j6sm7a7
j6sm7a7
j6sm7a7
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
16<br />
Selvityksen lähtökohtia<br />
tisoi termin haitallinen kulttuurinen perinne (harmful cultural practice) käyttöä, koska se<br />
johtaa helposti ajattelutapaan, joka korostaa tarvetta ”modernisoida” maahan muuttaneiden<br />
yhteisöjen sosioekonomisia arvoja ja normeja sekä luo yksinkertaistavaa vastakkainasettelua<br />
lähtömaan ja vastaanottavan maan kulttuureiden välille. Kunniakäsityksiin<br />
liittyvien konfliktien määrittely haitalliseksi perinteeksi ei riitä kuvaamaan ongelman olemassa<br />
oloa osana suomalaista yhteiskuntaa, vaan voi toiseuttaa ongelman ”muihin” kuin<br />
”meidän” yhteiskuntaamme. Kunniakäsitykset ja niihin liittyvä väkivalta on myös ”vastaanottavan<br />
yhteiskunnan” rakenteisiin kiinnittyvä moniulotteinen ilmiö, johon esimerkiksi<br />
maahanmuutto- ja kotoutumispolitiikalla voidaan vaikuttaa. Monissa tutkimuksissa<br />
korostuu kulttuurin ja kunniaan liittyvän väkivallan käsittäminen moninaisena sosiaalisena<br />
prosessina, joihin erilaiset ympäristöt ja kokemukset kuten diasporassa asuminen<br />
ja siirtolaisuus voivat vaikuttaa, ja josta käydään jatkuvaa neuvottelua (esim. Leinonen<br />
2013; Peltola 2014).<br />
Kunniaan liittyvä väkivalta on osa laajempaa sukupuolistunutta väkivaltaa. 3 Sukupuolistuneella<br />
väkivallalla tarkoitetaan sellaista väkivaltaa, jonka muodot, käytännöt ja merkitykset<br />
ovat yhteydessä väkivallan osapuolten sukupuoleen. Erilaisten väkivallan muotojen<br />
esiintyminen ei ole sukupuolisymmetristä. Esimerkiksi naisiin kohdistuu useammin<br />
väkivaltaa parisuhteissa ja perheissä ja tekijänä on usein oma puoliso, miehiin taas kohdistuu<br />
useammin väkivaltaa julkisella paikalla ja tekijä on usein toinen mies. 4 Kunniaan<br />
liittyvä väkivalta kohdistuu useimmiten tyttöihin ja naisiin, mutta myös pojat ja miehet<br />
voivat kokea eriasteista kunniakäsityksiin palautuvaa painostamista ja väkivaltaa.<br />
Suomalaisessa keskustelussa perheissä ja muissa lähisuhteissa tapahtuvasta väkivallasta<br />
sukupuolinäkökulman käyttäminen on ollut usein vaikeata ja kohdannut vastustusta.<br />
5 Julkisessa keskustelussa maahanmuuttajanaisten kohtaamasta väkivallasta sen<br />
sijaan korostetaan helposti sukupuolittuneita valtaeroja ja naisten alisteista asemaa. Selvitys<br />
ei tarkastele kunniaan liittyvää väkivaltaa suomalaisen lähisuhdeväkivallan ”vastakohtana”<br />
ja siten toiseuta kunniaan liittyvää väkivaltaa kokeneita ihmisiä ja heidän kokemuksiaan.<br />
Tavoitteena on ennemmin tarkastella kunniaan liittyvää väkivaltaa yhtenä<br />
Suomessa esiintyvän sukupuolistuneen lähisuhdeväkivallan muotona. EU:n perusoikeusviraston<br />
toteuttamassa laajassa naisiin kohdistuvaa väkivaltaa käsittelevässä kyselytutkimuksessa<br />
Suomi osoittautui EU:n toiseksi väkivaltaisimmaksi maaksi naisille (FRA<br />
2014). Naisiin kohdistuvan väkivallan tarkasteluun vakavana ihmisoikeusloukkauksena<br />
on herätty maassamme hitaasti, ja Suomi onkin saanut toistuvasti moitteita kansainvälisiltä<br />
ihmisoikeuselimiltä siitä, ettei naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ole kitketty riittävän<br />
määrätietoisesti.<br />
3 Käytämme ennemmin käsitettä sukupuolistunut väkivalta kuin sukupuolittunut väkivalta, koska<br />
jälkimmäinen tuottaa kuvaa väkivallasta, joka olisi jo ennalta kahtia jaettu ja saattaa luoda kuvan<br />
staattisesta miestekijä-naisuhri-asetelmasta. (Keskinen 2010, 243.)<br />
4 Ks. lisää esim. https://www.thl.fi/fi/web/sukupuolten-tasa-arvo/hyvinvointi/sukupuolistunutvakivalta.<br />
5 Suomalaisista lähisuhdeväkivallan määrittelyyn liittyvistä keskusteluista katso esim. Pehkonen<br />
(2003) tai Oikeus-lehdessä käyty keskustelu väkivaltatutkimuksen näkökulmavalinnoista (Flinck<br />
2009; Ronkainen 2009; Salmi 2009).
Change language