ISBN 951-594-125-3 - Keski-Suomen liitto

k3. A l u e i d e n k ä y t t ö s e k ä a l u e-j a y h d y s k u n t a r a k e n t e e n k e-h i t t ä m i n e n3.1. ToimintaympäristönmuutosRakennuslainsäädännön kokonaisuudistustuli voimaan 1.1.2000. Uudistusoli kaavoituksen osalta merkittävä,sillä ns. kuntakaavojen vahvistuttaminenvaltion viranomaisella poistuieräitä poikkeuksia lukuun ottamatta.Maakuntakaava on aina valtion viranomaisellavahvistettava kaavamuoto.Maakunnallisen aluesuunnittelun perustanatulee olemaan maakuntasuunnitelma,joka on lakisääteinen, pitkänaikavälin strateginen suunnitelma. Senlaatimista koskeva pohdinta aloitettiinvuonna 2000. Kuntien tosiasiallinenkiinnostus yhteiseen vapaaehtoiseltapohjalta toteutettavaan yleiskaavaanon jäänyt epäselväksi. Yhteinen yleiskaavajouduttaisiin alistamaan ympäristöministeriölle.Ympäristöasiat korostuivat edelleensekä lakisääteisessä kaavoituksessaettä aluekehittämisessä. Tämä näkyikaikissa liitossa käsiteltävänä olleissakaavoissa ja liiton valmistelemissaaluekehittämisen asiakirjoissa.Keski-Suomi osallistui vuosina 1999-2001 eräisiin kansainvälisiin EUrahoitteisiinhankkeisiin (mm. InterregIIC:n toteutukset kansainvälisissäBALTSURD- ja KASPNET- hankkeissa‘Alueellinen epätasapaino jainfrastruktuurin kustannukset’ sekä‘Kestävät kaupunki- ja aluerakenteet’ja niihin liittyvät kansalliset seminaaritja kokoukset; pohjoismainen yhteistoiminta;SAVE-ohjelmasta rahoitettavaenergiatoimisto).Akuutit kuntakohtaiset ja ylikunnallisetselvittelyt ovat lisääntyneet olennaisesti(esim. kuntakaavoituksenneuvottelut, Jyväskylän seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman,JYSELInjatkon valmistelu yhdessä kuntien jaliikenteen viranomaisten ja muidenosapuolten kanssa, liikennesektorinedunvalvonta, energia-asiat).Alue- ja yhdyskuntarakenneselvityksettoteutetaan vuosina 2000-2001pääosin liiton ja maakunnan ulkopuolisellarahoituksella. Tuloksena onvuonna 2001 valmistuva maakunnallinenalue- ja yhdyskuntarakenteenkehittämisstrategia sekä toimenpidesuunnitelma.Vastuualueelle oli arvioitu puolenhenkilötyövuoden lisätarve. Resurssilisäystäei toimintavuonna kuitenkaansuoritettu.3.2 YmpäristöLiiton ympäristöasiat liittyivät maankäyttö-ja rakennuslain sekä aluekehityslainmukaisiin toimiin ja olivatluonteeltaan jatkuvia prosesseja,joiden tulokset näkyvät erillisissä suunnitelmissaja toimenpiteissä. Erikseenon syytä mainita osallistuminen Natura-ohjelman täydennysten valmisteluun,ekologisen metsäsuunnitelman ja alueellisenmetsätalousohjelman laadintaan,luontomatkailusuunnitelmaan,tiemaisemahankkeeseen, Huopanankoskenmonipuolisen hyväksikäytönhankkeistukseen ja perinnepihakilpailuntoteuttamiseen Keski-Suomessa.Kaikki Keski-Suomen liiton ja EU:nrakennerahaston rahoittamat hankkeetarvioitiin ympäristövaikutusten osalta.Lisäksi toteutettiin yhteistyötahoillesuunnattua koulutusta (4 alustusta jaesitelmää).3.3. Vuoden 2000 tuloksia5.VK:aa ja 5A.VK:aa ei ole toteutettu,koska KHO ei ole tehnyt päätöstäasiassa Natura-kiireiden vuoksi. Liittoon antanut vastaselitykset annettuihinvastineisiin. Uutta maakuntakaavaaei käynnistetty v. 2000, koska maakuntahallituslinjasi suunnitelmientärkeysjärjestyksen toimintasuunnitelmastapoiketen. Kuntapalvelu olipääsääntöisesti kaavoituksen ja kuntasuunnitteluntarvitseman tiedon tuottamistaja jakamista. Toimintavuonnakuntapalvelu oli lähinnä kuntakohtaistaeikä mitään suurempia kaikkiakuntia yhteisesti koskevia operaatioitatoteutettu. Keski-Suomen energiatoimistonpääsopijan velvollisuudethoidettiin Komission suuntaan (kaksipuolivuotisraporttia tilityksineen)sekä välitettiin yhteistyöosapuolilleFEDARENEn ja Komission puoleltatullutta runsasta informaatiota.Suunnittelu- ja vaikuttamismenetelmienuudistamiseksi on osallistuttukansallisiin menetelmien kehittämishankkeisiinyhdessä YM:n, SM:n,Kuntaliiton, Efektian ja VTT:n kanssa.Näitä ovat julkisten investointientuottavuuden laskentamenetelmätsekä omina töinä toteutetut alue- jaKESKI-SUOMEN LIITON TOIMINTAKERTOMUS 200013