synergos
2aZuJZ2
2aZuJZ2
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Näköaloja<br />
viteli<br />
Kuva: Mika Kanerva<br />
Miten digitalisoituminen muutetaan opettajien<br />
ammatti-identiteettiä tukevaksi voimavaraksi? Jarmo<br />
Vitelin johtamassa hankkeessa etsitään keinoja<br />
muun muassa digistressin hallintaan.<br />
Aiheuttaako digi<br />
stressiä opettajille?<br />
u <strong>synergos</strong>views<br />
DigitalisaatiO muuttaa opetusta<br />
ja oppimista ja haastaa niin<br />
oppijat kuin opettajat toteuttamaan<br />
uudenlaista koulutuskulttuuria. Opettajan<br />
rooli muuttuu yhä enemmän tiedonjakajasta<br />
oppimisprosessin ohjaajaksi ja tukijaksi.<br />
Uusi tilanne voi olla myös ongelmallinen<br />
opettajille. Opettajan ammatillinen identiteetti<br />
voi edistää tai estää opetuksen digitalisoitumista<br />
riippuen siitä, arvioiko opettaja<br />
sen itselleen sopivaksi vai ei. Mielikuva opettajantyöstä<br />
on aikoinaan ohjannut ihmisiä alalle.<br />
Kun opettajan työn luonne muuttuu, vastaako<br />
se enää opettajan omaa kuvaa siitä työstä, mitä<br />
hän on tehnyt ja haluaa tehdä?<br />
Suomalaiset - etenkin peruskoulujen - opettajat<br />
näyttävät arvostavan opetuksessa nimenomaan<br />
henkilökohtaista kontaktia, mikä voi vähentää<br />
heidän intoaan vuorovaikuttaa teknologian välityksellä.<br />
Voidaan ajatella, että enemmän oppi-<br />
sisältöä painottavat opettajat<br />
pystyvätkin omaksumaan uudet<br />
opetusmateriaalin mediaalustat<br />
nopeammin, kun taas<br />
henkilökohtaista vuorovaikutusta<br />
painottavat mukautuvat<br />
hitaammin.<br />
miten vAstArintAA<br />
VÄHENNETÄÄN?<br />
Pääsääntöisesti suomalaiset<br />
opettajat näyttävät kuitenkin<br />
tunnustavan tarpeen uudistaa<br />
opetustapoja, mutta sitoutuminen<br />
opetustapojen digitalisoitumiseen<br />
on monisävyistä. Sitä on<br />
myös mahdollista tukea. Esimerkiksi<br />
tieto- ja viestintäteknologiankäytön<br />
opettajalähtöi-<br />
nen suunnittelu ja kehittäminen<br />
voivat vähentää teknologiaan<br />
liittyvää vastarintaa ja kuormitusta.<br />
On esimerkiksi havaittu,<br />
että käyttäjien mahdollisuus<br />
osallistua tieto- ja viestintäteknologian<br />
käytön suunnitteluun<br />
ja vaikutusmahdollisuudet sovellusten<br />
käyttöön vähentävät<br />
kuormitusta ja lisäävät työtyytyväisyyttä<br />
(ragu-nathan ym.<br />
2008). osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet<br />
opetuksen<br />
digitalisoitumiseen näyttävät<br />
olevan siis keskeisiä käyttöä<br />
edistäviä tekijöitä.<br />
Työolojen ja työympäristön<br />
kehittäminen on edellytys digitalisaation<br />
yleistymiselle opetuskäytössä.<br />
Näkemystä tukevat<br />
myös tulokset, joiden mukaan<br />
esimerkiksi rehtorin hyvä johtamistapa,<br />
opettajien riittävät<br />
vaikutusmahdollisuudet, opettajien<br />
toimiva yhteistoiminta,<br />
kommunikaatio ja ilmapiiri on<br />
havaittu opetusteknologian<br />
käyttöön positiivisesti vaikuttaviksi<br />
tekijöiksi (mikkonen &<br />
syvänen 2015).<br />
Samankaltaisten tekijöiden,<br />
kuten laadukkaan ja vuorovaikutteisen<br />
johtamisen, työhön liittyvien<br />
vaikutusmahdollisuuksien<br />
sekä yhteisöllisyyden tiedetään<br />
olevan keskeisiä työhyvinvointia<br />
tukevia asioita. Nämä tukevat<br />
käsitystä siitä, että digitalisoitumisen<br />
ja työhyvinvoinnin<br />
edistämistä on mielekästä tehdä<br />
samanaikaisesti, koska ne voivat<br />
tukea toistensa kehittymistä.<br />
Samanlaiset työoloihin ja organisaation<br />
toimintaan liittyvät<br />
tekijät voivat edistää sekä digitalisoitumista<br />
että työhyvinvointia.<br />
KOHTi DiDAKTiSTA<br />
KUKOiSTUSTA<br />
Opetus- ja kulttuuriministeriön<br />
selvitys ”Perusopetuksen oppimisympäristöjen<br />
digitalisaation<br />
nykytilanne ja opettajien valmiudet<br />
hyödyntää digitaalisia oppimisympäristöjä”<br />
on toteutettu<br />
osana valtioneuvoston vuoden<br />
2015 selvitys- ja tutkimussuunnitelman<br />
toimeenpanoa.<br />
Selvityksen toteuttajaksi valittiin<br />
tampereen yliopiston trimtutkimusyksikkö.<br />
Selvityksen<br />
tekeminen toteutettiin Opekaverkkotyökalulla<br />
(www.opeka.<br />
fi), joka on kehitetty yhteistyössä<br />
trimin asiantuntijoiden ja kuuden<br />
johtavan kaupungin, muun<br />
muassa Tampereen verkkopedagogiikan<br />
asiantuntijoiden kanssa.<br />
Yhtenä mielenkiintoisena tuloksena<br />
oli, että lähes puolet (47<br />
%) opettajista koki digistressiä ja<br />
sanoi kokevansa uuden teknologian<br />
tulon kouluun stressaavana.<br />
Tästä havainnosta lähti liikkeelle<br />
halu selvittää tarkemmin digistressin<br />
olemusta kouluissa ja<br />
opettajilla.<br />
Synergoksen työhyvinvoinnin<br />
ammattilaiset olivat heti kiinnostuneita<br />
yhteistyöstä. Näin käynnistyi<br />
hankkeemme ”Opettajat<br />
digitalisoituvan työn kehittäjiksi<br />
– teknostressiä vai didaktista kukoistusta”,<br />
jolle saimme työsuojelurahaston<br />
rahoituksen. Teemme<br />
tutkimusta tiiviisti yhteistyössä<br />
neljän kunnan (sastamala,<br />
lempäälä, loppi ja Forssa) koulujen<br />
ja opettajien kanssa. Tavoitteena<br />
on lisätä ymmärrystä itse<br />
ilmiöstä ja saada näkemyksiä ja<br />
kokemuksia digistressin hallintaan.<br />
Mukana hankkeessa on<br />
myös Hämeen ja Tampereen<br />
kesäyliopistot.<br />
Päätavoitteena on selvittää,<br />
miten koulujen ja opetuksen<br />
voimakkaampi digitalisoituminen<br />
voi tapahtua siten, että se<br />
ennemminkin tukee kuin uhkaa<br />
opettajien työhyvinvointia ja<br />
ammatti-identiteettiä, ja jopa<br />
muodostuu työn voimavaratekijäksi.<br />
Tuloksista kerrotaan<br />
laajemmin vuoden 2017 aikana. p<br />
Jarmo Viteli<br />
Tutkimusjohtaja,<br />
tampere research Center for<br />
information and media (trim)<br />
16<br />
17<br />
u <strong>synergos</strong>views
Change language