Tieteelliset perusteet varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suosituksille
OKM22
OKM22
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Korkea (sisältää ainakin jonkin verran juoksua, ripeää liikuntaa, fyysistä ponnistelua ym.)<br />
Osuus kaikesta toiminnasta<br />
50,00%<br />
45,00%<br />
40,00%<br />
35,00%<br />
30,00%<br />
25,00%<br />
20,00%<br />
15,00%<br />
10,00%<br />
5,00%<br />
0,00%<br />
YKSINKERTAINEN,<br />
KAAVAMAINEN,<br />
TOISTUVA,<br />
PASSIIVINEN<br />
TOIMINTA, EI<br />
ENERGIAA, EI<br />
ÄLYLLISTÄ<br />
HAASTETTA<br />
USEIN KESKEYTYVÄ<br />
TOIMINTA JA<br />
TOIMINTAAN<br />
KIINNITTYMINEN<br />
ENIMMÄKSEEN<br />
JATKUVA<br />
TOIMINTA,<br />
HUOMIO HAJOAA<br />
HELPOSTI, VÄHÄN<br />
ENERGIAA<br />
JATKUVA TOIMINTA<br />
JOSSA INTENSIIVISIÄ<br />
HETKIÄ,<br />
TARKKAAVAISUUS EI<br />
HELPOSTI HAJOA<br />
KESTÄVÄ<br />
INTENSIIVINEN<br />
TOIMINTA,<br />
KESKITTYMINEN,<br />
LUOVUUS, ENERGIA<br />
JA SITKEYS<br />
Kuvio 2. Korkean <strong>fyysisen</strong> <strong>aktiivisuuden</strong> jakautuminen sitoutuneisuuden erilaisiin asteisiin verrattuna kaikkeen toiminnan jakautumiseen.<br />
Keskinkertainen sitoutuminen toimintaan ei näytä<br />
olevan kovinkaan liikunnallisesti aktiivista. Sen sijaan<br />
intensiivisiä hetkiä sisältävät toiminnot sisälsivät peräti<br />
46,3 % kaikesta korkeasta fyysisestä aktiivisuudesta,<br />
kun sen osuus lasten koko toiminnasta oli 29,4 %.<br />
Vahvimman sitoutumisen tilanteissa korkean <strong>fyysisen</strong><br />
<strong>aktiivisuuden</strong> osuus kaikesta korkeasta fyysisestä<br />
aktiivisuudesta oli kuitenkin kaikkein korkein (22<br />
%) suhteessa vahvan sitoutumisen määrään kaikessa<br />
toiminnassa (9,2 %). Runsas fyysinen aktiivisuus ja<br />
liikkuminen sekä kestävä, intensiivinen, keskittyvä,<br />
luova, energinen ja sinnikäs toiminta liittyvät siis vahvasti<br />
yhteen. Mielekäs liikkuminen sai lapset heittäytymään<br />
toimintaan tai toimintaan innostuminen saa<br />
lapset liikkeelle. Lapsi on vahvasti osallisena, sisällä<br />
tapahtumisessa. Koska sitoutuneisuus on myös hyvä<br />
indikaattori oppimiselle otollisesta tilanteesta (ks.<br />
Laevers 2006), kytkeytyy liikkuminen selkeästi myös<br />
tehokkaampaan oppimiseen. Näin lasten osallistumismahdollisuudet<br />
paranevat entisestään.<br />
Kuviosta 3 nähdään, että runsaan liikkumisen aikana<br />
lapsen emootio eli tunnetila oli yli puolet ajasta<br />
(53,8 %) onnellinen, iloinen ja tyytyväinen, kun näiden<br />
tunteiden esiintymisen osuus kaikessa toiminnassa<br />
oli 27,7 %. Korkean <strong>fyysisen</strong> <strong>aktiivisuuden</strong> aikana<br />
myös hämmästys, valppaus, uteliaisuus ja jännitys korostuivat<br />
(30,0 %) kaikkeen toimintaan suhteutettuna<br />
(19,6 %). Reipas liikkuminen oli myös hivenen yleisempää<br />
vihan, frustraation ja pettymyksen tunteissa<br />
(3,0 %) kuin kaikessa muussa toiminnassa (2,6 %).<br />
Neutraalius, tyyneys ja rauhallisuus eivät näytä lainkaan<br />
liittyvän reippaaseen liikkumiseen (9,9 % verrattuna<br />
44,8 % kaikessa toiminnassa). Samoin negatiiviset<br />
tunteet aggressiota lukuun ottamatta ovat vähäiset.<br />
Liikkuminen kytkeytyy siis ensisijassa myönteisten ja<br />
vahvojen tunteiden kokemuksiin.<br />
29
Change language