Tarkalle säätiedolle kasvavaa kysyntää
15.12.2016 • Views
Share Embed Flag

Tarkalle säätiedolle kasvavaa kysyntää

2ho85ip

2ho85ip

SHOW MORE
SHOW LESS
ePAPER READ
DOWNLOAD ePAPER
tomi.rintanen

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

START NOW

<strong>Tarkalle</strong> <strong>säätiedolle</strong><br />

<strong>kasvavaa</strong> <strong>kysyntää</strong><br />

82016<br />

Jousto vaatii<br />

luottamusta<br />

Kasviksista<br />

valmisruokaa<br />

Autourheilu<br />

kiinnostaa

18<br />

10<br />

Sisällys 8/2016<br />

10 Arktinen vaunu kestää kylmät talvet<br />

14 Joustot ja luottamus yhdessä<br />

16 Irtisanottu taisteli itsensä töihin<br />

18 Voimalaitostyömaalla kielet kohtaavat<br />

22 Tarkat säätiedot pelastavat ihmisiä<br />

24 Kuluttaja haluaa maukasta ruokaa<br />

26 Panssariajoneuvon kyydissä<br />

28 Tohtoriksi vapaa-ajalla<br />

29 Insinöörikoulutus maksajana<br />

36 Liiton suuntaa kehitetään<br />

38 Jäsenmaksulaskut vuoden vaihteessa<br />

43 Pelkistetty koti rauhoittaa<br />

16<br />

Jokaisella tavaralla<br />

on oma paikkansa<br />

s. 43<br />

VAKIOT<br />

3 Pääkirjoitus<br />

4 Bittikattaus<br />

9 Puheenjohtajan palsta<br />

15 Kolumni<br />

30 Tutkittua<br />

32 Oikeutta<br />

34 Opiskelijat<br />

42 Jäsenpiste<br />

KANNEN KUVA: Kimmo Brandt<br />

2

Insinöörien, insinööriopiskelijoiden ja muiden<br />

tekniikan ammattilaisten jäsenlehti.<br />

Aikakauslehtien liiton jäsen.<br />

JULKAISIJA<br />

Insinööriliitto IL ry<br />

Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki<br />

PÄÄKIRJOITUS<br />

Jari Rauhamäki / Päätoimittaja<br />

PUHELINVAIHDE<br />

0201 801 801<br />

PÄÄTOIMITTAJA<br />

Jari Rauhamäki<br />

0201 801 847<br />

TOIMITUSSIHTEERI<br />

Kirsi Tamminen<br />

0201 801 819<br />

TOIMITTAJAT<br />

Janne Luotola<br />

0201 801 822<br />

Minna Virolainen<br />

0201 801 827<br />

TAITTO<br />

Aste Helsinki Oy<br />

ILMESTYMISPÄIVÄT<br />

2017 / 9.2., 16.3., 27.4., 15.6., 24.8., 28.9., 2.11., 14.12.<br />

TARKASTETTU LEVIKKI<br />

68 409 kpl (12.2.2014)<br />

Painos 72 000<br />

OSOITTEENMUUTOKSET<br />

puh. 0201 801 801<br />

PAINOPAIKKA<br />

Forssa Print Oy<br />

ILMOITUSHINNAT<br />

Sivu 3 600 €<br />

1/2 sivu 2 500 €<br />

1/4 sivu 1 850 €<br />

TILAUSHINTA<br />

50 /vuosikerta<br />

ILMOITUKSET JA TILAUKSET<br />

Kirsi Tamminen<br />

0201 801 819<br />

ISSN 2342-270X (painettu)<br />

ISSN 2342-2718 (verkkojulkaisu)<br />

VERKKOLEHTI JA<br />

NÄKÖISLEHTIARKISTO<br />

www.insinoori-lehti.fi<br />

Kuva työstä syntyy varhain<br />

Helsingin Sanomien mielipideosastolla oli muutama<br />

viikko sitten vastavalmistuneen opettajan kirjoitus siitä,<br />

kuinka heikoin eväin hän oli joutunut kohtamaan<br />

käytännön työelämän. Yliopisto oli käyty ja maisterin<br />

paperit taskussa, mutta siitä huolimatta kirjoittaja koki olleensa<br />

valmistautumaton kohtamaan opettajatyön arjen työhön kuuluvasta<br />

vastuusta lähtien.<br />

Kirjoituksesta voi halutessaan tehdä monia johtopäätöksiä.<br />

Opettajan työ ei ollutkaan sellaista, mihin kirjoittaja oli kuvitellut<br />

valmistuvansa. Kuten vastavalmistunut opettaja toteaa,<br />

ammatti on arvostettu ja moni nuori on hakenut opiskelemaan<br />

alaa. ”Nyt koulu on suuressa muutoksessa, samoin opettajan<br />

ammatti”, hän kirjoitti ja toivoi opettajankoulutuksen jatkossa<br />

valmistavan opiskelijoita paremmin työn todelliseen arkeen.<br />

Opettajan ammatti on ollut nuorten suosiossa vuosikymmenestä<br />

toiseen. Syitä suosioon lienee useita. Yksi on varmaan<br />

se, että opettajan ammatti ja työ on ensimmäinen, johon lapsi<br />

toden teolla tutustuu omien vanhempien työn ohella. Kuva työelämästä<br />

siis alkaa muodostua jo varhain, lapsena.<br />

Meidän vanhempien työelämän veteraanien on ehkä syytä<br />

kiinnittää asiaan huomiota. Pohtimisen voi aloittaa peruskouluun<br />

kuuluvista tet-jaksoista: Mitä ajattelee tai oppii ensimmäiselle<br />

tet-jaksolleen saapuva nuori, joka huomenten toivottamisen<br />

jälkeen jätetään oman onnensa nojaan pelaamaan<br />

älypuhelimellaan pelejä? Voi olla, että kokemus osoittautuu<br />

myöhemmässä vaiheessa kovin vääräksi, kun ensimmäisessä<br />

kesätyöpaikassa pitää tehdä oikeita töitä.<br />

Myös ammattiopintoihin kuuluvat harjoittelujaksot on syytä<br />

viedä läpi mahdollisimman hyvin. Se on sekä yrityksen että<br />

ammattiin opiskelevan nuoren edun mukaista, sillä harjoittelijat<br />

ovat tulevaisuuden työn tekijöitä. Nuoret vaihtavat koulussa<br />

kokemuksiaan harjoittelupaikoistaan. Näissä keskusteluissa<br />

syntyvät ensimmäinen jako haluttuihin ja vähemmän haluttuihin<br />

työpaikkoihin.<br />

Omaa lastakin voi opettaa hyvään työelämään pienestä pitäen.<br />

Siinä oma esimerkki on tärkein. Jokainen päivä ei kannata<br />

olla töissä iltamyöhään, työpuheluihin ja -sähköposteihin vastaaminen<br />

on syytä siirtää pois omasta kodista ja yhteisistä hetkistä.<br />

Hyvä työelämä ei ole 24/7, ei nyt eikä tulevaisuudessa.<br />

3

BITTIKATTAUS<br />

KOONNUT: Kirsi Tamminen<br />

Janne Luotola<br />

Kaartin soittokunta esitti kunniamarssin Insinööriupseeriliiton 90-vuotisjuhlissa Katajanokan kasinolla Helsingissä.<br />

92 €<br />

Insinööriliiton tämän vuotisen Työmarkkinatutkimus<br />

TMT:n mukaan koko insinöörikunnan<br />

mediaanipalkka on noussut lähes sata euroa viime<br />

vuodesta. TMT:ssä kartoitetaan vuosittain<br />

insinöörikunnan rakennetta, palkkatasoa ja ansiokehitystä.<br />

Tuore tutkimus postitetaan jäsenille<br />

vuoden vaihteessa.<br />

Kevään koulutuksia<br />

on nyt netissä<br />

Insinööriliitto järjestää monipuolisia koulutuksia<br />

sekä ympäri Suomea että verkossa.<br />

Koulutukset ovat jäsenille yleensä maksuttomia;<br />

vain ammatilliseen osaamiseen liittyvissä<br />

opinnoissa on kurssimaksut.<br />

Tutustu ensi vuoden koulutustarjontaan osoitteessa<br />

www.ilry.fi/koulutukset.<br />

Liikennevakuutuslain uudistus<br />

vähentää sääntelyä<br />

Liikennevakuutuslain uudet entistä<br />

selkeämmät säännökset parantavat<br />

sekä vakuutuksenottajien<br />

että vahinkoa kärsineiden<br />

asemaa ja oikeuksia. Uudistus<br />

liittyy erityisesti vakuutusmaksujen<br />

bonussääntelyn keventämisen<br />

osalta hallituksen norminpurkutalkoisiin.<br />

Tarkoituksena on lisätä uusien<br />

hintarakenteiden kautta asiakkaille<br />

tarjolla olevia vaihtoehtoja<br />

siten myös kilpailua vakuutusmarkkinoilla.<br />

Uusi laki tulee voimaan<br />

ensi vuoden alussa.<br />

Vakuutusmarkkinayksikön<br />

johtaja Hannu Ijäksen mukaan<br />

norminpurku näkyy käytännössä<br />

siinä, että lain valmistelijat ovat<br />

katsoneen kaikki säännökset tarkkaan<br />

läpi ja pohtineet, ovatko ne<br />

tarpeellisia. Säännösten määrä vähenee<br />

hieman, sillä laista on poistettu<br />

muiden lakien kanssa päällekkäistä<br />

tai muutoin tarpeetonta<br />

lainsäädäntöä.<br />

Normien määrällistä vertailua<br />

tärkeämpää on kuitenkin se, edistävätkö<br />

tehdyt muutokset asetettuja<br />

tavoitteita.<br />

Sosiaali- ja terveysministeriö<br />

on mukana norminpurkutyössä.<br />

Norminpurku on yksi hallituksen<br />

kärkihankkeista.<br />

Hankkeen tavoitteena on helpottaa<br />

yritysten toimintaa ja<br />

kansalaisten arkea ja tätä kautta<br />

lisätä Suomen kilpailukykyä ja<br />

tuottavuutta. Hanke tähtää myös<br />

lainsäädännön vaikuttavuuden<br />

parantamiseen ja lainsäädäntökulttuurin<br />

muuttumiseen.<br />

4

BITTIKATTAUS<br />

Neljäsluokkalaisten matematiikan ja<br />

luonnontieteiden osaaminen heikentynyt<br />

PISA-tutkimuksessa aiemmin havaittu<br />

notkahdus nuorten osaamisessa<br />

näkyy nyt myös neljännellä<br />

luokalla. Etenkin poikien tulokset<br />

ovat heikentyneet. Tytöt ovatkin<br />

kiilanneet poikien ohi kaikilla tutkituilla<br />

osa-alueilla.<br />

Peruskoulun neljäsluokkalaisten<br />

luonnontieteiden ja matematiikan<br />

osaaminen on heikentynyt selvästi<br />

vuosien 2011 ja 2015 välillä. Vuonna<br />

2011 luonnontieteiden osaamisen<br />

kansallinen keskiarvo oli 570 pistettä,<br />

mutta vuoden 2015 arvioinnissa<br />

enää 554 pistettä. Erotus tarkoittaa<br />

noin puolen kouluvuoden<br />

oppimäärää.<br />

Pudotus matematiikassa on ollut<br />

hieman loivempi, 545 pisteestä<br />

535 pisteeseen. Vuoden 2011 tutkimuksen<br />

kärkimaista Suomi oli<br />

ainoa, jonka tulokset heikkenivät<br />

neljän vuoden aikana.<br />

Kansainvälisessä vertailussa Suomen<br />

neljäsluokkalaiset sijoittuivat<br />

luonnontieteissä jaetulle viidennelle<br />

sijalle. Edellä olivat Singapore, Korea,<br />

Japani ja Venäjä. Matematiikassa<br />

Suomen sijoitus on pudonnut<br />

10 kärjen ulkopuolelle. Kärjessä<br />

olivat matematiikassa viisi Aasian<br />

maata tai aluetta: Singapore, Hongkong,<br />

Korea, Taiwan ja Japani.<br />

Työntekijä loikkaa naapuriyritykseen<br />

Korkeakoulujen syksyn<br />

yhteishaun valinnat selvillä<br />

Mitä lähempänä työpaikka sijaitsee<br />

toista, sitä herkemmin työntekijä<br />

vaihtaa sitä. Se hyödyttää myös<br />

yrityksiä. Pääkaupunkiseudulla korkean<br />

osaamisen toimialoilla neljännes<br />

toimipaikanvaihdoksista tapahtui<br />

alle kilometrin ja puolet alle<br />

neljän kilometrin säteellä, selviää<br />

Helsingin kaupungin tietokeskuksen<br />

tilastoanalyysistä. Yritysten toimipaikkojen<br />

maantieteellinen läheisyys<br />

lisää työvoiman liikkuvuutta.<br />

Toimipaikkojen verkostoituminen<br />

työntekijöitä vaihtamalla parantaa<br />

myös yritysten tuottavuutta. Osaamiskeskittymiä<br />

muodostuu kaupunkeihin.<br />

Helsingin ydinkeskusta,<br />

ulommat keskustavyöhykkeet sekä<br />

Otaniemen, Tapiolan ja Leppävaaran<br />

muodostama vyöhyke Espoossa<br />

muodostavat osaamisintensiivisten<br />

alojen työvoimavirtojen selvästi<br />

vahvimman keskittymän. Kaupungit<br />

voivat parantaa työmarkkinoiden<br />

toimivuutta ja yritysten liiketoimintamahdollisuuksia<br />

tiiviillä<br />

maankäytöllä. Toimitilojen tulee<br />

sijaita lähellä toisiaan hyvien liikenneyhteyksien<br />

ja palveluiden äärellä.<br />

Edes informaatioteknologian kehittyminen<br />

ei ole poistanut fyysisen läheisyyden<br />

tuottamia hyötyjä.<br />

Korkeakoulujen syksyn yhteishaussa<br />

oli noin 26 400 hakijaa,<br />

joista opiskelupaikan sai 23 prosenttia<br />

eli 6 062 hyväksyttyä. Valtaosa<br />

yhteishaussa mukana olleista<br />

200 koulutuksesta oli tarjolla ammattikorkeakouluissa.<br />

Hyväksytyistä 98 prosenttia sai<br />

opiskelupaikan ammattikorkeakoulusta<br />

ja 2 prosenttia yliopistosta.<br />

Yliopistojen koulutuksista<br />

suurin osa oli vain ylempään korkeakoulututkintoon<br />

johtavia maisterikoulutuksia.<br />

Eniten aloituspaikkoja oli ammattikorkeakoulujen<br />

sosiaali- terveys-<br />

ja liikunta-alalla. Korkeakoulut<br />

voivat järjestää lisähakuja<br />

yhteishaun vapaiksi jääneille paikoille<br />

22. joulukuuta. Korkeakoulut<br />

julkaisevat tarjolla olevat koulutuksensa<br />

Opintopolussa ja omilla nettisivuillaan.<br />

Myös lisähaun koulutuksiin<br />

haetaan Opintopolun kautta.<br />

LUT-konsernin<br />

rakentaminen alkaa<br />

Kaikki Saimaan ammattikorkeakoulun omistajakunnat<br />

ovat päättäneet, että ne siirtävät ammattikorkeakoulun<br />

omistuksensa Lappeenrannan teknilliselle<br />

yliopistolle.<br />

Etelä-Karjalan kuntien valtuustot ovat tehneet<br />

päätöksensä siitä, että kunnat siirtävät ammattikorkeakoulun<br />

omistuksen LUT:lle vastikkeetta<br />

ja saavat tilalle saman suuruisen pääomalainan.<br />

Järjestely edellyttää, että ammattikorkeakoulun<br />

työntekijöiden lisäeläkeasia ratkaistaan. Valtion taholta<br />

on luvattu, että asiaan löytyy ratkaisu.<br />

Päätösten jälkeen konsernin juridinen muodostaminen<br />

jatkuu. Tämän hetken arvion mukaan LUTkonserni<br />

on muodostunut juridisesti ja osakekanta<br />

on kokonaisuudessaan yliopiston omistuksessa<br />

toukokuussa 2017.<br />

Samaan aikaan juridisen toteutuksen kanssa<br />

aloitetaan konsernin käytännön suunnittelu.<br />

Marraskuun lopulla käynnistyi konsernistrategian<br />

rakentaminen. Samalla alkoi johtamis- ja hallintomallin<br />

sekä tukipalveluiden kokonaiskuvan<br />

suunnittelu.<br />

Yhteinen neuvottelukunta seuraa, arvioi<br />

ja antaa palautetta projektin etenemisestä.<br />

Neuvottelukunnan edustajat nimetään johdon, henkilöstön,<br />

opiskelijoiden ja luottamusmiesten joukosta.<br />

Kaikki laajakantoiset asiat viedään päätettäväksi<br />

LUT:n ja Saimaan ammattikorkeakoulun hallituksiin.<br />

Tampereen teknillisen yliopiston toimintaa<br />

pyörittävän TTY-säätiön hallitus päätti keskeyttää<br />

Tampere3-korkeakoulufuusion valmistelun.<br />

Hankkeessa olivat mukana TTY:n lisäksi Tampereen<br />

ammattikorkeakoulu ja Tampereen yliopisto.<br />

5

BITTIKATTAUS<br />

Työpaikkatorilla tarjolla töitä<br />

yhä useammalle osaajalle<br />

Nyt tarvitaan malttia<br />

HANNUN<br />

PALSTA<br />

Hannu Saarikangas<br />

koulutusjohtaja<br />

Insinööriliitto<br />

Ammatillisen koulutuksen suosio on kasvanut<br />

2000-luvulla merkittävästi. Toisen<br />

asteen ammatillisen koulutus oli useana<br />

vuonna lukiota suositumpi jatko-opintoväylä.<br />

Yhtä lailla ammattikorkeakoulujen vetovoima<br />

on haastanut yliopistot. Suosituimmuusvertailussa<br />

ammattikorkeakoulut pärjäävät oikein hyvin.<br />

Liekö tämä syynä sille, että viimeisten viiden vuoden<br />

aikana ammattikorkeakouluilta on leikattu noin<br />

20 prosenttia julkisesta rahoituksesta. Nyt sama uhkaa<br />

toisen asteen ammatillista koulutusta. Samaan aikaan<br />

lukioita ja yliopistoja on käsitelty silkkihansikkain.<br />

En kiistä, etteikö toisen asteen ammatillisen koulutuksen<br />

reformiin ole tarvetta. Nykyinen jako nuorisoasteen<br />

ja aikuisten välillä, lukuisat eri koulutuksen<br />

toteuttamismuodot sekä erilaiset rahoitusmuodot ovat<br />

kaaos, joka kaipaa selkeyttä. Reformissa ehdotetut toimenpiteet<br />

eivät vaan ole realistisia, kun koulutuksen<br />

resursseja ollaan samalla vähentämässä noin 200 miljoonalla<br />

eurolla.<br />

Uudistuksen keskeiset elementit – laadun parantaminen,<br />

työssä oppimisen lisääminen, jatko-opintokelpoisuuden<br />

varmistaminen ja koulutuksen henkilökohtaistaminen<br />

– edellyttävät resurssien lisäämistä. Työssä<br />

oppimisen massiivinen kasvattaminen edellyttää kymmeniä<br />

tuhansia työpaikkoja, joissa voi opetella asioita.<br />

Niissä on oltava asiansa osaavia ohjaajia sekä toimivaa<br />

yhteistyömuotoa yritysten ja oppilaitoksen edustajien<br />

kanssa. Keskieurooppalaisen kulttuurin synnyttäminen<br />

tyhjästä ei esitetyssä aikataulussa ole mahdollista.<br />

Mahalasku toisen asteen opintojen reformissa näkynee<br />

myös insinöörikoulutuksen tulevaisuudessa.<br />

Kevään sisäänotossa usean ammattikorkeakoulun<br />

tekniikan alan sisäänotossa ammatillista väylää pitkin<br />

tulijoiden osuus oli yli puolet. Jos opetusministeriön<br />

kaavailut ylioppilastodistuksen arvosanoihin<br />

perustuvan korkeakoulujen sisäänoton lisäämisestä<br />

vielä käyvät toteen, ammatillisen väylän valinneille<br />

nuorille opintojen tuottama jatko-opintokelpoisuus<br />

jäänee teoreettiseksi vaihtoehdoksi.<br />

Insinööriliiton jäsensivuilla olevan työpaikkatorin on kuluneen<br />

vuoden aikana löytänyt yhä useampi työnantaja. Joulukuun<br />

1. päivään mennessä ilmoituksia kanavaan oli jätetty<br />

jo 1 075, kun koko vuoden 2015 kokonaisilmoitusmäärä jäi<br />

reiluun 800 ilmoitukseen.<br />

Avoimia työpaikkoja on vuoden aikana ollut tarjolla koko<br />

maassa, mutta kaksi kolmesta avoimesta paikasta on sijoittunut<br />

Uudellemaalle, Varsinais-Suomeen sekä Pirkanmaalle.<br />

Aloittain eniten paikkoja tarjolla on suunnittelu- ja it-tehtävien<br />

parissa työskenteleville ja tehtäviin on etsitty kautta<br />

linjan osaajia aina opiskelijoista vaativiin johtotehtäviin.<br />

Työpaikkoja etsivän kannattaa seurata sivustoa ahkerasta,<br />

koska sen lisäksi, että paikkoja tulee hakuun enemmän,<br />

myös hakuajat ovat lyhentyneet. Yhä useampi työnantaja<br />

aloittaa haastattelut heti sopivan hakijan osuessa kohdalle.<br />

Avoimiin työpaikkoihin pääsee tutustumaan kirjautumalla<br />

liiton jäsensivuille ja menemällä urapalveluiden sivulle.<br />

Ilmoittaminen työpaikka torilla on työnantajalle<br />

maksutonta ja sen kautta tavoittaa tekniikan alan asiantuntijoiden<br />

lisäksi myös tulevat asiantuntijat Kesäduunitorin<br />

puolella.<br />

Ilmoitus jätetään osoitteessa: www.ilry.fi/ilmoitatyopaikka.<br />

Suomen eläkemaksut<br />

eurooppalaista keskitasoa<br />

Tanskassa on korkein ja Ruotsissa matalin eläkemaksutaso<br />

suhteutettuna bruttokansantuotteeseen, käy ilmi Eläketurvakeskuksen<br />

vertailusta. Suomi erottuu vertailussa suurilla<br />

työnantajamaksuilla, vastaavasti työntekijän maksu on keskitasoa<br />

pienempi.<br />

Raportissa verrataan eläkemaksujen tasoa yhdeksässä<br />

Euroopan maassa vuonna 2014. Se antaa kuvan eläketurvan<br />

maksurasituksesta eri maissa, kun huomioon otetaan<br />

lakisääteisten eläkemaksujen lisäksi muualla Euroopassa<br />

yleiset työmarkkinaeläkkeet sekä valtion osuus rahoituksesta.<br />

Korkein maksutaso suhteutettuna bruttokansantuotteeseen<br />

on Tanskassa, pienin Ruotsissa. Suomi sijoittuu<br />

vertailun keskikastiin.<br />

– Vertailu huomioi järjestelmien rakenteelliset erot ja<br />

antaa kokonaiskuvan eläketurvan kustannuksista. Pelkästään<br />

lakisääteisiä maksuja vertailtaessa Suomen eläketurva<br />

näyttää paljon kalliimmalta, kertoo yhteyspäällikkö Mika<br />

Vidlund Eläketurvakeskuksesta.<br />

Raportissa vertaillaan Suomen, Ruotsin, Norjan, Tanskan,<br />

Alankomaiden, Ranskan, Saksan, Itävallan ja Sveitsin<br />

eläkejärjestelmien kokonaismaksutasoa.<br />

6

BITTIKATTAUS<br />

Haastattelut tähtäävät nopeaan työllistymiseen<br />

Te-toimistoihin palkataan lisää henkilöstöä työnhakijoiden<br />

tihennettyjen haastattelujen käynnistämiseksi ensi vuoden<br />

alussa. Samalla laajennetaan ostopalvelujen käyttöä. Tavoitteena<br />

on työttömien nopea työllistyminen, pitkäaikaistyöttömyyden<br />

ehkäisy, avoimien työpaikkojen nopea täyttyminen<br />

ja asiakaslähtöisyyden lisääminen.<br />

Työnhakijoiden haastattelujen lisäämisen tavoitteena on<br />

työttömän työnhakijan nopea työllistyminen, pitkäaikaistyöttömyyden<br />

ehkäisy ja avoimien työpaikkojen nopea täyttyminen.<br />

– Te-palvelujen tehostamisen lähtökohta on, että työttömälle<br />

työnhakijalle tarjottavat palvelut perustuvat asiakkaan<br />

palvelutarpeisiin ja tukevat hänen työllistymistään. Haastattelujen<br />

tarkoitus on palvella ja tukea työtöntä työnhaussa,<br />

oikeus- ja työministeri Jari Lindström sanoo.<br />

Te-toimisto voi järjestää henkilökohtaisen haastattelun<br />

kasvokkain, puhelimitse tai etäyhteydellä. Lisäksi haastattelut<br />

voidaan toteuttaa nuorten palvelupisteissä, Ohjaamoissa,<br />

joissa on Te-palveluiden virkailijoita sekä työvoima- ja yrityspalvelujen<br />

alueellisissa kokeiluissa kunnan järjestämänä.<br />

Uusi akavalainen liitto<br />

Loimu aloittaa toimintansa<br />

Luonnontieteiden Akateemisten Liitto LAL,<br />

Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto YKL ja<br />

Metsänhoitajaliitto yhdistyvät ensi vuoden alusta.<br />

Uuden liiton nimi on Luonnon-, ympäristö- ja<br />

metsätieteilijöiden liitto Loimu.<br />

Kaikkien kolmen liiton valtuustot tekivät kokouksissaan<br />

marraskuussa yhdistymisen edellyttämät<br />

lopulliset päätökset muun muassa vanhojen<br />

liittojen lakkauttamisesta.<br />

Loimuun kuuluu noin 15 000 jäsentä, joista<br />

opiskelijajäseniä on noin viidesosa. Varsinaisista<br />

jäsenistä vajaa puolet työskentelee yksityisellä<br />

sektorilla, reilu viidesosa valtiolla, viidesosa yliopistolla<br />

ja noin kymmenesosa kuntasektorilla.<br />

Yhdistymisellä tavoitellaan muun muassa tehokkaampaa<br />

edunvalvontaa ja parempia jäsenpalveluja.<br />

Yhdistymisen valmistelut aloitettiin keväällä<br />

2015. Pitkään jatkunut yhteistyö liittojen kesken<br />

tarjosi vakaan pohjan uuden liiton rakentamiselle.<br />

Loimu on monialainen liitto: koulutukseltaan<br />

jäsenet ovat biologeja, biotieteilijöitä, kemistejä,<br />

geologeja, limnologeja, metsänhoitajia, ympäristötieteilijöitä,<br />

meteorologeja, maantieteilijöitä, tilastotieteilijöitä,<br />

fyysikoita, matemaatikoita – ja<br />

monia muita.<br />

Rauhaisaa<br />

joulunaikaa<br />

toivottaa Insinööri-lehti<br />

7

ILMOITUS

PUHEENJOHTAJAN<br />

PALSTA<br />

Samu Salo / Puheenjohtaja<br />

Aito sopiminen käy, sanelu ei<br />

Alkutalven aika on kuultu useita<br />

ulostuloja työmarkkinoihin<br />

liittyen. Aihe on tärkeä, mutta<br />

joidenkin tahojen näkökulmat<br />

ovat käsittämättömiä. Listan<br />

kärjessä on Suomen Yrittäjät,<br />

jonka puheenjohtaja Mikael Pentikäinen perää<br />

työsopimuslakiin rajuja muutoksia. Pentikäisen<br />

mukaan muutokset auttavat yrittäjiä<br />

tarjoamaan enemmän työtä.<br />

On mielenkiintoista nähdä, kuinka monta<br />

uutta työpaikkaa syntyy, kun koeaikaa pidennetään<br />

ja takaisinottovelvollisuutta vähennetään<br />

neljään kuukauteen. Olen aina luullut,<br />

että yritykset palkkaavat työntekijöitä silloin,<br />

kun heillä on työtä tehtäväksi.<br />

Pienille yrityksille yksikin rekrytointi on<br />

toki merkittävä ja sisältää riskejä. Myyttiä Suomen<br />

kankeista työmarkkinoista ei kuitenkaan<br />

kenenkään ole syytä saarnata. YTN:n selvityksen<br />

mukaan Suomen työmarkkinat eivät käytännössä<br />

ole sen jäykemmät kuin keskeisimmillä<br />

kilpailijamaillamme Ruotsilla ja Saksalla.<br />

Irtisanominen on Suomessa helpompaa kuin<br />

OECD-maissa keskimäärin, Saksaan tai Ruotsiin<br />

verrattuna vielä oleellisesti helpompaa.<br />

Motivoitunut työntekijä on yrityksen<br />

tärkein voimavara. SY:ssä näin ei tunnuta<br />

ajattelevan. Melkein voi odottaa järjestöltä<br />

ulostuloa, jossa SY kehottaa jäsenyrityksiään<br />

irtisanomaan kaikki työntekijät turhana kulueränä.<br />

Pelkkä omistaminen ja johtaminen eivät<br />

kuitenkaan riitä. Oleellinen osa yritysten tuloksesta<br />

syntyy työntekijöiden työpanoksella.<br />

Säännösmuutosten lisäksi Pentikäinen<br />

haluaa kehittää työmarkkinajärjestelmää<br />

suuntaan, jossa työehdoista sovitaan entistä<br />

enemmän työpaikoilla. SY:n edustamissa pienissä<br />

yrityksissä tehdään paikallista sopimista<br />

paljon jo nyt, sillä työehtosopimukset antavat<br />

luottamusmiehelle mahdollisuuden sopia monista<br />

asioita yritystasolla.<br />

SY:lle – tai ainakin Pentikäiselle – luottamusmiehet<br />

tuntuvatkin olevan ongelman<br />

ydin. SY ei halua yleissitovia työehtosopimuksia<br />

eikä luottamusmiehiä, mutta miksi ei? Ne<br />

ajavat järjestön agendaa paikallisesta sopimisesta<br />

ja sen jäsenyritykset olisivat samalla<br />

viivalla, mikä takaisi rehdin kilpailun. Onko<br />

ongelma se, että kaikilla yrityksillä ei ole paikalliseen<br />

sopimiseen osaamista ja valmiuksia,<br />

mikä pakottaa SY:n pitämään yllä työelämästä<br />

virheellisiä myyttejä.<br />

On väärin väittää, että ammattiyhdistysliike<br />

ei halua paikallista sopimista. Paikallisen sopimisen<br />

lisääminen kyllä sopii, jos se on aitoa.<br />

Pentikäisen ajamalle yksipuoliselle sanelulle<br />

sanomme kuitenkin jyrkästi ei.<br />

Paikallista sopimista on harrastettu niin<br />

kauan kuin muistan ja se lisääntyy koko ajan.<br />

Hyvä esimerkki tästä on kilpailukykysopimuksen<br />

sisältämä työajan pidentäminen. Ay-liike<br />

oli asiasta sopimassa, mutta SY:lle tämä mahdollisuus<br />

ei kelvannut. Toivon, että järjestö<br />

muuttaisi mielensä ja ryhtyisi käymään työmarkkinoita<br />

koskevia neuvotteluja ay-liikkeen<br />

kanssa. Pitää muistaa, että pk-yritykset työllistävät<br />

noin 55 prosenttia suomalaisista.<br />

9

10

Arktinen<br />

vaunu<br />

kestää<br />

talven<br />

tuiskut<br />

TEKSTI JA KUVAT: Janne Luotola<br />

Transtech valmistautuu<br />

Helsingin ja Tampereen<br />

raitiovaunutilauksiin.<br />

Vaunun suunnittelu pohjoisiin<br />

oloihin on vaikeaa, ja se on<br />

suomalaisen insinöörin ja<br />

kiskokalustovalmistajan onni. ››<br />

Timo Heikkinen (oik.) ja Marko<br />

Hurskainen nousevat kyytiin<br />

ilman matkalippua, vaikka<br />

leimauslaitekin on jo asennettu.<br />

11

Artic odottaa viimeistelyä<br />

ennen kuljetusta Helsinkiin.<br />

Otanmäellä Kajaanissa seisoo<br />

360 metriä pitkä halli, jonka<br />

poikki kulkevat useat raiteet.<br />

Alkupäästä syötetään sisään<br />

terästä, ja kymmenen päivän<br />

välein perästä työntyy ulos<br />

raitiovaunu.<br />

Sisällä reilun viiden hehtaarin hallissa on<br />

kellertävä valaistus, ja siniset liekit erottuvat<br />

selvästi. Kiskojen vierellä hitsataan Transtechin<br />

Artic-raitiovaunujen telejä. Tuotannossa on<br />

Helsingin kaupungin liikennelaitos HKL:n 40<br />

vaunun tilaus.<br />

Tulevina vuosina tilauksia tulee kahdesta<br />

kaupungista. HKL tarvitsee raitiovaunuja uutta<br />

Raide–Jokeri-linjaa varten, ja Tampere on<br />

päättänyt rakentaa ensimmäisen raitiovaunulinjansa.<br />

Kummatkin kaupungit ovat valinneet<br />

vaunuksi Transtechin Articin.<br />

Artic sopii pohjolaan jo nimensä puolesta.<br />

Se viittaa paitsi arktisiin oloihin myös vaunun<br />

tekniseen innovaatioon artikulaationiveleen,<br />

jonka ansiosta moduulit taipuvat toistensa<br />

suhteen.<br />

– Teli on vaunun teknisesti tärkein ja tuotannollisesti<br />

haastavin kokoonpano, tehtaanjohtaja<br />

Marko Hurskainen sanoo.<br />

Vaunuun kuuluvat kääntyvät telit ja teleihin<br />

pyöräkerrat, eli pyörät yhdistetään toisiinsa<br />

akselilla. Mutkissa sisä- ja ulkokaarteen pituuserot<br />

kurotaan umpeen kartiomaisten pyörien<br />

avulla. Tämä on tärkeä ero verrattuna muissa<br />

maissa yleisiin ratkaisuihin, kuten Helsingin<br />

ensimmäiseen, epäonnistuneena pidettyyn<br />

Bombardierin matalalattiaraitiovaunuun, jossa<br />

on erillisjousitetut pyörät.<br />

RÄÄTÄLÖINTI VALTTINA<br />

Tehtaalla on samaan aikaan tuotannossa 12<br />

raitiovaunua. Siten kaikki valmistusvaiheet<br />

näkyvät kävelemällä hallia päästä päähän.<br />

Tuotannossa paiskitaan töitä viitenä päivänä<br />

viikossa kahdessa tai kolmessa vuorossa tehtävästä<br />

riippuen. Työmiehiä on paljon ja robotteja<br />

vähän.<br />

Kansainvälisesti verrattuna pienen valmistajan<br />

valttina on, että se räätälöi vaunut tilaajan<br />

mukaan. Helsingin raitiovaunu on suunniteltu<br />

mahdollisimman helposti huollettavaksi,<br />

vaikka se lisää hintaa.<br />

– Vaunun hankintahinta on pieni verrattuna<br />

elinkaarikustannuksiin. Articissa huolto on<br />

tehty mahdollisimman helpoksi, jolloin liikennekäyttö<br />

on maksimoitu, Hurskainen sanoo.<br />

Työntekijät varustelevat koria ruuvaamalla<br />

siihen kiinni helsinginkeltaisia ja -vihreitä paneeleita.<br />

Korin sameanharmaaseen etuosaan<br />

on liitetty juuri musta ohjaamon kehikko.<br />

12

”Ohjaamo voidaan vaihtaa.”<br />

– Jos joku törmää ohjaamoon, se voidaan<br />

tarvittaessa irrottaa ruuviliitoksesta ja vaihtaa,<br />

raitiovaunun pääsuunnittelija Timo Heikkinen<br />

osoittaa.<br />

Ilmastolliset vaatimukset näkyvät myös<br />

vaunussa. Heikkinen viittaa rakenteilla olevan<br />

telin rakenteisiin ja näyttää, ettei ole yhtäkään<br />

kotelomaista rakennetta, jota ei pystyttäisi suojaamaan<br />

korroosiolta.<br />

TEKNISIÄ ERITYISPIIRTEITÄ<br />

Jokainen vaunutilaus on hieman erilainen.<br />

HKL hankkii pitkiä vaunuja Helsingin Itäkeskuksen<br />

ja Espoon Keilaniemen välille rakennettavaa<br />

Raide-Jokeria varten. Vaunujen on<br />

taivuttava myös olemassa olevaan katuverkkoon.<br />

Vaunuissa käytetään maailmanlaajuisesti<br />

ainutkertaista, HKL:n patentoimaa<br />

tekniikkaa.<br />

– Jokeri-vaunun katolle tulee ohjausmekanismi,<br />

joka ohjaa kaarteessa moduulien liikettä,<br />

Heikkinen esittelee piirustuksista.<br />

Vaunu jakautuu viiteen moduuliin, joista<br />

keskimmäinen leijuu ilmassa kahden vierekkäisen<br />

moduulin telien varassa. Vaunuun tulee<br />

myös kallistusmahdollisuus pyörätuoliasiakkaita<br />

ja lastenvaunuja varten.<br />

Tampereen vaunusta tulee kaikista pisin: 37<br />

metriä. Silti moduuleita on vain kolme. Pitkät<br />

vaunut sopivat raiteille, koska raiteiden linjaukset<br />

piirretään puhtaalta pöydältä.<br />

– Tampereen radassa huomioidaan kaluston<br />

vaatimuksia. Helsingissä on jouduttu suunnittelemaan<br />

kalusto olemassa olevaan rataverkkoon,<br />

mikä vaikutti oleellisesti vaunurakenteen<br />

suunnitteluun, Hurskainen vertaa.<br />

Raideleveydeksi Tampereella tulee Euroopassa<br />

yleinen 1,435 metriä, kun Helsingissä<br />

leveys on tasan metrin. Tämä tekee Tampereen<br />

vaunuista 25 senttiä sivusuunnassa tilavampia.<br />

Kumpikin hankkeista valmistuu suunnitelmien<br />

mukaan samoihin aikoihin. Raide-Jokeri<br />

aloittaa liikennöinnin 2020-luvun alussa ja<br />

Tampereen raitiotie vuonna 2021.<br />

KAUSILUONTEISTA TYÖTÄ<br />

Tulevat raitiovaunutilaukset työllistävät Transtechilla<br />

noin 20 suunnittelijaa ja ostopalvelut<br />

mukaan lukien 40–50 suunnittelijaa. Se tietää<br />

insinööreille töitä erityisesti Oulussa, jossa<br />

suunnittelutoiminnot sijaitsevat.<br />

Transtechilla on yhteensä 500 omaa ja vuokratyöntekijät<br />

mukaan lukien 660 työntekijää.<br />

Lähes sata heistä on palkattu VR:n kaksikerroksisten<br />

junavaunujen tilausten aiheuttaman<br />

ruuhkahuipun vuoksi, ja työntekijämäärä supistuu,<br />

kun toimitukset päättyvät elokuussa.<br />

– Tuotantomme on projektiluontoista, joten<br />

tasaista kuormitusta ei ole olemassa. Ilman<br />

vuokratyövoiman käyttöä joutuisimme toistuvasti<br />

käymään yhteistoimintaneuvotteluita<br />

henkilöstön kanssa, Hurskainen sanoo.<br />

Kiskokalustovalmistaja toivoo tilauksia nyt<br />

ulkomailta. Transtech kilpailee parhaillaan<br />

Oslon raitiovaunuhankkeesta, joka voi tuoda<br />

tehtaalle 80 vaunun tilauksen. Myös Trondheimissa<br />

valmistellaan tarjouskilpailua.<br />

Vielä ei tiedetä, mihin kaikkialle suomalaisia<br />

raitiovaunuja viedään. Linjaston päässä seisovasta,<br />

viimeistelyä vaille valmiista vaunusta,<br />

määränpää paistaa kuitenkin selvästi: ”416<br />

Otanmäki Helsinki”.<br />

Vaunun kori on harmaa<br />

ennen paneeleiden<br />

kiinnitystä.<br />

13

Joustot ja luottamus<br />

käyvät käsi kädessä<br />

TEKSTI: TEK<br />

Sopiminen ja joustot<br />

työmarkkinoilla vaativat<br />

keskinäistä luottamusta,<br />

ei sanelua.<br />

Viimeisen vuosikymmenen<br />

ajan Suomessa<br />

on kuultu jatkuvasti<br />

väitteitä, että työmarkkinamme<br />

ovat jäykät<br />

– ja ainakin jäykemmät<br />

kuin muualla. Vertailu muuhun<br />

Eurooppaan kuitenkin osoittaa myytin<br />

suurelta osin vääräksi.<br />

World Economic Forumin kilpailukykyraportti<br />

2015 vahvistaa suomalaisen<br />

palkanmuodostuksen jäykäksi.<br />

Palkanmuodostusta jäykistää työmarkkinamallimme,<br />

jossa kaikkien<br />

alojen palkkakehitys on sidoksissa<br />

keskenään. Eli arvosteluun on aihetta,<br />

sillä Suomi on koko maailman 140<br />

vertailumaan viimeinen. Mutta lähes<br />

yhtä jäykkää se on myös maissa, joihin<br />

meitä useimmin verrataan: Ruotsi on<br />

sijalla 133, Saksa 132 ja Tanska 105.<br />

Käytännössä esteenä palkkajoustoille<br />

Suomessa ovat palkkatasoa<br />

määrittävien työehtosopimusten vähimmäispalkat.<br />

Taulukkopalkkoja sisältäviä<br />

sopimuksia on lähinnä SAK:-<br />

laisilla ja STTK:laisilla liitoilla.<br />

Ylempien toimihenkilöiden työehdoista<br />

neuvottelevan YTN:n työehtosopimuksissa<br />

ei ole palkkataulukoita<br />

tai vähimmäispalkkoja, muutamia<br />

poikkeuksia lukuun ottamatta, vaan<br />

jokainen sopii palkastaan henkilökohtaisesti<br />

työsopimusta tehdessään.<br />

Allekirjoitettu työsopimus on siis<br />

ansiotason turva, Jos työnantaja haluaisi<br />

poiketa siinä sovitusta palkasta,<br />

asiasta on päästävä yksimielisyyteen<br />

työntekijän kanssa.<br />

Työehtosopimuksettomat ylemmät<br />

toimihenkilöt – esimerkiksi metsäteollisuudessa,<br />

rakennus-, elintarvikeja<br />

kaupan aloilla – ovat palkkojensa<br />

kanssa samassa tilanteessa kuin sopimuksellisilla<br />

aloilla. Työehtosopimusten<br />

puuttuminen merkitsee kuitenkin<br />

sitä, ettei edes yleiskorotuksia makseta<br />

automaattisesti.<br />

Työehtosopimuksen puuttuminen<br />

hankaloittaa myös paikallista sopimista,<br />

johon työehtosopimus antaa<br />

hyvät ja monipuoliset mahdollisuudet.<br />

Esimerkiksi akavalaisten sopimusalojen<br />

piirissä olevista 70 prosentilla<br />

kiky-sopimuksen mukaisesta työajan<br />

pidennyksestä sovitaan työpaikoilla.<br />

14

PALKKA-ALE EI LISÄÄ VIENTIÄ<br />

Palkoilla kikkailu on rajallinen keino kilpailukykyongelmassa.<br />

Jos vientituotteen laatu ei riitä tai<br />

tuotteelle ei ylipäätään ole <strong>kysyntää</strong>, palkkakustannuksista<br />

tinkiminen ei auta.<br />

Kansantuotteen kasvattamisessa ratkaisevassa asemassa<br />

ovatkin innovaatiot. Taloustieteiden nobelisti<br />

Robert Solowin mukaan 85 prosenttia kansantuotteen<br />

kasvusta on innovaatioiden tuottamaa. Vain 15<br />

prosenttia voi perustua panosten lisäämiseen, kuten<br />

työllisyyden kasvuun tai työurien pidentymiseen.<br />

Kansantalouden kasvulle ratkaisevaa on uudistuminen.<br />

Aalto-yliopiston taloustieteen professori Pertti<br />

Haaparanta on eri yhteyksissä muistuttanut, että<br />

laadun puutetta ei voi korvata alhaisilla kustannuksilla<br />

eikä alhaisilla hinnoilla. Haaparanta viittaa taloustieteilijä<br />

John Suttoniin, joka on jo vuosia sitten<br />

osoittanut tutkimuksillaan, että kilpailukykyä ei voi<br />

kohentaa kuin rajallisesti työn tuottavuuden parantamisella<br />

tai muilla palkkakustannuksia alentavilla<br />

keinoilla.<br />

Laadulla kilpailukykyä voidaan sen sijaan parantaa<br />

rajattomasti. Jos kilpailijan laatu on tarpeeksi<br />

korkea, niin työvoimakustannusten alentamisella ei<br />

voida menestyä kilpailussa lainkaan.<br />

TYÖAJAT JOUSTAVAT<br />

Työaikajoustoissa Suomi kuuluu Euroopan kärkimaihin.<br />

Työehtosopimukset ja työaikalainsäädäntö<br />

sallivat työaikakysymyksissä kansainvälisesti vertaillen<br />

sangen suuren joustavuuden, jota ilmenee varsin<br />

paljon, kun puhutaan työnantajan tarpeista. Tällöin<br />

puhutaan ilta- ja yötyöstä, jonka osuus Suomessa on<br />

Euroopan korkeimpia.<br />

Määräaikaisten työsuhteiden sääntelyssä Suomi<br />

sijoittuu OECD-maiden keskitason alapuolelle, eli<br />

sääntely on meillä keskimääräistä vähäisempää. Tilanne<br />

on sama vertailtaessa muihin EU-maihin. Suomessa<br />

määräaikaiset työsuhteet ovat myös yleisempiä<br />

kuin Euroopassa keskimäärin.<br />

Suomalainen irtisanomissuoja on eurooppalaisittain<br />

heikko. Kollektiivinen irtisanominen on erityisen<br />

helppoa. Riittää, kun käynnistää yt-neuvottelut<br />

taloudellisten tai tuotannollisten syiden perusteella.<br />

Käsitteiden sisältöä ei ole laissa tarkemmin määritelty,<br />

joten väen vähentämistä käytetään myös yrityksen<br />

tuloksen kaunistelemiseen, mikä ei suinkaan ole<br />

ollut lainsäätäjän tarkoitus.<br />

KOLUMNI<br />

Jaakko Heinimäki<br />

Tietokirjailija<br />

Ihminen, joulu ja kone<br />

Yhden sun toisen olen kuullut lataavan akkujaan<br />

lomalla. Samoin olen kuullut huokailuja,<br />

että kovalevy alkaa olla täynnä, kun<br />

asiat eivät tahdo pysyä mielessä tai uuden<br />

oppiminen tuntuu hankalalta. Mekanisoiva puhe<br />

ihmisestä sisältää kevyesti koomisen huojennuksen<br />

silloin, kun elo alkaa oikeasti tuntua aika tiukalta.<br />

Kannattaisi kuitenkin olla varovainen. Sanat voivat<br />

muuttaa maailman. Koneellistava puhe voi vaikuttaa<br />

käsitykseemme ihmisestä.<br />

Lypsykonetta voi käyttää vaikka vuorokaudet läpeensä,<br />

mutta olisi täysin järjetöntä lypsää lehmää<br />

taukoamatta. Sama pätee muutettavat muuttaen ihmiseen.<br />

Ihminen ei ole kone. Jos noista kahdesta pitää<br />

valita, on ihminen pikemminkin lehmä.<br />

Lepo ei ole lataamista. Lomaa ei vietetä sen takia,<br />

että jaksaisi taas painaa niska limassa. Lomaa vietetään<br />

siksi, että elämän tarkoitus on olla vaan.<br />

Parasta joulussa on se, että voi olla vaan. Kristityt<br />

viettävät joulua Kristuksen syntymän kunniaksi.<br />

Juhlan juuret ovat silti kristinuskoa vanhemmat. Eri<br />

puolilla maailmaa on vuoden pimeimpään aikaan<br />

järjestetty juhlia sen kunniaksi, että valo voittaa sittenkin.<br />

Muinaisessa Rooman valtakunnassa vietetty<br />

Voittamattoman Auringon juhla taipui sujuvasti Jeesuksen<br />

syntymäjuhlaksi, kuvattiinhan häntä kristittyjen<br />

pyhissä kirjoituksissa Elämän Valoksi.<br />

Joulun taika on siinä, että ei tarvitse olla erityisen<br />

uskonnollinen voidakseen iloita elämän kipinästä<br />

pimeän keskellä - ja vetää henkeä raskaan vuoden<br />

perään.<br />

Hengen vetäminen onkin paljon ihmismäisempää<br />

kuin akkujen lataaminen. Henki erottaa ihmisen koneesta.<br />

Eikä tarvitse olla edes erityisen henkevä, henkinen<br />

tai hengellinen huomatakseen tämän.<br />

Muista hengittää. Siitä alkaa oikea lepo.<br />

Jos dokaat, ota sen verran, että aamullakin tuntuu<br />

vielä hyvältä. Siitä alkaa oikea rentoutuminen.<br />

Jos lähelläsi on ihminen, jota rakastat, kerro se hänelle.<br />

Ihan suorin sanoin. Rakkaus se vasta erottaakin<br />

ihmisen koneesta.<br />

15

Yksi Microsoftilta<br />

potkituista työntekijöistä<br />

alkoi etsiä töitä kollegoilleen.<br />

Sitten häntäkin onnisti.<br />

Irtisanottu taisteli<br />

itsensä töihin<br />

TEKSTI ja KUVAT: Janne Luotola<br />

Pauli Korpela<br />

esittelee Evondosin<br />

lääkeautomaattia.<br />

16

Helmikuisena aamupäivänä<br />

tänä vuonna Pauli<br />

Korpela poistui viimeisen<br />

kerran Microsoftin<br />

toimistolta Salossa. Työttömän<br />

päivä ehti kestää<br />

kuitenkin vain iltapäivään, kun mies<br />

marssi sisään uuteen työpaikkaan.<br />

– Aikamoinen tuuri kävi, Evondosin<br />

tuotekehitysjohtajaksi päätynyt<br />

Korpela summaa.<br />

Se ei ole kuitenkaan täysin totta.<br />

Työpaikka löytyi hänelle ja monille<br />

muille irtisanotuille suunnitelmallisen<br />

yhteistyön tuloksena.<br />

Palataan viime vuoden heinäkuuhun.<br />

Microsoft ilmoitti ajavansa alas<br />

matkapuhelintoimintansa Salossa.<br />

Jopa 800 työntekijää päätettiin irtisanoa.<br />

– Kuulin siitä lomamatkalla Pärnussa.<br />

Alkuun harmitti suunnattomasti,<br />

mutta nopeasti minä ja muutama<br />

kollega päätimme, ettemme<br />

luovuta.<br />

Syntyi Smartsalo-yhteisö, joka alkoi<br />

markkinoida vapautuvia osaajia ja<br />

etsiä töitä. Microsoft maksoi yhteisön<br />

nettisivut ja esittelyvideon, mutta työn<br />

tekivät ihmiset itse.<br />

– Jos me olisimme toimineet yksilöinä,<br />

meillä ei olisi ollut voimaa.<br />

Mutta me lähdimme 800 hengen yhteisönä.<br />

VERKOSTOT TOIVAT TYÖTARJOUKSIA<br />

Smartsalo järjesti viime vuoden syksynä<br />

kolmet rekrytointimessut. Niissä<br />

kävi yhteensä yli sata yritystä. Tarkkaa<br />

lukua työllistyneistä ei ole, koska harvat<br />

rekrytoinneista ovat olleet julkisia.<br />

Jotain palkattujen määrästä kertoo<br />

kuitenkin se, että ryhmän edellinen<br />

nettipäivitys on tämän vuoden toukokuulta.<br />

– Suurin osa meistä hallituksen jäsenistä<br />

on työllistynyt. Aika ei tahdo<br />

enää riittää vapaaehtoistyön tekemiseen,<br />

Korpela selittää.<br />

Sitä mukaa, kun hallituksen jäsenet<br />

työllistyvät, on tarkoitus aktivoida<br />

muita Smartsalon jäseniä pyörittämään<br />

toimintaa. Smartsalosta tuli<br />

viime vuoden joulukuussa rekisteröity<br />

yhdistys ja Korpelasta sen puheenjohtaja.<br />

– Oli aika luonnollista etsiä työtä<br />

kollegoille samalla kun haki itsellekin.<br />

Kun oli haussa näkyvässä roolissa, niin<br />

tarjouksia oli odotettavissa.<br />

Irtisanomisilmoituksen jälkeen<br />

Korpelalla oli puoli vuotta aikaa löytää<br />

uusi työpaikka. Hän sai joitakin tarjouksia,<br />

muttei sopivaa. Vielä tämän<br />

vuoden tammikuussa vähän ennen<br />

töiden loppumista hän oli epätietoinen,<br />

mihin päätyisi. Sitten terveysteknologian<br />

palveluyritys Evondosin toimitusjohtaja,<br />

joka oli nähnyt Korpelan<br />

messuilla, soitti ja pyysi hommiin.<br />

Työtä kannattaa Korpelan mielestä<br />

hakea suoraan yrityksistä, vaikka niillä<br />

ei olisi avoimia paikkoja tarjolla. Yritykset<br />

välttävät julkisia ilmoituksia,<br />

koska ne maksavat ja niiden käsittely<br />

vie liian kauan. Verkostoitumalla paikkoja<br />

saa helpommin.<br />

– Minäkin olen palkannut Evondosiin<br />

jo kaksi smartsalolaista.<br />

HYÖTY IRTI KOKEMUKSESTA<br />

Ikää Korpelalla oli 53 vuotta, kun<br />

Evondos palkkasi hänet helmikuussa<br />

tuotekehitysjohtajaksi. On hänen mukaansa<br />

vain osittain totta, että ikääntyneet<br />

eivät saisi töitä.<br />

– Riippuu työpaikasta, soveltuuko<br />

vanha osaaminen siihen ja pystyykö<br />

omaa kokemusta hyödyntämään niin,<br />

että se muodostuu uudeksi osaamiseksi.<br />

Pitää olla todellinen halu oppia<br />

uutta.<br />

Kokemusta Nokialta ja Microsoftilta<br />

Korpelalla on yhteensä 28 vuoden<br />

ajalta. Useat tehtävät ovat liittyneet<br />

tuotekehitykseen.<br />

– Minulla on ollut onnea, koska<br />

olen tehnyt työssäni monta asiaa ensimmäisenä<br />

maailmassa. Esimerkiksi<br />

Nokialla me teimme maailman ensimmäisen<br />

metallikuoripuhelimen.<br />

Koulutustaan Korpela pitää hyvänä<br />

”Olen palkannut<br />

jo kaksi<br />

smartsalolaista.”<br />

Automaatti ohjeistaa<br />

käyttäjää pillereiden<br />

ottamisessa.<br />

pohjana sille, mitä hän myöhemmin<br />

teki. Hän valmistui tietokonetekniikan<br />

linjalta Raahen tietokonetekniikan<br />

instituutista vuonna 1988. Urallaan<br />

etenemisestään Korpela kiittää<br />

Nokiaa, joka järjesti muun muassa<br />

vuonna 1996 ohjelmanjohtajan koulutuksen.<br />

– Nokialla uskallettiin ottaa riskejä.<br />

Jos vain tehdään asioita niin kuin ne<br />

on aina tehty, tippuu kelkasta.<br />

NOUSEVAN YRITYKSEN PALVELUKSEEN<br />

Nykyisessä työpaikassaan Korpela<br />

vastaa Evondos-palvelun ja siihen sisältyvän<br />

lääkeautomaatin kehityksestä.<br />

Kotiin tuotava laite antaa asiakkaalle<br />

oikean lääkkeen oikeana annoksena<br />

oikeaan aikaan. Samalla se pitää kirjaa<br />

otetuista pillereistä ja ilmoittaa etäyhteyden<br />

kautta terveydenhuoltoon, jos<br />

niitä ei ole otettu.<br />

Palvelun ansiosta kuntien ei tarvitse<br />

lähettää avustajaa kotiin vain lääkkeiden<br />

jakamisen vuoksi. Laite pitää<br />

käydä täyttämässä vain kahden viikon<br />

välein, mikä säästää terveydenhuollon<br />

kustannuksista.<br />

– Terveydenhoitoala on minulle<br />

uutta ja mielenkiintoista. Tässä kokee,<br />

että asia on tärkeä: autamme vanhoja<br />

ja sairaita ihmisiä.<br />

Evondos kasvaa nyt vauhdilla.<br />

Vuonna 2008 perustettu yhtiö työllistää<br />

50 salolaista ja palkkaa lisää.<br />

Laitteita valmistuu entisissä Nokian<br />

tiloissa 20–30 kappaletta viikossa.<br />

Yhtiön palvelu on saatavilla Suomen<br />

lisäksi Norjassa ja Ruotsissa sekä laajenee<br />

Tanskaan ja Britanniaan.<br />

– Nokia avasi silmät. Sen markkinaosuus<br />

oli valtava. Ei olisi pitänyt<br />

olettaa, että se säilyy. Aina pitää taistella.<br />

Ja missä onkaan mukavampaa<br />

taistella kuin firmassa, joka on vasta<br />

lähtemässä nousuun, Korpela sanoo.<br />

17

Jevgeni Zalutsky<br />

kertoo, että GRESvoimalan<br />

kolmas<br />

yksikkö valmistuu<br />

joulukuussa.<br />

Insinööri<br />

ymmärtää<br />

insinööriä<br />

TEKSTI ja KUVAT: Kimmo Lundén<br />

Fortumin neljän vuoden voimalaitosurakka<br />

Venäjän Tšeljabinskissa on päätöksessä.<br />

Jevgeni Zalutsky jää vielä poistamaan<br />

käytöstä vanhaa voimalaa. Hän kehuu<br />

monikulttuurista työyhteisöä.<br />

Tšeljabinskissa, Fortumin<br />

GRES-voimalayksikön työmaalla<br />

sähköinsinööri Jevgeni Zalutsky<br />

sanoo, että insinööri ymmärtää<br />

toista insinööriä, olipa tämä minkämaalainen<br />

tahansa.<br />

– Puhumme kaikki tekniikan kieltä.<br />

Uralilla sijaitseva Tšeljabinsk oli<br />

Neuvostoaikaan suljettu aseteollisuuskaupunki.<br />

Se tunnetaan yhä ”Tankogradina”,<br />

tankkikaupunkina. 1,3 miljoonan asukkaan<br />

kaupunki on edelleen metalli- ja konepajateollisuuden<br />

keskus, joten energiaa tarvitaan.<br />

Zalutsky aloitti voimalaitostyömaalla operaatioista<br />

vastaavana asiantuntijana 2014.<br />

Investointiprojekti oli alkanut kaksi vuotta<br />

aiemmin; voimala-alueelle oli jo rahdattu<br />

2 400 tonnia painavat voimalan päälaitteet ja<br />

-koneistot eli kaasuturbiinit roottoreineen ja<br />

generaattorit.<br />

Voimala vihitään virallisesti. Ykkös- ja kakkosyksiköt<br />

ovat jo käytössä. Kolmaskin voimalayksikkö<br />

valmistuu joulukuussa lämmittämään<br />

ja sähköistämään Uralia.<br />

Asennustyöt sujuivat Zalutskyn mukaan ilman<br />

suurempia ongelmia.<br />

– Pulmat on tehty ratkaistaviksi. Ne ovat<br />

työn suola. Työssä ilmenee aina uusia haasteita,<br />

joihin tarvitaan ratkaisuja.<br />

18

”Osa voimaloista<br />

on Stalinin ajalta.”<br />

HEIKKO RUPLA NÄKYY ELÄMISESSÄ<br />

Zalutsky kuuluu paikalliseen sähköinsinöörien<br />

ammattiliittoon ja sen Fortumin Tšeljabinskin<br />

voimalan paikallisosastoon.<br />

– Liitto edustaa sinua ja pitää puolta työnantajaa<br />

vastaan. Myös ammattiliiton järjestämät<br />

matkat ja sosiaaliset tapahtumat ovat<br />

suosittuja.<br />

Fortumin voimalatyömaalla ei Zalutskyn<br />

mukaan ole ollut koko nelivuotisen urakan<br />

aikana niin isoja erimielisyyksiä, että ammattiliiton<br />

olisi pitänyt turvautua työtaisteluun.<br />

Sähköinsinöörin palkka Fortumin Tšeljabinskin<br />

voimalassa on Zalutskyn mukaan<br />

noin 50 000–60 000 ruplaa kuukaudessa, noin<br />

715–860 euroa kuussa. Sähköasentajat voimalatyömaalla<br />

ansaitsevat suunnilleen saman<br />

verran, kun vuorolisät lasketaan mukaan.<br />

Tšeljabinskissa asuvan Zalutskyn perheeseen<br />

kuuluvat puoliso, labradorinnoutaja ja<br />

kissa. Ruplan kurssin voimakas heikkeneminen<br />

panee perheen lomasuunnitelmat uusiksi.<br />

Lomaa on neljä viikkoa vuodessa.<br />

Aiemmin lomamatkat tehtiin Ranskaan ja<br />

Italiaan, mutta tällä kertaa todennäköisesti<br />

kotimaahan.<br />

– Golden Ring -tiellä Moskovan ympäristössä<br />

kauniit kylät ja järvet seuraavat toisiaan.<br />

LOVIISAN REAKTORIN SÄHKÖTEHO<br />

Uusi Tšeljabinsk GRES -voimala tuottaa sähköä<br />

pääosin maakaasulla. Sen sähköntuotantoteho on<br />

samaa luokkaa kuin yhden Loviisan ydinvoimalan<br />

reaktorin teho, 496 megawattia. Lisäksi voimala<br />

tuottaa lämpöä 348 megawattia.<br />

GRES on viimeinen Fortumin kaikkiaan<br />

kahdeksasta uudesta tai kokonaan uusitusta<br />

voimalasta Uralilla sekä Etelä- ja Länsi-Siperiassa.<br />

Investointi on suurin suomalaisyhtiön<br />

koskaan tekemä sijoitus Venäjälle. ››<br />

Tšeljabinskin maakaasua<br />

hyödyntävän voimalan<br />

kaksi uutta yksikköä<br />

lauhdetorneineen<br />

tuottavat lämpöä ja<br />

sähköä niin alueen<br />

asukkaille kuin mittavalle<br />

metalliteollisuudelle.<br />

19

Kutsuvieraat sekä Fortumin<br />

ylin johto Suomesta ja<br />

Venäjältä olivat paikalla,<br />

kun voimala käynnistettiin.<br />

Vuonna 2008 Fortum osti huutokaupalla Venäjän<br />

valtion alueellisen sähkön- ja lämmöntuotantoyhtiön,<br />

TGC-10:n. Vanhimmat Uralin<br />

voimaloista olivat Josef Stalinin Neuvostovallan<br />

ajoilta.<br />

Voimaloiden modernisointiin ja investointeihin<br />

meni yhteensä 2,5 miljardia euroa. Tuotantokapasiteetti<br />

on kahdeksassa vuodessa lähes<br />

kaksinkertaistettu noin 4 440 megawattiin.<br />

Osa Fortumin insinööreistä on siirtynyt mittavan<br />

investointiohjelman mukana Siperian ja<br />

Uralin alueen voimalasta toiseen, Njaganista<br />

Tjumeniin ja Tšeljabinskiin. Asennustiimit ovat<br />

olleet lähinnä paikallisia; projektin johdossa on<br />

työskennellyt suomalaisia.<br />

Suomalaisten työkavereidensa kanssa Zalutskylla<br />

on työasioiden lisäksi riittänyt puhetta<br />

jääkiekosta. Mies on Tšeljabinsk Traktorin fani.<br />

Seura pelaa KHL-sarjan itäisessä lohkossa, kun<br />

Helsingin Jokerit pelaa läntistä lohkoa.<br />

Kansainvälisissä turnauksissa Zalutskyn on<br />

välillä vaikea päättää, kannattaako Suomea vai<br />

Venäjää.<br />

– Tavallisesti kannatamme kavereiden kanssa<br />

kumpaakin.<br />

VANHA VOIMALA 90 VUODEN TAKAA<br />

Voimalan käyttöön vihkiminen merkitsee vapaapäivää<br />

suurimmalle osalla voimalan henkilökuntaa.<br />

Heitä on kaikkiaan 136 työntekijää, kun<br />

ennen automatisointia ja modernia tekniikkaa<br />

väkeä oli 500 henkeä. Yhdessä vuorossa oli ennen<br />

90 työntekijää, tällä hetkellä 14.<br />

Zalutsky on saanut kutsun avajaistilaisuuteen,<br />

ja puku ja solmio korvaavat normaalit<br />

työvaatteet.<br />

Fortumin ylin johto, toimitusjohtaja Pekka<br />

Lundmark ja Venäjän-divisioonasta vastaava<br />

Alexander Chuvaev onnittelevat projektiin<br />

osallistuneita investoinnin valmistumisesta.<br />

Aikataulua muutettiin vielä viime hetkellä,<br />

jotta arvovieraat eli Venäjän hallituksessa energiasta<br />

vastaava varaministeri Anton Inyutsin<br />

ja Tšeljabinskin alueen kuvernööri Boris Dubrovsky<br />

ehtivät paikalle käynnistämään voimalan<br />

painamalla Fortum-nappia.<br />

Seuraavana päivänä Zalutskyn työt jatkuvat<br />

vanhan voimalan käytöstä poistamisella. Se<br />

kytkeytyi Venäjän sähköverkkoon 18. lokakuuta<br />

1926 eli päivälleen 90 vuotta aiemmin<br />

kuin uusi GRES-voimala vihittiin käyttöön.<br />

20

ILMOITUS

Vaisalan<br />

mittalaitteille<br />

riittää <strong>kysyntää</strong>.<br />

Tarkat säätiedot<br />

pelastavat jopa<br />

ihmishenkiä.<br />

Kun sää ei ole<br />

small talkia<br />

TEKSTI: Matti Välimäki KUVAT: Kimmo Brandt<br />

Christian Malino<br />

kaksoispolarisaatiotutkan<br />

keskusyksikön äärellä.<br />

Tutka havaitsee<br />

sadepisarat jopa 300<br />

kilometrin etäisyydeltä.<br />

22

Vaisalan huoltoinsinööri<br />

Christian Malino on<br />

tullut juuri työmatkalta<br />

Turkista. Seuraavalla<br />

viikolla hän on lähdössä<br />

Lähi-itään.<br />

– Asennan ja huollan säätutkia.<br />

Koulutan myös asiakkaiden henkilökuntaa<br />

tutkien käyttöön, hän kertoo.<br />

Malino esittelee ylpeänä hallissa<br />

rahtia odottavaa kaksoispolarisaatiotutkaa.<br />

– Tutka havaitsee sateen jopa 250–<br />

300 kilometrin etäisyydeltä. Lisäksi se<br />

pystyy näkemään, onko kyse todellakin<br />

sadepisaroista, lumihiutaleista vai<br />

esimerkiksi hyönteisparvesta.<br />

Tarkat säätiedot pelastavat jopa ihmishenkiä.<br />

– Tropiikissa on erittäin tärkeää<br />

saada mahdollisimman varhain yksityiskohtaista<br />

tietoa lähestyvistä hirmumyrskyistä.<br />

Tämä auttaa esimerkiksi<br />

viranomaisia päättämään, missä järjestyksessä<br />

eri alueet evakuoidaan.<br />

TAISTELUA SAVUSUMUJA VASTAAN<br />

Johtaja Hannamari Jaakkola vastaa<br />

Vaisalan sääliiketoiminta-alueen<br />

meteorologiayksikön Kiinan toiminnoista.<br />

Vaisala on toimittanut ympäri<br />

Kiinaa sijaitseville sääasemille sääantureita.<br />

Jatkossa sen on tarkoitus toimittaa<br />

kiinalaisiin suurkaupunkeihin<br />

myös ilmanlaatuantureita, jotka keräävät<br />

tietoa ilmansaasteista. Mittalaitteita<br />

voidaan asentaa esimerkiksi lyhtypylväisiin<br />

ja rakennusten seiniin niin, että<br />

ne muodostavat tiheän verkon.<br />

– Laitteet keräävät tarkkaa dataa,<br />

joiden avulla voidaan ennustaa, miten<br />

saastetilanne kehittyy. Näin esimerkiksi<br />

liikennettä voidaan rajoittaa tarpeen<br />

mukaan.<br />

Vaisalan tuotteilla on merkitystä<br />

myös taistelussa ilmastonmuutosta<br />

vastaan.<br />

– Eri laitteillamme on kerätty jo<br />

vuosikymmenten ajan tarkkoja ja luotettavia<br />

säätietoja. Tämä data auttaa<br />

osaltaan ilmastonmuutoksen ymmärtämisessä<br />

ja sen etenemisen arvioimisessa,<br />

Jaakkola selittää.<br />

– Ilmastonmuutos lisää myös sään<br />

ääri-ilmiötä, esimerkiksi hirmumyrskyjä.<br />

Tämän takia tarkalle <strong>säätiedolle</strong><br />

on tulevaisuudessa entistä enemmän<br />

<strong>kysyntää</strong>, Malino huomauttaa.<br />

VAISALA ON ENNÄTTÄNYT MARSIIN ASTI<br />

Maailman johtava ympäristönmittausratkaisujen<br />

tarjoaja on mukana<br />

monessa muussakin. Vaisala tuottaa<br />

tarkkoja säätietoja esimerkiksi lentokenttien,<br />

liikenteen sekä perinteisen<br />

meteorologian tarpeisiin.<br />

– Tarjoamme tuulivoimayhtiöille<br />

tietoa tuulioloista. Laitteitamme käytetään<br />

myös teollisuuden prosessien<br />

parantamisessa ja tuotteiden laadun<br />

parantamisessa, Jaakkola mainitsee<br />

muutamia esimerkkejä.<br />

Ovatpa mittalaitteet ehtineet osallistua<br />

avaruudenkin valloitukseen.<br />

Marsin pintaa tutkivassa Nasan Curiosity-mönkijässä<br />

käytetään Vaisalan<br />

paine- ja kosteusmittausteknologiaa.<br />

Yhtiön antureita oli äskettäin mukana<br />

myös esimerkiksi Euroopan avaruusjärjestön<br />

ESA:n Schiaparelli-moduulissa,<br />

joka tosin tuhoutui, kun<br />

se laskeutui Marsin kamaralle liian<br />

rajusti.<br />

SUOMALAISINSINÖÖRI PÄRJÄÄ<br />

Malino laskeskelee, että hän on ehtinyt<br />

kiertää kymmenen Vaisalan vuotensa<br />

aikana kaikki mantereet, Antarktista<br />

lukuun ottamatta. Kollegoita on toki<br />

käynyt sielläkin – ja pitkä merimatka<br />

kovassa aallokossa ottaa kuulemma<br />

miehistä ja naisista mittaa.<br />

– Hienointa työssäni on se, että<br />

olen päässyt paikkoihin, joissa ei<br />

muuten olisi tullut käytyä. Säätutkia<br />

asennetaan usein aika eksoottisiin<br />

”Ilmastonmuutos<br />

lisää sään<br />

ääri-ilmiötä.”<br />

Multi-Weather-sääanturi mittaa<br />

lämpötilaa, kosteutta, ilmanpainetta,<br />

sademäärää sekä tuulen suuntaa ja<br />

nopeutta. Taka-alalla käsikäyttöinen<br />

lämpötila- ja kosteusmittari<br />

teollisuusmittauksiin.<br />

kohteisiin, vaikkapa vuorille viidakon<br />

keskelle tai autiomaihin. Toisaalta, kun<br />

vuodessa tulee sata matkapäivää, niin<br />

osa matkustamisen romantiikasta on<br />

jo karissut.<br />

Suomalaisinsinööri pärjää maailmalla<br />

tilanteessa kuin tilanteessa.<br />

Myös esimerkiksi silloin, kun rajavirkailijoille<br />

pitää selittää, että mitä miehen<br />

mukana kulkevat oudot instrumentit<br />

oikein ovat.<br />

– Asiakkaiden kanssa kommunikointia<br />

helpottaa se, että yleensä hekin<br />

puhuvat ’insinööriä’. He ovat usein samalla<br />

aaltopituudella.<br />

Insinööriä puhutaan varsin yleisesti<br />

myös Vantaalla Vaisalan käytävillä<br />

ja työhuoneissa. Talossa on töissä<br />

reilut 900 ihmistä, joista 460 on joko<br />

insinöörejä tai diplomi-insinöörejä.<br />

Maailman laajuisesti Vaisala työllistää<br />

1 600 henkeä.<br />

– Moninaisuutta luo esimerkiksi se,<br />

että toimimme niin monella eri alalla,<br />

Malino huomauttaa.<br />

KUUSSA EI TUULE<br />

Mutta miten Malino suhtautuisi siihen,<br />

jos tulevaisuudessa eteen tulisi työmatka<br />

vaikkapa Marsiin tai Kuuhun?<br />

Hän huomauttaa, että toisin kuin<br />

vaikkapa Haloo Helsinki -bändi väittää,<br />

niin kuussa ei tuule. Sadettakaan sinne ei<br />

ole ihan pian luvassa.<br />

Perhe tuskin pitäisi siitäkään, että isä<br />

lähtisi punaiselle planeetalle.<br />

– Marsissa on kyllä ilmakehä ja<br />

jopa pieniä tuulentuiverruksia. Mutta<br />

nämä säätutkat taitavat olla sinne vähän<br />

liian järeitä laitteita, Christian Malino<br />

naurahtaa.<br />

23

Tuotekehittely ja<br />

erilaistuminen ovat valttia<br />

Suomen haastavilla<br />

elintarvikemarkkinoilla.<br />

Kouvolalainen<br />

valmisruokavalmistaja<br />

HoviRuoka löysi kasvissyöjät<br />

asiakkaikseen puolitoista<br />

vuotta sitten.<br />

Kuluttaja ei tingi<br />

ruuan mausta<br />

TEKSTI ja KUVAT: Jari Rauhamäki<br />

HoviRuoka on tehnyt<br />

valmisruokia Kouvolan<br />

keskustan kupeessa viisi<br />

vuotta. Tehdas itsessään<br />

on vanha; HoviRuoka<br />

osti valmisruokabisneksen<br />

vaikeuksiin ajautuneelta Järvi-Suomen<br />

Portilta vuonna 2011.<br />

– Olin täällä 1990-luvun alussa<br />

nuorena miehenä tuotannonvastaavana.<br />

Kun tehdas ja tuotteet olivat tuttuja,<br />

ostopäätös oli helppo tehdä, toimitusjohtaja<br />

Pekka Kaikkonen sanoo.<br />

Yrityksen tunnetuin tuote on lihapiirakka.<br />

Puolitoista vuotta sitten<br />

HoviRuoka keksi ryhtyä tarjoamaan<br />

perinteisestä lihiksestä lihatonta vaihtoehtoa<br />

kasvis- ja sekasyöjille.<br />

– Me loimme tuotteen, kuluttajat<br />

tekivät siitä Vihiksen. Siitä tuli äkkiä<br />

isompi asia kuin itse tuote. Saimme satoja<br />

yhteydenottoja, sipsikaljavegaanit<br />

keskustelivat omassa facebook-ryhmässään,<br />

mistä kaupoista sitä saa. Ensin<br />

sitä meni 50 kauppaan, nyt se on<br />

hyllyillä joka puolella Suomea, Kaikkonen<br />

kertoo.<br />

MAKU EDELLÄ TUOTANTOON<br />

Kasvispiirakan rinnalle on tullut uusia<br />

kasvisruokatuotteita. Niiden osuus<br />

yrityksen liikevaihdosta on kymmenisen<br />

prosenttia ja kasvaa koko ajan.<br />

Kasvisruoan suosion kasvu ei yllätä<br />

koko työuransa liha-alalla tehnyttä<br />

Kaikkosta.<br />

– Kun katsoo muualle, olemme<br />

vasta alkutaipaleella. Kasvu tulee<br />

etenkin sekasyöjien puolelta. Uudet<br />

tuotteet, etenkin nyhtökaura ja härkis,<br />

madaltavat kynnystä entisestään.<br />

Kaikkonen myöntää, että Hovi-<br />

Ruoan kasvipiirakka ei ole mikään<br />

terveystuote. Tuotantoon ryhdyttiin<br />

maku edellä, lihasta luopuneille kuluttajille<br />

haluttiin tarjota tutun lihapiirakan<br />

maku uusilla täytteillä.<br />

– Kun vastaavaa tuotetta ei ollut,<br />

osuimme hyvään saumaan. Markkinoiden<br />

seuraaminen kuluttajaa kuunnellen,<br />

tuotekehitykseen satsaaminen<br />

ja etenkin lyhyellä aikavälillä erilaistuminen<br />

ovat keinoja selvitä Suomen<br />

haastavilla markkinoilla.<br />

24

Joulu on tulossa,<br />

mutta pääsiäisen<br />

sesonkituotetta<br />

mämmiä valmistuu jo<br />

nyt pakkaseen.<br />

Pekka Kaikkosen mukaan<br />

Suomi on haastava maa<br />

elintarviketeollisuudelle.<br />

Pelkkä kuluttajan kuunteleminen ei<br />

riitä. Myös vähittäiskaupan vaateet on<br />

huomioitava. Pakkauskokojen on oltava<br />

sopivia ja logistiikan kunnossa.<br />

– Suomi on iso maa ja markkina-alueena<br />

pieni. Tavaran on kuljettava<br />

kustannustehokkaasti. Tämä on<br />

yksi syy siihen, että meillä on oma<br />

logistiikkakeskus.<br />

KANSALLISET BRÄNDIT VAHVOJA<br />

Kaikkosen puheesta kuulee, että hän<br />

on innostunut ja uskoo kasvisruokabisnekseen.<br />

Jotain kertoo se, että mies<br />

itse ja HoviRuoka ovat mukana osuuskunta<br />

Jänössä, joka avaa Museokadun<br />

lippakioskiin kasviruokaa tarjoavan<br />

grillin.<br />

– Se on enemmän harrastus. Pitäähän<br />

vegaaneillekin tarjota mättöä,<br />

Kaikkonen myhäilee.<br />

HoviRuoka työllistää Kouvolassa<br />

50 henkeä. Väkeä on tullut viidessä<br />

vuodessa lisää hieman yli kymmenen<br />

henkeä. Vanhaa tuotantolaitosta on<br />

ehostettu ja rakennettu uutta 600 000<br />

eurolla. Tuotekehitykseen on Kaikkosen<br />

mukaan laitettu noin 200 000<br />

euroa.<br />

HoviRuoka hakee kasvua varovasti<br />

myös ulkomailta. Ruotsiin menee<br />

tuotteita jonkin verran, ensi vuonna<br />

jalansijaa haetaan Baltiasta.<br />

”Yritäpä myydä<br />

karjalanpiirakkaa<br />

ulkomailla.”<br />

– Helppoa se ei ole. Kun puhutaan<br />

elintarvikkeista, kansalliset brändit ja<br />

maiden oma ruokakulttuuri ovat vahvoja.<br />

Ajatellaan vaikka Suomea: meille<br />

lihapiirakka, mämmi ja karjalanpiirakka<br />

ovat helppoja tuotteita, mutta<br />

yritäpä myydä niitä ulkomailla, Kaikkonen<br />

sanoo.<br />

RUOKATOTTUMUKSET MUUTTUVAT<br />

Kaikkosen mukaan ihmisten ruokatottumukset<br />

muuttuvat kaiken aikaa.<br />

Ruoan mausta ja laadusta ei kuitenkaan<br />

voi tinkiä. Myös hinnalla on<br />

merkitystä.<br />

– Valmisruoan osuus kasvaa. Yhä<br />

isompi joukko ihmisiä arvostaa ruoanlaiton<br />

nopeutta ja helppoutta arjessa.<br />

Ruoanlaittoon halutaan kyllä panostaa,<br />

mutta harvemmin. Myös ruoanlaittoa<br />

helpottavien komponenttien<br />

käyttö yleistyy.<br />

Kaikkosen mukaan ruokailutottumusten<br />

muuttumiseen vaikuttaa<br />

ihmisten tietoisuuden kasvu. Ekologisuus<br />

jyllää, yhä useampi on valinnut<br />

lihattomuuden.<br />

– Omat lapset ovat opettaneet minulle<br />

vuosien varrella paljon. Yksilöllisyys<br />

korostuu, mieltymykset vaihtelevat<br />

ja vaihtuvat, kuluttaja on eri<br />

päivinä erilainen. Perhe, joka syö joka<br />

päivä samaan aikaan samaa ruokaa, on<br />

nykyään melkoinen harvinaisuus.<br />

25

Pikkuyhtiö kehitti miinankestävän<br />

panssariajoneuvon, jota saa<br />

vastaisuudessa ajaa<br />

kuorma-autokortilla.<br />

Misu etenee<br />

rosoisessakin<br />

ympäristössä.<br />

C-kortilla<br />

panssariajoneuvon rattiin<br />

TEKSTI ja KUVAT: Janne Luotola<br />

Misu-panssariajoneuvon<br />

kyytiin pitää<br />

kiivetä. Oven kahva<br />

on järeää metallia,<br />

ja sen kääntäminen<br />

vaatii toimistotyöläiseltä<br />

voimia. Ennen kuin ajoneuvo<br />

liikahtaa, kiinnitetään viisipisteturvavyö.<br />

– Se pitää sinut istuimessa, vaikka<br />

ajoneuvo kääntyisi katolleen, selittää<br />

ajoneuvon kehittäneen Protolabin<br />

hallituksen puheenjohtaja Jukka<br />

Kemppainen.<br />

Hän polkaisee ajoneuvon liikkeelle.<br />

Istuin värisee moottorin kierrosten<br />

tahtiin, ja moottori jyrisee. Keskustelu<br />

käydään melua vaimentavien sankaluurien<br />

kautta.<br />

Ajoneuvo sulautuu aamupäivän<br />

liikenteeseen Vantaalla. Vastaantulijoiden<br />

ei tarvitse väistää, sillä ajoneuvon<br />

leveys on rajattu kuorma-auton<br />

mittojen mukaan. Ajoneuvo selviytyy<br />

helposti jopa liikenneympyrästä.<br />

– Mikään vastaava ajoneuvo ei<br />

käänny yhtä ketterästi, Kemppainen<br />

vertaa.<br />

Kuljettaja poikkeaa autiolle soranottopaikalle.<br />

Kivikasat reunustavat<br />

kapeaa serpentiinitietä, joka laskeutuu<br />

mutaiseen matalikkoon. Kuljettaja ei<br />

kuitenkaan kiemurtele vaan oikaisee.<br />

Renkaat taipuvat sivuun ja pystysuunnassa,<br />

mutta kori tulee sulavasti rinnettä<br />

alas.<br />

26

Takaa paljastuvien<br />

potkurien avulla Misu<br />

voi liikkua vedessä.<br />

PMPV 6x6<br />

Kokonaispaino tiellä 24 t<br />

Kokonaispaino maastossa 20 t<br />

Omamassa 14 t<br />

Pituus 7,3 m<br />

Leveys 2,55 m<br />

Korkeus 2,65 m<br />

Maavara 38 cm<br />

Huippunopeus 110 km/h<br />

Mäennousukyky 60 %<br />

Kääntöympyrän säde 15,9 m<br />

Moottori Cummins 6,7 l multifuel, 285 hv/970 Nm<br />

Automaattivaihteisto Allison 3500 Sp<br />

Kahlauskyky 1,5 metrin syvyyteen asti<br />

Uimavarustelu potkureilla<br />

RÄJÄHDYS TUHOAA RENKAAT<br />

Testiajo jää kevyeksi, sillä sorakuopalla<br />

ei ole yhtäkään miinaa. Ajoneuvoa on<br />

koeteltu vasta yhdellä räjäytyksellä,<br />

eikä silloin ollut ketään kyydissä. Myös<br />

varustelut oli riisuttu, sillä kokeessa<br />

varmistettiin vain, että paineaallon<br />

vaikutus osattiin mallintaa oikein.<br />

Kun miina räjähtää ajoneuvon alla,<br />

autosta tulee pahaa jälkeä. Rengas tai<br />

useampi tuhoutuu, sivupeilit korvaavat<br />

kamerat hajoavat ja ikkunoiden ulkokerrokseen<br />

saattaa tulla halkeamia.<br />

Ajaja joutuu tähystämään prismojen<br />

avulla.<br />

– Sen jälkeen ajoneuvoa ei ole enää<br />

tarkoitus käyttää. Ajoneuvolla voi raahautua<br />

takaisin rajallisella nopeudella,<br />

Kemppainen sanoo.<br />

Ihmiset pysyvät kuitenkin vahingoittumattomina.<br />

Istuimet ja jalkatuet<br />

ikään kuin kelluvat rungon sisällä,<br />

mikä vaimentaa räjähdyksen aiheuttamaa<br />

tärähdystä.<br />

– Takatilan penkit tuntuvat limusiinilta<br />

verrattuna perinteisten miehistönkuljetusajoneuvojen<br />

penkkeihin,<br />

Kemppainen vertaa.<br />

Varsinaiset viranomaisten vaatimat<br />

räjäytystestit tehdään ensi keväänä.<br />

Testauslaitoksen edustajat Britanniasta<br />

saapuvat tekemään mittaukset.<br />

– Misun räjähdys- ja luotisuojaus<br />

on parempi kuin vanhemmissa miehistönkuljetusajoneuvoissa,<br />

Protolabin<br />

toimitusjohtaja Riku Lehtonen kertoi<br />

ennen testiajoa.<br />

Tavallinen autokauppias retostelisi<br />

mielellään ajoneuvon ominaisuuksilla,<br />

mutta Misun kehittäjät päinvastoin<br />

vaikenevat tarkoista tiedoista, mitä se<br />

kestää. Ne ovat sotasalaisuuksia.<br />

– Jos tieto miinasuojauksen tasosta<br />

tulee julki, se kulkeutuu myös vastapuolelle<br />

ja helpottaa mahdollisessa<br />

taistelussa, Lehtonen perusteli.<br />

SOPII MONEEN KÄYTTÖÖN<br />

Maastokuorma-auton virallinen nimi<br />

on PMPV 6x6, joka tulee sanoista<br />

”protected multipurpose vehicle” eli<br />

suojattu monikäyttöinen ajoneuvo ja<br />

siitä, että kaikki kuusi pyörää vetävät.<br />

Lempinimi Misu puolestaan tulee sanasta<br />

miinasuojattu.<br />

”Penkit tuntuvat<br />

limusiinilta.”<br />

Kuormatilaan mahtuu kymmenen<br />

ihmistä tai kymmenen tonnia tavaraa.<br />

Katolle voi asentaa aseen, kuten kranaattikonekiväärin.<br />

Ajoneuvo sopii kriisinhallintaoperaatioihin<br />

ja sotilasambulanssiksi. Niihin<br />

tarkoituksiin Misu on ketterä.<br />

– Misussa on itsekantava kori. Sillä<br />

saavutetaan suuri kantavuus. Usein<br />

räjähdyssuojatut ajoneuvot on tehty<br />

kuorma-auton rungon päälle, joka on<br />

raskaampi, Kemppainen sanoo.<br />

Ketteryyttä lisää kellumiskyky.<br />

Misua on jo uitettu testialtaassa, ja<br />

ajoneuvoon voidaan asentaa potkurit<br />

liikkumista varten.<br />

TARVETTA MAAILMALLA<br />

Näytösajo sorakuopalla on ohi, ja<br />

Kemppainen lähtee palauttamaan kyytiläistä<br />

juna-asemalle. Tuntuu yhä erikoiselta<br />

liittyä siviiliautojen virtaan.<br />

Misulla ajetaankin toistaiseksi koekilvillä.<br />

Tuotantoajoneuvot voidaan rekisteröidä<br />

yksittäishyväksynnällä siviilirekisteriin,<br />

jolloin kuka tahansa C-kortin<br />

suorittanut henkilö saa ajaa ajoneuvoa.<br />

Ajoneuvon kehitystyö alkoi vuonna<br />

2009, kun erikoisajoneuvojen kehitykseen<br />

perustettu Protolab oli vasta parin<br />

vuoden ikäinen. Viisi suomalaista perustajajäsentä<br />

tajusi, että Pasi oli vanhenemassa<br />

ja miinasuojatulle ajoneuvolle oli<br />

maailmallakin tarvetta.<br />

Ajoneuvo on tehty moottoria ja vaihteistoa<br />

lukuun ottamatta Suomessa, ja<br />

kotimaisuusaste on 74 prosenttia. Sarjatuotantomallin<br />

hinta lähtee puolesta<br />

miljoonasta eurosta.<br />

Kehitykseen on osallistunut alihankkijoiden<br />

kautta yli sata henkilöä, vaikka<br />

yrityksellä on vain kymmenen omaa<br />

työntekijää. Kehitystyö jatkuu koko ajan,<br />

ja siihen saa kyytiläinenkin osallistua<br />

omalla takamuksellaan.<br />

– Ajan tällä niin paljon kuin vain ehdin<br />

kerätäkseni testikilometrejä. Niitä<br />

on mittarissa nyt 13 000, Kemppainen<br />

sanoo.<br />

27

Satu Tähkäpää oppi<br />

väitöstyötä tehdessään<br />

uuden oikeuden alan,<br />

mutta hän aikoo jatkaa<br />

työoikeuden parissa.<br />

Tohtoriksi työn ohella<br />

TEKSTI ja KUVA: Kirsi Tamminen<br />

Työsuhdelakimiehenä<br />

Insinööriliitossa työskentelevä<br />

Satu Tähkäpää väitteli<br />

syksyllä tohtoriksi. Hän teki<br />

poikkitieteellisen väitöskirjan<br />

eläinlääketieteelliseen<br />

tiedekuntaan.<br />

Aikoinaan oikeustieteellistä<br />

valmistunut,<br />

silloin yritysjuristina<br />

toiminut Satu Tähkäpää<br />

halusi vaihtoehtoja<br />

uran jatkolle ja päätyi<br />

jatko-opintoihin tutkimaan viranomaisvalvontaa.<br />

Hänen artikkeliväitöskirjansa sisälsi<br />

viisi tieteellistä, kansainvälisissä<br />

lehdissä julkaistua artikkelia, joiden<br />

punaisena lankana on tasapuolisen<br />

kohtelun epäonnistuminen. EU-lainsäädäntöä<br />

otetaan käyttöön ja sovelletaan<br />

epäyhtenäisesti paitsi Suomessa<br />

niin koko Euroopan unionin tasolla.<br />

Väitöksen ensimmäinen osa koski<br />

henkilöstöresurssipulaa elintarvikevalvonnassa<br />

eli miksi kunnat eivät<br />

palkkaa tarpeeksi henkilöstöä valvontatyöhön.<br />

Samalla tutkija selvitti, mitä<br />

vaikutuksia on vähäisillä resursseilla<br />

esimerkiksi ruokamyrkytystilanteissa.<br />

Kaksi seuraavaa artikkelia käsittelivät<br />

EU-lainsäädännön muutoksien<br />

seurauksia suomalaisen elintarvikelain<br />

uudistuksessa. Eri puolella Suomea<br />

valvontaviranomaiset ottivat käyttöön<br />

muutokset hyvin eri aikatauluilla ja<br />

eri sisältöisinä. Muun muassa valvontamaksut<br />

poikkeavat toisistaan, koska<br />

kunnallinen itsehallinto oikeuttaa<br />

määrittämään ne itse.<br />

Neljännessä osassa tutkimuksen<br />

kohteena olivat elintarvikealan toimijoiden<br />

ongelmat lainsäädännön noudattamisessa:<br />

miten heitä valvotaan ja<br />

mitä pulmia EU-lainsäädäntö tuo.<br />

Viidennen artikkelin aiheena olivat<br />

elintarvikepetokset. Tähkäpään<br />

mukaan Suomessa tyypillisin elintarvikerikos<br />

koskee alkuperämerkintöjä:<br />

esimerkiksi virolaisia mansikoita mainostetaan<br />

suomalaisiksi.<br />

TYÖSTÄ VAPAA-AJAN HARRASTUKSEKSI<br />

Tähkäpää aloitti tutkimuksen teon<br />

yliopiston leivissä. Hän opetti tuleville<br />

eläinlääkäreille työlainsäädäntöä ja<br />

samalla tutki omaa aihettaan. Parissa<br />

vuodessa kävi selväksi, että mieluisa<br />

työ on ihmisten eikä tutkimuksen parissa.<br />

Hän siirtyi palkansaajaajärjestöön<br />

töihin. Insinööriliitossa työt ovat<br />

jatkuneet viisi vuotta.<br />

28

– Vaikka palasin työoikeuden piiriin,<br />

tuntui tyhmältä jättää tutkimus<br />

kesken.<br />

Tutkimuksen teko jatkui vapaa-aikana,<br />

viikonloppuisin ja lomilla. Tähkäpään<br />

mielestä välillä oli kiva kääntää<br />

aivot toiseen asentoon – ajatella juridiikkaa<br />

toisesta näkökulmasta.<br />

– Väitöksellä ei ole ehkä suoraa vaikutusta<br />

työnkuvaan, mutta opin analyyttistä<br />

ajattelua ja tutkimaan asioita<br />

perinpohjaisesti.<br />

Toisaalta työhön liittyivät ympäristöterveydenhuollon<br />

työjärjestelyt<br />

yhteistoimintayksiköissä esimerkiksi<br />

kuntien ja kuntayhtymien yhdistymisisten<br />

yhteydessä.<br />

– Tutkin myös sitä, miten kunnat<br />

hoitivat yhteistoimintamenettelyt ja<br />

miten toimintatavat vaihtelivat erikokoisissa<br />

työyksiköissä.<br />

Täydennystä<br />

tutkimukseen<br />

Valtiotieteiden maisteri Marja Heinonen<br />

on aloittanut tutkimusassistenttina<br />

Insinööriliiton koulutus- ja<br />

tutkimusyksikössä. Hänen tärkeimpiä<br />

tehtäviään ovat työttömyystilastojen<br />

ylläpito ja palkkaneuvonta. Ensimmäisinä<br />

tehtävinään hänellä on jokavuotinen<br />

opiskelijoiden työssäkäyntitutkimuksen<br />

aineiston analysointi ja<br />

raportointi. Sen perusteella määritellään<br />

ensi vuoden palkkasuositukset<br />

opiskelijoille ja vastavalmistuneille.<br />

Turkulainen Heinonen on toiminut<br />

viimeisen vuoden aikana erilaisissa<br />

tutkimus- ja projektitehtävissä Turun<br />

yliopiston yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa.<br />

KOTIELÄIMEN SAIRAUS JOHDATTI<br />

Yksi sysäys nimenomaan eläimiin ja<br />

elintarvikkeisiin liittyvän oikeuden<br />

tutkimiseen oli Tähkäpään oma hevonen.<br />

Se sairastui harvinaiseen tautiin<br />

samoihin aikoihin, kun yritysjuristi<br />

pohti tulevaisuuttaan. Hän otti yhteyttä<br />

eläinlääketieteelliseen tiedekuntaan,<br />

josta viestitettiin, että siellä on<br />

suuri tarve juristin tekemälle viralliseen<br />

valvontaan liittyvään tutkimukseen.<br />

Tutkimuksen edetessä sillä on ollut<br />

seurauksia. Tähkäpää osoitti ensimmäisenä<br />

henkilöstöresurssipulan ja<br />

yritysten omavalvontasuunnitelmien<br />

laadun yhteyden, mikä vaikuttaa suoraan<br />

elintarviketurvallisuuteen ja ruokamyrkytysten<br />

määrään.<br />

Lisäksi on todettu juristien kouluttamisen<br />

merkitys. Suomessa ei perinteisesti<br />

ole opetettu elintarvikeoikeutta<br />

oikeustieteellisessä tiedekunnassa.<br />

Satu Tähkäpää kannustaa myös insinöörejä<br />

jatkokouluttautumaan.<br />

– Jatko-opintoihin pitää olla mielenkiintoa,<br />

sillä pakkopullana ne ovat<br />

liian raskaita työn ohessa.<br />

Kun harkitsee lisäopintoja, on hyvä<br />

miettiä, mistä itse haluaa tietää lisää<br />

tai mikä hyödyttää työelämässä.<br />

– Työelämä muuttuu, joten kun<br />

pohtii, minkälaiselle lisäkoulutukselle<br />

on tarvetta, kannattaa ajatella laajasti<br />

ja ennakkoluulottomasti.<br />

Insinöörikoulutus maksumiehenä<br />

Ammattikorkeakoulujen tekniikan ja liikenteen<br />

koulutusalan järjestö TOOL on esittänyt<br />

ministeriölle insinöörikorkeakoulun perustamista.<br />

Esityksen taustalla on TOOLin<br />

puheenjohtaja Pasi Revon mukaan huoli<br />

nykyisen insinöörikoulutuksen tilasta.<br />

– Esimerkiksi miten rahoitus ja resurssit<br />

riittävät, pohti Repo Insinöörikoulutuksen<br />

kehittämisyhdistys INSKEn järjestämässä<br />

tilaisuudessa.<br />

Ammattikorkeakoulusektorin valtion<br />

rahoitus on pienentynyt jo viisi vuotta, ja<br />

laskua on odotettavissa koko vuosikymmen<br />

loppu. Insinöörikoulutuksen rahoitus<br />

on vähentynyt noin 30 prosenttia, mikä on<br />

enemmän kuin muilla amk-aloilla.<br />

TOOLin esitys perustuu duaalimallin<br />

säilyttämiseen. Insinöörikorkeakoululla olisi<br />

yksi valtakunnallinen pääkampus ja useita<br />

toimipisteitä ympäri maata. Tavoitteena<br />

on parantaa insinöörikoulutuksen vetovoimaa<br />

ja laatua.<br />

Opiskelijavalinta tapahtuisi niin sanotun<br />

yhden luukun periaatteen mukaisesti.<br />

Repo arvioi, että yhdellä valinnalla on<br />

saatavissa parempia opiskelijoita.<br />

Korkeakoululla olisi valtakunnallinen<br />

tekniikan alan opetussuunnitelma. TOOLin<br />

näkemyksen mukaan perusrakenteeltaan<br />

yhdenmukainen opetussuunnitelma johtaa<br />

resurssien säästöön. TOOL toivoo<br />

saavansa kirjauksen seuraavaan hallitusohjelmaan<br />

korkeakoulun perustamisen<br />

selvittämisestä.<br />

AVOIMIA KYSYMYKSIÄ RIITTÄÄ<br />

Revon alustus herätti kuulijoissa monenlaisia<br />

mielipiteitä – sekä puolesta että vastaan.<br />

Insinööriliiton koulutusjohtaja Hannu<br />

Saarikangas muistutti, että jo pitkään on<br />

koulutettu liikaa insinöörejä. Tällä hetkellä<br />

työttöminä heitä on noin 7 000.<br />

Saarikangas listasi edellytyksiä hyvälle<br />

insinöörikoulutukselle. Niitä ovat muun<br />

muassa opiskelijoiden hyvä peruskoulutus,<br />

sopiva sisäänotto ja oppilaitosten tiivis<br />

työelämäyhteys.<br />

Hänen mielestään koulutuksessa on<br />

mentävä eteenpäin parhaalla mallilla, johon<br />

rahat riittävät.<br />

Sointu Högström<br />

29

TUTKITTUA<br />

TEKSTI: Jenni Larjomaa, tutkimusasiamies<br />

Paikallinen sopiminen<br />

onnistuu yhteistyössä<br />

Tietotekniikan palvelualalla toimivissa yrityksissä on<br />

käytössä monia työehto sopimusta tai lainsäädäntöä<br />

parempia toimintatapoja.<br />

Esimerkkejä työehtosopimusta<br />

tai lainsäädäntöä<br />

paremmista toimintatavoista<br />

ovat muun muassa<br />

lomiin, lomarahaan tai<br />

työaikaan liittyvät joustot.<br />

Alan työehtosopimus ja lainsäädäntö<br />

mahdollistavat paikallisen sopimisen<br />

useista eri asioista. Työehtosopimusta<br />

tai lainsäädäntöä parempia käytäntöjä<br />

voidaan hyödyntää työntekijöiden<br />

motivoinnissa ja palkitsemisessa myös<br />

ilman erillistä paikallista sopimusta.<br />

Tämä selviää alalla syyskuussa<br />

toteutetusta kyselystä, johon vastasi<br />

tietotekniikan palvelualan yrityksissä<br />

työskentelevä henkilöstön edustaja<br />

43:sta yrityksestä. Kyselyn tarkoituksena<br />

oli kartoittaa alan paikallisen<br />

sopimisen laajuutta sekä alan hyviä<br />

käytäntöjä, joita yrityksissä on käytössä,<br />

mutta joista ei ole paikallista<br />

sopimusta. Lisäksi kartoitettiin tietoa<br />

ja kokemuksia alan hyvistä käytännöistä,<br />

jotta niitä voi hyödyntää muilla<br />

työpaikoilla.<br />

Kyselyn tulokset osoittivat, että<br />

neljässä viidestä tietotekniikan palvelualan<br />

työpaikasta oli tehty ainakin<br />

jokin työehtosopimuksen tai lainsäädännön<br />

mahdollistama paikallinen<br />

sopimus. Useimmiten se liittyi liukuvaan<br />

työaikaan, lomarahaan tai varallaoloon.<br />

Liukuvasta työajasta paikallisesti oli<br />

sovittu noin puolella ja lomarahasta<br />

tai varallaolosta noin joka kolmannella<br />

työpaikalla.<br />

Työehtosopimuksen ja lainsäädännön<br />

suoma mahdollisuus paikalliseen<br />

sopimiseen on usein jäänyt myös hyödyntämättä.<br />

Vain harvempi kuin joka<br />

kolmas henkilöstön edustaja oli sitä<br />

mieltä, että mahdollisuutta sopia on<br />

hyödynnetty riittävän hyvin. Yli puolet<br />

oli sitä mieltä, että mahdollisuutta ei<br />

ole hyödynnetty riittävän hyvin.<br />

HYVÄT KÄYTÄNNÖT TUKENA<br />

Ainakin jokin työehtosopimuksesta<br />

tai lainsäädännöstä poikkeava hyvä<br />

käytäntö, josta ei kuitenkaan ollut paikallista<br />

sopimusta, oli käytössä 70 prosentilla<br />

vastanneista yrityksistä.<br />

Yleisimpiä olivat etätyöhön, joustaviin<br />

tai täysin vapaisiin työaikoihin tai<br />

työajan liukumiin liittyvät käytännöt.<br />

Lisäksi matka-aikaan tai päivittäisten<br />

työmatkojen aikana tapahtuvaan<br />

työskentelyyn liittyvät käytännöt olivat<br />

yleisiä.<br />

Eri syistä annettavat ylimääräiset<br />

vapaapäivät saivat myös useita mainintoja.<br />

Mainittujen hyvien käytäntöjen<br />

tarkoituksena vaikuttikin olevan<br />

työn ja vapaa-ajan yhteensovittamisen<br />

helpottaminen ja työhyvinvoinnin tukeminen<br />

eri tavoin mahdollistamalla<br />

esimerkiksi etätyön tekeminen tai<br />

joustot työajoissa.<br />

TOIMIVA YHTEISTYÖ ON TÄRKEÄÄ<br />

Kyselyyn vastanneet henkilöstöedustajat<br />

painottivat hyvän keskusteluilmapiirin<br />

ja yhteistyön, tasapuolisuuden,<br />

luottamuksen ja avoimuuden merkitystä,<br />

kun neuvotellaan paikallisista<br />

sopimuksista.<br />

Tärkeäksi koettiin myös yhteinen<br />

tahto ja halu sopia asioista yhdessä.<br />

Neuvottelutaidot ja työehtosopimusten<br />

tuntemuskin mainittiin, mutta yhteistyö<br />

koettiin näitä selvästi tärkeämmiksi.<br />

Henkilöstöedustajia pyydettiin<br />

antamaan vinkkejä toisille henkilöstöedustajille<br />

neuvotteluja varten.<br />

Vinkeissä mainittiin usein johdon ja<br />

luottamushenkilöiden välisen suhteen<br />

ylläpidon tärkeys, myös neuvottelujen<br />

välillä. Ehdotettiin, että kannattaa ottaa<br />

tavaksi tavata johtoa vaikka kerran<br />

kuussa läpi vuoden. Henkilöstöedustajan<br />

aktiivisuutta ja rohkeutta ottaa<br />

asioita esille pidettiin myös tärkeänä.<br />

Henkilöstöedustajan avoin mieli ja<br />

kyky katsoa tilannetta koko yrityksen<br />

kannalta saivat maininnat. Tarvetta<br />

on myös lakien ja työehtosopimusten<br />

tuntemukselle sekä tarkkuudelle, kun<br />

laaditaan sopimustekstejä.<br />

Yleistyneessä paikallisessa sopimisessa<br />

nähtiin useita myönteisiä puolia.<br />

Paikallinen sopiminen on lisännyt<br />

keskustelua, yhteisymmärrystä, luottamusta<br />

ja joustavuutta työpaikoilla. Se<br />

on myös joillain työpaikoilla kohentanut<br />

työssä jaksamista, koska työajat<br />

voi paremmin sovittaa omaan elämäntilanteeseensa.<br />

Kielteisinä paikallisen sopimisen<br />

puolina mainittiin työnantajan<br />

tekemät sanelupäätökset tai työnantajan<br />

ehdotukset työehtosopimusta<br />

heikommista sopimuksista. Joillain<br />

työpaikoilla neuvottelukulttuurin<br />

koettiin viime vuosina tiukentuneen.<br />

Joskus taas paikallisesta sopimisesta<br />

oli muodostunut jatkuva työehtojen<br />

heikennys automaatti.<br />

30

Mihin asioihin kyselyssä esiintulleet hyvät käytännöt liittyivät? Avoimet vastaukset luokiteltuna.<br />

Etätyö<br />

14<br />

Joustava/vapaa työaika tai liukumat<br />

11<br />

Jotkin muut asiat<br />

18<br />

Ylimääräinen vapaa/loma eri syistä<br />

15<br />

Työterveyshuoltoon liittyvä asia<br />

3<br />

Vakuutukset<br />

3<br />

Sairaan lapsen hoito<br />

3<br />

Isyysvapaa palkallinen<br />

3<br />

Sairausajan palkanmaksu<br />

3<br />

Sairauspoissaolo omalla ilmoituksella<br />

2<br />

Palkitseminen<br />

2<br />

Lomarahat<br />

2<br />

3 6<br />

9<br />

12 mainintojen lkm<br />

Mitkä asiat ovat oleellisia paikallisen sopimisen toimivuudelle? Avoimet vastaukset luokiteltuna.<br />

Hyvä yhteistyö/tasavertaisuus/molemmat<br />

osapuolet hyötyvät/ei sanelua<br />

11<br />

Luottamus/rehellisyys<br />

Yhteinen tahtotila/halu neuvotella<br />

7<br />

10<br />

Onko yrityksessänne mielestäsi riittävän hyvin<br />

hyödynnetty mahdollisuutta sopia asioista<br />

työehtosopimusta tai lainsäädäntöä paremmin?<br />

Riittävä tieto/tiedonsaanti/<br />

tieto mitä henkilöstö haluaa<br />

Säännölliset/riittävät tapaamiset/<br />

jatkuva keskusteluyhteys<br />

4<br />

5<br />

14 %<br />

En osaa sanoa<br />

30 %<br />

Kyllä<br />

Avoimuus<br />

Yhteinen käsitys työnteosta/<br />

neuvotteluprosessista<br />

3<br />

4<br />

56 %<br />

Ei<br />

Edustajien neuvottelutaidot/<br />

osaaminen/aktiivisuus<br />

2<br />

2 4 6 8 10 mainintojen lkm<br />

Tietotekniikan palvelualan hyviä käytäntöjä eri yrityksissä<br />

• Matka-aika työajan ulkopuolella on työaikaa,<br />

jos työskentelee matkan aikana.<br />

• Jokaisella työntekijällä on vuodessa yksi<br />

ylimääräinen vapaapäivä, jolloin hän saa<br />

tehdä jotain hyvää itselleen tai toisille.<br />

Työntekijä saa itse määritellä, mitä se on,<br />

mutta sen pitää luoda iloa ja intohimoa.<br />

• Tutkinnon valmiiksi saanut henkilö palkitaan<br />

viiden työpäivän palkallisella<br />

lomalla.<br />

• Etätyötä voi tehdä, kun siitä on etukäteen<br />

ilmoittanut esimiehelle ja kirjannut<br />

etätyön kalenteriin.<br />

• Isyysvapaapäiviltä maksetaan palkkaa<br />

pidemmältä ajalta kuin työehtosopimus<br />

määrää.<br />

• Toimitusjohtaja, HR-johtaja sekä pääluottamies<br />

ja varapääluottamusmies<br />

tapaavat säännöllisesti keskustellakseen<br />

yrityksen ajankohtaisesta tilanteesta.<br />

• Yli 10-vuotiasta sairasta lasta voi hoitaa<br />

kotona ja tehdä etätöitä ilman<br />

palkanmenetystä.<br />

• Töitä voi tehdä kotoa suhteellisen vapaasti.<br />

Jos tekee yli puolet, pitää tehdä<br />

sopimus etätöistä.<br />

• Työntekijöillä on mahdollista tulla myöhemmin,<br />

lähteä aiemmin, olla poissa keskellä<br />

päivää.<br />

31

OIKEUTTA<br />

TEKSTI: Julia Jeganova, työsuhdeneuvoja KUVA: Markku Haapaniemi<br />

Kilpailukieltosopimusta<br />

on harkittava huolella<br />

Sopimussakon avulla sopimuksen<br />

rikkonut osapuoli voidaan<br />

velvoittaa korvaamaan sovittu<br />

korvaussumma jo pelkän<br />

sopimusrikkomuksen perusteella.<br />

Suomalaisissa työsuhteissa sovellettava työsopimuslaki<br />

(TSL) on työntekijän hyväksi pakottavaa<br />

lainsäädäntöä. Hyvän tavan vastaista<br />

kilpailutekoa koskeva pykälä kieltää työntekijää<br />

tekemästä työtä tai harjoittaa toimintaa, joka<br />

ilmeisesti vahingoittaa hänen työnantajaansa.<br />

Se velvoittaa työntekijää koko työsuhteen jatkumisen ajan,<br />

vaikka osapuolet eivät olisikaan sopineet työsuhteen aikana<br />

noudatettavasta kilpailukiellosta.<br />

Työsopimuslain velvoitteiden rikkominen saattaa johtaa<br />

työntekijän vahingonkorvausvelvollisuuteen, jonka aktualisoimisen<br />

vaatimuksena on katsottu olevan työntekijän toiminnan<br />

kautta aiheutunut vahinko työnantajalle. Ilman<br />

erillistä sopimusta työntekijällä ei ole työsuhteen<br />

päättymisen jälkeen velvollisuuksia työnantajaansa<br />

kohtaan työsopimuksen perusteella.<br />

Kilpailukieltosopimuksella voidaan rajoittaa työntekijän<br />

kilpailevaa toimintaa työsuhteen päättymisen<br />

jälkeenkin. Sopimuskumppanit voivat solmia vapaamuotoisen<br />

sopimuksen samaan aikaan työsopimuksen<br />

kanssa tai vasta työsuhteen aikana.<br />

KILPAILUKIELTO POIKKEUKSELLINEN<br />

TSL:n kilpailukieltoa koskeva pykälä merkitsee poikkeusta<br />

perustuslaissa turvattuun oikeuteen hankkia<br />

toimeentulonsa valitsemallaan työllä, ammatilla tai<br />

elinkeinolla. Tärkeästä lähtökohdasta ei pidä poiketa<br />

liian kevein perustein.<br />

Kilpailukieltosopimuksen solmiminen vaatii TSL:n mukaan<br />

erityisen painavaa syytä. Tarkastelussa huomioidaan<br />

kummankin osapuolen edut, työntekijän asema, tehtävät,<br />

työnantajan liike- tai ammattisalaisuuksien suojan tarve<br />

sekä työntekijälle järjestettyjen erityisten koulutusten laatu.<br />

Ilman erityisen painavaa syytä tehtyä kilpailukieltosopimusta<br />

pidetään kokonaisuudessaan mitättömänä. Taval-<br />

lisen kilpailun rajoittaminen tai työntekijän hankkiman<br />

ammattitaidon käyttämisen estäminen eivät saa olla kilpailukieltosopimuksen<br />

ainoana tarkoituksena. Työnantajat<br />

käyttävät kuitenkin yleensä huomattavasti resursseja omien<br />

työntekijöidensä kouluttamiseen ja erityisosaamisen parantamiseen.<br />

32

SOPIMUSSAKKO SUOSII TYÖNANTAJAA<br />

Kilpailukieltosopimuksia käytetään usein työsopimussuhteissa,<br />

sillä niiden avulla työntekijän kanssa voidaan sopia<br />

vahingonkorvauksen sijaan maksettavasta sopimussakosta,<br />

joka on työnantajalle usein kannattavampi instrumentti.<br />

Sopimussakko on osapuolten keskenään etukäteen sopima<br />

hyvitys, joka ei ole sidoksissa vahingon määrään.<br />

Sopimussakoksi on mahdollista sopia enintään työntekijän<br />

työsuhteen päättymistä edeltäneen kuuden kuukauden<br />

palkkaa vastaava määrä. Summan ylittävää määrää tarkoittavaa<br />

sopimussakkoehtoa on pidettävä mitättömänä muiden<br />

kuin johtamistyössä olevien työntekijöiden osalta.<br />

Maksuvelvollisuudesta ei ole mahdollista vapautua todistamalla,<br />

että on toiminut huolellisesti, mikä on varteenotettava<br />

huomio jo työsopimusta solmittaessa. Sopimussakon<br />

korvaussumma ei riipu vahingon määrästä tai sopimuskumppanin<br />

tuottamuksesta; sakon määrä voi olla suurempi<br />

kuin vastapuolelle aiheutunut vahinko. Sopimussakko perustaa<br />

siten työntekijälle ankaramman seuraamuksen verrattuna<br />

lain vahingonkorvausvelvollisuuteen tai tavalliseen<br />

sopimusperusteiseen korvausvastuuseen.<br />

Sopimussakko on työnantajan kannalta edullinen keino<br />

kilpailukielto- ja salassapitovelvoitteiden asettamien velvoitteiden<br />

noudattamisen varmistamiseksi ja vahinkojen<br />

korvaamiseksi.<br />

Mahdollista ei sen sijaan ole sopia sanktioluonteisen<br />

vahingonkorvauksen lisäksi sopimussakon maksamisesta.<br />

Työsopimuslain sanamuotoa tiukasti tulkitsemalla osapuolet<br />

voivat valita vain toisen korvausperusteen, joten<br />

vahingonkorvauksen sopiminen sopimussakon ylittävän<br />

osuuden korvaamiseksi ei liene mahdollista. Jos sopimussakosta<br />

ei ole sovittu tai sen summaa ei ole sopimuksessa<br />

määrätty, korvaus määräytyy vahingonkorvaussäännösten<br />

perusteella.<br />

Koulutusinvestoinnin turvaaminen kilpailukieltosopimuksella<br />

työsuhteen päättymisen varalta on sallittua, jos<br />

koulutuksen tarkoituksena on ollut työntekijän erityisosaamisen<br />

lisääminen ja jos osaamisen päätyminen toisen työnantajan<br />

eduksi on nykyiselle työnantajan kilpailuasemalle<br />

vahingollista.<br />

MAHDOLLISUUS KOHTUULLISTAA<br />

Sopimussakon määrää voi joissakin tilanteissa kohtuullistaa.<br />

Tarkoituksena on saavuttaa osapuolten oikeuksien ja<br />

velvollisuuksien sovittelun avulla tasapaino. Arvioinnissa<br />

huomioidaan osapuolten asema oikeustoimen tekemisen<br />

aikaan ja sen jälkeen vallinneet olot ja muut seikat.<br />

Kohtuullistamisen avulla sopimuksen ehto voidaan<br />

muuttaa kohtuulliseksi, se voidaan jättää kokonaan huomioimatta<br />

tai koko sopimuksen voidaan määrätä olevan<br />

mitätön. Mitättömänä pidetystä työsopimuksen ehdosta<br />

huolimatta itse työsopimus jää yleensä voimaan.<br />

Sopimussakkojen toistuva kohtuullistaminen saattaa<br />

suurentaa sopimuksentekokustannuksia, kun osapuolet<br />

eivät voi täysin luottaa sopimusten pysyvyyteen. Toinen<br />

asia on, että kohtuullistamisen mahdollisuus saattaa ohjata<br />

yrityksiä jo sopimuksentekovaiheessa työntekijän asemaa ja<br />

oikeuksia mahdollisimman hyvin suojaavaan suuntaan.<br />

33

OPISKELIJAT<br />

TEKSTI ja KUVA: Heini Ristell<br />

Rakkaudesta<br />

autourheiluun<br />

Tiimi vaihtoi autoon talvirenkaat, jotta autoa päästiin<br />

testaamaan, kun ensi lumi satoi maahan.<br />

Opiskelijoiden pyörittämä Metropolia<br />

Motorsport -projekti opettaa työelämätaitoja.<br />

Sitä kautta opiskelijat saavat hyviä kontakteja<br />

omaa tulevaisuuttaan varten.<br />

Metropolia Motorsport valmistaa täysin opiskelijavetoisesti<br />

formulatyyppisiä kilpa-autoja<br />

maailmalaajuiseen Formula Student<br />

-kilpasarjaan. Kilpailuun voivat osallistua<br />

opiskelijajoukkueet yliopistoista tai<br />

ammattikorkeakouluista. Pelkkä nopeus ei<br />

kilpailussa riitä, vaan ajamisen lisäksi tiimit saavat pisteitä<br />

auton designista ja markkinoinnista.<br />

Projektiaikataulu on vuosittain lähes sama. Kausi alkaa<br />

syksyllä uuden auton suunnittelulla, ja auton rakennus pitää<br />

aloittaa joulukuuhun mennessä. Auton rakennuskausi<br />

jatkuu huhtikuuhun, testauskauden alkuun asti. Kilpailukausi<br />

alkaa Euroopassa heinäkuussa ja voi kestää syksyyn<br />

asti.<br />

Uusi auto rakennetaan lähes vuosittain. Kuluvan vuoden<br />

kilpailuihin tiimi ei osallistunut, vaan aika käytetään auton<br />

hiomiseen ensi vuoden kisoihin. Tiimi on ollut pystyssä<br />

jo vuodesta 2000 lähtien; kilpailuissa on tullut runsaasti<br />

menestystä. Vuosien saatossa tiimi on rakentanut 14 formula-autoa,<br />

joista viimeisimmät neljä ovat olleet sähkötoimisia.<br />

Loppuvuosi on tiimille kiireistä aikaa auton viimeistelyn<br />

ja uusien tiimiläisten mukaan tulon vuoksi. Tiimin koko<br />

vaihtelee vuosittain 15–25. Tiimiin valitaan, ja myös halutaan<br />

paljon erilaista osaamista, joten opintosuuntaukselle ei<br />

ole merkitystä. Kunhan motivaatio ja halu oppia ovat korkealla,<br />

pääsee yleensä mukaan.<br />

TIIMISSÄ KOLMATTA VUOTTA MUKANA<br />

Teknisenä päällikkönä toimiva Joonas Ikonen opiskelee<br />

Metropoliassa ajoneuvotekniikkaa, suuntautumisena ajoneuvosuunnittelu.<br />

Hänen toimenkuvaan kuuluvat tiimipäällikön<br />

auttaminen, uusien tiimiläisten kouluttaminen<br />

ja ohjastaminen, materiaalihankinnat sekä auton teknisien<br />

detaljien päättäminen.<br />

– Lisäksi olen vastuussa auton runko-osastosta ja olen<br />

suunnitellut sekä valmistanut nykyisen auton rungon, Ikonen<br />

kertoo.<br />

Tiimipäällikkönä toimii tällä kaudella Antti-Jussi Kaskinen.<br />

Hänen toimenkuvanaan on yhteistyökuvioiden mahdollistaminen<br />

sekä rahoituksen hoitaminen. Autosuunnittelupuolta<br />

opiskeleva Kaskinen on vastuussa myös auton<br />

alustasta.<br />

Roolit tiimissä jaetaan oman mielenkiinnon perusteella<br />

tiimiläisten kesken.<br />

– Jokainen perehtyy omaan osa-alueeseensas, jotta pystyisi<br />

parhaiten luomaan toimivia ratkaisuja, Ikonen selittää.<br />

JATKUVUUTTA YRITYSTEN AVULLA<br />

Projekti pyörii vapaaehtoisesti opiskelijavoimin. Lukuiset<br />

tunnit tiimin pajalla Helsingin Hernesaarenrannassa vaatii<br />

rakkaudesta lajiin -asennetta, muuten hommat jäävät<br />

kesken.<br />

Hankkeet vaativat tietysti myös rahaa. Yritysyhteistyö<br />

mahdollistaa projektin käynnissä pysymisen.<br />

– Vuosittain haemme projektiimme lisää tukijoita niin<br />

kotimaisista kuin ulkomaisista yrityksistä. Sponsorituki on<br />

suurimmaksi osaksi materiaalia, mutta rahoitustakin tarvitaan<br />

kisamatkoihin sekä muihin kuluihin, Ikonen sanoo.<br />

– Sponsoriasiatkin hoidetaan täysin opiskelijavoimin ja<br />

yritykset tukevat mielellään projekteja.<br />

34

IOP ensimmäistä<br />

kertaa Mikkelissä<br />

Monen insinööriopiskelijan vuoden kohokohta eli<br />

Insinööriopiskelijapäivät IOP järjestetään seuraavan<br />

kerran ensi huhtikuussa Mikkelissä.<br />

Valtakunnallinen tapahtuma kokoaa vuosittain<br />

yli tuhat insinööriopiskelijaa yhteen; se sisältää<br />

avajaistilaisuuden, joukkueittain suoritettavan<br />

rastikierroksen, Tekniikka ja X -kilpailun sekä illan<br />

jatkobileet. Teema on suunniteltu 100-vuotiaan<br />

Suomen sekä päämajakaupungin mukaisesti.<br />

– Elämä tulee tällöin olemaan yhtä suurta juhlaa,<br />

kuten vuonna 1953, jolloin Koskenkorva-viina<br />

tuli myyntiin tai vuonna 1995, jolloin Suomi voitti<br />

ensimmäisen MM-kultansa jääkiekossa Ruotsia<br />

vastaan, kertoo IOP:n projektipäällikkö Katariina<br />

Kovanen.<br />

– Pukukoodina toimiikin tällä kertaa 100-vuotias<br />

Suomi. Jos pukeutuminen tuottaa hankaluuksia,<br />

osallistuja voi käyttää hyväksi vuonna 1983<br />

avattua internetiä ja googlettaa kuvia esimerkiksi<br />

vuoden 2006 euroviisuvoittajasta, Lordista.<br />

Kovasen mielestä Mikkeliin on helppo saapua.<br />

Tapahtuma on hyvä paikka tutustua eri kaupunkien<br />

ammattikorkeakoulujen opiskelijoihin.<br />

– Teemme kaikkemme, jotta tapahtuma vetäisi<br />

osallistujalta jalat alta. Uskallan väittää, että kokemus<br />

on varmasti unohtumaton, Kovanen jatkaa.<br />

Lue lisää: www.iop.fi/ilmoittaudu<br />

Luovuus lentoon<br />

Tekniikka ja X -kilpailussa osallistujat pääsevät<br />

luomaan innovatiivisen keksinnön tietyn aihekategorian<br />

mukaan. Insinööriopiskelijaliiton hallitus<br />

valitsi ensi vuoden kilpailun aiheeksi Tekniikka ja<br />

Hyvinvointi.<br />

IOL:n hallitus halusi aiheen olevan sellainen,<br />

jota on mahdollisimman helppo toteuttaa esimerkiksi<br />

kouluissa projektiluontoisena työnä. Hallitus<br />

pitää hyvinvointiaihetta laajana, mielenkiintoisena<br />

ja ajankohtaisena.<br />

Kilpailussa opiskelijat pääsevät kehittämään<br />

omaa luovuutta ja teknistä osaamista. Kilpailu tuo<br />

insinööriopiskelijoiden laajan osaamisen ja soveltamisen<br />

valtakunnallisesti kaikkien tietoisuuteen.<br />

Lue lisää: www.iop.fi<br />

IOL:n<br />

ÄÄNI<br />

Henna Reponen<br />

varapuheenjohtaja<br />

Insinööriopiskelijaliitto IOL ry<br />

Korkeakoulujen punainen lanka<br />

uhkaa kadota<br />

Syksyn aikana on käyty kiivasta keskustelua korkeakoulujen<br />

kehittämisestä sekä tulevaisuudesta.<br />

Hallituskausi päättyy 2,5 vuoden kuluttua. Jos<br />

tuolloin päädytään yhdistämään korkeakoululait,<br />

duaalimalli vaarantuisi.<br />

Ammattikorkeakoulujen puolella uusi yhtenäinen<br />

korkeakoululaki vaikuttaisi suoraan koulutuksen työelämälähtöisyyteen.<br />

Korkeakoulujen yhdistymishankkeissa<br />

duaalimallin tarpeellisuus on kyseenalaistettu.<br />

Koko ammattikorkeakoulun pohjana toimivan duaalimallin<br />

heikentäminen tai romuttaminen johtaisi pahimmassa<br />

tapauksessa nykyisen mallin mukaisten koulutusten<br />

loppumiseen. Ammattikorkeakoulututkinnoista<br />

luopuminen ei paranna yliopistojen työelämälähtöisyyttä,<br />

vaan vaikuttaa merkittävästi Suomen teollisuuteen.<br />

Vallitseva taloudellinen tilanne ajaa miettimään kokonaisuuksia<br />

kauempaa. Oikein toteutuneena ahdinko<br />

saattaa muodostaa hedelmällisen lopputuloksen, mutta<br />

tärkeintä on muistaa päämäärä, jonka vuoksi muutosta<br />

tehdään.<br />

Suomi tarvitsee teollisuuteensa työelämän aallonharjalla<br />

ratsastavia tuoreita insinöörejä. Korkeakoulun on<br />

opinnoissaan aktivoitava ja motivoitava nuoria, jotta he<br />

ovat valmiita tulevaan työelämään opintojensa päätteeksi.<br />

Keinona voidaan myös käyttää ammattikorkeakoulurahoituksen<br />

työelämälähtöisyyden painottamista, mistä IOL<br />

kirjoitti kannanoton tänä syksynä.<br />

On ensiarvoisen tärkeää, että Suomessa pysyy niin työelämälähtöistä<br />

kuin perustutkimuksellista korkeakoulutusta.<br />

Kun koulutuksesta leikataan jatkuvasti, korkeakoulujen<br />

välinen yhteistyö on välttämätöntä. Yhteistyötä<br />

on kehitettävä – duaalimalli säilyttäen.<br />

Korkeakoulut pystyvät parantamaan tulostaan yhteisiä<br />

tiloja hyödyntämällä sekä hallinto- ja tukipalveluita yhdistämällä;<br />

on kuitenkin otettava huomioon molempien<br />

osapuolten koulutukselliset erityistarpeet.<br />

IOL ei näe nykyrakennetta esteeksi yhteisille opintojaksoille<br />

esimerkiksi kielten ja matemaattis-luonnontieteellisten<br />

perusopintojen kanssa tekniikan alan koulutuksessa.<br />

Tehostaminen ei saa johtaa työelämälähtöisyyden vähenemiseen<br />

tulevaisuudessakaan.<br />

35

Helsingin Insinöörien edustajilla kokouksessa: Susanna Kalliomäki (oik.), Valtteri Pakkanen ja Kati Hyvönen.<br />

Liitolle haetaan suuntaa<br />

vuosiksi eteenpäin<br />

TEKSTI: Kirsi Tamminen KUVAT: Jari Rauhamäki<br />

Helsingissä marraskuussa pidetty Insinööriliiton<br />

edustajakokous päätti muun muassa ensi vuoden<br />

talousarviosta ja toimintasuunnitelmasta.<br />

Soljuvasti edenneen edustajakokouksen<br />

avasi liiton puheenjohtaja<br />

Samu Salo. Hän nosti<br />

puheenvuorossaan esille muun<br />

muassa ajankohtaisen työaikalain<br />

uudistuksen. Hänen mielestään lakia<br />

on uudistettava siten, että minkään<br />

työntekijäryhmän työajan mittaamista<br />

tai työaikasuojelua ei saa jättää lain<br />

ulkopuolelle.<br />

– Työnantajapuolen tavoite näyttää<br />

olevan rajata asiantuntijat uuden työaikalain<br />

ulkopuolelle. Se ei käy.<br />

Salo kertoi myös, että liitossa on<br />

käynnissä strategiatyö ja sen myötä<br />

liiton päätehtävien selkiyttäminen.<br />

Parhaillaan valmistellaan ensi kevään<br />

edustajakokoukselle liiton missio, visio<br />

sekä arvot. Vuoden kuluttua marraskuun<br />

edustajakokouksessa hyväksytään<br />

liiton strategia seuraavalle viidelle<br />

vuodelle.<br />

NEUVOTTELUKIERROS EDESSÄ<br />

Ensi vuonna Insinööriliiton toiminnan<br />

pääpainopisteet ovat työmarkkinakierroksen<br />

läpivieminen, liiton talouden<br />

tasapainottaminen sekä jäsenhankinnan<br />

ja -pidon edelleen kehittäminen.<br />

Työmarkkinakierrokselle tuo haastavuutta<br />

Elinkeinoelämän keskusliitto<br />

EK:n vetäytyminen sopimustoiminnasta.<br />

Ensi vuonna työehtosopimuksista<br />

neuvotellaan joko niin sanotun<br />

Suomen mallin mukaan tai perinteisellä<br />

liittokierroksella.<br />

Liitto etsii tehokkaampia tapoja<br />

jäsenten edunvalvontaan sekä jäsenetujen<br />

ja -palveluiden tuottamiseen.<br />

Tavoitteena on käyttää jäsenmaksut<br />

mahdollisimman hyödyllisellä tavalla.<br />

HALLITUKSESSA HENKILÖVAIHDOS<br />

Tietoalan vaalipiirin edustajat liiton<br />

hallituksessa vaihtuivat. Uudeksi hallituksen<br />

jäseneksi valittiin järjestelmäasiantuntija<br />

Jyrki Kopperi, joka on<br />

it-palvelu- ja liiketoimintayritys CGI:n<br />

luottamusmies.<br />

Aiemmin syksyllä Kopperi valittiin<br />

Tietoalan toimihenkilöiden puheenjohtajaksi.<br />

Hän seuraa tehtävässä Esa<br />

Koskista, joka jätti Insinööriliiton<br />

hallituksen, kun Tietoalan puheenjohtajuus<br />

vaihtui. Kopperin henkilökohtaiseksi<br />

varajäseneksi valittiin Antti<br />

Manninen.<br />

36

1.<br />

Monipuolinen kokous<br />

1. Insinööriliiton kunniajäsenet Matti Palmqvist<br />

(vas.), Matti Häkkinen ja Juhani Tolvanen seurasivat<br />

kokouksen kulkua autiopaikalla.<br />

5.<br />

2. Yhteensä noin 170 henkilöä osallistui edustajakokoukseen.<br />

Mukana oli varsinaisten edustajakokousedustajien<br />

lisäksi muun muassa<br />

varaedustajia, jäsenjärjestöjen lähettämiä tarkkailijoita<br />

sekä liiton henkilökuntaa. Susanna<br />

Kalliomäki (oik.) ja Henna Hartikainen ilmoittautuivat<br />

assistentti Mervi Kinnuselle (selin).<br />

2.<br />

3. Kokousväki kuuli useita esityksiä esimerkiksi<br />

ajankohtaisesta työmarkkinapolitiikasta,<br />

koulutuspolitiikasta ja jäsenkehityksestä. Myös<br />

liiton hallituksen jäsenet Kari Laitinen ja Tiina<br />

Vanhanarkaus kuuntelivat.<br />

6.<br />

4. Eturivissä hallituksen jäseniä Marjo Lehtinen<br />

(oik.), Jari Vihervirta, Lasse Laurikainen, Esa<br />

Koskinen, Stig Landén ja Samu Salo.<br />

5. Puheenjohtaja Samu Salo kukitti vastavalltun<br />

hallituksen jäsenen Jyrki Kopperin.<br />

6. Hyvinkään-Riihimäen edustajina olivat<br />

Oskari Järvenpää ja Emilia Kokko.<br />

3.<br />

7. Innovaatiot lisäävät Dimeccin toimitusjohtajan<br />

Harri Kulmalan mukaan suomalaisten<br />

hyvinvointia. Vierailijan puheenvuoro kirvoitti<br />

vilkasta keskustelua kokouksessa.<br />

7.<br />

4.<br />

37

Jäsenmaksulaskupostitus<br />

käynnistyi<br />

TEKSTI: Paula Utriainen, kehittämispäällikkö<br />

Insinööriliitto aloitti ensi vuoden<br />

jäsenmaksulaskutuksen joulukuun alussa.<br />

Jäsenmaksulaskut ja infokirjeet postitetaan<br />

siihen osoitteeseen, jonka olet ilmoittanut<br />

liiton jäsenrekisteriin.<br />

Jos et tammikuun puoleen<br />

väliin mennessä ole saanut<br />

ensi vuoden jäsenmaksulaskua<br />

tai infokirjettä<br />

jäsenmaksun määrästä, ole<br />

yhteydessä liiton asiakaspalveluun.<br />

Saat vain yhden jäsenmaksulaskun,<br />

joka sisältää liiton, jäsenjärjestön<br />

sekä mahdollisen jäsenyhdistyksen<br />

jäsenmaksut sekä IAET-työttömyyskassan<br />

jäsenmaksun, jos olet liittynyt<br />

kassaan Insinööriliiton kautta. Tieto<br />

kassajäsenyydestä on laskun oikeassa<br />

yläkulmassa.<br />

Tarkista, onko sinulla oikeus jäsenmaksualennukseen.<br />

Kun ehdot<br />

täyttyvät, jäsenmaksualennusta myönnetään<br />

muun muassa työttömyyden,<br />

päätoimisen opiskelun, palkattoman<br />

perhevapaan ja ulkomailla oleskelun<br />

perusteella. Lue lisää jäsenmaksualennuksista<br />

osoitteessa www.ilry.fi/alennus;<br />

samassa paikassa on myös alennushakemuslomake.<br />

MAKSU KUUKAUSITTAIN<br />

Jäsenmaksun voit maksaa myös kuukausittain.<br />

Infokirjeen etusivulla ja laskun<br />

kääntöpuolella on henkilökohtaiset<br />

jäsenmaksun kuukausierät, joissa<br />

on huomioitu mahdolliset ylisuoritukset<br />

ja laskun muodostusvaiheeseen<br />

mennessä myönnetyt jäsenmaksualennukset.<br />

Kätevimmin kuukausittain maksat<br />

jäsenmaksusi, kun teet verkkopankissasi<br />

e-laskutilauksen. Tilaukseen<br />

tarvittavat tiedot ovat jäsenmaksulaskulla.<br />

Liitto saa pankista tiedon e-laskutilauksestasi<br />

ja toimittaa e-laskun<br />

kuukausittain hyvissä ajoin ennen eräpäivää<br />

verkkopankkiisi.<br />

Opiskelijan ja eläkeläisen jäsenmaksu<br />

on vuosimaksu, joka laskutetaan<br />

kertaeränä.<br />

”Maksa<br />

kuukausittain.”<br />

TYÖNANTAJAPERINTÄ VAIHTOEHTONA<br />

Jäsenmaksun maksamisen voit hoitaa<br />

myös työnantajaperintänä. Tällöin<br />

jäsenmaksu pidätetään palkastasi ja<br />

työnantaja tilittää maksun Insinööriliitolle.<br />

Kaikista työnantajaperintään<br />

liittyvistä muutoksista kuten palkattomista<br />

jaksoista, työsuhteen päättymisestä<br />

tai työnantajan vaihtumisesta<br />

on ilmoitettava asiakaspalveluun.<br />

Jäsenellä on muutoksista ilmoitusvelvollisuus.<br />

Työnantajaperintäsopimus on tehtävä<br />

aina kirjallisesti; sopimuslomake<br />

on jäsensivuilla.<br />

LASKUN TÄRKEÄT TIEDOT<br />

Kun asioit liiton kanssa, tarvitset t jäsennumeron.<br />

Jos työttömyyskassan san<br />

kohdalla laskun oikeassa yläosassa ssa on<br />

päivämäärä, olet työttömyyskassan san jäsen<br />

Insinööriliiton kautta.<br />

Käytä laskulla olevaa viitenumeroa, eroa,<br />

jotta suorituksesi kohdistuvat avoimeen<br />

jäsenmaksuusi. Jäsenmaksuerittelyssä on<br />

kuukausitasolla jäsenmaksuusi huomioidut<br />

ylisuoritukset ja myönnetyt alenmattnukset.<br />

Muistathan, että laskun maksamatta<br />

jättäminen ei ole eroilmoitus.<br />

ERÄPÄIVÄN VOI SIIRTÄÄ<br />

Jäsenmaksusi erääntyy laskun kaan. Jos et pysty maksamaan jäsenmaksuasi<br />

ajallaan, ota yhteyttä tä<br />

muasiakaspalveluun<br />

ja sovi eräpäivän än rosta tai<br />

siir-<br />

maksusuunnitelmasta.<br />

Kysyttävää<br />

jäsenyydestä,<br />

eduista tai laskusta?<br />

Ota yhteyttä asiakaspalveluun<br />

• asiakaspalvelu@ilry.fi<br />

• 0201 801 801 (8,8 snt/min)<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

38

Esimerkki jäsenelle<br />

lähetettävästä<br />

euromääräisestä<br />

paperilaskusta.<br />

39

PULMAT JA ARJEN SUUNNITTELUTOIMISTO<br />

29<br />

39<br />

7<br />

42<br />

7<br />

17 26 33 13 10 9 15 23<br />

11<br />

36<br />

4<br />

12<br />

16<br />

21<br />

30<br />

21<br />

11<br />

21<br />

7<br />

15<br />

4<br />

33<br />

1<br />

18<br />

44 7<br />

4<br />

21<br />

5<br />

35 23<br />

Tiukan trion ja kakuron ratkaisut ovat verkkolehdessä: www.insinoori-lehti.fi<br />

© Bulls<br />

Kakuro on japanilainen numeroristikko, jossa<br />

numerot ovat korvanneet kirjaimet.<br />

Jokaisessa ruudussa on oltava jokin luvuista<br />

1–9. Rivin numeroiden summan pitää vastata<br />

lukua mustassa ruudussa rivin yläpuolella tai<br />

siitä vasemmalle.<br />

Sama luku esiintyy vain yhden kerran jokaisessa<br />

summassa. Parittomat luvut ovat<br />

harmaissa ruuduissa, parilliset valkoisissa<br />

ruuduissa.<br />

Tiukka trio<br />

1. Nanopohjasukset ovat sunnuntaihiihtäjälle<br />

usein helppo ostos, sillä ne eivät tarvitse luisto-<br />

tai pitovoitelua. Miksi sukset pitää ns. hiihtää<br />

sisään ennen kuin ne alkavat toimia odotetulla<br />

tavalla?<br />

2. Saksalainen Jens Weissflog on yksi kaikkien<br />

aikojen mäkihyppääjistä. Hän voitti Keski-<br />

Euroopan mäkiviikon kaudella 1983–84. Mitä<br />

muita suurvoittoja hän otti samalla kaudella?<br />

3. Kun viisinumeroiseen lukuun AB CDE lisätään<br />

luku 105, saadaan summaksi 1AB CDE.<br />

Kun saatu luku 1AB CDE kerrotaan luvulla 3,<br />

saadaan kuusinumeroinen luku ABC DE1. Mikä<br />

on alkuperäinen luku AB CDE?<br />

40

ILMOITUS

JÄSENPISTE<br />

TEKIJÄ: Paula Utriainen, kehittämispäällikkö<br />

Hoida jäsenmaksut ajan tasalle<br />

Insinööriliitto on ottanut erääntyneiden<br />

jäsenmaksujen perinnässä<br />

käyttöön tekstiviesti- ja sähköpostimuistutukset<br />

postitse lähetettävien<br />

muistutusten lisäksi. Maksettavat suoritukset<br />

kohdistuvat aina vanhimpaan<br />

avoimena olevaan jäsenmaksuun.<br />

Tekstiviestissä on Insinööriliiton<br />

pankkitilinumero, erääntyneen jäsenmaksun<br />

määrä sekä viitenumero. Jos<br />

haluaa varmistaa, ettei kyseessä ole<br />

huijausviesti, tilinumeron voi tarkistaa<br />

aiemmin saamasta laskusta.<br />

Jos on tehnyt e-laskusopimuksen,<br />

viestissä on ohje jäsenmaksurästin<br />

maksamiseen verkkopankin kautta.<br />

Kun suorittaa rästissä olevat jäsenmaksut<br />

vielä tämän vuoden puolella,<br />

maksu ehtii vuoden 2016 verovähennykseen.<br />

Verottajalle ilmoitetaan<br />

maksetut jäsenmaksut maksuvuoden<br />

verotukseen.<br />

Ensi vuoden jäsenmaksulaskujen ja<br />

infokirjeiden postitus alkaa joulukuun<br />

puolivälin jälkeen liiton jäsenrekisterissä<br />

olevaan osoitteeseen. Jos lasku tai<br />

infokirje ei tule postitse kotiin tammikuun<br />

20. päivään mennessä, ota yhteyttä<br />

asiakaspalveluun.<br />

Jäsentietojen ajantasaisuus on tärkeää<br />

liiton yhteydenottoja varten. Jäsentiedot<br />

voi tarkistaa ja tarvittaessa<br />

päivittää jäsensivuille. Myös asiakaspalvelun<br />

kautta voi selvittää oman<br />

tilanteena.<br />

Lue lisää: www.ilry.fi<br />

Insinööriliitto IL<br />

Ratavartijankatu 2, 8. krs, 00520 Helsinki<br />

toimisto avoinna arkisin klo 9–16<br />

Asiakaspalvelu<br />

0201 801 801<br />

avoinna arkisin klo 9-16<br />

asiakaspalvelu@ilry.fi<br />

www.ilry.fi<br />

Toiminnan johto<br />

Puheenjohtaja<br />

Samu Salo, 0201 801 810<br />

1. varapuheenjohtaja<br />

Kalle Kiili, 050 480 0277<br />

varapuheenjohtaja<br />

Lasse Laurikainen, 040 502 5205<br />

varapuheenjohtaja<br />

Stig Landén, 040 512 2849<br />

johdon assistentti<br />

Teija Hyvärinen, 0201 801 811<br />

Järjestö- ja palveluyksikkö<br />

järjestöjohtaja<br />

Tommi Grönholm, 0201 801 848<br />

assistentti<br />

Mervi Kinnunen, 0201 801 823<br />

Järjestötoiminta<br />

asiamies<br />

Erik Sartorisio, 0201 801 824<br />

asiamies<br />

Marja Riihimäki, 0201 801 865<br />

tutkija<br />

Sampsa Kaataja, 0201 801 801<br />

jäsenhankinnan koordinaattori<br />

Milla Pennanen, 0201 801 801<br />

markkinointisuunnittelija<br />

Saara Eriksson, 0201 801 801<br />

palvelumuotoilija<br />

Ira Laitakari-Svärd, 0201 801 803<br />

toimistoassistentti<br />

Heini Kauravaara, 0201 801 868<br />

Asiakaspalvelu, jäsenrekisteripalvelu<br />

ja talous<br />

0201 801 801<br />

kehittämispäällikkö<br />

Paula Utriainen, 0201 801 862<br />

vastaava asiamies Tuuli Salonen<br />

asiamiehet<br />

Elina Ahti, Sanna Ahtiainen, Afsaneh<br />

Alizad-Ursin, Eero Husari, Atte Lepistö,<br />

Petri Toropainen, Ona Vuorjoki<br />

jäsensihteerit<br />

Susanna Aintila, Tuula Bodman, Maarit<br />

Hyppönen, Tarja Mörsky<br />

talousasiainhoitaja<br />

Anneli Lohva, 0201 801 866<br />

kehitysasiantuntija<br />

Tarja Salmi, 0201 801 837<br />

jäsenrekisteriasiantuntija<br />

Jarkko Ursin, 0201 801 879<br />

pääkirjanpitäjä<br />

Ilkka Uusitalo, 0201 801 867<br />

Tietohallinto<br />

tietohallintopäällikkö<br />

Kari Malinen, 0201 801 825<br />

järjestelmäasiantuntija<br />

Aleksi Eteläharju, 0201 801 818<br />

järjestelmäasiantuntija<br />

Satu Jaanu, 0201 801 888<br />

järjestelmäasiantuntija<br />

Tuire Siitonen, 0201 801 816<br />

Viestintä<br />

viestintäpäällikkö<br />

Jari Rauhamäki, 0201 801 847<br />

tiedottaja<br />

Janne Luotola, 0201 801 822<br />

toimittaja<br />

Kirsi Tamminen, 0201 801 819<br />

verkkotiedottaja<br />

Minna Virolainen, 0201 801 827<br />

Koulutus- ja tutkimusyksikkö<br />

johtaja<br />

Hannu Saarikangas, 0201 801 820<br />

koulutusasiamies<br />

Jani Huhtamella, 0201 801 835<br />

Urapalvelut<br />

urahallinta-asiamiehet<br />

Anu Kaasalainen, 0201 801 871<br />

Merja Uschanoff, 0201 801 801<br />

urahallinta-asiantuntija<br />

Seija Utriainen, 0201 801 821<br />

Tutkimustoiminta ja palkkaneuvonta<br />

tutkimuspäällikkö<br />

Aila Tähtitanner, 0201 801 828<br />

tutkimusasiamies<br />

Jenni Larjomaa, 0201 801 870<br />

työmarkkinatutkija<br />

Varpu Multisilta, 0201 801 877<br />

tutkimusassistentti<br />

Marja Heinonen, 0201 801 801<br />

Nuorjäsentoiminta<br />

asiamiehet<br />

Juha Manu, 0201 801 830<br />

Heini Ristell, 0201 801 858<br />

projektiasiamies<br />

Tero Rinne, 0201 801 801<br />

nuorjäsenasiamiehet<br />

Mika Kiviharju, 0201 801 801<br />

Ilkka Rautio, 0201 801 801<br />

assistentti<br />

Vassa Honkanen, 0201 801 834<br />

Työsuhde- ja neuvotteluyksikkö<br />

johtaja<br />

Petteri Oksa, 0201 801 839<br />

assistentti<br />

Pia Haveneth, 0201 801 851<br />

elinkeinopoliittinen asiamies<br />

Jenni Karjalainen, 0201 801 890<br />

Asiamiestiimi<br />

edunvalvontapäällikkö<br />

Jouko Malinen, 0201 801 817<br />

assistentti<br />

Tea Tähkäpää, 0201 801 874<br />

Asiamiehet<br />

Minna Anttonen, 0201 801 886<br />

Tapio Soltin, 0201 801 855<br />

Juha Särkkä, 0201 801 843<br />

Hannu Takala, 0201 801 809<br />

Työsuhdeneuvonta<br />

Neuvontaan otetaan yhteyttä<br />

asiakaspalvelun kautta 0201 801 801<br />

johtava lakimies Kati Hallikainen<br />

assistentti Marja Kuntsi<br />

Työsuhdelakimiehet<br />

Malou Blomqvist, Maria Jauhiainen,<br />

Tuomas Oksanen, Eeva Salmi,<br />

Satu Tähkäpää<br />

Työsuhdeneuvojat<br />

Matti Andström, Paavo Honkanen,<br />

Julia Jeganova<br />

Alueasiamiehet<br />

Etelä-Suomi<br />

alueasiamies<br />

Anu Kaniin, 0201 801 859<br />

Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki<br />

Häme ja Keski-Suomi<br />

alueasiamies<br />

Olli Backman, 0201 801 845<br />

Kalevankatu 4, 40100 Jyväskylä<br />

Itä- ja Kaakkois-Suomi<br />

alueasiamies<br />

Marjo Nykänen, 0201 801 836<br />

Microkatu 1, 70210 Kuopio<br />

Länsi-Suomi<br />

kenttäpäällikkö<br />

Timo Ruoko, 0201 801 856<br />

Isolinnankatu 24 A, 28100 Pori<br />

yhdistysasiamies<br />

Juha Niemiaho, 0201 801 860<br />

Olympiakatu 16, 65100 Vaasa<br />

Pohjois-Suomi<br />

alueasiamies<br />

Mikko Sormunen, 0201 801 778<br />

Hallituskatu 29 A, 90100 Oulu<br />

jäsenhankinta-asiamies<br />

Maarit Ojavuo, 050 468 2228<br />

Jäsenjärjestöt<br />

Insinööriliitolla on 30 alueellista ja kuusi<br />

valtakunnallista jäsenjärjestöä. Lisätietoa<br />

jäsenjärjestöistä osoitteessa www.ilry.fi.<br />

Insinööri-lehden toimitusneuvosto<br />

Jari Vihervirta<br />

toimitusneuvoston puheenjohtaja<br />

Satakunnan Insinöörit<br />

Emilia Kokko<br />

Hyvinkää-Riihimäen Insinöörit<br />

Tiina Nortamo<br />

Oulun Insinöörit<br />

Sami Rautomäki<br />

Pohjois-Kymen Insinöörit<br />

Mikko Soipio<br />

Valkeakosken Insinöörit<br />

Jenni Kokkonen<br />

Insinööriopiskelijaliitto<br />

42

LUUPPI<br />

TEKSTI: Kirsi Tamminen KUVAT: Annika Rauhala<br />

Siistit kaapit ja kauniit<br />

astiat viehättävät Tuija<br />

Aumalaa joka päivä.<br />

Pelkistys tuo mielen rauhaa<br />

Tuija Aumalan mielestä arkenakaan<br />

ei tarvitse käyttää<br />

tylsiä astioita tai kulahtaneita<br />

kotivaatteita.<br />

Japanilainen Marie Kondo on<br />

kirjoittanut kaksi kodintavaroiden<br />

järjestelymenetelmää<br />

kuvaavaa KonMari-opasta.<br />

Ne ovat levinneet parissa vuodessa<br />

kulovalkean tavoin ympäri maailmaa;<br />

kirjoja on myyty yli kuusi miljoonaa<br />

40 eri kielellä.<br />

KonMaria harrastava Tuija Aumala<br />

kiteyttää menetelmän sisällön kahteen<br />

seikkaan. Ensiksi kodista karsitaan<br />

kaikki turhat tavarat ja säästetään<br />

ainoastaan iloa tuottavat esineet, joille<br />

keksitään uusia käyttötarkoituksia.<br />

Toiseksi koti järjestetään niin, että jokaisella<br />

tavaralla on oma säilytyspaikkansa.<br />

Jo ennen tutustumista KonMari-oppeihin<br />

Aumala oli pohtinut samoja<br />

kysymyksiä. Häntä häiritsi vuosikymmenten<br />

aikana kertynyt liika tavara.<br />

– Muutosta toiseen mukana pyöri<br />

esimerkiksi lahjoja, joille ei ollut käyttöä,<br />

mutta joita en rohjennut heittää<br />

poiskaan, Aumala kertoo.<br />

– KonMari innosti tekemään siivouksen<br />

kertaheitolla ja järjestelemään<br />

kaapit.<br />

Tavaran vähentäminen on tehnyt<br />

kodista levollisemman. Aumala arvostaa<br />

siivouden helppoutta ja kodin<br />

pysymistä järjestyksessä. Pelkistetyssä<br />

kodissa ylimääräinen tavara pistää<br />

silmään ja sen laittaa automaattisesti<br />

omalle paikalleen.<br />

KAAPIT JÄRJESTYKSEEN<br />

Karsittavia tavaroita oli esimerkiksi<br />

keittiössä, vaatekaapeissa ja kirjahyllyssä.<br />

Lähtöpassin sai valkosipulipuristin,<br />

jota Aumala ei juuri käyttänyt, sillä<br />

sitä varten hänellä on veitsi. Sekalaiset<br />

kahvikupit, muut turhat astiat ja kirjat<br />

sekä virheostoksiksi osoittautuneet<br />

vaatteet päätyivät pääosin kierrätyskeskukseen.<br />

KonMari-menetelmän mukaan samankaltaiset<br />

tavarat kerätään samaan<br />

paikkaan.<br />

– Löysin kotoa seitsemän sateenvarjoa.<br />

Kahden hengen taloudessa ne<br />

eivät todellakaan ole kaikki tarpeen,<br />

Aumala tuhahtaa.<br />

Oppien mukaan vanhat, vähän<br />

käytetyt aarteet otetaan kaapin perältä<br />

jokapäiväiseen käyttöön. Aumala on<br />

ottanut uusiokäyttöön kristallirasian,<br />

jossa hän säilyttää käsityötarvikkeita.<br />

– Ei pidä säilytä toisarvoisia tavaroita,<br />

joista ei itse tykkää. Maitoakin<br />

voi juoda kauniista lasista.<br />

Tietotekniikan alalla työskennelleenä<br />

Aumala on vuosia sitten siirtynyt<br />

sähköiseen kalenteriin ja e-laskuihin.<br />

Hän hoitaa kaiken mahdollisen asioinnin<br />

sähköisesti. Myös kirjat ja lehdet<br />

ovat tabletilla.<br />

EI ERILLISTÄ JOULUSIIVOUSTA<br />

Aumalan kodissa on ajastettu robotti-imuri<br />

imuroimaan päivittäin; osittain<br />

se johtuu koirasta, josta lähtee<br />

paljon karvaa. Muuten siivoaminen on<br />

nykyään nopeata ja helppoa.<br />

– Pyyhkäistään tasot, joilla ei ole<br />

mitään ylimääräistä. Imuroidaan lattiat<br />

perinteisellä imurilla ja pyyhkäistään<br />

ne. Kylpyhuone siivotaan säännöllisesti,<br />

siinä kaikki, Aumala listaa.<br />

Pimeimpään vuoden aikaan koti<br />

saa led-valoja sekä sisälle että ulos,<br />

mutta ainoa joulukoriste on isäntäväkeä<br />

viehättävä Tuomaan risti.<br />

43

Insinööriliitto on mukana tukemassa<br />

kansalaisaloitetta työttömyysetuuden<br />

aikaisen opiskelun puolesta. Aloitteen<br />

tavoitteena on helpottaa kansalaisen mahdollisuuksia<br />

parantaa omaa osaamistaan<br />

työttömyyden aikana.<br />

Tällä hetkellä opiskeluun vaaditaan tetoimiston<br />

hyväksyntä. Aloite lähtee siitä,<br />

että työttömäksi joutunut on oman osaamisensa<br />

paras asiantuntija, joten hänen pitää<br />

saada opiskella enintään kaksi vuotta<br />

omalla ilmoituksella.<br />

Allekirjoita aloite verkossa<br />

www.2096<br />

Kansalaisaloitteen panivat liikkeelle<br />

Insinööriliiton varapuheenjohtajat<br />

Kalle Kiili ja Lasse Laurikainen.<br />

28.1.2017 mennessä<br />

tarvitaan <br />

allekirjoitusta.<br />

Tavoitteen täyttyessä<br />

kansalaisaloite siirtyy<br />

eduskunnan käsiteltäväksi.<br />

Insinööriliitto tekee työtä<br />

parempien työpäivien puolesta

logo

products

Resources

Company

Terms of service
Privacy policy
Cookie policy
Cookie settings
Imprint
Change language
Made with love in Switzerland
© 2024 Yumpu.com all rights reserved

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!