Tieteelliset perusteet varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suosituksille
OKM22
OKM22
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Motoristen taitojen kehitys<br />
Susanna Iivonen, Liikuntakasvatuksen laitos, Jyväskylän yliopisto<br />
Arto Laukkanen, Liikuntakasvatuksen laitos, Jyväskylän yliopisto<br />
Eero Haapala, Biolääketieteen yksikkö, Lääketieteen laitos, Itä-Suomen yliopisto;<br />
Childhood Health & Active Living Research Group, Liikuntabiologian laitos, Jyväskylän yliopisto;<br />
Child Development and Exercise Center, Wilhelmina Children’s Hospital, University Medical Center<br />
Utrecht, Alankomaat<br />
Jyrki Reunamo, Opettajankoulutuslaitos, Helsingin yliopisto<br />
Motorisella taidolla tarkoitetaan niitä prosesseja, jotka<br />
tapahtuvat, kun yhdellä tai useammalla kehon osalla<br />
suoritetaan opittu, päämäärähakuinen ja tahdonalainen<br />
liike. Motoriset taidot kehittyvät liiketehtävien<br />
asettamien vaatimusten, ihmisen biologisten tekijöiden<br />
ja ympäristön olosuhteiden välisessä vastavuoroisessa<br />
vuorovaikutuksessa. (Gallahue, Ozmun &<br />
Goodway 2012, 499.) Motoristen taitojen kannalta<br />
varhaisvuodet ovat tärkeä kehityksen vaihe; silloin lapsen<br />
biologinen kehittyminen mahdollistaa erilaisten<br />
karkeamotoristen eli suurilla lihasryhmillä suoritettavien<br />
taitojen oppimisen, mikäli ympäristön olosuhteet<br />
– mahdollisuudet harjoitella, kannustus, ohjaus<br />
ja ekologinen konteksti – sallivat sen (Gallahue ym.<br />
2012). Motoristen taitojen järjestäytyneitä kokonaisuuksia<br />
kutsutaan motorisiksi perustaidoiksi, jotka<br />
käyttötarkoitustensa perusteella voidaan luokitella<br />
tasapainotaitoihin, liikkumistaitoihin ja käsittelytaitoihin<br />
(Gallahue ym. 2012, 446). ”Perustaitoja” ne<br />
ovat siksi, koska ne käsittävät taitoja, jotka luonnostaan<br />
yhdistyvät yleisiin liikkumisen muotoihin. Esimerkiksi<br />
juokseminen, potkaiseminen ja heittäminen<br />
esiintyvät usein lasten arkipäiväisissä aktiviteeteissa ja<br />
myöhemmin elämässä näitä taitoja tulee osata soveltaa<br />
edistyneesti esimerkiksi jalkapallon tai pesäpallon pelaamisessa<br />
(Barnett ym. painossa). Havaintomotoristen<br />
taitojen eli aistihavaintojen ja motorisen toiminnan<br />
yhdistämistä siten, että motoriset taidot tulevat<br />
kontrolloiduiksi ja hallituiksi, kutsutaan motoriseksi<br />
koordinaatioksi (Turvey 1990). Motorinen koordinaatio<br />
on näin kiinteä osa motorisia perustaitoja.<br />
Karkeamotorisen kompetenssin tai pätevyyden (engl.<br />
gross motor competence) käsitettä voidaan käyttää ilmaisemaan<br />
niitä eri termejä, joilla kirjallisuudessa tarkoitetaan<br />
karkeamotorisia taitoja, motorisia perustaitoja<br />
ja motorista koordinaatiota (Barnett ym. 2016).<br />
Nykytilan kuvaus<br />
Lasten karkeamotorisesta kompetenssista on nykyisin<br />
laajaa kansainvälistä tutkimusnäyttöä. Tutkimusten<br />
mittaamistapojen ja tutkimusasetelmien erilaisuuden<br />
vuoksi yleistettävien johtopäätösten tekeminen<br />
on kuitenkin vaikeaa (Barnett ym. 2016; Iivonen &<br />
Sääkslahti 2013; Lubans ym. 2010). Suomessa lasten<br />
motorisista taidoista on saatu tietoa eri päätarkoituksiin<br />
suunnatuissa tutkimusprojekteissa, mutta koko<br />
maan kattaviin edustaviin otoksiin perustuva tuore<br />
32
Change language