j6sm7a7
j6sm7a7
j6sm7a7
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Selvityksen toteuttaminen<br />
33<br />
eikä toisaalta määritellä kunniaan liittyvää väkivaltaa kaikkien maahanmuuttajataustaisten<br />
ihmisten ongelmaksi Suomessa.<br />
KYSELY OPETUSALAN AMMATTILAISILLE<br />
Opetusalan ammattilaisilla on keskeinen asema kunniaan liittyvän väkivallan ennaltaehkäisyssä<br />
ja siihen puuttumisessa, koska he kohtaavat nuoria päivittäin työssään.<br />
Opetusalan työntekijöitä oli haastateltavien ammattilaisten joukossa vain kaksi, joten<br />
toteutimme lisäksi kyselyn opetusalan työntekijöiden kokemuksista ja näkemyksistä.<br />
Kyselylomakkeen rakentamisessa hyödynnettiin haastatteluissa saatua tietoa. Sähköinen<br />
kyselylomake sisälsi sekä monivalinta- että avokysymyksiä. Saatekirjeessä kunniaan<br />
liittyvän väkivallan määriteltiin tarkoittavan väkivaltaa, jota oikeutetaan yhteisöllisillä<br />
kunniakäsityksillä ja niihin liittyvillä sukupuolittuneilla odotuksilla. Kysymykset koskivat<br />
sitä, miten kunniaan liittyvä väkivalta näkyy oppilaitoksissa, millaisia puuttumisen<br />
työkaluja opetusalan ammattilaisilla on käytössään ja miten ilmiön ennaltaehkäisemistä<br />
ja siihen puuttumista voisi tukea. Kysely testattiin neljällä opetusalan ammattilaisella<br />
ennen levittämistä.<br />
Kysely suunnattiin valikoituihin yläkouluihin, lukioihin, toisen asteen ammatillisiin<br />
oppilaitoksiin sekä kotoutumiskoulutusta tarjoaviin oppilaitoksiin noin kymmenessä<br />
suuressa ja keskisuuressa kunnassa eri puolilla Suomea. Tarkoituksena ei ollut tuottaa<br />
kaikkia Suomen opetusalan ammattilaisia kuvaavaa yleistettävää tietoa, vaan syventää<br />
ja monipuolistaa muiden aineistojen avulla saatua tietoa käsitellyistä aiheista. Vastaanottajiksi<br />
valikoitiin oppilaitoksia, joissa on keskimääräistä enemmän vieraskielisiä oppilaita.<br />
Kyselyn levittämiseen haettiin tutkimusluvat opetusvirastoista, sivistysjohtajilta,<br />
rehtoreilta ja muilta kunta- tai oppilaitoskohtaisesti määrätyiltä tahoilta. Kyselyt lähetettiin<br />
tammi-helmikuun 2016 aikana pääasiassa oppilaitosten rehtoreille tai koulutuskeskuksien<br />
nimeämille yhteyshenkilöille, joita pyydettiin lähettämään se edelleen kaikille<br />
heidän edustamassaan oppilaitoksessa työskenteleville ammattilaisille. Suuremmissa<br />
ammattiopistoissa ja oppimiskeskuksissa työskenteleviä kontaktihenkilöitä ohjeistettiin<br />
tarkemmin ohjaamaan kysely erityisesti sellaisille ammattilaisille, jotka työskentelevät<br />
maahan muuttaneiden opiskelijoiden parissa.<br />
Kyselyyn vastasi yhteensä 132 henkilöä, joista 29 vastasi kuitenkin ainoastaan taustatietokysymyksiin<br />
ja ohitti kaikki loput kysymykset. Näiden 29 henkilön vastaukset poistettiin<br />
aineistosta. Siten analysoitujen kyselyvastausten määrä on 103. Suurin osa vastaajista<br />
oli yli 40-vuotiaita ammattilaisia, joilla oli verrattain pitkä työhistoria 21 ja jotka työskente-<br />
21 Kyselyyn vastanneista noin kaksi kolmasosaa on yli 40-vuotiaita, ja kolmasosa alle 40 vuotiaita.<br />
Suurin vastaajaryhmä oli yli 50-vuotiaat, joita vastaajista on 40. Vastaajien työhistoria oli tyypillisesti<br />
melko pitkä: 21 vastaajaa oli työskennellyt vastaavassa toimessa yli 20 vuotta ja 40 vastaajaa<br />
10–20 vuotta. 21 vastaajan työhistoria oli 6-10 vuotta, ja 21 vastaajalle viisi vuotta tai vähemmän.