KOULII-hanke, loppuraportti - InnoOmnia.fi

2011). Tavoitteena oli aktivoida opiskelijoita keskusteluun omanalansa palveluista asiakkaiden näkökulmasta. Palvelumuotoilunmenetelmistä käytettiin käyttäjäprofilointia, palvelupolkua,palvelutarinoita ja skenaarioita. Skenaariotyökalua avullaopiskelijoita ohjattiin pohtimaan tulevaisuuden palvelujen tarpeitaja muotoja sosiaali - ja terveydenalueella. Kuvitteellisetkäyttäjäprofiilit muodostettiin eri ikäryhmille. Laurean opiskelijatsijoittuivat oman kehityspsykologia tehtävänsä mukaiseenryhmään, Omnian opiskelijat valitsivat jonkun lasten ja nuortenpalveluja pohtivan ryhmän. Käyttäjäprofiilien muodostamisessaopiskelijat hyödynsivät omia kokemuksiaan ja verkkokeskusteluja.Palvelupolku rakennettiin kuvitteelliselle käyttäjälle ja lopuksimietittiin hänelle palvelutarina.Workshop työskentely oli pohjana oppimistehtäville, jotka eritytettiinopiskelijoiden opetussuunnitelman mukaan. Omnianlähihoitajaopiskelijat haastattelivat maahanmuuttajataustaisialapsia päiväkodissa tai koulussa. Laurean opiskelijoiden oppimistehtäväoli laaja asiakastarpeiden selvitys eri ikäryhmissä,jossa he hyödynsivät haastatteluja, havaintoja, kehityspsykologistatietoa eri ikävaiheista ja tutkimustietoa sosiaali - jaterveydenhuoltopalvelujen tulevaisuudesta. Lisäksi opiskelijatpyrkivät visioimaan palvelumuotoilun keinoin eri-ikäisten palvelupolkujaja jotakin tiettyä tulevaisuuden palvelua kokonaisuutena.LopetusseminaariSeminaarin tavoitteena oli oppimisprosessien koonti yhteiseksikokemukseksi. Opiskelijat esittivät omat oppimistehtäviensätulokset. Laurean opiskelijat olivat tehneet oppimistehtäväänesitykset ”Pecha Kucha”-esitysformaattiin (http://www.pechakucha.org,25.3.2013), joissa oleellinen asiasisältö tiivistetään20 kuvaan ja esityspituus on tiukasti rajattu. Toisena oppimistehtävienesittelymenetelmänä käytettiin learning cafe-mentelmää,jossa Omnian ja Laurean opiskelijoiden oppimistehtävätesiteltiin yhdessä pöydässä. Lopuksi oppimisprosessista ja siinäkäytetyistä menetelmistä kerättiin opiskelijapalaute ”pöytäliinoihin”.Palautetta ja pohdintaaOpiskelijoiden palaute oli pääosin myönteistä. Oppimisprosessinalussa oli kuitenkin liikaa informaatiota ja kokonaisuusjäi osalle opiskelijoista epäselväksi. Yhteistä aloitusta sinänsäpidettiin hyvänä lähtökohtana. Opettajina huomasimme myös,että eriytetty ohjaus oli ensitapaamisen jälkeen vielä tarpeen.Opiskelijat arvioivat verkkokeskusteluja aktiivisiksi. Keskusteluteemojeneriyttäminen tuki opettajien mukaan hyvin opiskelijoideneritasoisia oppimistavoitteita. Palvelumuotoilunmenetelmät koettiin kiinnostaviksi, mutta myös vaativiksi.Laurean opiskelijoiden palautteessa tuli esille, että käytetytmenetelmät herättivät ajattelemaan asioita uudesta näkökulmastaja synnyttivät uutta ammatillista ajattelua. Omnian maahanmuuttajataustaistenopiskelijoiden palautteessa tuli esilleheidän ajoittaiset vaikeudet työskentelyssä yhdessä Laureanopiskelijoiden kanssa. Syyt olivat lähinnä kielellisiä, kun palvelumuotoilutyöskentelyssäkäytetyt käsitteet eivät olleet tutuja.Opettajien ”silmäarvoin” mukaan kaikki workshopryhmät toimivatkuitenkin aktiivisesti ja keskustelu eri työkalujen kauttaoli vilkasta. Oppimistehtävien eriyttäminen oli merkityksellinenopiskelijoiden oppimisprosessissa. Molempien tehtävien avullaopiskelijat kokivat syventävänsä asiakastietouttaan. Opettajienarvioimana valitut asiakastiedon keräämismenetelmät toimivathyvin ja antoivat opiskelijoille kokemuksen tiedon keräämisestäasiakaspinnassa. Yhteinen loppuseminaari oli tärkeää sekä Laureanettä Omnian opiskelijoille. Yhteinen oppimisen jakaminenonnistui avoimessa ja mukavassa tunnelmassa. Osana tähänvaikutti varmasti yhdessä sovittu nyyttikesti ja omnialaisen opiskelijanohjaamat Bollywood-tanssit.Työpajatyöskentely ja piirustushaastattelupedagogisina työvälineenä lapsiasiakastiedonkeräämisessäBriitta HiitolaParasta arkea -pilotissa on kehitetty palveluita lapsille ja lapsiperheilleSuurpellon asunalueelle. Näiden palvelujen suunnittelussaon hyödynnetty lapsilta kerättyä tietoa. Lapset itsenäisinä,ja asiantuntevina tiedonlähteinä kehitettäessä heille suunnattujapalveluita, on uutta. Taustalta löytyy Lasten OikeuksienSopimuksen kautta levinnyt ajatus lapsen osallisuuden lisäämisestäja oikeudesta ilmaista näkemyksiään häntä koskevissaasioissa (Turja, 2011). Lapsuuden tutkimuksen käsitteet lastentoimijuus ja lasten ”ääni” pitävät sisällään ajatuksen lapsestaaktiivisena vaikuttajana ja ympäristönsä kehittäjänä (Alanen& Karila, 2009). Parasta arkea -pilotissa haluttiin kuulla lastennäkökulmia heille suunnatuista palveluista ja ottaa heidät sitäkautta aktiivisiksi toimijoiksi Suurpellon kehittämisessä. Palvelumuotoilunperiaatteiden mukaisesti asiakasymmärrystä onkerättävä monipuolisilla menetelmillä lähellä asiakaspintaa.Yksi lähetymistapa on entnogarfia ja sen erilaiset tiedonkeruumenetelmät.Se tarjoaa monia mahdollisuuksia, joilla on mahdollistakerätä asiakastietoa myös lapsilta, tuoda lasten ääninäkyväksi, kuultavaksi ja ymmärrettäväksi (Miettinen, 2011).Parasta arkea -pilotissa kokeiltuja toiminnallisia asiakastiedonkeruumenetelmiälasten kanssa olivat valokuvaus, saduttaminen,työpajatyöskentely ja lasten haastattelu piirustushaastattelu-menetelmää hyödyntäen. Valokuvauksen ja sadutuksenkäyttämistä kuvataan omassa artikkelissa. Tässä kuvataanesimerkkejä lasten työpaja - menetelmästä ja piirustushaastatteluista.Molempia käytettiin osana lähihoitaja opiskelijoidenopintoja Omnian aikuisopistossa. Työpajatyöskentelyn kauttaopiskelijaryhmä keräsi asiakastietoa lapsille suunnatun luontokerhonsuunnittelua varten. Piirustushaastattelulla kerättiinlasten ajatuksia päiväkodista ja koulusta sekä leikkipuistotoiminnasta.21