Kirja PDF-muodossa - Turun yliopisto

jari multisilta, anita seppä, jaaKKo suominen
(ns. immersio) pelimaailmaan ja omaksuu roolinsa sen kautta.
Voidaan väittää, että verkkopersoonan kautta on helpompi ilmaista
itseään kun voi esiintyä yhteisössä ilman konkreettista
yhteyttä yhteisön muihin jäseniin.
Tällaiset uudenlaiset yhteisöllisyyden – ja yksilöllisyyden
– muodot mahdollistavat myös uudenlaiset väärinkäytökset
ja huijaukset. Väärinkäytöksiä ovat esimerkiksi nettikiusaaminen,
pilkkaavat kommentit, henkilön kuvan julkaiseminen
netissä ilman hänen lupaansa ja henkilötietojen varastaminen.
Omien henkilötietojen antaminen muille (tuntemattomille)
yhteisön jäsenille saattaa johtaa jopa fyysiseen häirintään.
Pankkitunnusten luovuttaminen verkossa johtaa pahimmassa
tapauksessa tilin tyhjentämiseen. Julkisuudessa on puhuttu
paljon viime aikoina myös siitä, miten pedofiilit toimivat verkkoyhteisöissä.
Brittiläinen lastensuojelujärjestön Digitodayverkkolehden
sivuille saattaman uutisen mukaan joka viides
lapsi joutuu netissä seksuaalisen vihjailun tai houkuttelun
kohteeksi ja ehdotuksia tehdään eniten chateissa. Asiaan on
pyritty vaikuttamaan valistamalla vanhempia netin vaaroista.
Esimerkkinä voidaan mainita Iso-Britannian Thinkuknow-sivusto
(www.thinkuknow.co.uk) ja Mannerheimin lastensuojeluliiton
ylläpitämä Lapset ja Media -sivusto (vanhemmat.
mll.fi). Ruotsissa puolestaan on perustettu Squill-verkkopalvelu,
joka kokoaa tietokantaan lasten ja nuorten ilmiantoja
epämääräisiltä vaikuttaneista keskustelukumppaneista
(Digitoday, 9.11.2006). Mannerheimin lastensuojeluliiton pääsihteeri
Eeva Kuuskoski korostaa puolestaan, että “on tärkeää,
että äidit ja isät ovat yhtä kiinnostuneita lapsen nettikokemuksista
ja nettiystävistä kuin hänen muusta elämästään”
(Digitoday, 6.6.2006).
Jotta yhteisö voisi toimia, sen jäsenten on voitava kommunikoida
keskenään. Tällä tasolla verkkoyhteisön toimintaa tukevat
erilaiset webin teknologiat. Ennen Internet-aikaa yhteisöjä
muodostui niin sanottujen BBS-purkkien ympärille. Purkkiin
12