KYLKIRAUTA
kr3_16
kr3_16
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Kuva Sami Aarnio.<br />
Kuva Sami Aarnio.<br />
artikkelit<br />
välittäminen ja vastuiden jakaminen<br />
saattavat olla suunnittelematta. Viranomaisten<br />
luullaan vastaavan sellaisistakin<br />
toiminnoista, jotka ilmiselvästi<br />
kuuluvat yritykselle itselleen.<br />
Kaiken päätöksenteon perustana on<br />
oikea ja ajantasainen tilannekuva. Tämä<br />
osaalue tuntuu usein olevan eniten<br />
hukassa. Ei ole suunniteltu, miten tietoa<br />
kerätään, analysoidaan ja jaetaan tarvitsijoille.<br />
Mitä isommasta yrityksestä on<br />
kyse, sitä tärkeämpää on tiedon tulvan<br />
hallinta. Vaatimus ei koske ainoastaan<br />
kriisejä, vaan myös niitä edeltävää jokapäiväistä<br />
elämää. Kriisin syntyminen<br />
tulisi huomata riittävän ajoissa, jotta<br />
korjaavat toimenpiteet voidaan aloittaa<br />
ennaltaehkäisevästi. Oikea tilannekuva<br />
on aina myös päätöksenteon kivijalka.<br />
Kriisitilanteita täytyy harjoitella.<br />
Ennen kuin kriisiä voidaan ryhtyä<br />
johtamaan, on saatava nopeasti kokoon<br />
siihen liittyviä asioita yrityksessä johtava<br />
ja hoitava joukko. Monesti yrityksillä<br />
ei ole suunniteltuna minkäänlaista<br />
järjestelmää tämän asian hoitamiseksi.<br />
Puhelimiin vastaaminen ja sähköpostien<br />
lukeminen työajan ulkopuolella<br />
on satunnaista, ja kunkin henkilön<br />
oman vastuuntunnon varassa. Viikon<br />
168 tunnista vain 40 – siis vain 24 prosenttia<br />
– osuu virkaajalle. Juuri siksi<br />
kriisi iskeekin usein virkaajan ulkopuolella,<br />
jolloin suunnitelmallista ja käskettyä<br />
hälytys ja sijaisuusjärjestelmää<br />
erityisesti tarvittaisiin.<br />
Pitkittyvä kriisi vaatii johdon jatkuvaa<br />
paikallaoloa. Harvoin yrityksissä kuitenkaan<br />
on mietitty, voitaisiinko kriisin<br />
johtamiseksi muodostaa ”kakkosketju”,<br />
jolla on myös riittävät oikeudet päätöksiin.<br />
Näin varmistettaisiin johdollekin<br />
riittävä lepo ja siten paremmat edellytykset<br />
tehdä loogisia päätöksiä.<br />
Pääosa yrityksistä on omaksunut<br />
viestinnän merkityksen johtamisen<br />
apuvälineenä. Viestinnän edustaja on<br />
mukana kriisin johtoryhmässä, ja häiriötilanteen<br />
viestinnän resursseja on<br />
suunniteltu kasvatettavaksi lisääntyvien<br />
tarpeiden mukaisiksi. Sosiaalisen<br />
median mahdollisuuksiin kriisin johtamisen<br />
apuvälineenä on havahduttu<br />
ja siihen on myös panostettu. Usein<br />
kuitenkin luotetaan liikaa viranomaisviestintään<br />
ja unohdetaan yrityksen oma<br />
vastuu sisäisestä viestinnästä ja asiakasviestinnästä.<br />
Yhdeksi johtamisongelmaksi on<br />
useasti muodostunut myös se, ettei<br />
yhteistoimintaa viranomaisten ja yhteistyökumppaneiden<br />
kanssa ole suunniteltu<br />
riittävästi. Yhteydenpitotavat, tietojen<br />
Palveluntuottajat<br />
avainasemassa<br />
Jokaisen yrityksen toiminta perustuu<br />
kymmenien tai satojen, suurimmissa yrityksissä<br />
jopa tuhansien palveluntuottajien<br />
panokseen. Näin ollen huolellakaan<br />
tehty yrityksen oma jatkuvuussuunnitelma<br />
ei välttämättä riitä kaikkien riskien<br />
hallitsemiseen, vaan myös keskeisten<br />
palvelutoimittajien suunnitelmat ja varautuminen<br />
tulisi saada samalle tasolle.<br />
Palveluntoimittajien kanssa laadituissa<br />
sopimuksissa ei kuitenkaan<br />
usein ole mitään mainintaa häiriönaikaisesta<br />
toiminnasta tai palvelutasosta.<br />
Kaiken lisäksi on olemassa force<br />
majeure lausek keet, jotka viimeistään<br />
Tilannekuva<br />
päätöksenteon kivijalkana<br />
Tilannekuva on olennainen osa kriisijohtamista.<br />
Kylkirauta 3/2016 24
Change language