j6sm7a7

128
Opetusalan ammattilaiset
Eräs haastateltu kertoo tapauksesta, jossa naiseen kohdistunut väkivalta tuli esille,
kun tämä ei päässyt osallistumaan kotoutumiskoulutukseen kuuluvalle suomen kielen
kurssille. Opettaja huomasi, että nainen käyttäytyi erikoisesti ja sanoi usein olevansa sairaana.
Lopulta useamman kerran tiedusteltuaan hän oli saanut naisen kertomaan häneen
kohdistuvasta väkivallasta.
Nainen oli sanonut, että jos mun asiat jää tänne, eivätkä muut saa tietää tästä asiasta,
niin mä voin kertoa. Opettaja oli luvannut, että hänellä on vaitiolovelvollisuus, eikä
kukaan muu saa tietää asiasta, että kerro vaan, niin autetaan sinua. Sieltä se lähti
se apu. Opettaja varasi sosiaalityöntekijälle ajan. Siis näin hän sai sitä apua ja pääsi
eteenpäin ja sitten hänen mieskään ei enää voinut sanoa mitään.
Tässä kertomuksessa nousevat esiin sekä oppilaitosten merkitys ympäristönä että luottamuksellisuuden
merkitys niin kunniaan liittyvän väkivallan kuin muunkin lähisuhdeväkivallan
esiin tuomisessa. Kyseessä oli suomen kielen kurssi, jolla käytiin päivittäin, joten
opettaja huomasi helposti poikkeukselliset poissaolot ja epätavallisen käytöksen oppilaassaan.
Tämä opettaja myös uskalsi kysyä asiasta nähdessään väkivallan merkkejä oppilaassaan
ja osasi ohjata tapauksen muihin toimivaltaisille viranomaisille.
Myös poliisiasiakirja-aineistossamme on esimerkkejä siitä, että väkivallan uhri on
uskoutunut opettajalleen. Aineistoon sisältyvän murhan tutkinnassa on kuultu myös
opettajaa, jolle uhri oli ennen henkirikosta kertonut aiemmasta kokemastaan väkivallasta,
ja yhden 16-vuotiaaseen tyttöön hänen veljensä taholta kohdistuneen pahoinpitelyn tutkinta
on lähtenyt liikkeelle koulun tekemästä lastensuojeluilmoituksesta. Tässä tapauksessa
pahoinpitelyn jäljet tytön kehossa saivat opettajan ja koulukuraattorin viemään asian
eteenpäin lastensuojeluviranomaisille. Samassa lastensuojeluilmoituksessa he kertoivat
kuitenkin myös aiemmin havaitsemastaan sosiaalista kontrollista, kuten siitä että veljet
ja isä olivat vahtineet tyttöä koulussa ja sen liepeillä ja rajoittaneet hänen itsenäistä liikkumistaan
kouluun ja koulusta pois.
Kaksi haastateltua ammattilaista kertoo tapauksista, joissa toiset oppilaat ovat valvoneet
naispuolisten oppilaiden käyttäytymistä koulussa. Toinen kertoo tapauksesta, jossa
veli piti siskoa silmällä ja vartioi, ettei tämä juttele poikien kanssa koulussa. Kun tyttö
sitten oli jutellut erään pojan kanssa, oli veli päätynyt tappeluun pojan kanssa yritettyään
estää kanssakäymisen. Koulu oli selvittänyt tapauksen yhteistyössä vanhempien ja maahanmuuttotyöntekijän
kanssa. Lopputuloksena siskoaan valvonut poika oli ymmärtänyt,
ettei tästä tarvitse huolehtia. Toisen opettajan haastattelussa tyttöjä valvovat pojat näyttäytyvät
hankalina, koska eivät osallistu opetukseen.
Opettajat ja muu henkilökunta, jotka ovat itse maahanmuuttajia, voivat tuoda kouluihin
ymmärrystä siitä, minkälaiset tilanteet oppilaille voivat aiheuttaa kotona ongelmia
ja siitä, miten näitä ristiriitoja voidaan ratkaista. Joissain kouluissa hyödynnetään ristiriitatilanteissa
neuvottelijoina samasta etnisestä vähemmistöryhmästä tulevia opettajia.
Näissä tilanteissa korostuu opettajan rooli auktoriteettina sekä suhteessa oppilaisiin että
näiden vanhempiin: opettajalla voi olla paljon vaikutusvaltaa siihen, miten oppilaaseen
ja tämän opintoihin kotona suhtaudutaan.