski-Suomi risteilee -tiedotustilaisuusKeski-Suomen talossa.• Keskisuomalainen ja RadioKeski-Suomi/päivittäistoimitus.13.-14.12 EU seurantakomiteatJKL:ssä, lehdistötilaisuus 13.12. klo14.00 Jyväskylä Paviljongissa.• Radio Plus Jyväskylä/uutiset,Radio Keski-Suomi/uutiset,TV2/Keski-Suomen uutiset,Keskisuomalainen13.12. 2000 klo 18 Nikolainkulma,EU-asioista “rautalankaa”• Paikalla toimittajia Keskisuomalaisesta,Radio Keski-Suomesta,Sampo-lehdestä, Kotimaa.Nyt -ohjelmasta ja yksifree lancer.15.12.2000 Taajamamiljööselvitys(KASPNET) päättyi, lehdistötilaisuusKeski-Suomen talossa.• Keskisuomalainen, RadioKeski-Suomi/uutiset, TV2/Keski-Suomen uutiset, ennakkojuttuKansan Uutisissa,sähkeuutinen Radio PlusJyväskylässäKESKI-SUOMEN LIITON TOIMINTAKERTOMUS 200019

5. T a l o u s v u o n n a 2 0 0 0Keski-Suomen kunnat maksoivat Keski-Suomenliitolle jäsenmaksuina yhteensä14,5 miljoonaa markkaa. Tästäkäytettiin Keski-Suomen Kehittämisrahastonkartuttamiseen 4 miljoonaamarkkaa.Jäsenmaksurahoituksesta liiton kiinteääntoimintaan käytettiin 10.064.267markkaa. Sen lisäksi kustannusalueethankkivat muuta rahoitusta yhteensä12.183.276 markkaa. Suurin osa muustarahoituksesta (11.139.337 markkaa)kohdistui projekteihin tukina ja avustuksinasekä projektituloina. Suurimmatprojektit olivat alueidenkäytönkustannusalueella.Liiton kustannusalueiden menot olivat22.247.543 markkaa. Suurin menoeräolivat palkat ja palkkiot sekähenkilöstömenot, joita oli yhteensä7.505.358 markkaa. Lisäksi liittohankki asiantuntijapalveluita 9.687.145markalla. Muita suurimpia menoeriäolivat matkakorvaukset (1.087.906markkaa) ja käyttövarat (1.134.583markkaa). Liiton huoneisto- ja tarvikemenotolivat 1.482.069 markkaa.5.1. Talousarvion toteutu-minenKeski-Suomen liiton tuloslaskelma jarahoituslaskelma näyttävät yli/alijäämää0 markkaa.Toimintatuottoja budjetoitiin 14.765.000markkaa ja toteutuneet toimintatuototolivat 26.683.276 markkaa. Toimintakulujabudjetoitiin 10.665.000 markkaaja toteutuneet toimintakulut olivat22.247.543 markkaa. Ylityksetjohtuivat projektien tulo- ja menorahoituksesta.Tilikauden tulos on 4.354.690 markkaa.Tuloksesta siirrettiin Keski-SuomenKehittämisrahastoon 4.000.000 markkaa.Kirjarahastoa kartutettiin 117.181markalla. Toiminnan tasausrahastoakartutettiin 131.440 markalla. Poistoeroavähennettiin 27.930 markkaa jatehtiin 134.000 markan investointivarausatk-laitteiden ja -ohjelmistojenhankintaa varten.Kustannusalueiden nettomenoista(=menot miinus kustannusalueidentulot) jäi ylijäämää 335.733 markkaa.Suurin ylijäämä jäi yritystoiminnankustannusalueelta ja suurin alijäämäliiton yhteiskustannuksista. Liitonyhteiskustannusten kustannusalueelleon kirjattu historiakirjavaraston 304.780markan arvonalennus.Vuosikate (ilman rahastosiirtoa) /poistot = 448%Vuosikate (ilman rahastosiirtoa) / asukas=1,75mkKustannusalueiden yli- ja alijäämät, markkaaKustannusalue Tuotot Kulut Nettokulut Budjetoidut nettokulut +Yli/-alijäämäHallinto ja edunedunvalvonta 4054 -1841587 -1837533 -1872000 34467Maakuntajohto 3237766 -4930407 -1692641 -1861000 168359Sisäiset palvelut 198648 -1072531 - 873883 - 878000 4117Alueidenkäyttö 4750257 -6488799 -1738542 -1832000 93458Yritystoiminta 2812609 -4033261 -1220652 -1513000 292348Tutkimus, koulutus 999829 -2218775 -1218946 -1284000 65054Yhteiskustannukset 180113 -1662182 -1482069 -1160000 -322069Yhteensä 12183276 -22247543 -10064267 -10400000 33573320

k5.2 Kuntien maksuosuudetKeski-Suomen kunnat rahoittivat liiton toimintaa 14.500.000 markalla. Maksuosuudet määräytyivät verovuoden 1998kunnallisveroäyrien suhteessa.Kuntien maksuosuudet vuonna 2000Kunta Kunnallis- Maksuosuus Maksuosuudestaveroäyrit 2000 K-S Kehittämis-(verov.-98) yhteensä rahastoonJyväskylä 5 489 501 895 4 762 162 1 316 398Jyväskylän mlk 1 974 605 999 1 712 978 473 884Laukaa 955 672 194 829 049 225 719Muurame 479 647 907 416 096 112 070Hankasalmi 354 608 134 307 624 86 671Joutsa 253 637 202 220 031 62 146Leivonmäki 87 241 126 75 682 21 718Luhanka 58 778 490 50 991 14 326Toivakka 138 366 326 120 033 33 926Keuruu 797 185 909 691 561 196 264Multia 137 391 333 119 187 33 308Petäjävesi 205 712 843 178 457 49 580Uurainen 154 907 901 134 383 36 492Jämsä 963 820 946 836 118 231 084Jämsänkoski 534 419 427 463 611 129 738Korpilahti 301 313 252 261 390 71 538Kuhmoinen 215 194 873 186 682 51 647Konnevesi 185 977 674 161 336 44 602Sumiainen 78 235 958 67 870 18 647Suolahti 346 119 898 300 260 84 795Äänekoski 949 171 253 823 409 227 296Kannonkoski 102 676 184 89 072 25 774Karstula 284 638 914 246 925 70 172Kivijärvi 86 461 666 75 006 21 389Kyyjärvi 96 644 904 83 840 23 634Pylkönmäki 62 099 277 53 871 14 804Saarijärvi 583 729 829 506 388 142 186Kinnula 97 783 835 84 828 23 809Pihtipudas 265 408 152 230 242 66 729Viitasaari 473 679 159 410 918 89 654KESKI-SUOMI 16 714 632 460 14 500 000 4 000 000Jäsenkuntien maksuosuuden laskentaperusteena olevat verovuoden 1998 äyritiedot perustuvat verotoimiston tilastoon 20.9.1999Laskelman perusteena olevat äyritiedot sisältävät äyrit ansiotuloista ja yhteisöäyrit.KESKI-SUOMEN LIITON TOIMINTAKERTOMUS 200021

5.3. Keski-Suomen liiton tilinpäätösKeski-Suomen liiton tuloslaskelmaKeski-Suomen liiton tuloslaskelma on laadittu kirjanpitolautakunnan kuntajaoston ohjeiden mukaisesti. Kun sisäisestä tuloslaskelmastavähennetään sisäiset kirjaukset (874.928 markkaa), saadaan ulkoinen tuloslaskelma.Sisäinen tuloslaskelma 2000Talousarvio Tilinpäätös - Ali/ + yliarvionTOIMINTATUOTOT 14 765 000 26 683 276,05 11 918 276,05Myyntitulot 14 500 000 14 500 000,00 0,00Maksutuotot 0 0,00 0,00Tuet ja avustukset 0 4 818 827,50 4 818 827,50Muut tuotot 265 000 7 364 448,55 7 099 448,55TOIMINTAKULUT - 10 665 000 -22 247 543,42 11 582 543,42Henkilöstökulut - 6 192 000 -7 505 358,17 1 313 358,17Palvelujen ostot - 3 833 000 - 13 869 247,40 10 036 247,40Aineet, tarvikkeet, tavarat*Ostot tilikauden aikana - 640 000 -519 357,85 -120 642,15*Varastojen vähennys (+) 0 -353 580,00 353 580,00Avustukset 0 0,00 0,00Muut kulut 0 0,00 0,00KÄYTTÖKATE 4 100 000 4 435 732,63 335 732,63RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT 0 21 446,33 21 446,33Korkotuotot 0 0,00 0,00Muut rahoitustuotot 20 000 21 521,76 1 521,76Korkokulut -20 000 -75,43 19 924,57Muut rahoituskulut 0 0,00 0,00VUOSIKATE 4 100 000 4 457 178,96 357 178,96Poistot käyttöomaisuudesta ja muistapitkävaikutteisista menoista -100 000 -102 488,00 -2 488,00Satunnaiset tuotot ja kulut 0 0,00 0,00Satunnaiset tuotot 0 0,00 0,00Satunnaiset kulut 0 0,00 0,00TILIKAUDEN TULOS 4 000 000 4 354 690,96 354 690,96Poistoeron vähennys (+) 0 27 930,00 27 930,00Poistoeron lisäys (-) 0 0,00 0,00Varausten lisäys (-) 0 -134 000,00 -134 000,00Varausten vähennys (+) 0 0,00 0,00Rahastojen lisäys (-) -4000 000 -4 248 620,96 -248 620,96TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) 0 0,00 0,0022

kKeski-Suomen liiton taseKeski-Suomen liiton tase sisältää Keski-Suomen Kehittämisrahaston sekä maakunnan kehittämisrahan ja EU:naluekehittämisrahojen taseet. Kehittämisrahaston tase on yhdistetty liiton taseeseen omille tileille. Kehittämisrahastontase esitetään erillisenä luvussa 5.4.. Maakunnan kehittämisrahan ja EU:n aluekehittämisrahojen tase esitetään erillisenäluvussa 5.5.Keski-Suomen liiton taseen loppusumma on 51.690.681 markkaa. Loppusumma on pienentynyt edellisestä vuodesta6.530.192 markalla. Tämä johtuu suurimmaksi osaksi vanhojen EU-ohjelmien maksatuksista.Keski-Suomen liiton tase 31.12.2000VASTAAVAAKÄYTTÖOMAISUUS JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSETALUEELLISET HYÖDYKKEET9410 Koneet ja kalusto 239 141,74AINEELLISET HYÖDYKKEET 239 141,74SIJOITUKSET9420 Osakkeet ja osuudet 7 303 495,38SIJOITUKSET 7 303 495,38KÄYTTÖOMAISUUS JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET 7 542 637,12ARVOSTUSERÄT 0,00TOIMEKSIANTOJEN VARAT9450 Leonia 800011-70204797 28 135 105,349451 Aluekeh.siirtosaamiset 6 530 750,00TOIMEKSIANTOJEN VARAT 34 665 855,34VAIHTO -JA RAHOITUSOMAISUUSVAIHTO-OMAISUUS9310 Tavaravarasto ( historia II ) 41 130,009311 Tavaravarasto ( historia III ) 40 860,009312 Tavaravarasto ( historia I ) 48 630,00VAIHTO-OMAISUUS 130 620,00SAAMISET9210 Ennakkomenot 8 667,009230 Siirtosaamiset 1 827 348,129250 Arvonl.verosaamiset/pal 147 418,32SAAMISET 1 983 433,44RAHOITUSARVOPAPERIT9021 Sijoitustili (K-S liitto) 0,009026 Sijoitustili (kehittämisrahasto) 3 000 000,00RAHOITUSARVOPAPERIT 3 000 000,00RAHAT JA PANKKISAAMISET9010 Käteiskassa 2 474,009020 Keski-Suomen OP, 212031 1 951 832,489025 K-S OP (kehittämisrahasto) 791 091,669030 Leonia, 800010-1578971 1 622 737,27RAHAT JA PANKKISAAMISET 4 368 135,41VAIHTO JA RAHOITUSOMAISUUS 9 482 188,85VASTAAVAA YHTEENSÄ 51 690 681,31KESKI-SUOMEN LIITON TOIMINTAKERTOMUS 200023

VASTASTATTTTAVAAAAOMA PÄÄOMAPERUSPÄÄOMA9810 Kuntayhtymän peruspääoma 7 428 805,67PERUSPÄÄOMA 7 428 805,67MUUT OMAT RAHASTOT9815 K-S liiton kirjarahasto 117 181,429820 Toiminnan tasausrahasto 1 728 230,729825 Käyttöpääoma (Keh.rah.) 26 242,61MUU OMAT RAHASTOT 1 871 654,75EDELLISTEN TILIKAUSIEN YLI/ALIJÄÄMÄ9710 Edellisten tilikausien ylijäämä 840 069,17EDELLISTEN TILIKAUSIEN YLI/ALIJÄÄMÄ 840 069,17TILIKAUDEN YLI/ALIJÄÄMÄTILIKAUDEN YLI/ALIJÄÄMÄOMA PÄÄOMA 10 140 529,59VARAUKSETPOISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET9770 Poistoero 65 170,009780 Investointivaraukset 134 000,00POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET 199 170,00PAKOLLISET VARAUKSET9791 Avustusvaraus (kehittämisrahasto) 3 735 299,00PAKOLLISET VARAUKSET 3 735 299,00VARAUKSET 3 934 469,00TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT9740 Valtion toimeksiannot 11 128 531,909745 EU-tukien toimeksiannot 21 553 176,609750 Muut toimeksiannot 1 984 146,84TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMA 34 665 855,34VIERAS PÄÄOMALYHYTAIKAINEN9520 Ennakonpidätykset 237 625,009530 Sosiaaliturvamaksut 31 910,009610 Ennakkotulot 194,359620 Siirtovelat 2 641 721,429621 Siirtovelat (kehittämisrahasto) 29 550,059650 Arvonlisäverovelat 8 826,56LYHYTAIKAINEN 2 949 827,38VIERAS PÄÄOMA 2 949 827,38VASTATTAVAA YHTEENSÄ 51 690 681,3124

k5.4. Keski-Suomen Kehittä-misrahaston talousMaakuntavaltuusto lakkautti Keski-Suomen Kehittämisrahaston ns. vanhanrahaston ja vanhan rahaston jäljellä olevarahastopääoma yhdistettiin uuteenrahastoon. Rahaston tilinpäätös osoittaatappiota 148.513 markkaa. Rahastoakartutettiin jäsenkuntien liitollemaksamista maksuosuuksista 4.000.000markalla. Korkotuloja kirjattiin 109.069markkaa. Avustuksia myönnettiin uudestarahastosta 4.220.451 markkaa javanhasta 37.000 markkaa.Rahaston käyttövaralaskelmaTaseen omapääoma 1.1.2000 174 755,66Rahaston kartuttaminen 4 000 000,00Muut nettotulot (korkotulot miinus muut kulut) 108 938,67Käytettävissä 2000 4 283 694,33Myönnetyt avustukset 2000 4 257 451,72Käyttövara 31.12.2000 26 242,61Avustusvaraus (=maksamattomatmyönnetyt avustukset) on 3.735.299markkaa. Keski-Suomen Kehittämisrahastontaseen loppusumma on3.791.091 markkaaKeski-Suomen Kehittämisrahaston tuloslaskelma 1.1.-31.12.2000TOIMINTATUOTOT2001 Kuntien maksuosuudet 4 000 000,00TOIMINTATUOTOT 4 000 000,00TOIMINTAKULUT2501 Myönnetyt avustukset, vanha 37 000,002505 Myönnetyt avustukset, uusi 4 220 451,722511 Muut kulut 130,40TOIMINTAKULUT 4 257 582,12TOIMINTAKATE - 257 582,12RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT2021 Korkotuotot 109 069,07RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT 109 069,07TILIKAUDEN ALIJÄÄMÄ 148 513,05KESKI-SUOMEN LIITON TOIMINTAKERTOMUS 200025

Keski-Suomen kehittämisrahaston tase 31.12.2000VASTAAVAAVAIHTUVAT VASTAAVATRAHAT JA PANKKISAAMISET9026 K-S OP, 529002-2300840 791 091,669030 Sijoitustili 3 000 000,00RAHAT JA PANKKISAAMISET 3 791 091,66VAIHTUVAT VASTAAVAT 3 791 091,66VASTAAVAA YHTEENSÄ 3 791 091,66VASTATTAVAAOMA PÄÄOMA9810 Oma pääoma, uusi rahasto 137 755,669820 Oma pääoma, vanha rahasto 37 000,009825 Tilikauden voitto/tappio - 148 513,05OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 26 242,61VARAUKSET9790 Avustusvaraus 3 735 299,00VARAUKSET YHTEENSÄ 3 735 299,00VIERAS PÄÄOMA, LYHYTAIKAINENSIIRTOVELAT9620 Siirtovelat 29 550,05SIIRTOVELAT 29 550,05VIERAS PÄÄOMA, LYHYTAIKAINEN 29 550,05VASTATTAVAA YHTEENSÄ 3 791 091,6626

k5.5. Maakunnan ja EU:n kehittämisrahojen talousKeski-Suomen liiton kautta rahoitetaan maakunnan ja EU:n kehittämisohjelmien hankkeita vuosittain noin 16 miljoonalla markalla.Rahat ovat liiton taseessa kohdissa “Toimeksiantojen varat” ja “Toimeksiantojen pääomat”.Maakunnan ja EU:n kehittämisrahojen tase 31.12.2000VASTAAVAATOIMEKSIANTOJEN VARAT1001 Leonia 800011-70204797 28.135.105,341002 Siirtosaamiset 1.397.750,001003 1-ohjelma 2000-06 1.224.000,001004 2-ohjelma 2000-06 3.909.000,00TOIMEKSIANTOJEN VARAT 34.665.855,34VASTAAVAA YHTEENSÄ 34.665.855,34VASTATTAVAATOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMATVALTION TOIMEKSIANNOT1010 Mkr (eakr) 1-ohj. 2000 272.000,001099 Mkr 99 (kans.hankkeet) 181.929,101110 Mkr (esr) 1-ohj. 2000 200.000,001199 Mkr 99 (eakr:n kans.) 56.968,881298 Mkr 98 (esr:n kans.) 600,001299 Mkr 99 (esr:n kans.) -211,001310 Avustusvar. kans. 1-ohj. 2000 385.600,002010 Mkr (eakr) 2-ohj. 2000 118.000,002110 Mkr (esr) 2-ohj. 2000 351.000,002310 Avustusvar. kans. 2-ohj. 2000 3.573.534,003000 Mkr (kans.) 2000 200.000,009001 Avustusvar. mkr (kans.) 95-99 352.086,009002 Avustusvar. mkr (2-ohj.) 2.825.850,429005 Avustusvar. mkr (5b -ohj.) 1.516.850,009006 Avustusvar. mkr (6-ohj.) 1.094.324,50VALTION TOIMEKSIANNOT 11.128.531,90EU-TUKIEN TOIMEKSIANNOT1000 Myöntövara eakr 1-ohj. 2000 387.000,001100 Myöntövara esr 1-ohj. 2000 350.000,001300 Avustusvar. eakr 1-ohj. 2000 904.000,002000 Myöntövara eakr 2-ohj. 2000 1.158.000,002100 Myöntövara esr 2-ohj. 2000 829.000,002295 Eakr 2-ohjelma 1995 - 96 58.305,002297 Eakr 2-ohjelma 1997 - 99 -33.354,002298 Esr 2-ohjelma 1997 - 99 -320,002300 Avustusvar.eakr 2-ohj.2000 2.580.479,002400 Avustusvar. esr 2-ohj.2000 681.000,00KESKI-SUOMEN LIITON TOIMINTAKERTOMUS 200027

5595 Eakr 5b -ohjelma 1995-99 -17.110,005596 Esr 5b -ohjelma 1995-99 429,006695 Eakr 6 -ohjelma 1995-99 -65.281,006696 Esr 6 -ohjelma 1995-99 -19.009012 Avustusvar. eakr 2 -ohj. 6.721.688,009015 Avustusvar. eakr 5b -ohj. 2.756.473,009016 Avustusv. eakr 6 -ohj. 2.527.506,009022 Avustusvar. esr 2 -ohj. 1.086.089,809025 Avustusvar. esr 5b -ohj. 1.063.587,009026 Avustusvar.esr 6 -ohj. 565.703,80EU-TUKIEN TOIMEKSIANNOT 21.553.176,60MUUT TOIMEKSIANNOT9100 Tekn.tuki 1-ohj. 2000 130.249,639200 Tekn.tuki 2-ohj. 2000 650.137,529202 Indeksointivarat, 2-ohj. 95-99 250.000,009220 Siirtovelat 100.867,109222 Tekn.tuki 2-ohjelma 97-99 15.428,039225 Tekn.tuki 5b -ohjelma 95-99 64.994,639226 Tekn.tuki 6-ohjelma 95-99 772.469,93MUUT TOIMEKSIANNOT 1.984.146,84TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 34.665.855,34VASTATTAVAA YHTEENSÄ 34.665.855,3428

6. K e s k i - S u o m e n l i i t o nh a l l i n t o j a h e n k i l ö s t ökPresidentti Tarja Halonen seurueineen tervehtimaakuntavaltuustoa Agoran kokouksessa8.11.20006.1. MaakuntavaltuustoMaakuntavaltuusto kokoontui vuodenaikana kolme kertaa ja käsitteli 31asiakohtaa.Maakuntavaltuuston kokous 26.1.2000• kuultiin alustukset aluekehitystyöstäEU:n ohjelmakaudella, tavoiteohjelmienuudesta logiikasta ja maakunnanyhteistyöryhmän roolistasekä taitoteknologian mahdollisuuksistaSuomessa.• merkittiin tiedoksi Pohjois-Suomentavoite 1-ohjelma ja Länsi-Suomentavoite 2 -ohjelma täydennysosineen• hyväksyttiin molempien Keski-Suomen tavoiteohjelmien kehittämisstrategiatja merkittiin tiedoksi niidenrahoituskehyksetMaakuntavaltuuston kokous 14.6.2000• hyväksyttiin Keski-Suomen liitontoimintakertomus ja tilintarkastuskertomusja merkittiin tiedoksi tarkastuslautakunnanarviointikertomus• hyväksyttiin toiminnan tasausrahastonperustaminen (kattosumma250.000 euroa)• hyväksyttiin maakuntahallituksenesitys tilikauden tuloksen käytöstä• hyväksyttiin vuoden 1999 tilinpäätösja myönnettiin hallintoa ja talouttahoitaneille vastuuvapaus tilikaudelta1.1. - 31.12.1999• hyväksyttiin vuoden 2001 talousarvionlaadinnan perusteet• tehtiin maakuntahallituksen esittämätmuutokset Keski-Suomen kehittämisrahastonsääntöihin, liiton palkkiosääntöönja hallintosääntöön sekämaakuntavaltuuston työjärjestykseen• vahvistettiin maakunnan yhteistyöryhmäntyöjärjestys• hyväksyttiin mm. seuraavat kannanotot:Keski-Suomen tienpidonvoimavaroja on tuntuvasti lisättävä jatietoverkkojen hyödyntämisessä Keski-Suomelleon saatava tasavertaisetedellytykset.Maakuntavaltuuston kokous 8.11.2000• Tasavallan presidentti TarjaHalonen seurueineen vieraili kokouksessa• hyväksyttiin Keski-Suomen liitontaloussuunnitelma 2001-2003 sekätoimintasuunnitelma ja talousarvio2001• hyväksyttiin luottamushenkilöidenpalkkiosäännön tarkistaminen,lisättiin tarkastuslautakunnan puheenjohtajallevuosipalkkio 3300 mk,550 euroa.• merkittiin tiedoksi selostuskunnallisvaalien vaikutuksesta laajaalueistenkuntayhtymien luottamushenkilöpaikkajakoihin.KESKI-SUOMEN LIITON TOIMINTAKERTOMUS 200029

Maakuntavaltuusto 1997-2000Maakuntavaltuuston puheenjohtajaMauri Pekkarinen (kesk) Jyväskylä1. varapuheenjohtajaKalevi Olin (sdp)2. varapuheenjohtajaUlla Kuittu (vas)JyväskyläJyväskyläJÄSENETHANKASALMIAgrologi Seppo Kemppainen (kesk)Yrittäjä Leena Jäntti (kesk)JOUTSATuotantoesimies Hannu Loipponen (sdp)Metsätalousins. Juhani Virmanen (kok)JYVÄSKYLÄKirvesmies Jorma Ahola (sdp)Kirurgi Sirpa Antila (kok)Perushoitaja Kaija Haapsalo (sdp)Lääkäri Arvi Hakkarainen (vas)Liikunnanopettaja Mirja Hirvensalo (sdp)Majuri evp. Erkki Ikonen (kok)Kansanedustaja Juha Karpio (kok)Sosiaalityöntekijä Ulla Kuittu (vas)Koulukuraattori Tuija Mäkinen (vihr)****Toimitusjohtaja Matti Ojala (sdp)Kansanedustaja Kalevi Olin (sdp)Toimittaja Aila Paloniemi (kesk)Kansanedustaja Mauri Pekkarinen (kesk)Opettaja Risto Rönnberg (vih.)Lastentarhanop.Juhani Starczewski (skl)Toimitusjohtaja Kauko Tuupainen (sdp)Ekonomi Oiva Vainio (kok)Toimittaja Henna Virkkunen (kok)Työtön Tuulikki Väliniemi (sdp)JYVÄSKYLÄN MLKErityislastentarhanopettajaMerja Autio-Kokko (sdp)Lastenhoitaja Tuula Järvinen (sdp)Toimitusjohtaja Paavo Luukkonen (sdp)Toiminnanjohtaja Jorma Soini (vihr)********Merkonomi Päivi Rientonen (kesk)Varastotyöntekijä Leena Sillgrèn (vas)Teknikkokapteeni Timo Sorjonen (kok)******Liikunnanohj. Pekka Toivonen (kesk)VARAJÄSENETVanhenpi konstaapeli Mika Pasanen(kesk)Kauppateknikko Tiina Koponen (kesk)Kassanhoitaja Marja Leena Maunula (sdp)Apteekkari Anja Järvinen (kok)Projektipäällikkö Pertti Reinikainen (sdp)Sihteeri Sirkka Saarinen (kok)*Erikoissairaanhoitaja Lea Leppänen (sdp)Asiakassihteeri Pirkko Heinonen (vas)Työsuojeluvaltuutettu Veijo Koskinen (sdp)Lajipäällikkö Matti Pulli (kok) **Yrittäjä Ari Forsberg (kok)Toimittaja Pekka Manninen (vas)Filos.maisteri Katriina Vikström (vihr)*****Toiminnanjohtaja Jari Blom (sdp)Konsultti Juhani Surakka (sdp)Konsultti Jukka Juusela (kesk) ***Ympäristöpäällikkö Pirkko Selin (kesk)Psykologi Kaija-Leena Kaijaluoto (vih.)Diakoni Meri Tirroniemi (skl)Kaavaaja Kimmo Hänninen (sdp)Filosofian lisensiaatti Erkki Fredrikson (kok)YTM Susanna Uusitalo (kok)Laitoshuoltaja Hilkka Illman (sdp)LastenhoitajaPirkko Sironen (sdp)Opiskelija Iris Heikkilä (sdp)Pääluottamusmies Markku Tuikkanen (sdp)Dosentti Kaj Granberg (skl)Graafinen toimihenk. Briitta Järvenpää (kesk)Lastenhoitaja Anita Puumalainen (vas)Helikopterilentäjä Jouni Kosonen (kok)*******E.o.ylikonstaapeli Pauli Hintikka(kesk)30

kJÄSENETJÄMSÄYrittäjä Anja Laukia (kok)Rehtori Yrjö Määttä (kesk)Toimittaja Arja Paakkanen (vas)Pääluottamusmies Seppo Suominen (sdp)JÄMSÄNKOSKIPituusleikkurimies Arto Lampinen (sdp)Ylilääkäri Timo Valtakoski (vas)KANNONKOSKIMaanviljelijä Kauko Pekkarinen (kesk)KARSTULAMaanviljelijä Antti Mäkinen (kesk)Emäntä Sanna Peltonen (kesk)KEURUUMetsänhoitaja Veikko Koskela (kok)Vanhainkodin joht. Kaarina Leppänen (kesk)Maanviljelijä Pertti Pänkäläinen (kesk)Kuntoutus- ja toiminnanohjaajaTuulikki Välimäki (sdp)KINNULAMaanviljelijä Varma Muhonen (kesk)KIVIJÄRVIMaanviljelijä Pekka Hakkarainen (kesk)KONNEVESIMaanviljelijä Pekka Pynnönen (kesk)KORPILAHTIKirvesmies Pertti Hakanen (vas)Koulunjohtaja Pirkko Weijo (kesk)KUHMOINENYrittäjä Ossi Simola (kok)KYYJÄRVIMaanviljelijä Tapio Niskala (kesk)LAUKAAInstrumenttiasentaja Lauri Honkonen (sdp)Lastentarhanopettaja Leena Honkonen (vas)Emäntä Marja Kallio (kesk)Maanviljelijä Pertti Parkkonen (kesk)Toimitusjohtaja Erkki Tarvainen (kok)LEIVONMÄKIMaaseutuyrittäjä Pekka Hytönen (kesk)LUHANKAKoneurakoitsija Seppo Kärnä (kesk)VARAJÄSENETLiikkeenharjoittaja Liisa Luukkonen (kok)Metsätalousinsinööri Pentti Könkkölä (kesk)Alueasentaja Tuomo Alanen (vas)Lehtori Iiris Hacklin (sdp)Kirvesmies Seppo Sneck (sdp)Paikallisjohtaja Seppo Piilonen (kesk)Projektipäällikkö Sari Leppänen (kesk)Yrittäjä Martti Vainio (kok)Opiskelija Jukka Pirttinen (sdp)Liikkeenharjoittaja Kaarina Nurminen (kok)Perhehoitaja Vuokko Salminen (kesk)Aikuiskoulutusos. johtaja Jorma Vähäkömi(kesk)Varastomies Pekka Tirkkonen (sdp)Maanviljelijä Raimo Pekkarinen (vas)Pankkitoimihenkilö Airi Sorsamäki (sit)Metsätalousteknikko Jouko Salonen (kesk)Autonkuljettaja Ari Hänninen (sdp)Emäntä Mailis Ahovuori (kesk)Toimitusjohtaja Veikko Mattila (kesk)Maanviljelijä Jouko Huumarkangas (kesk)Kirjastonhoitaja Seija Sepponen (sdp)Sähköasentaja Jukka Koukka (vas)Emäntä Riitta Nukarinen (kesk)Varastonhoitaja Aimo Leminen (kesk)Luokanopettaja Ritva Halinen (kok)Maanviljelijä Kalevi Fredin (kesk)Toimitusjohtaja Pekka Pietilä (kesk)MULTIAMaanviljelijä Tuomo Auer (kesk)Emäntä Maija-Liisa Jokinen (kesk)KESKI-SUOMEN LIITON TOIMINTAKERTOMUS 200031

JÄSENETMUURAMEMyyjä Maili Kekki (sdp)Toimitusjohtaja Jorma Nokkala (kesk)PETÄJÄVESIATK-suunnittelija Vesa Asunta (kesk)PIHTIPUDASHankintaesimies Reijo Jämsèn (sdp)Seminologi Seppo Korkiakoski (kesk)PYLKÖNMÄKIMaaseutuyrittäjä Kauko Lehtonen (kesk)SAARIJÄRVIPalkanlaskija Pirkko Hovinen (sdp)Piiripäällikkö Taisto Laitinen (kok)Maanviljelijä Matti Tannermäki (kesk)SUMIAINENEmäntä Ritva Kautto (kesk)SUOLAHTIKaupunginhall.puheenjohtajaPekka Leppänen (vas)Lausuntataiteilija Maija Piitulainen (sdp)TOIVAKKAMaanviljelijä Aarno Laitinen (kesk)UURAINENKunnanjohtaja Sirpa Rautio (kesk)VIITASAARIToiminnanjohtaja Seppo Ijäs (sit)Liikkeenharjoittaja Aila Liimatainen (sdp)Maanviljelijä Mikko Niskanen (kesk)ÄÄNEKOSKIRehtori Marja Levänen (sdp)Emäntä Liisa Lunttila (kok)Aikuiskoulutusjohtaja Esko Uusitalo (kesk)Juustonkeittäjä Arvo Zitting (vas)VARAJÄSENETJohtava psykologi Mauno Niskanen (vas)Osastonhoitaja Ulla Häikiö (kok)Oikeustieteiden yo Timo Reina (kesk)Yhdistelmätyöntekijä Taina Toikkanen (sdp)Terveyskeskuslääkäri Eija Kiljala (kesk)Erikoistyövoimaneuvoja Juhani Lehtonen (kesk)Lehtori Jorma Viitanen (sdp)Opettaja Päivi Perälä (vihr)Maanviljelijä Jaakko Pasanen (kesk)Maanviljelijä Seppo Hänninen (kesk)ErikoissairaanhoitajaPirjo Saikkonen(skl)Tehdas- ja tuote-esittelijä Seppo Kotaniemi (sdp)Liikkeenharjoittaja Pekka Pitkäaho (kesk)Agrologi Liisa Stenman-Kässi (kesk)Ohjaaja Markku Halonen (sit)Lasittaja Kari Nerg (sdp)Asiakassihteeri Sisko Korhonen (kesk)Laborantti Pirkko Honka (sdp)Päiväkodinjohtaja Tuula Sarja (skl)*********Maanviljelijä Otto Minkkinen (kesk)Pääluottamusmies Heikki Korjus (vas)32* Jyväskylän kaupunginvaltuusto valitsi 17.4.2000 varajäsen Saila Korhosen tilalle sihteeriSirkka Saarisen.** Jyväskylän kaupunginvaltuusto valitsi 24.1. 2000 varajäsen Marcus Olaleyen tilallelajipäällikkö Matti Pullin.*** Jyväskylän kaupunginvaltuusto valitsi 9.10.2000 varajäsen Sami Kettusen tilalle konsulttiJukka Juuselan**** Jyväskylän kaupunginvaltuusto valitsi 28.8.2000 varsinaisen jäsenen Riitta Wahlströmintilalle maakuntavaltuuston varajäsenen koulukuraattori Tuija Mäkisen ja***** varajäsen Tuija Mäkisen tilalle FM Katriina Vikströmin.****** Jyväskylän maalaiskunnan kunnanvaltuusto valitsi 31.1.2000 varsinaisen jäsenenTimo Fredriksonin tilalle maakuntavaltuuston varajäsenen teknikkokapteeni Timo Sorjosen ja******* varajäsen Timo Sorjosen tilalle helikopterilentäjä Jouni Kososen.******** Jyväskylän maalaiskunnan kunnanvaltuusto valitsi 31.1.2000 varsinaisen jäsenenArto Lähteelän tilalle toiminnanjohtaja Jorma Soinin.********* Äänekosken kaupunginvaltuusto valitsi 19.6.2000 varajäsen Terttu Kangasharjun tilallepäiväkodinjohtaja Tuula Sarjan.Maakuntaneuvos, varatuomariVEIKKO AUKUSTI HYYTIÄINENs. 9.1.1919 Jyväskyläk. 17.5.2000 Jyväskylä

kMaakuntahallitus kokoontui Paletissa Kyyjärvellä 21.1.20006.2. MaakuntahallitusMaakuntahallitus kokoontui 11 kertaaja käsitteli 214 asiakohtaa. Kokouksetpidettiin Keski-Suomen liiton tiloissaJyväskylässä sekä Joutsan Joutsenlammella,Kyyjärven Paletissa ja Äänekoskenkaupungintalolla.Maakuntahallitus 1999-2000JÄSENETMaakuntahallituksen puheenjohtajaPutkiasentaja Simo Salmelin (sdp)ÄänekoskiVARAJÄSENETYmpäristösihteeri Tarja Kuisma (sdp)JämsäMaakuntahallitus päätti mm.• talousarvion käyttösuunnitelmasta• Länsi-Suomen Allianssin toimintaanliittyvistä asioista• valtion vuoden 2001 talousarvioontavoiteltavista asioista ja muustaedunvalvonnasta• osallistumisista mm. johdonVertti- ja Harava-projekteihin• maakunnan yhteistyöryhmänasettamisesta• kehittämisrahan ja Keski-Suomenkehittämisrahaston varojen käytöstä• vastaselityksistä korkeimmallehallinto-oikeudelle vaihekaavasta jaNatura 2000:sta• henkilövalinnoista liiton edustajiksieri toimielimiin• sopimuksista, toimiston organisoinnista,liiton henkilöstöpoliittisistaohjelmista sekä virka- ja työehtosopimustensoveltamisestaLisäksi maakuntahallitus antoi vuodenaikana 72 pyydettyä lausuntoa jateki useita omia aloitteita ja kannanottoja.VarapuheenjohtajaToimittaja Henna Virkkunen(kok)JyväskyläJOUTSAAgronomi Terttu Hentinen (kesk)JYVÄSKYLÄN MLKToimitusjohtaja Paavo Luukkonen (sdp)JYVÄSKYLÄN MLKLaitosmies Kari Yksjärvi (vas)JÄMSÄOsastonhoitaja Maija-Liisa Mäkelä (kok)JÄMSÄNKOSKILiikeapulainen Irja Elokannas (vas)KEURUUMaanviljelijä Pertti Pänkäläinen (kesk)KYYJÄRVIKunnallisneuvos Tapio Lintulahti (kesk)LAUKAAErikoissairanhoitaja Helena Pihlajasaari (sdp)MUURAMEKoneagrologi Pekka Mennala (kesk)PIHTIPUDASKotitalousopettaja Ulla Kahilainen (kesk)SAARIJÄRVILehtori, apulaisrehtori Jorma Viitanen (sdp)Majuri evp. Erkki Ikonen (kok) JyväskyläLEIVONMÄKIMaaseutuyrittäjä Pekka Hytönen (kesk)JYVÄSKYLÄN MLKPerhepäivähoitaja Mirja Mantila (sdp)JYVÄSKYLÄOpiskelija Tanja Kekäläinen (vas)KUHMOINENLukion rehtori Pertti Laakso (kok)LAUKAALastentarhanopettaja Leena Honkonen (vas)UURAINENAgrologi Liisa Stenman-Kässi (kesk)KARSTULAMaanviljelijä Juha Laaksonen (kesk)MUURAMEToimitsija Riitta Noronen (sdp)KUHMOINENToimistonjohtaja Veikko Mattila (kesk)ÄÄNEKOSKIOsastonhoitaja Leila Lindell (kesk)JOUTSATuotantoesimies Hannu Loipponen (sdp)KESKI-SUOMEN LIITON TOIMINTAKERTOMUS 200033

6.3. TarkastuslautakuntaTarkastuslautakunta kokoontui toimintavuodenaikana viisi kertaa. Lautakuntalaati arviointikertomuksenvuoden 1999 toiminnasta. Se tutustuiohjelmien toteutusprosessin ja alueidenkäytönprosessien toimintaan sekäBaltsurd- ja Kaspnet -hankkeisiin.Lautakunta seurasi myös Keski-Suomenliiton mittariston kehittämistä.Tiedoksi merkittiin neljä hanketarkastusraporttia.Tarkastuslautakunta 1997-2000JÄSENETPuheenjohtajaEkonomi Oiva Vainio(kok) JYVÄSKYLÄVARAJÄSENETKoulunjohtaja Simo Säntti (kok) SAARIJÄRVIVarapuheenjohtajaInstrumenttiasentaja Lauri Honkonen (sdp)LAUKAAJärjestösihteeri Jukka Keronen (sdp)UURAINENVIITASAARIMaanviljelijä Lauri Kananen (kesk)LAUKAAEmäntä Anne Peura (kesk)KEURUUKuntoutus- ja toiminnanohjaajaTuulikki Välimäki (sdp)JÄMSÄNKOSKITeknikko Viljo Vanhatalo (kesk)LUHANKAEmäntä Mirjami Keskinen (kesk)JÄMSÄErikoissairaanhoitajaAija Mäkiaho (sdp)Sihteeri, tilintarkastajaSeppo Lindholm, JYVÄSKYLÄN MLK11.4.2000 astiTekninen sihteeri, talouspäällikköPirjo Ahola, JYVÄSKYLÄ 12.4.2000 alkaen34

k6.4. Keski-Suomen liitontoimisto ja henkilöstöKeski-Suomen liitossa työskentelivuoden lopussa yhteensä 34 henkilöä,joista 25 vakituista ja 9 määräaikaista.Yksi vakituinen työntekijä oli vuodenlopussa vuorotteluvapaalla, yksiSisäasiainministeriön rahoittamassaprojektissa, yksi osa-aikaeläkkeellä jayksi työskentelee 2 päivää viikossa.Lisäksi Keski-Suomen liitossa työskenteleetavoite 1-ohjelman päällikkö,joka on palkattu yhdessä SaarijärvenSeudun Yrityspalvelu Oy:n kanssa.Henkilökunnan keski-ikä on 46 vuottaja mediaani-ikä (=iältään keskimmäinen)on 48-49 vuotta. Seuraavankymmenen vuoden kuluessa noin puoletKeski-Suomen liiton henkilöstöstäsiirtyy eläkkeelle.Liiton henkilöstöstä 18:lla on korkeakoulututkinto,12:lla opistoasteen tutkintoja neljällä kouluasteen tutkinto.Keski-Suomen liitossa toteutettiin vuonna2000 organisaatiouudistus, jonkamukaisesti henkilöstö on jakautunuttoimintojen mukaisiin tiimeihin.Strategiatiimin muodostavat maakuntajohtajaja hänen sihteerinsä. Hallintotiiminvetäjänä on apulaisjohtaja jatiimin vastuulle kuuluu hallinto, talousja sisäiset palvelut. Kehittämisjohtajanvetämä ALU-tiimi vastaa mm. alueidenkäyttöön ja ympäristöön liittyvistäasioista ja tavoiteohjelmientoteutustiimi tutkimuspäällikön johdollaEU:n rakennerahasto-ohjelmientoteuttamisesta.KESKI-SUOMEN LIITON TOIMISTOIMISTOSepänkatu 4, 40100 Jyväskyläp. 014-652 200, fax 014-652 277 tai 014-217 733HENKILÖSTÖmatkapuhelin toimisto (014)STRATEGIATEGIATMaakuntajohtaja Erkki Järvelä 040-595 0011 652 201Maakuntajohtajan sihteeri Maija Kovanen 040-595 0010 652 205OHJELMIEN TOTEUTUSTutkimuspäällikkö Hannu Korhonen 040-595 0016 652 213EU-sihteeri Päivi Blå 2) 040-595 0013 652 224Projektipäällikkö Seppo Haukka 3) 040-595 0012 652 204(30.10.2000 saakka)Projektipäällikkö Pekka Järvinen 1)Projektipäällikkö Jouko Kahilainen 040-595 0018 652 256Tutkimusjohtaja Mikko Kankainen(osa-aikaeläkkeellä) 040-595 0004 652 252Kehittämispäällikkö Lauri Laakso 040-595 0008 652 208Tiedottaja Merja Lahti 2) 040-595 0000 652 225Hankevalmistelija Jari Mikkonen 2) 040-595 0019 652 257Matkailusihteeri Leena Pajala/Keski-Suomi-Loma-Suomi 040-595 0015 652 203Ohjelmapäällikkö Veli-Pekka Päivänen 040-595 0005 652 260Koulutuspäällikkö Rauli Sorvari 0400-646 448 652 207Matkailun toimialapäällikkö Kari Suoranta 040-595 0014 652 202EU-sihteeri Mari Vilenius 2) 652 216Ohjelmapäällikkö Pirjo Peräaho,Saarijärven seudun Yrityspalvelu Oy 0400-540 922 652 253ALUEIDENKÄYTTÖKehittämisjohtaja Martti Ahokas 040-595 0001 652 220EU-projektipäällikkö Aulikki Graf 040-590 4264 652 209ATK-piirtäjä Marja-Leena Kinnunen 652 229Aluesuunnitteluinsinööri Jarmo Koskinen 040-595 0007 652 232ATK-piirtäjä Tuula Niemistö 652 228Yli-insinööri Erkki Pyyppönen 040-595 0006 652 231Ympäristöasiamies Martti Salminen 040-595 0009 652 258Tutkija Reima Välivaara (osa-aikainen) 0400-200 194 652 226HALLINTOApulaisjohtaja Jukka Patrikainen 040-595 0002 652 223Talouspäällikkö Pirjo Ahola 040-595 0003 652 254Projektisihteeri Riitta Heiskanen 652 206Toimistosihteeri Samu Juusela 040-595 0181 652 238Toimistosihteeri Piia Kuokkanen 040-595 0181 652 238EU-asiantuntija Marika Leppänen 2) 040-595 0128 652 234EU-asiantuntija Pia Nyman (30.6.2000 saakka) 040-595 0128 652 234Projektisihteeri Saara Rintala (eläkkeelle 1.9.2000 alkaen) 652 225Toimistovirkailija Marja Salminen (määräaikainen 30.6.2000 saakka) 652 264Tietopalvelusihteeri Liisa Suonpää 652 230Toimistosihteeri Riitta Tannermäki 652 237Toimistovirkailija Pirkko Tuovinen 652 200Toimistovirkailija Marja-Leena Tuunanen 040-595 0189 652 2141) Projektipäällikkö Pekka Järvinen erosi Keski-Suomen liiton palveluksesta 31.7.20002) Palkkaus EU:n teknisellä tuella3) Länsi-Suomen tavoite 2 -ohjelman ohjelmapäälliköksi 1.11.2000 alkaenKESKI-SUOMEN LIITON TOIMINTAKERTOMUS 200035

TOIMIALAPÄÄLLIKÖT matkapuhelin toimisto (014)PIEN(KÄSI)TEOLLISUUSToimialapäällikkö Taina Känninen 040-512 9607 859 562Keski-Suomen Käsi- ja taideteollisuusoppilaitosMiilukatu 2, 41900 PETÄJÄVESIMEKAANINEN PUUNJALOSTUSToimialapäällikkö Jukka Vilppola 040-561 0449 4695 504Kehittämisyhtiö Karstulanseutu OyPL 55, 43501 KARSTULAMATKAILUToimialapäällikkö Kari Suoranta 040-595 0014 652 202Keski-Suomi Loma-SuomiSepänkatu 440100 JYVÄSKYLÄELEKTRONIIKKATEOLLISUUSToimialapäällikkö Mikko Koskela 0400-834 121 4451 113Jyväskylän Teknologiakeskus OyPL 27, 40101 JYVÄSKYLÄMETALLITEOLLISUUSToimialapäällikkö Esa Tolvanen 040-555 1208 4447 546Jyväskylän ammattikorkeakoulu/tekniikka ja liikennePL 207, 40101 JYVÄSKYLÄGRAAFINEN ALAToimialapäällikkö Ari Lehikoinen 040-578 0716 652 121GrafilaLaukaantie 440320 JYVÄSKYLÄKeski-Suomen liiton määräaikaisen henkilöstön määrä v. 2000: 15 henkilöäUlkopuolisia asiantuntijoita v. 2000: 16 henkilöä36

kLIITEKESKI-SUOMEN LIITON JULKAISUT VUOSILTA1999-2000SARJA BTUTKIMUKSET, SUUNNITELMAT, SELVITYKSETSARJA CHALLINNOLLISET JULKAISUT, LÄHINNÄ VIRANOMAISKÄYTTÖÖN TAR-KOITETUT SELVITYKSET YM.VUOSI 2000B91 Tavoite 1-ohjelma 2000-2006951-594-121-0.B90 Tavoite 2-ohjelma 2000-2006951-594-120-2.B88 Kulttuurin kehittämisohjelma 2000-2006.ISBN 951-594-114-8.B87Toimialakehityshanke.Loppuraportti 1996-1998.ISBN 951-594-112-1VUOSI 2000C 83Taloussuunnitelma 2001-2003 sekä toimintasuunnitelmaja talousarvio 2001.ISBN 951-594-119-9.C 82 Keski-Suomen kuntien talous 1999.ISBN 951-594-118-0C 81Maakunnan kehittämisraha jaosaamiskeskustehtävien hoidon rahoitusKeski-Suomessa 1999.ISBN 951-594-117-2VUOSI 1999B86Keski-Suomen käsiteollisuudenkehittämisohjelma 1999-2001.ISBN 951-594-108-3.C 80 Keski-Suomen kehittämisrahasto 1999.ISBN 951-594-116-4.C79Keski-Suomen liiton toimintakertomusvuodelta 1999.ISBN 951-594-116-4B85 Keski-Suomi ja valtion talousarvio 2000.Hankekuvaukset.ISBN 951-594-107-5.B84 Keski-Suomi ja valtion talousarvio 2000.ISBN 951-594-106-7.B66Sosiaali- ja terveystoimi aluetaloudessa.Rahavirrat Keski-Suomessa.Hannu Korhonen.ISBN 951-594-102-4.Vuosi 1999C78Taloussuunnitelma 2000-2002 sekä toimintasuunnitelmaja talousarvio 2000.ISBN 951-594-111-3C77 Keski-Suomen kuntien talous 1998.ISBN 951-594-110-5.C75Keski-Suomen liiton toimintakertomusvuodelta 1998.ISBN 951-594-105-9.C75 Keski-Suomen kehittämisrahasto 1998.ISBN 951-594-104-0.C74C73Maakunnan kehittämisraha jaosaamiskeskustehtävien hoidon rahoitusKeski-Suomessa 1998.ISBN 951-594-103-2.Taloussuunnitelma 1999-2001 sekätoimintasuunnitelma ja talousarvio 1999.ISBN 951-594-101-6.KESKI-SUOMEN LIITON TOIMINTAKERTOMUS 200037