13.07.2015 Views

ISBN 951-594-125-3 - Keski-Suomen liitto

ISBN 951-594-125-3 - Keski-Suomen liitto

ISBN 951-594-125-3 - Keski-Suomen liitto

SHOW MORE
SHOW LESS

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

k<strong>Keski</strong>-Suomi menestyi maakuntien välisessä vertailussakohtuullisen hyvin. Väestökehityksellä mitaten <strong>Keski</strong>-Suomisijoittui maakuntien joukossa kuudenneksi vuonna 2000.Hyvä menestys perustui Jyväskylän seudun kasvuun.Erityisen ilahduttavaa on ollut teollisuuden voimakas kehitys,joka näkyy liikevaihtolukujen ohella myös työpaikkojenlisäyksenä: teolliset työpaikat lisääntyivät <strong>Keski</strong>-Suomessa yli 10 prosentilla vuonna 2000.Tilastojen perusteella <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> suunta kohti tavoitettaan- olla tiedolla ja työllä itsensä elättävä maakunta -on selkeä. Kehittämispanosten suuntaaminen kannattavaan,uudistuvaan ja alueelle muualta rahaa tuovaan liiketoimintaanon kantanut hedelmää. Tässäkin yhteydessä on paikallaankiittää yrityksiä osallistumisesta toimiala- ja muuhunkehittämistyöhön. Yrittäjyyden arvostus ja henki onnoussut <strong>Keski</strong>-Suomessa ennen kokemattomalle tasolle.Hyvin liikkeelle lähteneen kehityksen jarruna <strong>Keski</strong>-Suomessaovat liikenneolot. Olemme olleet viisi vuotta lähespaitsiossa teiden kehittämisrahoituksessa. Oikeutettuvaatimuksemme on, että Orivesi-Muurame -välin lisäksiE 75 -tien pahimmat pullonkaulat Jyväskylästä lentoasemalleja Heinolan Lusista Vaajakoskelle saadaan pikaisestiväljennetyksi.Väestön muuttoliike erityisesti Etelä-Suomeen on niin voimakasta,että sen hillitseminen vaatii valtiovallalta koviatoimenpiteitä. Erilaisia selvityksiä ja ohjelmia on käynnistetty,mutta tahtoa todella vaikuttaviin toimiin ei oletoistaiseksi riittänyt. Maakunnan veturi, Jyväskylän seutu,on kuitenkin noussut harvojen väestöltään kasvavien seutujenjoukkoon Suomessa. Jyväskylänä seudun menestysei kuitenkaan yksin riitä pitämään <strong>Keski</strong>-Suomea kasvumaakuntienjoukossa. Kehityksen hyvä vauhti on saatavatarttuman myös muualle maakuntaan. Pitkäjänteiselläkehitystyöllä ja yhteisesti luoduilla strategioilla se on mahdollista.Uusi EU-ohjelmakausi toi mukanaan <strong>Keski</strong>-Suomeen uudenaluejaon ja sen myötä omat alueelliset kehittämisstrategiatPohjoiseen <strong>Keski</strong>-Suomeen eli Saarijärven ja Viitasaarenseutukunnille sekä viiteen muuhun seutukuntaan.<strong>Suomen</strong>selän alueelle eli EU:n tavoite 1 -alueelle pyritäänluomaan EU-ohjelmien avulla uutta tervettä tulopohjaasiten, että ohjelmien voimavarat kohdennetaan alueen luonnonvarojajalostaviin yritysverkostoihin. Muualla <strong>Keski</strong>-Suomessa, EU:n tavoite 2 -alueella, haetaan kuntien jayritysten yhteisellä prosessilla kestäviä kilpailuetutekijöitä,joihin perustuen synnytetään ja vahvistetaan liiketoimintakeskittymiämaakunnan eri osiin.Erkki JärveläKESKI-SUOMEN LIITON TOIMINTAKERTOMUS 20007

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!