Neuvola

Recommendations

Info

UUDET VÄITöSKIRJAT Th Miia Tuominen Perheet hyötyvät äitiysneuvolan ja lastenneuvolan palvelujen yhdistämisestä HYÖTYVÄTKÖ PERHEET ÄITIYSNEUVOLAN JA LASTENNEUVOLAN PALVELUJEN YHDISTÄMISESTÄ? Vertaileva palvelujärjestelmä tutkimus Miia Tuominen TURUN YLIOPISTON JULKAISUJA TURUN YLIOPISTON – ANNALES JULKAISUJA UNIVERSITATIS – ANNALES TURKUENSIS UNIVERSITATIS TURKUENSIS Sarja Sarja - ser. - C ser. osa XX - osa tom. - 426 tom. | XX Scripta | Astronomica Lingua Fennica - Chemica Edita - Physica | Turku - 2016 Mathematica | Turku 20xx Vanhemmat voivat saada enemmän tukea yhdistetyssä äitiys- ja lastenneuvolassa verrattuna malliin, jossa äitiys- ja lastenneuvolat toimivat omina yksikköinään. Äidit kokivat saavansa yhdistelmäneuvolassa parempaa tukea esimerkiksi vanhemmuudessa ja liikunnassa. Kotikäyntejä ja tukea terveysongelmissa kokivat saavansa enemmän sekä isät että äidit. Äidin ja lapsen terveyden näkökulmasta neuvolamallit ovat yhtä vaikuttavia. Miia Tuominen vertaili Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa äitiysneuvolaa ja lastenneuvolaa sekä yhdistettyä äitiysja lastenneuvolaa käyttäneiden naisten syntymärekisteritietoja sekä vanhempien neuvolapalveluihin sekä vanhemmuuden kyvykkyyteen liittyviä kokemuksia. – Tulosten mukaan molemmat neuvolamallit ovat vaikuttavia, mutta yhdistetty äitiys- ja lastenneuvola, jossa sama terveydenhoitaja vastaa perheen seurannasta alkuraskaudesta lapsen kouluikään saakka, voi parantaa vanhempien neuvolakokemuksia ja tarjota enemmän tukea vanhemmuuteen, Tuominen sanoo. Yhdistetty äitiys- ja lastenneuvola mahdollistaa terveydenhoitajan ja perheen välisen jatkuvan yhteistyösuhteen, joka ei katkea perheen siirtyessä äitiysneuvolasta lastenneuvolan palveluihin. Tuomisen tutkimus osoitti perheiden hyötyvän tästä hoidon jatkuvuudesta. – Tutkimukseni osoitti myös, että neuvolassa koettu hoidon jatkuvuus voi tarjota parempien palvelukokemusten lisäksi myös suojaa masentuneiden äitien ja isien vanhemmuuden kyvykkyyden tunteelle, eli koetulle kyvylle selviytyä erilaisista vanhemmuuteen liittyvistä tehtävistä, Tuominen sanoo. Perheet suosivat yhdistelmämallia Äitiysneuvolan ja lastenneuvolan sekä yhdistetyn äitiys- ja lastenneuvolan väliset erot havaittiin kyselyssä, johon vastasi noin 1 000 äitiä ja 800 isää lapsen ollessa 4 ja 18 kuukauden ikäinen. Ehdotukset neuvolatoiminnan kehittämiseen ja jatkotutkimukseen Meneillään olevan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen (sote) tarkoituksena on vahvistaa peruspalveluja ja integroida sosiaali- ja terveyspalvelut asiakaslähtöisiksi kokonaisuuksiksi. (Sote- ja aluehallintouudistus, 2016). Uudistus toteutuu muun muassa hallituksen Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelman avulla, jonka tavoitteena on lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin ja voimavarojen vahvistaminen painottaen ehkäiseviä palveluja ja varhaista tukea. Muutosohjelman avulla vahvistetaan vanhemmuuden tukea ja matalan kynnyksen palveluja esimerkiksi moniammatillista perhekeskustoimintaa kehittämällä. (STM, 2016b.) – Yhdistelmäneuvolaa käyttäneet äidit arvioivat paremmaksi useat neuvolapalvelun osa-alueet, kuten neuvolan antaman tuen vanhemmuuteen ja liikuntaan. Sekä äidit että isät kokivat terveysongelmiin saadun tuen paremmaksi yhdistelmäneuvolassa, joka tarjosi asiakkailleen myös enemmän terveydenhoitajan tekemiä kotikäyntejä, Tuominen sanoo. Tuominen vertaili tutkimuksessaan myös lähes kolmentuhannen varsinaissuomalaisen naisen syntymärekisteritietoja. – Neuvolamalli ei ollut yhteydessä esimerkiksi neuvola- ja äitiyspoliklinikkakäyntien ja raskaudenaikaisen sairaalahoidon määrään, synnytyksen kulkuun tai vastasyntyneen vointiin. Oli hienoa voida osoittaa, että tässä onnistutaan hyvin riippumatta siitä, miten äitiysneuvolapalvelut on organisoitu, Miia Tuominen sanoo. Enemmistö tutkimukseen osallistuneista vanhemmista toivoi neuvolapalveluiden olevan tulevaisuudessa järjestetty niin, että sama terveydenhoitaja voi huolehtia perheestä äitiysneuvolassa ja lastenneuvolassa. Tutkijan mukaan tulokset vahvistavat aikaisempaa tutkimusnäyttöä terveydenhuollon ammattihenkilön ja potilaan välisen hoitosuhteen jatkuvuuden tärkeydestä. Sen tiedetään esimerkiksi lisäävän potilastyytyväisyyttä sekä luottamusta hoitosuhteessa. – Neuvolan on perheitä varten, ja siksi vanhempien kokemukset ja toiveet pitää huomioida palvelujen järjestämisessä. Vanhempien kuuleminen on edellytys entistä asiakaslähtöisemmän neuvolan kehittämiselle. Tutkimuksessani molemmat neuvolamallit näyttäytyivät äidin ja lapsen terveyden näkökulmasta yhtä vaikuttavina, mutta hoidon jatkuvuuden mahdollistavan yhdistelmäneuvolan asiakkaina vanhemmat hyötyivät neuvolapalveluista enemmän. Yhdistetty äitiys- ja lastenneuvola näyttäisi siis olevan perheille erillisiä neuvoloita parempi tapa järjestää neuvolapalvelut, tiivistää Miia Tuominen. Hyvä johtaminen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio on nähty soten onnistumisen tärkeimmiksi edellytyksiksi (Eronen, Lehtinen, Londen & Perälahti, 2016). Näitä elementtejä tarvitaan myös neuvolatoiminnan kehittämisessä ja yhtenäistämisessä osana lapsi- ja perhepalvelujen muutosta. Tätä väitöskirjaa kirjoitettaessa monet soten ratkaisut ovat vielä avoinna. Tiedossa on kuitenkin, että terveyspalvelujen asiakkaan valinnanvapaus lisääntynee. On siis mahdollista, että jatkossa myös neuvolapalvelut voi valita nykyistä monimuotoisemmasta valikoimasta. Yksityisten neuvoloiden määrän ennustetaan kasvavan, ja pal- 30 Neuvola ja kouluterveys 4-2016
veluntuottajina saattavat tulevaisuudessa toimia myös kolmannen sektorin organisaatiot. Kilpailun kasvaessa palvelunjärjestäjän ja -tuottajan valtti on tieto siitä, mitä vanhemmat neuvolapalvelulta odottavat ja millä perusteella he neuvolansa valitsevat. Tämän ymmärtämiseksi tarvitaan kansallista tutkimusta vanhempien neuvolaodotuksista ja -kokemuksista sekä neuvolatoiminnan kehittämisehdotuksista kohdentuen myös neuvolan terveydenhoitajien ja lääkäreiden toimintaan. Neuvolapalvelujen kehittämisen tulee pohjautua ajantasaiseen ja monikanavaiseen tietoon siitä, mikä on perheille tarpeen ja hyödyllistä. Lisäksi tarvitaan näyttöä eri neuvolamallien ja -palvelujen kustannuksista. Näitä asioita kannattaisi tulevaisuudessa tarkastella suhteessa kunnan kokoon ja lapsi- ja perhepalvelujen rakenteeseen. Vertailevan tutkimusasetelman mahdollistamiseksi olisi tärkeää, että neuvolamallitieto kirjattaisiin jatkossa Avohilmo-rekisteriin. Tämä loisi toteutuessaan erinomaiset lähtökohdat valtakunnalliselle neuvolapalvelujärjestelmätutkimukselle. Jatkossa myös ammattilaisilta olisi kysyttävä, kokevatko he neuvolan nykyiset työmuodot toimiviksi ja millaisia uusia menetelmiä, resursseja ja rakenteellisia ratkaisuja mahdollisesti tarvittaisiin? Tätä tarkastelua ei pidä tehdä vain neuvolajärjestelmän sisältä käsin, vaan siihen tulisi osallistaa kaikki lasta odottavien ja lapsiperheiden kanssa työskentelevät tahot sekä ammattiryhmät. Hoidon jatkuvuuden hyödyistä on vahvaa tutkimusnäyttöä, joka Palvelun lähtökohdat Palvelun organisointi Hoidon jatkuvuus Asiakkaiden kokemukset Kuvio 1. Kirjallisuuskatsauksen yhteenveto Kirjallisuuskatsaus 35 NEUVOLA on ehkäisevä terveyspalvelu kaikille lasta odottaville ja alle kouluikäisten lasten perheille. Neuvolatoiminnan tavoitteena on koko perheen terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen sekä vanhemmuuden tukeminen. Toiminnassa korostuu asiakas- ja perhelähtöisyys sekä moniammatillinen yhteistyö. TIEDETÄÄN EI TIEDETÄ 1920-luvulla alkanut neuvolatoiminta on parantanut merkittävästi äitien ja lasten terveyttä Suomessa. Nykyään lähes kaikki suomalaiset perheet käyttävät neuvolapalveluja. Eri neuvolapalvelujen saatavuudessa ja käytössä on eroja (esim. kotikäynnit, ryhmätoiminta). Neuvolatoiminnan sääntelyä, ohjausta ja seurantaa on vahvistettu 2010-luvulla → neuvolan uudet velvoitteet, tavoitteet ja työtavat. Laki ei säätele neuvolapalvelujen organisointia. Neuvolapalvelut on organisoitu kunnissa vaihtelevasti. Kaksi yleistä neuvolamallia: a) äitiysneuvola ja lastenneuvola, b) yhdistetty äitiys- ja lastenneuvola. Asiantuntijoiden mielipiteet neuvolamalleista ovat ristiriitaisia. Yhdistetty äitiys- ja lastenneuvola on ainutlaatuinen malli → kansainvälisen tutkimustiedon puute. Hoidon jatkuvuus potilaan ja hoidon tarjoajan välillä on hyödyllistä. Yhdistetty äitiys- ja lastenneuvola mahdollistaa hoidon jatkuvuuden (= perheellä on sama terveydenhoitaja äitiysneuvolassa ja lastenneuvolassa). Vanhemmat ovat yleisesti tyytyväisiä neuvolaan. Vanhempien tyytyväisyys muodostuu neuvolapalvelun rakenteeseen, palveluprosessiin sekä henkilökuntaan ja vuorovaikutukseen liittyvistä odotuksista ja kokemuksista. Yleisen tyytyväisyyden mittaamisen lisäksi tarvitaan neuvolapalvelun osa-alueisiin liittyvien odotusten ja kokemusten tutkimista. Vanhempien kokemukset neuvolapalvelun eri osa-alueista ovat vaihtelevia. Miten neuvolamalli vaikuttaa äitien ja lasten terveyteen sekä neuvolapalvelun saatavuuteen ja käyttöön? Miten neuvolamalli vaikuttaa lain ja suositusten toteutumiseen? Miten neuvolamalli vaikuttaa neuvolatoiminnan tavoitteiden ja periaatteiden toteutumiseen? Mitkä ovat neuvolamallien vahvuudet ja heikkoudet? Onko neuvolan terveydenhoitajan/lääkärin ja perheen välinen hoidon jatkuvuus hyödyllistä? Millaisia mahdolliset hyödyt ovat? Miten neuvolamalli vaikuttaa yleiseen asiakastyytyväisyyteen? Miten neuvolamalli vaikuttaa vanhempien neuvolapalvelun eri osa-alueisiin liittyviin kokemuksiin? pitäisi tunnustaa ja ottaa käyttöön neuvolatoiminnan kehittämisessä. Tämä toteutuisi käytännössä parhaiten järjestämällä neuvolapalvelut yhdistettynä äitiys- ja lastenneuvolana, joka toimisi osana perhekeskusta tai muuta lasten ja perheiden palvelut kokoavaa moniammatillista palvelukokonaisuutta. Silloin tulevaisuuden neuvola voisi olla asiakaslähtöinen ”yhden luukun neuvola”, jossa terveydenhoitaja ja lääkäri yhdessä pysyvän, moniammatillisen tiimin kanssa vastaisivat koko perheen terveyden ja hyvinvoinnin seurannan, edistämisen ja tuen tarpeisiin esikoisen odotuksesta aina kuopuksen kouluikään saakka. Äitiys- ja lastenneuvolan yhdistelmätyö mahdollistaa pitkäkestoisen, tuttuutta ja luottamusta lisäävän yhteistyösuhteen perheen ja neuvolan henkilöstön välillä. Siksi se voi edistää perheen tuen ja avun tarpeiden varhaista tunnistamista sekä tuen tarjoamista osana määräaikaisia terveystarkastuksia ja kotikäyntejä. Koska elintapojen pysyvä muutos vaatii aikaa, hoidon jatkuvuus voisi tukea myös terveysneuvonnan vaikuttavuutta. Esimerkiksi äidin raskausaikana omaksumat terveelliset elämäntavat saattaisivat jatkua synnytyksen jälkeen helpommin, jos hänen tukenaan lastenneuvolassa olisi tuttu, jo odotusaikana elämäntapamuutoksiin kannustanut terveydenhoitaja. Hoidon jatkuvuuden ja perheen terveystottumusten sekä niissä tapahtuvien muutosten välisen yhteyden selvittäminen olisikin jatkossa mielenkiintoinen tutkimusaihe. On kuitenkin muistettava, että tiedon ja johtamisen osalta hoidon jatkuvuutta voidaan edistää monin tavoin, vaikka äitiys- ja lastenneuvolapalvelut olisi tuotettu erillisissä neuvoloissa. Esimerkiksi vauvan syntymän jälkeen perheen saumaton siirtymä eri neuvolayksiköiden välillä voidaan varmistaa tehokkaalla tiedonsiirrolla ja kommunikoinnilla äitiysneuvolan, synnytyssairaalan ja lastenneuvolan henkilöstön sekä vanhempien kesken. Neuvolapalvelujen kehittämiseen liittyvän päätöksenteon tueksi tarvitaan tietoa hoidon jatkuvuuden ja sen puutteen vaikutuksista terveydenhoitajan ja lääkärin työhön. Mahdollisuus jatkaa yhteistyötä perheen kanssa äitiysneuvolasta lastenneuvolaan olisi oletettavasti mielekästä myös terveydenhoitajalle ja lääkärille. Äitiys- ja lastenneuvolan yhdistelmätyö edellyttää työntekijältä laajaa osaamista ja sen jatkuvaa kehittämistä. Terveydenhoitajien ja lääkäreiden koulutuksessa naisten ja lasten terveyteen liittyvät sisällöt ovat pääosin erillisiä opintokokonaisuuksia. Lisäksi näiden työelämässä varsin tiiviisti yhdessä työskentelevien ammattilaisten perus- ja täydennyskoulutusta ei ole juurikaan integroitu, puhumattakaan muista neuvolan moniammatillisen tiimin ammattilaisista. Jatkossa myös koulutuksen soisi kehittyvän sote-uudistuksen hengessä neuvolatyön osa-alueet ja eri ammattiryhmien koulutustarpeet yhdistäväksi, asiakaslähtöiseen ja moniammatilliseen neuvolatyöhön valmentavaksi monitieteiseksi kokonaisuudeksi. Neuvola ja kouluterveys 4-2016 31
Page 1 and 2: Neuvola ja kouluterveys 4 2016 Juo
Page 3 and 4: Neuvola ja kouluterveys Neuvola ja
Page 5 and 6: PÄÄKIRJOITUS Matti Rimpelä Omata
Page 7 and 8: Lapsiystävälliset kunnat lisään
Page 9 and 10: ydessä päättelykykyyn ylipainois
Page 11 and 12: Pari tuntia liikuntaa päivässä L
Page 13 and 14: liittymistä johonkin juoksuporukka
Page 15 and 16: Nutrigenomiikka selvittää geenien
Page 17 and 18: Käypä hoito Käypä hoito -suosit
Page 19 and 20: tukset ja plasebo. Monien kehomieli
Page 21 and 22: Ilmoitus
Page 23 and 24: Riittakerttu Kaltiala-Heino Nyrkkei
Page 25 and 26: Monta hyvää syytä valita suomala
Page 27 and 28: Ilmoitus
Page 29: of erial ulation - study. cibility.

Neuvola

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?