Varautuminenpelastaa henkiäteksti: kirsi koivuporraskuvat: sita ramdeenSt. Vincent & Grenadiinit on piskuinen ja köyhä Atlantin piiskaama valtio Karibialla. Toisiaan seuraavien katastrofien,etenkin hurrikaanien, takia on tärkeää osata toimia yhdessä, oikein ja koordinoidusti.Pienellä Mayreaun saarella Karibiallasijaitsee kylä, jonka lapsetkulkevat kouluun naapurisaareen.Koulukyydin tarjoaa vene.Kaikki pienet koululaiset eivätkuitenkaan osaa uida, joten aaltojenkeikuttamassa koulumatkassapiilee riski.– Kerran pieni, uimataidotonpoika oli palaamassa naapurisaaresta,kun aalto keikautti veneenkumoon lähellä rantaa. Ensiapukoulutuksensaanut Punaisen Ristinvapaaehtoinen ui pelastamaanpojan ja kykeni elvyttämään hänet,kuvailee Suomen PunaisenRistin avustustyöntekijä JohanLunabba.Lunabban kertomus on esimerkkisiitä, kuinka Punaisen Ristinkatastrofivalmiushanke kantaaarjen tasolla hedelmää. Euroopankomission humanitaarisen avuntoimiston rahoituksella parannetaanyhteensä yhdeksän kyläyhteisönvalmiutta kohdata katastrofejaSt. Vincent & Grenadiineilla sekäTrinidad & Tobagossa.– Koulutetut henkilöt varustetaanasianmukaisin välinein jakyliin varastoidaan katastrofeissatarvittavia varusteita. Kyliin on laadittumyös valmiussuunnitelmat,jotka perustuvat kyläläisten ja viranomaistentunnistamiin riskeihin,kertoo Lunabba.Toimintakyky on parantunutKahdesta kohteesta St. Vincent &Grenadiinit on yksi Karibian alueenköyhimmistä saarivaltioista.Se sijaitsee Atlantin hurrikaanivyöhykkeelläja on toistuvasti joutunutpyörremyrskyn runtelemaksi.Lisäksi St. Vincent & Grenadiinitsijaitsee kahden mannerlaatanvälissä. Tämän takia maa on altismyös maanjäristyksille, tulivuorenpurkauksilleja tsunameille.Etukäteen varautuminen onkaikkein tehokkain tapa kohdatamahdolliset katastrofit.– Hankkeella on ollut suuri vaikutusniin kylille kuin St. Vincent& Grenadiinien Punaiselle Ristille.Olemme todistettavasti pystyneetkohottamaan sekä yhteisöjen ettäPunaisen Ristin toimintakykyä,Lunabba jatkaa.Osaaminen testattiin onnistuneestihurrikaani Tomaksen aikanaja sen jälkeen. Punaisen Ristin vapaaehtoisetja kyläläiset osallistuivatmuun muassa evakuointeihin,toimivat väestönsuojissa ja osallistuivattuhojen ja tarpeiden arviointiinyhdessä viranomaistenkanssa.Vapaaehtoiset ovat katastrofivalmiudessamerkittäviä toimijoita.– Köyhissä maissa, joissa viranomaisresurssitovat rajalliset, onkoulutetuilla ja osaavilla vapaaehtoisillatärkeä rooli. Erityisesti pienemmilläsaarilla ja maaseudulla,jonne viranomaisavun saaminensaattaa kestää päiviä, on tärkeää,että ihmiset pystyvät auttamaanitse itseään, Lunabba tiivistää.Fancyn kylässä St. VincentilläPunaisen Ristin kouluttamanvalmiustiimin sydänmuodostuu alakoulunopettajista. Valmiustiimikokoontuu koululla ja alakouluntilat toimivat myöshurrikaanisuojana. Fancynalueen valmiuspäällikkönätoimii koulun rehtori rouvaMichael (edessä oikealla).Kuvassa myös Punaisen Ristinprojektipäällikkö BernardMarskman (vasemmalta),rouva Baptiste jaherra Williams.Ihmiset pärjäävät, kun tuhot tulevatParaguayn, Argentiinan ja Bolivian rajojen yli levittäytyy pääosin alkuperäiskansojen asuttama Gran Chaco, jossatulvat ja kuivuus ovat toistuvia katastrofeja. Paraguayssa Punainen Risti on katastrofivalmiuden merkittävä toimija.Gran Chaco on osittain soinen,osittain ruohikkoinen noin650 000 neliökilometrin laajuinenalue, joka peittää Paraguayssa milteipuolet maan pinta-alasta. GranChacon lävitse juoksee Pilcomayojoki,joka on aikoinaan tuonut asutuksenseudulle.Chacon alueella tulvista ja kuivuudestaon kymmenen vuoden aikanatullut rajumpia ja vaikeampiaennustaa.– Ihmiset ovat perinteisesti eläneetluonnon mukaan. Nyt vanhankansan viisaudella ei enää oikeinpärjää, sanoo Suomen PunaisenRistin kansainvälisen avun suunnittelijaKimmo Juvas.Katastrofeissa auttaa ParaguaynPunainen Risti, jonka valmiustyötäSuomen Punainen Risti on tukenut.– Euroopan komission humanitaarisenavun rahoittamana onToimintaulottuuruohonjuuriintoteutettu kolme peräkkäistä katastrofivalmiudenhanketta. Tavoitteenaon, että ihmiset pärjäävät,kun tuhot tulevat,sanoo Juvas.Katastrofivalmiustyötäon tehtyeri tasoilla ja eri toimijoiden kesken.Tärkeänä osa-alueena on ollutviranomaisyhteistyön ja valmiussuunnittelunkehittäminen.– Paraguayn Punaisella Ristilläon valmiuden osaamista ja se onhyvin kiinnostunut valmiustyönkehittämisestä ja yhteistyöstä viranomaistenkanssa. Paraguayn PunainenRisti tukee viranomaisia jaosallistuu lainsäädännön valmisteluun,kuvailee Juvas.Punaisen Ristin toiminta ulottuuruohonjuuritasolle paikallisosastojenkautta, joissa vapaaehtoisethuo<strong>lehti</strong>vat siitä, että perusasiattoimivat. Kylien asukkaat ovat esimerkiksiopetelleet antamaan ensiapuaja laatimaan valmiussuunnitelmia.– Vapaaehtoisten avulla juurrutammeavustusohjelmat alueille,jolloin niistä tulee ihmisten omia,toteaa Juvas.Vapaasta tahdostahyödyksi muilleteksti: kirsi koivuporras kuva: ifrcVapaaehtoiset ovat tärkeitä luottamuksenluojia, asennemuutoksen välineitä ja yhdessätoimimisen vahvistajia. Katastrofivalmiudenhankkeessa he auttoivat ihmisiä tuomaanesiin ongelmia ja löytämään ratkaisuja.– Vapaaehtoistyön kautta opimme ymmärtämään ihmistenajatuksia ja tunteita. Järjestimme työpajoja, joissa kävimmeläpi yhteisöjen kokemuksia katastrofeista.Näin juttelee Jorge Blanco, Paraguayn Punaisen Ristinäärimmäisen kokenut vapaaehtoinen. KolmikymppinenBlanco on toiminut vapaaehtoisena jo 17 vuotta, käytännössäyli puolet elämästään.Euroopan komission humanitaarisen avun toimistonrahoituksella toteutetussa hankkeessa vapaaehtoiset järjestivättapahtumia, joissa käsiteltiin riskejä ja niiden vähentämistä.Tilaisuuksien tehtävänä oli herätellä kyliä pohtimaanheihin kohdistuvia uhkia ja niiden hallintaa.Tässä vapaaehtoiset olivat keskustelun ja asennemuutoksenväline.– Pyrimme siihen, että ihmiset olisivat tietoisempiaja ajattelisivat asioita uusista näkökulmista. Työpajojenaikana ihmisiä ohjattiin ymmärtämään ja arvostamaanyhteisöjen merkitystä katastrofien hallinnassa, sanooBlanco.Työpajoissa asukkaiden kanssa tunnistettiin eri toimijoiden,yksilöiden, perheiden ja yhteisön, vahvuuksia ja heikkouksia.Mukana olivat myös paikallisviranomaiset.Blanco sanoo, että työn hedelmät näkyvät kylissä:jaettu tieto on otettu vastaan.Vapaaehtoisuus on Blancolla selvästi sydämessä, ja hänelläon selkeä käsitys siitä, miksi vapaaehtoisia tarvitaan.– Vapaaehtoiset vahvistavat Paraguayn Punaisen Ristintoimintaa. Me teemme työtä vapaasta tahdosta ja siitätunteesta, että olemme tarpeellisia ja meistä on hyötyämuille ihmisille.10
Vapaaehtoisilla oli vankka rooli kiertävillä klinikoilla: he osallistuivatklinikan pyörittämiseen ja hoitotyöhön. Yksi vapaaehtoisistaon Marielissette Capointe. Hän on sairaanhoitaja, jolla on jonkinverran kätilökokemustakin.Terveyttätelttakyliinteksti: kirsi koivuporraskuva: niklas meltioLiikkuvat klinikat veivät avun nopeasti haitilaisten luo ja ottivat paikkansaPort-au-Princen telttakylien asukkaiden terveysasemana. Merkittävän osanklinikkatyöstä tekivät asukkaat itse toimimalla vapaaehtoisina.– Klinikkatyöllä saatiin nopea javälitön kontakti avunsaajiin. Liikkuvistaklinikoista voi olla rehellisestiylpeä, toteaa klinikan päällikkönätoiminut sairaanhoitaja SirpaMiettinen.Suomen Punaisen Ristin kaksiliikkuvaa klinikkaa aloittivat toimintansaHaitilla seitsemän päiväämaanjäristyksen jälkeen ja jatkoivatperusterveydenhuollon viemistäPort-au-Princen telttakyliin vuo-den 2011 alkuunsaakka.Käytännössä liikkuvaklinikka muodostuulaatikoista,joihin kaikki tarpeellisetosat ja tarvikkeeton pakattu.Laatikot kuljetetaanautolla sovitullepaikalle ja klinikkakootaan ja puretaanjokaisena päivänäerikseen. Hoitotiimeissätyöskentelilääkäreitä, sairaanhoitajiaja kätilö sekä Haitin PunaisenRistin vapaaehtoisia.– Hoidimme tänään paljon jalkavammoja,ruhjeita ja märkiviähaavoja. Joillakin potilailla oli myösmurtumia, jolloin heidät piti lähettäälähimpään sairaalaan jatkohoitoon.Paikalla kävi myös haitilaisiahoidattamassa flunssaa, malariaasekä muutama raskaana oleva nainen,kertoi liikkuvan klinikan lääkäriEila Rooseli päivästään tammikuussa2010.Klinikkatoiminnan loppuvaiheessaodotushuoneet täyttyivätetenkin raskaana olevista naisistaja äideistä pienten lasten kanssa.”Kun voi vaikuttaaomaan elämäänsä”fakta Haitin avustusoperaatio onSuomen Punaisen Ristin suurin yhdessämaassa toteutettu nopean katastrofiavunoperaatio. ECHO:n rahoituksen turvinSuomen Punainen Risti vei Haitiin liikkuvatklinikat ja telttoja sekä pressuja suojaksimaanjäristyksessä kotinsa menettäneille.Liikkuvat klinikat aloittivat toimintansaseitsemän päivää Haitin maanjäristyksenjälkeen 19.1.2010. Toukokuusta 2010vuoden 2011 alkuun saakka klinikattoimivat Ulkoasiainministeriön ja SPR:nkatastrofirahaston turvin. Telttoja japressuja Punainen Risti on jakanut172 700 perheelle.Haitilla tarve terveyspalveluille onsuuri. Köyhän maan perusterveydenhuoltoei ollut ennen järistystäkattavaa.– Klinikkatoiminnalla olemmevoineet viedä perusterveydenhuoltopalveluitamyös sellaisilleihmisille, joilla ei aiemmin olevälttämättä ollut pääsyä terveyspalveluihin.Lisäksi ihmiset aktivoituivatauttamaan itse itseään.Joka ikinen päivä vapaaehtoiset tekivättietyt rutiinit, yhteys avunsaajiinoli välitön ja saimme yhdessätuloksia aikaan, huomauttaa SirpaMiettinen.Alkuvaiheen jälkeen klinikoidentyötä laajennettiin valistustyöhön,jolla pyrittiin ehkäisemään etenkinkoleran leviämistä. Tämän työntekivät Haitin Punaisen Ristin vapaaehtoiset.– Vapaaehtoiset tapasivat toistatuhattaihmistä viikossa. He opettivat,miten voi tavallisin keinoinestää koleran leviämisen, kertooMiettinen.Lisäksi vapaaehtoiset ovat tehneettyötä muiden tautien, kutenhi-viruksen leviämisen ehkäisemiseksi.Punainen Risti kouluttivapaaehtoisia toteuttamaan myöshenkisen tuen ohjelmaa.– Järjestimme vapaaehtoisillepuitteet ja annoimme tukea, muttahaitilaiset ovat tehneet kaikenmuun työn. Asiat etenevät, kun ihmisetalkavat uskoa, että he voivatitse tehdä tilanteelle jotain ja vaikuttaaelämäänsä.Ari Räsänen oli paikallaHaitissa pian maanjäristyksenjälkeen. Hän tapasi useitasupersankareita, joidenjoukkoon kuului myösparikymppinen LeblancMikerlange.Telttanion kotiniSupersankariSuomen ja Saksan Punaisten Ristiensairaalassa työskentelee kymmenen HaitinPunaisen Ristin vapaaehtoista, jotkaovat saaneet koulutuksen henkisen tuenantamiseen. Yksi vapaaehtoisista on24-vuotias Leblanc Mikerlange. Hänpyörittää sylissään yksivuotiasta tyttöä,pusuttelee ja laulaa, kutittelee ja naurattaa.Hän antaa kaikkensa, jotta tuntemattomallatytöllä olisi hyvä olla.Leblanc tulee sairaalaan joka aamukahdeksalta ja vetää Punaisen Ristinliivin ylleen. Hän riisuu liivin viideltä jalähtee perheensä luokse.teksti ja kuva: hilkka hyrkköLyline Dolne perheineenasuu Haitilla Gressierintelttakylässä, jossaväliaikaisesta suojasta ontullut koti.– Olemme kolmen aikuisen ja yhdenlapsen perhe. Mieheni lisäksitässä asuu serkkuni, yksinhuoltajaisätyttärensä kanssa. Kotimme tuhoutuimaanjäristyksessä, Dolne kertooja viittoilee kukkulan rinteelle, missämen Punaiselta Ristiltä saamansakeittiötarvikkeet. Ne ovat niin ikäänhyvässä järjestyksessä avohyllyssä jateltan pöydällä. Telttojen asukkaatkokkaavat pienellä avokamiinalla teltanulkopuolella.Leblanc lähti juuri perheensäluokse. Hän asuu äitinsä ja kahdenTelttakangas on valkea ja teltanjatkoksi voi pingottaa pienen teras-talo sijaitsi.Järistyksen jälkeisissä perheissä onPerheen toimeentulo on niukkaa,mutta elämässä sinnitellään eteen-veljensä kanssa kadulla, muovipres-sin. Lyline Dolne on rakentanut ta-hyvin erilaisia kokoonpanoja. Haiti-päin.sun alla. Koti meni järistyksessä jakaterassille ruukkupuutarhan. Pienilaisten yhteisöllisyys näkyy siinä, mi-– Mieheni on kalastaja. Kalaa tu-opiskelu loppui, kun koulu sortui.koti on erinomaisessa järjestyksessäten kaiken menettäneet ovat valmiitalee vaihtelevasti ja ihmisillä on to-Silti hän tulee huomenna takaisinja sitä hallitsee parisänky. Sängynottamaan orpoja ja kodittomia per-della vähän rahaa ostaa mitään,teksti ja kuva: ari räsänenja vetää liivin ylleen, sillä hän on supersankari.päällä viettää päivää joukko pehmoleluja.heeseensä.Dolne esittelee ylpeänä myös Suo-mutta elämme silti mieheni kalansaaliilla.11