j6sm7a7

Avioliittoon pakottaminen
83
AVIOLIITTOON PAKOTTAMISTA ESIINTYY SUOMESSA
Koska pakkoavioliitoista Suomessa ei ole saatavilla tilastoja eivätkä kaikki niistä ole virallisesti
solmittuja, niiden yleisyyttä on vaikea arvioida. Olemassa olevat tiedot pakkoavioliittojen
yleisyydestä Suomessa ovat yksittäisten järjestöjen ja yksittäisten julkisen sektorin
yksiköiden laatimia tilastoja. Monika-Naiset liitto (2015) on tilastoinut vuosina 2011–2014
noin 60 tietoonsa tullutta pakkoavioliittotapausta. Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän
piirissä puolestaan on käsitelty viime vuosina muutamia pakkoavioliittotapauksia
(Psaila ym. 2016). Ulkoasiainministeriön konsuliasioiden yksikössä hoidetaan muutamia
tapauksia vuodessa. Ihmisoikeusliiton kunniaan liittyvää väkivaltaa ehkäisevässä työssä
on myös saatu yhteydenottoja tapauksissa, joissa on ollut avioliittoon pakottamisen uhkaa.
Pakkoavioliitoista on EU-tasolla ylipäätään vähän luotettavaa määrällistä ja laadullista
tietoa. Olemassa olevat vähäiset tilastot ovat yleensä kansalaisjärjestöjen tai muiden
yksittäisten auttamistahojen laatimia ja perustuvat apua hakeneiden määriin. Monia tapauksia
ei raportoida ollenkaan ja toisaalta samat tapaukset saattavat tulla raportoiduiksi
usean eri viranomaisen taholta, joten kokonaiskuva jää väistämättä epätarkaksi eikä tieto
ole vertailukelpoista (FRA 2014). Suuntaa antavia viranomaisten ja järjestöjen ylläpitämät
tilastot kuitenkin ovat. Esimerkiksi Iso-Britanniassa ulko- ja sisäministeriön alainen
pakkoavioliittoyksikkö Forced Marriage Unit (FMU) käsitteli vuonna 2015 yhteensä 1220
tapausta, mutta vain murto-osan tapauksista arvioidaan tulevan FMU:n tietoon. Ruotsalaisessa
kartoituksessa (Ungdomsstyrelsen 2009) puolestaan on arvioitu, että 70 000 Ruotsissa
asuvaa nuorta ei saisi vapaasti valita puolisoaan. Luku on saatu aikaan eri tahojen
tilastoja yhdistämällä, minkä vuoksi osa tapauksista voi olla mukana useampaan kertaan.
Selvitykseen haastatellut ammattilaiset kertoivat pakkoavioliittojen näkyvän työssään.
Samoin haastatteluihin osallistuneet maahanmuuttajataustaiset ihmiset kertovat
ilmiön esiintymisestä omissa sosiaalisissa verkostoissaan. Myös selvityksen kyselyaineisto
vahvistaa, että avioliittoon pakottaminen ja siihen liittyvät ilmiöt ovat osa suomalaisten
koululaisten ja opiskelijoiden kokemusmaailmaa. Noin viidesosalla kyselyyn
vastanneista opetusalan ammattilaisista oli kokemusta tilanteesta, jossa oppilas ilmaisee,
ettei hän saa tai ole saanut valita itse puolisoaan. Kahdeksalle vastaajalle oppilas on
ilmaissut huolensa suunnitteilla olevaa lomamatkaa koskien, koska pelkää, että häntä
painostetaan ulkomailla avioitumaan. Yhdellä vastaajalla on kokemus siitä, että oppilas
on ottanut yhteyttä ulkomaanmatkalta ja kertonut häntä uhkaavasta tai jo toteutuneesta
avioliittoon pakottamisesta.
Poliisiasiakirja-aineistoon sisältyy kaksi mahdollisesti kunniakysymyksiin liittyvää
avioliittoon pakottamistapausta. Ensimmäisessä niistä 18-vuotias nainen on tullut poliisilaitokselle
ilmoittamaan, että pelkää henkensä ja terveytensä puolesta, koska ei suostu
muiden sopimaan avioliittoon. Niukkojen asiakirjojen perusteella ei saa kokonaiskuvaa
tilanteen taustoista. Poliisi on ottanut rikosilmoituksen vastaan, avustanut ilmoittajan
turvakotiin ja päättänyt tutkinnan samana päivänä. Toisessa tapauksessa tekohetkellä
18-vuotias nainen kertoo tulleensa pakotetuksi avioliittoon yhdeksän vuotta vanhemman,
toistakymmentä vuotta Suomessa asuneen, alun perin samasta maasta kotoisin olevan
miehen kanssa. Avioliitto on solmittu molempien lähtömaahan tehdyn matkan yhteydessä.
Keskeisiä henkilöitä uhrin pakottamisessa ja painostamisessa ovat olleet hänen